Lue keskustelun säännöt.
2500 euroa kulutusluottoa lastenvaatteiden vuoksi - olin tyhmä ja haluan kertoa oman tarinani varoitukseksi muille
Kävi se tyypillinen elämänkulku. Seurusteltiin muutama vuosi, mentiin naimisiin, tulin raskaaksi, jäin pois töistä, saatiin ihana vauva. Vauva-aika oli toki rankkaa, mutta myös heittämällä elämäni ihaninta aikaa. Kun esikoinen täytti vuoden, jätettiin ehkäisy pois ja seuraavasta kierrosta tulinkin raskaaksi. Raskausaikana mies sai työtarjouksen josta ei voinut kieltäytyä, joten muutimme n. 150 kilometrin päähän molempien kotipaikkakunnalta ja ostimme asunnon. Toinen, ihana vauva syntyi.
Hakeuduin jo raskausaikana uudella paikkakunnalla avoimeen perhekerhotoimintaan, koska en tuntenut sieltä ketään. Porukka olikin kivaa ja sain uusia kavereita, osaa kutsun nykyään jopa ystäviksi. En vielä tässä vaiheessa kiinnittänyt siihen huomiota, mutta tuo porukka pyöri melko materialististen arvojen ympärillä. Se hiipi pikkuhiljaa, ensin hurahti yksi ja sitten toinen. Tähän asti olin pukenut lapset ihan tavallisesti, ostanut vaatteet ketjukaupoista ja kirppareilta, omaan makuun sopivia toki.
Noin kaksi vuotta sitten se alkoi kuitenkin iskeä tähänkin talouteen. Muistan vieläkin ensimmäisen askeleen. Ajattelin, että olisi tosi kiva ottaa lapsista joulukorttikuva, jossa molemmilla on Popin raitaa. Tilasin molemmille yläosa-alaosa-setit ja alennusosiosta löysin vauvalle pari kivaa bodya. Vähän nikottelin, kun ostoskorin loppusumma alkoi kakkosella ja oli kolminumeroinen, mutta tilasin kuitenkin.
Ensimmäisen kerran ostin lastenvaatteita osamaksulla n. 1,5 vuotta sitten, kun minun oli PAKKO saada lapsille Mini Rodinin toppahaalarit asusteineen. Tässä vaiheessa budjetti ei enää kestänyt 500 euron kertatilausta, etenkin kun rahaa meni lastenvaatteisiin muutenkin. Mini Rodinista tuli Gugguun ja Papun ohella se the juttu.
Varovaisen arvion mukaan olen kuluttanut lastenvaatteisiin ja trendikkäisiin lastentarvikkeisiin lähemmäs 10 000 euroa kahden viimeisen vuoden aikana. Kaiken suinkaan liikenevän rahan olen käyttänyt lastenvaatteisiin ja olen naimisissa monien osamaksuvälittäjien kanssa. Kun en osannut päättää, mitä väriä tilaisin, tilasin kaikkia. Joskus palautin ne mistä en niin tykännyt, usein en - kun tykkäsin niistä kaikista. Irtisanoin kuntosalikortin, vaikka tykkäsin jumpista kovasti, koska halusin käyttää säästyvät rahat lastenvaatteisiin. Saihan säästyneillä rahoilla yhden Mini Rodinin "onsien" kuukaudessa. Vaihdoin ihan hyvät ja toimivat käytettynä ostetut Brion tuplat Bugaboihin kaikilla herkuilla, koska sellaiset kuului olla.
Pari kuukautta sitten heräsin. En tiedä miksi, mutta jostain syystä katsoin Gugguu Porinoita ihan eri silmin. Mietin, että ei helvetti, ovatko nämä ihmiset tosissaan, jauhavat jostakin trikoorievuista satojen kommenttien mittaisissa ketjuissa. Sitten silmäni rävähtivät auki kunnolla, kun tajusin, että minä en ole mitenkään kesyimmästä päästä tässä hommassa, ehkä päinvastoin. Tunnustin miehelle, vaikka ollakseni rehellinen olenkin vähän katkera siitä, ettei hän muka huomannut mitään. Miten se on mahdollista, kun koti muuttuu postikonttoriksi ja kaksivuotiaalle on kahdeksan erilaista ihan samaa tarkoitusta palvelevaa villamyssyä?
Maksan tuota velkaa pois vielä pitkään, liian pitkään. Olen koko "harrastukseni" ajan maksanut osamaksuja myös pois, eikä luonto vielä anna periksi katsoa, millaisissa lukemissa on pahimmillaan liikuttu. Haluan anonyymisti jakaa tarinani, jotta muut äidit osaisivat tätä onkaloa välttää - lastenvaatteista tulee helposti elämää suurempi asia, jos elämässä ei (lasten lisäksi, tietysti) oikein ole muutakaan.
Kommentit (468)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yksi syy, miksi en voi kuvitella hankkivani lapsia. Inhoan shoppailua. Mies saisi hoitaa koko vaateruljanssin. En vain ole tavannut miestä, joka ottaisi homman hoitaakseen! Osaavat/tykkäävät kyllä ostaa vaatteita itselleen, mutta lasten vaatehuolto ei kiinnosta.
Miksi lapsen vaatettaminen tarvitsi jotain kunnon shoppailua?
Helpoiten menee kun avaa puhelimesta vaatteita myyvän verkkokaupan sivun, hakuun oikea koko ja sitten vain tarpeelliset ostoskoriin ja tilaus matkaan. Isommalta lapselta voi itseltään kysyä, onko tämä paita kiva ja otatko nämä housut mustina vai oransseina.
Kenkäostokset menee ruokaostosten ohessa isossa marketissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
shoppailuriippuvuus on riippuvuus siinä missä pelaaminenkin. Mutta kannattaa muistaa tutkimus siitä, että ostaessaan ihminen on aina onnellisimmillaan ennen kassaa: eli ajatus uudesta vaatteesta jo riittää endorfiiniin. Itse vierotuin ostoriippuvuudestani niin, että shoppailin netissä niin kauan kunnes tuli maksun aika. Eli kun tavarat oli ostoskorissa, suljin selaimen. Kun menin tunnin päästä avaamaan sivut uudelleen (ja ostoskorissa tavarat oli edelleen tallessa) pystyin toteamaan etten edes tarvitse niitä mitä siellä ostoskorissa on. Kannattaa myös lopettaa kaikki uutiskirjeet (jotta ei tiedä alennuskoodeista tai uutuuksista) ja lopettaa feissarissa näiden ryhmien seuraaminen. Kun et tiedä niistä kaikista ihanuuksista mitä on "pakko saada", et sinä niitä myöskään tarvitse.
Hyvä, että toimi sinulla. Mutta noin yleisellä tasolla ehkä parempi neuvo olisi pysyä ylipäätään loitolla noista sivustoista eikä koetella tahdonvoimaansa täyttämällä ja tyhjentämällä ostoskoria.
Tuossa oli kaksi neuvoa, jotka toimivat eri ihmisryhmille.
Ihan hyvä yleisneuvo on että älä tee tyhmyyksiä. Älä mene lastenvaatesivustoille, älä hurahda niihin, älä syö huumeita jne.
Tuon ylemmän neuvo taas oli niille, jotka ei ole olleet niin kovin fiksuja, kuten esim. sinä. Siinä annettiin vertaistuellista neuvoa niille, joilla ongelma on, tai sitä meinaa olla.
Uskon ylemmän neuvon olevan merkittävästi hyödyllisempi kuin tuon sinun ylemmyydentuntoisen mölinäsi, jota kaltaisesi innolla peukuttavat.
PS. Omat lapset on jo teinejä, eikä nämä lastenvaatefriikahdukset ole koskeneet minua. Omien kamppailujeni suhteen sen sijaan olen oppinut inhoamaan ihmisiä, jotka tulevat besserwisseröimään sellaiseen asiaan, mistä eivät mitään tajua.
Mikä merkkivaate on Gugguu, Papu ja mitkä lie? Ei ne ole merkkivaatteita muuta kuin Vantaalla.
Vierailija kirjoitti:
https://www.kaleva.fi/lastenvaatefirma-gugguun-miia-maria-riekki-nousi-…
Pienituloiset naiset ostavat pikavipeillä ja osamaksuilla ylihintaisia lastenvaatteita ja mahdollistavat sen, että oululaisesta taviksesta on tullut miljonääri. Osamaksut ja laskulla ostaminen pitäisi kieltää kokonaan, palattaisiin takaisin aikaan, kun vähävaraisilla ei ollut mahdollistakaan kaivaa itselleen vielä syvempää kuoppaa.
Toisaalta se lisäisi vaan eroa rikkaiden ja köyhien välillä, eikä sekään olisi hyvä. Kertoo tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, että osa-aikainen siivooja voi halutessaan ostaa vaikka 800 e puhelimen. Toki jotkut voi sitten hurahtaa, mutta niin voi mihin tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo lastenvaatteisiin menneet rahat olisi voinut sijoittaa. Ihmisillä ei taida olla nykyään aivosoluja päässään, kun ostellaan tuollaisia kalliita merkkivaatteita pikkulapsille. Rahat menevät kankkulan kaivoon. Pikkulapsi ei tarvitse merkkivaatteita. Pikkulapsi möyrii hiekkalaatikossa ja leikkii kuraleikkejä, ei seisoa tönötä poseeraten merkkihaalari päällä missään talon reunustalla. Itse ostin laadukkaita lastenvaatteita lapselleni kun hän oli pieni, mutta eivät ne olleet mitään superkalliita, ihan normihintaisia. Esimerkiksi Tutta, Reima ja Prismastakin saa ihan laadukkaita lastenvaatteita normaali käyttöön.
Meillä ulkovaatteet pääosin Reimaa, mutta ei se Reimakaan minusta halpa ole, ulkohaalari 120-150€ normihinnaltaan! Itse tosin ostan aina alennuksesta ja saan 80-100 eurolla. Ja Molon haalarin olen saanut alesta alle 60€. Mitään Mini Rodinia en kyllä alkaisi ostamaan ja moni noista täällä mainituista tällä hetkellä in olevista merkeistä ei miellytä yhtään omaa silmää. Lisäksi kun ostettava kenkiä ym niin ei se lapsen vaatettaminen mitään ilmaista ole!
Lasten vaatteet tulee kalliiksi, koska lapset kasvavat ja vaatteet jäävät nopeasti pieniksi. Vähän väliä saa olla uutta ostamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo lastenvaatteisiin menneet rahat olisi voinut sijoittaa. Ihmisillä ei taida olla nykyään aivosoluja päässään, kun ostellaan tuollaisia kalliita merkkivaatteita pikkulapsille. Rahat menevät kankkulan kaivoon. Pikkulapsi ei tarvitse merkkivaatteita. Pikkulapsi möyrii hiekkalaatikossa ja leikkii kuraleikkejä, ei seisoa tönötä poseeraten merkkihaalari päällä missään talon reunustalla. Itse ostin laadukkaita lastenvaatteita lapselleni kun hän oli pieni, mutta eivät ne olleet mitään superkalliita, ihan normihintaisia. Esimerkiksi Tutta, Reima ja Prismastakin saa ihan laadukkaita lastenvaatteita normaali käyttöön.
Meillä ulkovaatteet pääosin Reimaa, mutta ei se Reimakaan minusta halpa ole, ulkohaalari 120-150€ normihinnaltaan! Itse tosin ostan aina alennuksesta ja saan 80-100 eurolla. Ja Molon haalarin olen saanut alesta alle 60€. Mitään Mini Rodinia en kyllä alkaisi ostamaan ja moni noista täällä mainituista tällä hetkellä in olevista merkeistä ei miellytä yhtään omaa silmää. Lisäksi kun ostettava kenkiä ym niin ei se lapsen vaatettaminen mitään ilmaista ole!
Lasten vaatteet tulee kalliiksi, koska lapset kasvavat ja vaatteet jäävät nopeasti pieniksi. Vähän väliä saa olla uutta ostamassa.
Tuohon aiempaan lainaukseen, niin kannattaa kesällä katsastaa kauppojen outlet-nurkkaukset. Ostin lapselleni heinäkuussa reimatecin talvihaalarin 60 eurolla, kun normaalihinta oli sen 120euroa.
Kun ottaa kirppispöydän, niin samalla tulee itsekin käytyä sen pöytävuokran ajan useammin tsekkaamassa tarjontaa. Juuri löysin lapselle siistimmän ulkotakin hintaan 3e, ei käytönjälkiä, ei edes nimeä kirjoitettuna.
Myös vuoratun sadehaalarin syksyn pihaleikkeihin löysin vitosella.
Mulla äitiyttä takana 15- vuotta ja tämän merkkivaate- hysterian näen pahentuneen viime vuosien aikana. Usein tapaan eri yhteyksissä näitä äitejä joilla on lapsella sekä itsellään yllä päästä varpaisiin sen hetken suosituinta merkkivaatetta. Mulle tulee jotenkin sellainen vaikutelma että tällaiset ihmiset piilottelevat sillä jotain epävarmuuttaan, haluavat olla kadehdittuja tai pelkäävät etteivät kuulu joukkoon. Jotenkin pidän sellaista ihmistä hiukan järjettömänä ja tyhjänä sisältä enkä oikeastaan koe halua tutustua edes lähemmin. Enemmän ihailen ihmistä joka aatteensa takia harrastaa kirppistelyä ja löytää ja osaa koota hienoja asukokonaisuuksia välittämättä merkistä. Ja ei, en itse ikävä kyllä ole sellainen. Ostan lasten vaatteet milloin mistäkin sen hetken tarpeen ja rahatilanteen mukaan.
Merkkivaatteita saalistavia mammoja näkyy kirpparillakin paljon ja usein olen törmännyt esim siihen että myyntiin on laitettu nettikirpparille joku vaate ja hinta, ei muuta tietoa. Sitten ilmaantuu näitä merkin kyselijöitä. Siis mitä? Näet vaatteen josta pidät mutta se onkin nyt merkistä kiinni ostatko sen. Jos se on markettivaate niin ei tykätäkään enää mutta jos se onkin gugguu niin ostetaan heti.
Perhekerhot ovat jääneet itseltä väliin ihan sen takia että olen kokenut monelle äitiyden tarkoittavan materiaalisuutta ja kerhossa puhutaan pintapuolisista asioista. Eräs äiti surkutteli kerran että kyllä heidänkin lapsensa pukeutuisivat merkkiin mutta kun ei vaan yksinkertaisesti ole varaa. Usein on kehunut meidän lasten vaatteita ja naama venähtänyt kun olen kertonut että ihan henkkamaukasta olen hankkinut. Kai se sitten on niin että ilman omaa mielikuvista ja tyylitajua on helpointa ja varminta ostaa sitä merkkiä mikä on kulloinkin mammaporukassa villityksenä. Henkkamaukkaa parjataan mielestäni turhaan. Kyllä ne 7 euron legginssit kestää sen verran kauan mitä tarviikin. Monesti kuulee että merkkivaatteilla on jälleenmyyntiarvoakin, mutta en mä nyt tiedä säästääkö siinä jos ostat kolmenkympin leggarit ja myyt ne kympillä. Maksoi ne leggarit sulle sitten kuitenkin 20e ja ovat yhtä kauan käytössä kuin ne henkkamaukan 7euron omat.
Että kyllä tuo mammojen lastenvaate buumi ikävä kyllä näyttäytyy meille muille aika säälittävältä ja naurettavalta touhulta. Varmaan juuri päinvastaiselta siis miltä mammat luulevat ja toivovat sen näyttävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ja siskollani on 4 lasta. 2 poikaa ja 2 tyttöä.
Meillä on syntynyt vuoronperään p t p t, siskolla p t t p. Ikäeroa hänen pojilla on 10 v
Siskoni asuu Floridassa ja itse olen opettaja.
Lapset ovat vuosikausia tulleet meille kesäksi.
Kaikilla on tosi hauskaa keskenään .
Ja viimeiset vuodet osallistuivat eri leireihin.
Lapset syövät tosi paljon, mutta siskoni laittaa aina ruhtinaallisesti tililkeni ruokarahaa.
He tuovat aina monta kymmentä kg vaatteita. Veikkaan n 40-50 kg.
Ovat päässeet pari krt tulliin, mutta vaatteet ovat käytettyjä ja lapset kaikki eri kokoisia ja ovat olleet Suomessa pitkään, on aina mennyt läpu.
Varmaan 10 krt toivan minulle MK.n laukun.
Jompi kumpi tytöistä otti sen matkan ajaksi itselleen ja näin siitä ei tullut ongelmaa.
Amerikkalaisilla serkuilla on yleensäkin paljon enemmän vaatteita, kuin meillä.
Yleensä olemme myyneet vaatteet pieneksi jäätyään ja valtaosaa ei ole meidän lapset käyttäneet.
Kun tämä alkoi, vajaa 15 v sitten, vaatteista sai enemmän rahaa, millä ne oli ostettu.
Arvo tippui vuosi vuodelta.
Nyt kukaan ei enää juurikaan kasva, paitsi nuorin ja nyt ei lapset enää matkusta tänne. Nyt me käymme siellä, paitsi nyt. Tänä jouluna olemme kotona.
Kyllä silloin jo raha pyöri vaatteiden ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
. Kertoo tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, että osa-aikainen siivooja voi halutessaan ostaa vaikka 800 e puhelimen. Toki jotkut voi sitten hurahtaa, mutta niin voi mihin tahansa.
Ei kerro. Tuo siivooja voisi ostaa sen puhelimen ihan hyvin vaikkei ensimmäistäkään luotontarjoajaa löytyisi, joutuisi vain säästämään siihen muutaman kuukauden ensin. Tosin sitten sitä enää harva ostaisi kun sen maksaminen pitäisi kärsiä etukäteen eikä jälkikäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian pitkä tarina, ei jaksanut lukea, mutta ekana tuli mieleen että jestas, mitä tyhmyyttä!
gugguu gugguu kaukana käki kukkuu, elämänhallinta täysin hukassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin? Senhän ap mainitsi jo otsikossa.
Mikä ihme niissä Gugguun ynnämuiden vaatteissa voi viehättää?! Mä en oo ikinä tajunnu. Minä ostan Peuhua ja Moniaa jotka ovat yhtä kivoja kun nuo merkkivaatteet ja paljon paljon halvempia. Ei ne ne lapset välitä onko niillä 100€ haalari vai 25€ haalari päällä. Kunhan ilman vaatteita ei joudu olemaan. Se on vaan se Äiti jolla on sosiaalinen paine ja oma turhamaisuus päässyt valloilleen. Asiat tärkeysjärjestykseen ja järki päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut samassa tilanteessa ja nyt kun sain perinnön niin sain vihdoin kaikki velat maksettua pois ja lopetin myön netistä tillaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä tarina, ei jaksanut lukea, mutta ekana tuli mieleen että jestas, mitä tyhmyyttä!
Ei se ole tyhmyyttä, vaan riippuvuutta. Riippuvuuksista kärsivät usein juuri älykkäät ihmiset, koska arki ei stimuloi tarpeeksi niin kuin tyhmemmillä.
Tästä olikin hiljattain ketju Vauvalassa, että miten äärettömän tyhmiä nykynuoret-ja nuoret aikuiset ovat.
Eräskään ääliö ei ollut tiennyt mitä ovat luottotiedot. Toiset tekevät velkaa, tietämättä että se on maksettava takaisin. Eikö mitä, Klarnaa aloittajakin syyttää.:::)
Lapsiraukat Gugguuta, gugguuta vaan.. Ei hyvältä vaikuta lasten tulevaisuus, kun vanhemmat talousasioissa noin hukassa...
Maksoit kalliin hinnan uusista ystävistä joka on edellytys materialistien piireissä että status=status ja se pitää näyttää. Olisivatko he edes ystävystyneet kirppis-markettivaatteita ostavaan, omana itsenään olevaan uuteen ihmiseen? Näinhän se vakka kantensa valitsee. Vaarallista tässä on se että käyttövarat menee tingelitangeli-merkkivaatteisiin ja ne uudet bestikset nyökyttelee hetken uutta kallista ostosta ja sitten ovat what evööör.
Aito ystävä ei käännä selkäänsä, tuli lekarille Ladalla tai Ferrarilla. Feikki sellainen vaatii vain toista toiselta.
Aloitus vuodelta 2017 ja on ihan mahdollista, että ap makselee vieläkin noita lastenvaateosamaksuja. Lapsetkin ovat varmasti jo koululaisia.
Itsekin olen ostanut ja vieläkin ostan jonkun verran lasten merkkivaatteita. Itselläni syy on kuitenkin aina ollut se, että haluan ostaa eettisesti ja ekologisesti tuotettuja vaatteita. Jossain vaiheessa sekin ehkä meni sillä tavalla liiallisuuksiin, kun tunsin kamalaa syyllisyyttä jos jotain vaatetta ei löytynyt "kelvollisesta" kaupasta tai ei yksinkertaisesti ollut varaa siihen "eettisempään" (oletetusti) vaihtoehtoon. Pahimmillaan pelkäsin, että "joku" tulee arvostelemaan näistä halvemmista vaatteista, kuinka tuhoan luonnon ja muuta...
Velkaa en kuitenkaan koskaan ole onneksi tehnyt, jossain vaiheessa keksin myös, että kirppareilta ostaminen on ekologista. Toinen syy ostaa "erikoimerkkejä" oli ensimmäisen lapsen kohdalla myös se, että poikien vaatteet marketeissa oli silloin mustia ja harmaita, kun ekomerkit taas myi värikkäitä, joista tykkäsin (ja lapsi tykkäsi). Nykyisin marketeista saa ihan kivoja nättejä vaatteita, ekologisuudesta ja eettisyydestä en tiedä. On ne kuteet nyt kuitenkin palvelleet parhaat jo kolmella pojalla, osa on siis oikeasti laadultaan hyviä.
Niin minustakin! Ja onhan näitä menestystarinoita Suomessa muitakin. Ihan älyttömän hienoa! Ja oikein mielelläni pistän ihan sitä omaa työllä ansaittua rahaani näiden pusseihin, paljon mieluummin kuin jonkun epäeettisen ulkolaisen halppisjättifirman.