Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kutsu ketään kylään?
20.01.2017 |
Olen väsynyt vapaamatkustajiin kyläilykulttuurissa.
Vuoroin vieraissa: jokainen kutsuu välillä tuttavan kotiinsa tunniksi juttelemaan tai pelaamaan, ja tarjoaa pari kuppia kahvia. Siis jokainen normaali ihminen.
Olen välillä törmännyt merkillisiin hyypiöihin, jotka käyvät tosi mielellään kylässä, mutta menevät vaikeaksi, kun on puhe heidän omasta kodistaan.
Esim. lapsuusystävä tuli facessa vastaan, kutsuin meille kaffelle ja oli rattoisaa.
Seuraavalla viikolla hän soitteli ja kyseli, koska voitaisiin taas nähdä: -Koska mä voin tulla teille kahville?
Vastasin: -Eiku mennään välillä teille kahville. Hän meni hämilleen, puhisi ja änkytti ja lopulta ehdotti, että menisimme "termarikahville" lähipuistoon. Tammikuussa!
Hän asuu lapsen ja kissan kanssa, kuten minäkin + minulla on mies välillä kotona. Molemmilla pätkätöitä ja käytetyt huonekalut, ei mitään kotiteattereita olkkarissa eikä posliinivitriiniä keittiössä. Miksei hänen luokseen voi mennä kylään?
Toinen esim. on naapurini, jonka kutsuin viime syksynä kahville keskusteltuamme ensi kertaa pidempään. Juttu luisti pari tuntia ja pidin hänestä koko ajan enemmän.
Parin päivän päästä hän tuli kotiovelleni ja pyysi päästä meille kaffelle ja juttelemaan. Meillä oli taas mukavaa & minulla on aina vierasvaraa pakastimessa.
Naapuri tokaisi vierailun aikana: -Mä en voi kyllä ikinä kutsuu sua meille, kun sun luona on niin siistiä... Täällä on kaikki laitettu.
Kysyin että Mitä!? Hän vain kiemurteli, eikä vastannut, ja jatkossa kun hän kävi ovellani, sanoin että minä tulen teille kahville. Tämä ei käynyt, joten kyläily loppui kokonaan.
Minulla on myös ystäviä, joiden kanssa vierailemme vastavuoroisesti, se toimii hyvin kun molemmat näkevät saman vaivan. Ei mitään kämpänkiillotusta ennen vieraita, mutta ystävällinen vastaanotto ja kahvitarjoilu. Ikävä kyllä nämä ystäväni asuvat turhan kaukana. Kyläilemme vain n.10 kertaa vuodessa.
Mikä ihme sellaisia ihmisiä vaivaa, jotka linnoittautuvat kotiinsa eivätkä päästä vieraita sisään, mutta itse kyllä kyläilevät mieluusti muiden luona?
Ovatko he hamstraajia joka ikinen?
Asuvat kaatopaikalla? Vai mikä on...
Kommentit (402)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap,kutsutko itse vieraita kahvittelemaan vain sen vuoksi,että pääset vastavierailulle?Miksi se vastavierailu on niin tärkeää?Haluatko päästä päivittelemään toisen kodin siisteystasoa,tarjoiluja tms.?Jos kahvittelut ystävien tai naapurien kanssa on sinulle niin tärkeitä,luulisi että se tarve tulee tyydytetyksi kun saat itse vieraita.
Huoh mitä vainoharhaisia täällä pyörii... en ole ap mutta samassa tilanteessa. Minusta on kiva nähdä ystäviä ja sinäsnä se on se ja sama että missä se näkeminen tapahtuu. Mutta on se hiukan tylsää aina olla itse se, joka järjestää tapaamisen, hankkii tarjottavat ja keittelee kahvit.
Vastaus kysymykseeni taisi tulla tässä?
Vainoharhaisuus estää kutsumasta ketään kotiinsa.
Minä olen niin sosiaalinen ja vieraanvarainen, että pidin tuparit vaikka muutto oli vuelä vähän kesken...
Istuimme vaatesäkkien päällä, kun tuolitkin olivat ties missä. Tarjoilin kahvia ja konjakkia, soitin musiikkia ja kehotin pelaamaan jos huvittaa pelikoneillani.
Jälkeenpäin yksi kaverini sanoi hyväntahtoisesti, että teillä oli kyllä vähän sotkuista. En silti lukinnut kotioveani iäksi muilta ihmisiltä.
Eihän sellainen kodinsuojelu voi olla lapsillekaan hyväksu.
-apSua ei kutsuta juuri tuon takia, kun olet niin täydellinen omasta mielestäsi. Niiiin sosiaalinen ja niiiiin vieraanvarainen. Kuka tuollaista haluaa kotiinsa?
No kateellisuus paistaa niin kauas tuosta :)! Onko se nyt niin vaikean sosiaalista jopa vai olisiko vaan normitapoihin kuuluva asia ? Mieti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap ajatellut että ehkä ne ihmiset eivät vain halua nädsä sua, mutta eivät vain kehtaa kieltäytyä kutsuistasi? Mä en ainakaan jaksais sunlaista ihmistä kovin usein nähdä..
Hahah, vai niin apn luonahan tunnutaan viihtyvän hyvinkin:)! Tässä on taas yksi kommentoimassa joka ottaa mistä saa ja loukkaantui kun joku asettaisi hyväksikäytölle rajaa. En kutsu ikinä kaltaisiasi slurppeja kylään , sillä kiinnostaa tasa arvoiset ihmissuhteet ei mikään vallanylimystyyli kuten sinulla. Inhottava ihminen olet . Kasva aikuiseksi. Opettele kunnioittamaan toistakin.
Okei. :D En missään vaiheessa sanonut että olisin itse tällainen loinen. Kutsun kyllä kavereita kylään ja he kutsuvat minua. Joten ihan molemmin puolin kyläillään. Hienoja johtopäätöksiä sinulta. Inhottava ihminen olet! Kasva aikuiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
Kerro nyt hyvä ihminen MIKSI sinä tunget itsesi mielellään kylään toisten kotiin,
mutta Sinulla täytyy olla kotirauha, sinne et kutsu?
Tätä ap kyseli.
MIKSI sinä siis tunget kylään muiden luo?
Selitä, ole hyvä.Enhän mä tungekaan. Menen sitten, kun en keksi enää mitään tekosyytä kieltäytyäkään kutsusta. Kaikki ketjussa eivät enää kommentoi aloitusta vaan osa on jo ihan sitäkin mieltä, että jos HE KUTSUVAT vieraita, vieraiden pitää vastavuoroisesti kutsua heidät. Minusta ei kannata kutsua yhtään ketään, jos odotuksena on saada vastavuoroinen kutsu. Aloittajan tilanne on aivan toinen, koska hän ei ketään kutsukaan vaan hänen luokseen tunkeudutaan eikä hän kykene mitenkään estämään tätä kotiinsa tunkeutumista. Minä varmaan soittaisin poliisille, jos joku väkisin tunkeutuisi kotiini.
Teilläpäin kotiin tunkeutuminen oven läpi niin että täytyy poliisit soittaa on varmaan ihan jokapäiväistä. Et taida olla mikään kedon aurinkoisin kukka itsekään?
Sinäkö soitat todella "ystävillesi" poliisit? :OYliampuva viestisi antaa sinusta todella kummallisen kuvan...
Kylään tunkeutuminen on ovikellon soittamista ja puhelemista ovella:
"Sopisiko teille taas tulla. Voinko tulla kahville? Meille ei oikein voi..."Mutta teilläpäin siis tullaan riehumaan ja soitetaan virkavalta paikalle! Missä oikein asut?
Entisten vankien tukiasunnossa vai?
Tollo. Ei mulla ole koskaan ollut mitään ongelmia kotiini tunkeutuvista ihmisistä. Ei ole kukaan koskaan edes yrittänyt vaan tullaan ainoastaan kutsuttaessa. Sen sijaan aloittajalla on ollut, koska ihan aloituksenkin aiheesta teki. Hän ei ilmeisesti ovikellon soidessa saa mitenkään estettyä ihmisiä tulemaan kotiinsa. Mä onnistun karkottamaan Jehovan todistajatkin ihan vaan sanomalla ystävällisesti, että kiitos mutta ei kiitos. Vai miten aloittajalla käy vieraita, joita hän ei edes haluaisi päästää kotiinsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei halua kutsua ystäviä kylään, niin ei pitäisi mennä itsekään kenenkään luo kylään. Miksi muiden pitää siivota, kokata jne. jos itsestä se on "liian stressaavaa, ei jaksa". Itsekkyyden huippu tämä ketju, aloitusta lukuunottamatta.
Koska ne muut kutsuvat minut?
...siispä ilmeisesti eivät koe liian stressaavaksi. Minä koen.
No varmaan kokee, mutta ei siitä toitoteta vieraille :'D Ite ainakin siivoan usein jo edellisenä päivänä ja käyn ostamassa tarjottavaa jos tiedän että joku on tulossa kylään. Totta kai se on stressaavaa ja väsyttää, mutta sen arvoista. Pitää oppia antamaan muille aikaansa, eikä olettaa että maailma pyörii oman navan ympärillä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
No siksi että koti jonne pääsit avattiin myös sinulle ja samaa avoimuutta on vaan ihmissuhteessa tapana osoittaa vastavuoroisesti ja samalla tasolla . On luihua ellei itse avaa oveaan samoin. Onko vaikea ymmärtää? Se kertoo että asiat etenevät sinun kontrollissasi . Toinen oli avoin ja vieraanvarainen omalla reviirillään ja sinä et häntä sinne päästä , käytä nyt aivoja hiukan. Se kertoo sinusta epämiellyttäviä piirteitä väkisinkin ja rikkoo suhdetta .
Mitä ihmeen suhdetta? Joku kärttää minua kahville luokseen, lopulta kyllästyn jankkaamiseensa ja menen ja siitä syntyy sitten suhde, joka menee rikki, kun en kutsukaan luokseni? Ei se eka kutsuja välttämättä ole avoin ja vieraanvarainen vaan utelias aikasieppo.
En kutsu luokseni ketään, joka sanoo, että seuraavalla kerralla tulenkin sinun luoksesi. Ehei, totean siihen, että alakerrassa on ihana vegaanikahvila, nähdään siellä ensi tiistaina klo 10. Se on riittävän vastavuoroista minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
No siksi että koti jonne pääsit avattiin myös sinulle ja samaa avoimuutta on vaan ihmissuhteessa tapana osoittaa vastavuoroisesti ja samalla tasolla . On luihua ellei itse avaa oveaan samoin. Onko vaikea ymmärtää? Se kertoo että asiat etenevät sinun kontrollissasi . Toinen oli avoin ja vieraanvarainen omalla reviirillään ja sinä et häntä sinne päästä , käytä nyt aivoja hiukan. Se kertoo sinusta epämiellyttäviä piirteitä väkisinkin ja rikkoo suhdetta .
Mutta kun minä en ole koskaan pyytänyt ketään avaamaan kotinsa ovia minulle. Miksi joidenkin on niin vaikea ymmärtää, että minua ei kiinnosta tippaakaan sinun kotisi vaan minua kiinnostaa vain ja ainostaan sinä ja sinun seurasi? Ei mua kiinnosta kenenkään reviirit. Mä voin viettää ystävieni kanssa aikaa vaikka laiturinnokassa. Ystäväpiirissäni mua pidetään erittäin ystävällisenä, avuliaana ja anteliaana ihmisenä, koska en odota vastapalveluksia asioista, joita muiden vuoksi teen. Muiden ihmisten koteihin menen vain silloin, kun mut on kutsuttu ja heille ei mikään minun ehdottamani vaihtoehto syystä tai toisesta käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
No siksi että koti jonne pääsit avattiin myös sinulle ja samaa avoimuutta on vaan ihmissuhteessa tapana osoittaa vastavuoroisesti ja samalla tasolla . On luihua ellei itse avaa oveaan samoin. Onko vaikea ymmärtää? Se kertoo että asiat etenevät sinun kontrollissasi . Toinen oli avoin ja vieraanvarainen omalla reviirillään ja sinä et häntä sinne päästä , käytä nyt aivoja hiukan. Se kertoo sinusta epämiellyttäviä piirteitä väkisinkin ja rikkoo suhdetta .
Mutta kun minä en ole koskaan pyytänyt ketään avaamaan kotinsa ovia minulle. Miksi joidenkin on niin vaikea ymmärtää, että minua ei kiinnosta tippaakaan sinun kotisi vaan minua kiinnostaa vain ja ainostaan sinä ja sinun seurasi? Ei mua kiinnosta kenenkään reviirit. Mä voin viettää ystävieni kanssa aikaa vaikka laiturinnokassa. Ystäväpiirissäni mua pidetään erittäin ystävällisenä, avuliaana ja anteliaana ihmisenä, koska en odota vastapalveluksia asioista, joita muiden vuoksi teen. Muiden ihmisten koteihin menen vain silloin, kun mut on kutsuttu ja heille ei mikään minun ehdottamani vaihtoehto syystä tai toisesta käy.
Ja lisään vielä, että taas loppuvuodesta järjestin kotonani kuukauden sisällä kolmet 14 hengen päivälliset sukulaisilleni. En ihan oikeasti viitsi ja jaksa kestittää kotonani vielä ystäviäni ja kavereitanikin vaan kestitän heidät mieluummin kahviloissa ja ravintoloissa. Onneksi mulla on ystäviä ja kavereita, joille tämä sopii aivan erinomaisesti. Siitäkin huolimatta, että olen joskus käynyt heidän kodeissaan kahvilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä joku utelias nainen kylään, ei ikinä, vältän kaikin keinoin, että joku tulee illaksi tai päiväksi istumaan ja juomaan kahvia, ei minulla ole aikaa enkä kyläile koskaan, yksin ja perheen kanssa olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
No siksi että koti jonne pääsit avattiin myös sinulle ja samaa avoimuutta on vaan ihmissuhteessa tapana osoittaa vastavuoroisesti ja samalla tasolla . On luihua ellei itse avaa oveaan samoin. Onko vaikea ymmärtää? Se kertoo että asiat etenevät sinun kontrollissasi . Toinen oli avoin ja vieraanvarainen omalla reviirillään ja sinä et häntä sinne päästä , käytä nyt aivoja hiukan. Se kertoo sinusta epämiellyttäviä piirteitä väkisinkin ja rikkoo suhdetta .
On olemassa ihmisiä, jotka kutsuvat vieraita voidakseen esitellä omaa kotiaan. Koti on tottakai jokaiselle tärkeä paikka ja jokainen sisustaa sen mieleisekseen, mutta muita ihmisiä harvoin aidosti kiinnostaa kenenkään toisen koti. Nämä ihmiset kuitenkin pettyvät, jos vieras ei millään tavalla kommentoi tai muutenkaan kiinnitä huomiota heidän kotiinsa. He haluavat nähdä, millainen koti vieraalla on, jotta voivat päätellä, miksi heidän omasta mielestään hieno koti ei aiheuttanut vieraassa minkäänlaista reaktiota. Voivat ainakin kyläilyn jälkeen ajatella, että eipä vieraan koti ollut yhtään sen hienompi. Tai pettyä uudelleen, jos vieraan koti olikin paljon hienompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
No siksi että koti jonne pääsit avattiin myös sinulle ja samaa avoimuutta on vaan ihmissuhteessa tapana osoittaa vastavuoroisesti ja samalla tasolla . On luihua ellei itse avaa oveaan samoin. Onko vaikea ymmärtää? Se kertoo että asiat etenevät sinun kontrollissasi . Toinen oli avoin ja vieraanvarainen omalla reviirillään ja sinä et häntä sinne päästä , käytä nyt aivoja hiukan. Se kertoo sinusta epämiellyttäviä piirteitä väkisinkin ja rikkoo suhdetta .
Mitä ihmeen suhdetta? Joku kärttää minua kahville luokseen, lopulta kyllästyn jankkaamiseensa ja menen ja siitä syntyy sitten suhde, joka menee rikki, kun en kutsukaan luokseni? Ei se eka kutsuja välttämättä ole avoin ja vieraanvarainen vaan utelias aikasieppo.
En kutsu luokseni ketään, joka sanoo, että seuraavalla kerralla tulenkin sinun luoksesi. Ehei, totean siihen, että alakerrassa on ihana vegaanikahvila, nähdään siellä ensi tiistaina klo 10. Se on riittävän vastavuoroista minulle.
Hyi saatana. Kahvin sekaan tungetaan jotain kuramaitoa ja leivonnaisista puuttuu niinikään maidot ja munat. *yrjö*
LApsena/nuorena en tottunut tuomaan kylään kavereita. Kotona oli todella kylmä ilmapiiri ja myös oikeasti kylmä (15astetta sisällä), sotkuista oli myös. Jos oltiin "meillä" oltiin sitten pihalla. Nykyään ei tule edes mieleen kutsua ihmisiä kylään, en vain ole tottunut siihen, vaikka omaa kotiani en häpeä. Tuon kyllä tuomisia jos on olen menossa kylään kahvitelemaan tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
No siksi että koti jonne pääsit avattiin myös sinulle ja samaa avoimuutta on vaan ihmissuhteessa tapana osoittaa vastavuoroisesti ja samalla tasolla . On luihua ellei itse avaa oveaan samoin. Onko vaikea ymmärtää? Se kertoo että asiat etenevät sinun kontrollissasi . Toinen oli avoin ja vieraanvarainen omalla reviirillään ja sinä et häntä sinne päästä , käytä nyt aivoja hiukan. Se kertoo sinusta epämiellyttäviä piirteitä väkisinkin ja rikkoo suhdetta .
Ehkä kannattaa odottaa tulla ensin kutsutuksi ja kutsua vasta sitten itse? Miksi kutsut kotiisi ketään, jonka kotona et ole itse aiemmin ollut? Siis jos tuo on sinulle kovinkin tärkeää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihme mummotouhulta tuollainen kahvittelu. Aivan vieraalta.
Jollei takerru sanoihin ja ymmärrä tahallaan väärin,
tajuaa että tarkoitin kyläilyä yleensäkin.
Usein juomme myös olutta tai likööriä + pelaamme wiillä.
Minua loukkaa, kun minun kotiini ollaan mielellään tunkemassa vaikka joka päivä, mutta se oma koti onkin sittrn koskematon ja pyhä. Erityisesti tämä riepoo, jos luokseni kylään väkisin tunkeva ottaa mukaansa lapsensakin,
kun tietää että itse ei pääse pois kotoaan jonkun toisen luo virkistymään,
vaan saa itse aina olla se tarjoaja ja kyläilyn kohde.
-ap
Oletko ap ajatellut että ehkäpä sinun kodissasi on jotakin sellaista mikä houkuttelee näitä ihmisiä? Mukava fiilis tai jotain?
Minä en itse pidä siitä että meille tullaan kylään. En osaa toimia luonnollisesti omassa kodissani vieraiden aikana ja se on inhottavaa. Jotenkin vaan toisen koti on rennompi paikka aina.
Minun kotini on nätti ja viihtyisä mutta ei mikään hienostelupaikka jota pitäisi varjella esim lapsilta.
Sitä paitsi minulla on tapana viedä jotain särvintä mukanani jos menen kaverille kylään vaikka sitten lasten kanssa.
Synttärit ja muut kemut kyllä kykenen hoitamaan normisti mutta olen ihan kuitti sen jälkeen. Se on minun luonnevikani joka ei varmasti koskaan parane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en itse kutsu kotiini koskaan muita, kuin läheisimpiä kavereitani. Syynä tähän on se, että kavereille on ihan ok sanoa, että hei haluisin olla nyt yksin ja vaikka kattoa telkkaria, niin voisitko poistua. Puolitutulle onkin sitten hankalampi sanoa, että lähtisitkö pois, vaikka ei mulla mitään tekemistä edes olisikaan. Mä en myöskään käy puolituttujen kotona, koska se nyt lähtökohtaisesti on mun mielestä outoa. Osa johtuu ehkä siitä, että oon sosiaalisesti vähän vammanen, enkä ymmärrä ite, milloin mun pitää lähteä, jos mulla itsellä ei oo menoa. Esim lapsiperheiden kotona; ei mulla oo aavistustakaan, mihin aikaan ne mukulat menee iltatoimille ja mun pitäis poistua. Käyn sellasten kavereiden luona kylässä, jotka uskaltaa sanoa, että nyt olis aika hipsiä omaan kotiin, eikä kukaan loukkaannu tästä.
Koti on koti ja mä ainakin pidän kotia paikkana, jossa pitää voida olla luontevasti. Jos siellä pyörii joku puolituttu, niin en välttämättä kehtaa hengailla niissä virttyneimmissä pieruverkkareissa, joissa muuten vietän kaiket päivät. Tästä syystä myös jätän puolitutut kutsumatta.
Tähän loppuun ehkä kommentti tohon aloitukseen; ehkä kannattais sanoa tälle vierailijaihmiselle, että tuntuu oudolta, että hän vaan vierailee sun kodissa, eikä kahvittelut ikinä tapahdu hänen kodissaan. Kyseinen kaveri ei välttämättä ole edes tajunnut, että näin on päässyt käymään. Muutaman kerran, kun sanoo, että joo sori nyt ei kyllä voi tulla mun kotiin (siivous jäänyt vähemmälle, koti täynnä pyykkejä kuivumassa, koira hoidossa, etc. you name it.) jostain syystä, niin tälle vastakkaiselle osapuolelle saattaa tulla mielikuva, että häntä ei haluta sinne kotiin, vaikka kyse voikin olla ihan vaan sattumasta. Mä oon esimerkiks monta kertaa kieltänyt mun kavereita tulemasta mun kotiin, kun mulla oli remonttia ja mitä muuta siellä kesken, niin en halunnut niitä sinne kaiken keskelle. Pidin sitä ite ihan normaalina, mutta kaverit huomautti, että ei se sun remonttis oo siitä valmistunu puolessa vuodessa, että josko me voitais jo tulla kylään. Siinä vaiheessa tajusin, että kappas, onpas aika menny nopeesti, eikä ne tosiaan oo käyny vielä mun luona, vaikka mä niiden luona juoksenkin joka toinen viikko.
Voi myös olla niin, että ehkä hänellä ei oo vaikka rahaa tarjota mitään ja kokee alemmuutta siitä, että sulla on aina jotain herkkua tarjolla, eikä siitä syystä halua kutsua omaan kotiin. Tällasessa tilanteessa vois kokeilla sanoa esim, että hei kävin tossa leipomossa hakee meille pullaa, niin laitatko kahvit tippumaan, niin päästään juoruumaan.
Mahdollisia syitä tollaseen voi olla vaikka kuinka monta ja uskon vakaasti, että täällä niitä ei ratkota. Suoraan vaan kysymään, että mikäs nyt tökkii.
Me ollaan introvertteja, mies ja mina. Ei tykata kylailysta (no, mies ehka hieman, mina en ollenkaan) ja ei haluta vieraita kotiin. Meilla on jokseenkin sekaista aina, ei huvita alkaa jarjestella paikkoja vieraiden takia. Me tykataan tavata ihmisia kahvilassa ja ruokaravintolassa, onneksi asutaan maassa, jossa ulkona kahvittelu ja syominen on hyvin edullista.
My home is my castle, niin se vaan on.
en koskaan ehdi valmistella mitään tarjottavaa ja se on noloa. Työpäivät ovat pitkiä ja kaikki energia menee arjen pyörittämisen. Kahvin voin tarjota mutta on noloa kun ei mulla oo koskaan mitään tarjottavaa sen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaan ystäviä paljon mieluummin kahvilassa. Ei tarvitse siivota tai miettiä, mitä tarjoaisi. Ja sen varjolla on kiva käydä kahviloissa, joihin ei usein tulisi yksin mentyä.
Tämä on siksikin loistava juttu, että se karsii yleensä köyhät pois aika äkkiä.
Ystävien kanssa kahvilassa tapaaminen tulee itseasiassa halvemmaksi kuin kyläily. Itse ainakin kylään mennessäni vien tuliaisia, jotka yleensä maksavat enemmän kuin se kahvikuppi ja leivonnainen kahvilassa. Samoin jos kutsun omaan kotiini vieraita, panostan kyllä tarjoiluihin enemmän kuin mitä omat syömiseni kahvilassa maksaisivat.
Miksi et tapaa ystäviäsi vaikka kahviloissa, ravintoloissa tai vaikka kävelylenkillä? Esim. Espanjassa ei harrasteta kotikyläilyä juuri lainkaan ja se on ihan normaalia. Ei kaikkien tarvitse haluta kylään vieraita. Ihmisillä ei eri syitä miksi eivät halua vieraita kotiinsa. On tungettelevaa kysyä miksi joku ei halua kutusua vieraita kotiinsa. Hyvä ystävä hyväksyy ystävänsä juuri sellaisena kuin hän on, eikä esitä tungettelevia kysymyksiä.
Tälläiseen voi olla ihan looginen selitys ja usein onkin. Minäkään en halunnut tuoda ketään meille, kun asuttiin kamalassa murjussa (Suomesta on ihan oikeasti vaikea löytää vastaavia). Iski sellainen häpeän tunne, kun kavereilla on kodit tiptop ja minä asun betonineliössä, jossa haisee home.
No siksi että koti jonne pääsit avattiin myös sinulle ja samaa avoimuutta on vaan ihmissuhteessa tapana osoittaa vastavuoroisesti ja samalla tasolla . On luihua ellei itse avaa oveaan samoin. Onko vaikea ymmärtää? Se kertoo että asiat etenevät sinun kontrollissasi . Toinen oli avoin ja vieraanvarainen omalla reviirillään ja sinä et häntä sinne päästä , käytä nyt aivoja hiukan. Se kertoo sinusta epämiellyttäviä piirteitä väkisinkin ja rikkoo suhdetta .