Olettaako mies kuitenkin pohjimmiltaan, että vaimo on "kakkosäiti" hänelle?

Vierailija kirjoitti:

Luulen etteivät suoraan äitiä etsi, mutta miesten mielestä naiset on tehty palvelemaan miestä.

Jep, koska palvella pitää, mutta ei missään nimessä saa nalkuttaa ja käskyttää kuin äiti tai mies kitisee "en minä ole mikään lapsi".

Vierailija kirjoitti:

Odottaako naiset miehestä isukkia? Sitä joka ostaa pikkuprinsessalle lahjoja merkkipäivinä, tekee kaikki hankalat hommat, puolustaa ja suojelee, lepertelee ja lohduttaa kun polveen tulee pipi?

Enpä tunne ensimmäistäkään miestä, joka ei pyykkiä osaisi pestä tai laittaa ruokaa.

Osaisi ja viitsisi ovat kaksi eri asiaa.

Naisen on ainakin turha odottaa keneltäkään mieheltä em. käytöstä. Suomalainen mies ei edelleenkään puhu eikä pussaa. 

Siksipä pesen vain oman pyykkini enkä ylläpidä ketään miestä. Mihin sellaista tarvisin?

Minä (nainen) kyllä salaa toivon, että mies olisi perheemme turva ja selkäranka (olemme tosin lapsettomia mutta silti). Sellainen, joka suojelee perhettämme, ja on eräänlainen henkinen peruskallio. Jaksaa seistä vahvana kun on vaikeaa. On vakaa ja luotettava. Isäni oli poissaoleva isä, eli en ole isäni suunnalta tuollaista lapsena kokenut, mutta mieheltäni sitä odotan. Joku saattaisi sanoa, että odotan isämäisyyttä mieheltäni.

Mutta vastapainoksi ihan mielelläni annan sen "naisellisen kosketuksen" perheeseemme, otan isomman vastuun siitä että kotona on lämpöistä ja viihtyisää ja autan miestä sen terveyshuolissa jne.. 

Nämä on henkisiä juttuja siis, ei käytännön työnjakoa. Minä hakkaan halkoja siinä missä mieskin, ja hän siivoilee jääkaapista pois vanhoja tuotteita siinä missä minäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odottaako naiset miehestä isukkia? Sitä joka ostaa pikkuprinsessalle lahjoja merkkipäivinä, tekee kaikki hankalat hommat, puolustaa ja suojelee, lepertelee ja lohduttaa kun polveen tulee pipi?

Enpä tunne ensimmäistäkään miestä, joka ei pyykkiä osaisi pestä tai laittaa ruokaa.

Ei suomalaiset isät ole tuollaisia olleet. Ja osaahan ne, mutta luopuvat asioiden tekemisestä oma-aloitteisesti, aina pitää pyytää tai sanoa, että laitatko pesukoneen päälle kun tulet kotiin tai laitatko ruokaa. Naisen pitää siis toimia projektipäällikkönä kotona. 

Höpöhöpö. Tämä johtuu vain siitä, että kotityöt on ainoa asia millä nainen pystyy pätemään, yhdistettynä naisten kontrollifriikkiyteen ja haluun nalkuttaa miehelle.

Meinaatko että mies tappaa itsensä ja mahdolliset lapset nälkään, jos et sano että ruokaa pitää laittaa?

En tiedä olenko jotekin " erilainen" kun kummatkin vanhemmat opettivat minulle kodin siivouksen, ruuanlaiton, työntekemisen, auton perushuollon jne. Toisaalta taas jos yritin pyytää isompia hommissa apua minulle vain tiuskittiin " minä olen joutunut lapsesta itse hoksaamaan nuo asiat, joten hoksaappas nyt sitten itse. " Jos olin vähemmän kipeä kuin vanhemmat en saanut valittaa, jos olin pahalla päällä en saanut pahaa oloa purkaa toisin kuin vanhempani.  Aika kaukana pikku prinsessatarinoista eikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te jaksatte valittaa miehillenne kotitöiden tekemisestä? :o ei ihme että suhteet katuu kun naiset nalkuttaa koko ajan.. Etsikää mies joka arvostaa sitä että teette kotona enemmän ja hemmottelee teitä muuten! Näin minä tein ja olemme onnellisia, eikä kukaan valita, kotona on rento ja hyvä tunnelma.

'Etsikää mies'. Samantien voisi etsiä yksisarvisia.

Minun mieheni on kyllä todellinen. Hän kompensoi sitä, että teen enemmän kotitöitä esim. Maksamalla menoista enemmän, viemällä minua ulos syömään jne. Tämä sopii meille, ennemmin kun jatkuva riitely jostain siivoamisesta.

Mä näen että miehen kasvatus vaikuttaa suuresti tähän ongelmaan.

Kuka ei pidä siitä, että joku huolehtii sinusta ja tekee sinulle elämän mukavaksi? Että on ruoka valmiina töistä tullessa ja koti siistinä? 

JOKAINEN pitää siitä, sukupuolesta riippumatta.

Ongelma on se, jos miehen lapsuudenkodissa on tätä huolehtimista pidetty itsestäänselvyytenä. Näitä äitejä (nykyään mummoja) on valtavia määriä, jotka tekevät aivan kaikki kotityöt, jopa siihen asti että papat eivät osaa ostaa omia alushousujaan tai keittää perunoita. Pahimmassa tapauksessa sitä äitiä ei ole edes kiitetty, hänen työpanostaan ei ole arvostettu ja hän ei ole saanut mitään vastapainoksi työstään.

Miksi sama aikuinen mies sitten arvostaisi vaimonsa ahkeruutta kotona kun pienestä pitäen että nämä nyt on niitä töitä, jotka kuuluu vaimon tehdä, ilman kiitosta ja arvostusta?

Vieläkin näkee 60v+ naisia, jotka esim. perheen/suvun ruokaillessa tai kahvitellessa jäävät syömään sivummalle/keittiöön/jne. sivuun ja mun tekee mieli pompata pystyyn ja huutaa että "nainen, sä näit tolkuttoman vaivan siivota, laittaa ruokaa ja huolehtia muista,nyt istut pöytään ja syöt rauhassa!"

Kuinka moni palstamamma käyttää siivoamista rangaistuskeinona? Vaimolla on ainakin ollut sellainen tapa että jos asiat ei suju kuten hän haluaa, niin sitten aletaan siivoamaan. Ei tosin enää meikäläistä paljon harmita.

Nalkuttaminen siivousasioista tuntuu myös tulevan naisilta melko luontevasti. Jos minä olen päivän kotona, niin vaimo melkoisella varmuudella totetaa että ole siivonnut keittiötä tai vienyt roskia tms. Jos hän on päivän kotona, niin yleensä ne samat kotityöt ovat tekemättä, mutta minä en koskaan huomauttele siitä. Sitä vaimo oikein odottaa että pääsisi sanomaan että kivan kun teet jotain mutta voisit myös siivota jälkesi, naisten vaan kuuluu aina sanoa niin, vaikka aterian valmistuksen jälkeen tiskipöydälle olisi jäänyt vain pari kulhoa odottamaan tiskikonetta, koska eivät mahtuneet koneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Mä näen että miehen kasvatus vaikuttaa suuresti tähän ongelmaan.

Kuka ei pidä siitä, että joku huolehtii sinusta ja tekee sinulle elämän mukavaksi? Että on ruoka valmiina töistä tullessa ja koti siistinä? 

JOKAINEN pitää siitä, sukupuolesta riippumatta.

Ongelma on se, jos miehen lapsuudenkodissa on tätä huolehtimista pidetty itsestäänselvyytenä. Näitä äitejä (nykyään mummoja) on valtavia määriä, jotka tekevät aivan kaikki kotityöt, jopa siihen asti että papat eivät osaa ostaa omia alushousujaan tai keittää perunoita. Pahimmassa tapauksessa sitä äitiä ei ole edes kiitetty, hänen työpanostaan ei ole arvostettu ja hän ei ole saanut mitään vastapainoksi työstään.

Miksi sama aikuinen mies sitten arvostaisi vaimonsa ahkeruutta kotona kun pienestä pitäen että nämä nyt on niitä töitä, jotka kuuluu vaimon tehdä, ilman kiitosta ja arvostusta?

Vieläkin näkee 60v+ naisia, jotka esim. perheen/suvun ruokaillessa tai kahvitellessa jäävät syömään sivummalle/keittiöön/jne. sivuun ja mun tekee mieli pompata pystyyn ja huutaa että "nainen, sä näit tolkuttoman vaivan siivota, laittaa ruokaa ja huolehtia muista,nyt istut pöytään ja syöt rauhassa!"

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä kolme vuotta. Sen kolmen vuoden aikana se ei ole ostanut itselleen yksiäkään sukkia tai boksereita. Äitinsä ostaa sille. Ja ei siis mitenkään joululahjaksi, vaan muuten vaan koska arvelee että "nyt taas se poikani tarvitsee uusia sukkia". Mies on 40-vuotias. En tiedä että itkeä vai nauraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tiskaan ja siivoan ja pesen pyykkiä siten, että en valita koskaan ääneen asiasta tai puhku kuinka vittumaista hommaa se on. Samaten miehen äiti, hänkin tekee eikä valita. Mies on tästä päätellyt, että sekä minä että äitinsä TYKÄTÄÄN tehdä kotitöitä. Hän inhoaa kuulemma itse. Siksi hän mieluummin antaa minun vain tehdä, koska olettaa että minähän teen mielelläni. Olen monta kertaa sanonut, että en todellakaan tykkää niitä tehdä, mutta hän ei jotenkin pääse tuosta kuvitelmastaan eroon. Mies tekee kyllä välillä jotain kotihommia, mutta olettaa siis että minä nautin niiden tekemisestä. Kummallista. Pitäisikö alkaa valittamaan ja kiukuttelemaan aina tiskatessa niin mies uskoisi etten pidä tiskaamisesta?

Eikun lopetat nyt kuvittelemasta, että mies ois sinun lapsesi. Teette vaikka työvuorolistat, jos mies ei muuten usko.

En minä kuvittele, että mies on lapseni. Kuten kirjoitin, niin hän tekee kotihommia. En koe siis että tarvitsemme mitään vuorolistoja, enkä myöskään nalkuta hänelle jotain mitä hänen pitäisi "uskoa". Tekee osuutensa siis. Mutta pointtini oli että hän kuvittelee että minä nautin kotitöistä, ja hän kuvittelee että äitinsä nauttii kotitöistä. t. se jolle vastasit

Kyllä tosta siun tekstistä saa kuvan, ettet ole tyytyväinen miehesi panokseen kotitöissä. Miten tää asia sitten sinua kaivelee, että mitä miehes kuvittelee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tiskaan ja siivoan ja pesen pyykkiä siten, että en valita koskaan ääneen asiasta tai puhku kuinka vittumaista hommaa se on. Samaten miehen äiti, hänkin tekee eikä valita. Mies on tästä päätellyt, että sekä minä että äitinsä TYKÄTÄÄN tehdä kotitöitä. Hän inhoaa kuulemma itse. Siksi hän mieluummin antaa minun vain tehdä, koska olettaa että minähän teen mielelläni. Olen monta kertaa sanonut, että en todellakaan tykkää niitä tehdä, mutta hän ei jotenkin pääse tuosta kuvitelmastaan eroon. Mies tekee kyllä välillä jotain kotihommia, mutta olettaa siis että minä nautin niiden tekemisestä. Kummallista. Pitäisikö alkaa valittamaan ja kiukuttelemaan aina tiskatessa niin mies uskoisi etten pidä tiskaamisesta?

Eikun lopetat nyt kuvittelemasta, että mies ois sinun lapsesi. Teette vaikka työvuorolistat, jos mies ei muuten usko.

En minä kuvittele, että mies on lapseni. Kuten kirjoitin, niin hän tekee kotihommia. En koe siis että tarvitsemme mitään vuorolistoja, enkä myöskään nalkuta hänelle jotain mitä hänen pitäisi "uskoa". Tekee osuutensa siis. Mutta pointtini oli että hän kuvittelee että minä nautin kotitöistä, ja hän kuvittelee että äitinsä nauttii kotitöistä. t. se jolle vastasit

Kyllä tosta siun tekstistä saa kuvan, ettet ole tyytyväinen miehesi panokseen kotitöissä. Miten tää asia sitten sinua kaivelee, että mitä miehes kuvittelee?

Ei se minua kaivele, enkä kirjoittanut tänne mitään valitustekstiä asiasta. Tekstini oli kuvaus siitä, miten osa miehistä suhtautuu naisen tekemään kotityöhön. Pyrin siis vain selittämään yhtä ilmiötä. En valittanut miehestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odottaako naiset miehestä isukkia? Sitä joka ostaa pikkuprinsessalle lahjoja merkkipäivinä, tekee kaikki hankalat hommat, puolustaa ja suojelee, lepertelee ja lohduttaa kun polveen tulee pipi?

Enpä tunne ensimmäistäkään miestä, joka ei pyykkiä osaisi pestä tai laittaa ruokaa.

Tottakai mies OSAA pestä pyykkiä, ja on sinkkuaikana itse pyykkinsä pessyt, kyse ei ole siitä. Vaan siitä (salaisesta) toiveesta, että se vaimo kuitenkin hoitaisi ne pyykit puhtaaksi, kun se on sellainen naisellinen lämmin kosketus arkeen kun kotona on kaikki valmiina ja hyvin.

Minä olen hakenut äitiä puolisoistani, mutta kodinhoidossa se ei ole näkynyt millään tavalla. Enemmänkin olen halunnut kokea läheisyyden ja turvallisuuden tunteen ja saada kokea olevansa tärkein ihminen.

Juuri tällaista "henkistä äitiä" tarkoitin aloituksessani, en erityisesti kotitöiden tekijää. Vaan sellaista äidin kaltaista välittävää (henkistä) syliä, johon palata kun maailma potkii poikaa päähän.  Sellaista, joka puhaltaa vertauskuvallisesti sen pipin kun sattuu. Ap.

Äitihän on nainen ja mies tykkää naisellisista piirteistä. Samoin kun isä on mies ja nainen tykkää isällisistä piirteistä.

En todellakaan oleta mutta miksi jotkut naiset ovat käyttäytyneet kuin olisivat äitini???

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan oleta mutta miksi jotkut naiset ovat käyttäytyneet kuin olisivat äitini???

Esim. Miten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odottaako naiset miehestä isukkia? Sitä joka ostaa pikkuprinsessalle lahjoja merkkipäivinä, tekee kaikki hankalat hommat, puolustaa ja suojelee, lepertelee ja lohduttaa kun polveen tulee pipi?

Enpä tunne ensimmäistäkään miestä, joka ei pyykkiä osaisi pestä tai laittaa ruokaa.

Ei suomalaiset isät ole tuollaisia olleet. Ja osaahan ne, mutta luopuvat asioiden tekemisestä oma-aloitteisesti, aina pitää pyytää tai sanoa, että laitatko pesukoneen päälle kun tulet kotiin tai laitatko ruokaa. Naisen pitää siis toimia projektipäällikkönä kotona. 

Miksi pitäisi? Ilmeisesti sinä olet ottanut tuollaisen rooli ja mies on siihen tyytyväinen. Kyllä minä ihmettelen, kun appiukko olettaa anopin aina pakkaavan ja valittaa sitten hänelle jos jotain puuttuu. Tai valittaa, jos ei ole puhtaita vaatteita.

Meillä tilanne on ihan eri. En edes anna vaimon pestä vaatteitani, koska hän pesee välillä aivan liian kuumalla tiettyjä vaatteita. Minä siis pesen omat ja lasten vaatteet. Vaimo saa pestä omansa.

Hyvä vinkki ;) . Taidanpa pestä väärin miehen parit paidat niin se säikähtää ja alkaa pestä itse omat vaatteensa.

Tai sitten voit vain lopettaa niiden pesemisen ja sanot, että saa pestä itse.

Eihän sellainen käy. Suora puhe ei ole vaihtoehto. Asia pitää vihjata jotenkin epäsuorasti, ettei viesti mene vahingossa perille.

Ei hyvää päivää teitä naisia, jotka valitatte siitä että miehenne ei tee tai osaa tehdä kotitöitä!!!! No tehkää jumalauta asialle jotain! Vai onko teistä kiva vain valittaa?

Mulla yksi kriteeri miehen valinnassa oli se että mies osaa laittaa ruokaa ja tehdä kotitöitä. Ja hyvän miehen löysinkin. Hän ei oleta että nainen on parisuhteessa kotityökone.

Vierailija kirjoitti:

Vai onko teistä kiva vain valittaa?

Tässä voi piillä yksi pieni totuude siemen.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan oleta mutta miksi jotkut naiset ovat käyttäytyneet kuin olisivat äitini???

Niinpä. Mulla on kanssa kokemusta äidillisestä asioista huolehtimisesta. Se on rasittavaa, jos ei sellasesta tykkää.

Voin luvata naiselle kuin naiselle, ettei tämän tarvitse kuin yhden kerran tuoda mun alusvaatteet ja lakanat pyykkituvalta vaaleanpunaisina, niin sen jälkeen häntä ei pyydetä pesemään pyykkiä. Näin ainakin aiemmissa suhteissa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei hyvää päivää teitä naisia, jotka valitatte siitä että miehenne ei tee tai osaa tehdä kotitöitä!!!! No tehkää jumalauta asialle jotain! Vai onko teistä kiva vain valittaa?

Mulla yksi kriteeri miehen valinnassa oli se että mies osaa laittaa ruokaa ja tehdä kotitöitä. Ja hyvän miehen löysinkin. Hän ei oleta että nainen on parisuhteessa kotityökone.

Kyllä se valittaminen monella on verissä. Ja usein se valittaminen on vielä turhaa, kun eivät kuitenkaan halua asioiden muuttuvan sellaiseksi. Tai eivät ainakaan arvosta sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen etteivät suoraan äitiä etsi, mutta miesten mielestä naiset on tehty palvelemaan miestä.

Jep, koska palvella pitää, mutta ei missään nimessä saa nalkuttaa ja käskyttää kuin äiti tai mies kitisee "en minä ole mikään lapsi".

Miksipä olet tällasen ihmisen kanssa sit suhteessa?