En olisi ikinä uskonut, että olisin 4,5 vuotta valmistumiseni jälkeen edelleen työttömänä.
Mitä ihmeen vikaa minussa on? En vain todellakaan saa mitään työtä!
Yleinen työllisyystilanne on huono, mutta silti. Olen 35-vuotias FT, eli filosofian tohtori, pääaine taidehistoria. Joo, tiedän, pilipalitutkinto, pitäisi olla sairaanhoitaja tai rekkakuski.
Minulla on neljä lasta, jotka sain nuorena. Mies opiskeli silloin, minä lasten jälkeen. Työkokemusta ei ole, koska minä siis opiskelin ja sain neljä lasta ja hoidin niitä. Mielestäni aika reipas tahti, olla kolmekymppisenä neljän lapsen äiti ja tohtori. No, työkokemus jäi kuitenkin kokonaan saamatta.
Väittelin tohtoriksi keväällä 2012. Olen hakenut töitä siitä lähtien, jo aiemminkin. En saa oman alan töitä ilman työkokemusta. En saa suorittavan tason töitä, koska olen liian pätevä. Olen todellakin hakenut ihan mitä vain, siivoustyötä, lastenhoitotyötä, aulaemäntää, ikkunanpesijää, mutta myös asiantuntijatöitä omalta alaltani.
Olen väärä ihminen joka paikkaan. Ja kohta jo liian vanha ylipäätään työelämään.
Tänään olen lähettänyt kuusi työhakemusta. Nyt pidän ruokatauon ja lähetän vielä kaksi. Toinen on tarjoilijaksi, toinen opetustyö.
Aika syvältä.
Kommentit (450)
Älä nyt ainakaan kerro, että olet FT. Siitä on tilanteessasi vain haittaa.
Mitä jos jättäsit tohtorin tutkinnon mainittematta? Mikä muu tutkinto sulla on alla?
Mitä töitä ajattelit rupeavasi tekemään silloin, kun vielä opiskelit?
Ei sinun ole mikään velvollisuus mainita tohtorin tutkintoasi, ja ainakin jos haet jotain siivoojan tms hommia, niin ehdottomasti kannattaa jättää mainitsematta.
Miksi lähdit opiskeleen tollasia?
Ja vielä tohtoriksi asti?
Ja Ilman mitään osaamista (=ilman työelämää).
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt ainakaan kerro, että olet FT. Siitä on tilanteessasi vain haittaa.
Olen lähettänyt myös hakemuksia ilman tuota tietoa, myös kirjoitusvirheitä vilistäviä huonoja hakemuksia. Olen yrittänyt kaikilla eri kikoilla, mutta töitä vaan en saa.
Pääsin jopa McDonald'siin työhaastatteluun, mutta enpä saanut paikkaa. Työhaastatteluun olin pukeutunut rennosti, en todellakaan mikään jakkupuku päällä. Haastatteleva esimies taisi olla 10 vuotta minua nuorempi ja tenttasi, miksi ihmeessä haen McDonald'siin ja miksi ihmeessä minut pitäisi palkata, kun lähtisin kuitenkin salamana pois, jos saisin muita töitä.
Olen avautunut täällä tästä aiemminkin, monina vuosina. Hyviä neuvoja olen saanut täältä, myös kaikenlaisista CV-klinikoista ja työmessuilta jne. Yksi oli juuri tuo, että jättäisin tittelit ja ansiot luettelematta. Ei ole silti napannut.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä töitä ajattelit rupeavasi tekemään silloin, kun vielä opiskelit?
Kuvittelin eteneväni jotenkin niin, että saisin ensin jonkun suorittavan tason työn pienellä palkalla, vaikka osa-aikaisena. Ihan vaikka asiakaspalvelua jossain edes kaukaisesti omaa taidehistorian alaa sivuavalla työpaikalla. Vaikka taidemuseon narikkaan tai infoon. Sieltä sitten työkokemuksen karttuessa pikku hiljaa ylös- ja eteenpäin silloin, kun eteen jotain sopivaa sattuisi.
Ongelma taitaa olla se, että nuo suorittavan tason työtehtävät olisi nimenomaan pitänyt tehdä silloin opintoaikana, eikä vasta valmistuttua.
ap
Oletko yrittänyt jatkaa tieteellistä uraa, hakea apurahoja jatkotutkimukselle?
Sinä mitään liian pätevä ole, jos et ole tehnyt päivääkään suorittavaa työtä. Voit jättää aina tutkinnot kertomatta ja kertoa olleesi kotiäiti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähdit opiskeleen tollasia?
Ja vielä tohtoriksi asti?
Ja Ilman mitään osaamista (=ilman työelämää).
No. Kiinnosti taidehistoria ja kiinnosti korkeakoulutus. Miksi sinä lähdit opiskelemaan sitä, mitä ikinä opiskelitkin? Meillä on erilaiset kiinnostuksen kohteet.
Luulin, että myös koulutus olisi jotain osaamista, mutta ilmeisesti opinnot ovat vain kasa paperia ja oikea osaaminen tulee vain työelämästä, jonne en näköjään pääse.
ap
Ei sit muuta kuin opiskelemaan. Ton 4,5 vuoden aikana olisit jo valmistunut sairaanhoitajaksi.
Työtön tohtori yrittää päästä röihin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko yrittänyt jatkaa tieteellistä uraa, hakea apurahoja jatkotutkimukselle?
Jep. Ei oikein nyt raha liiku, kun kaikesta vähästäkin leikataan ja leikataan vielä lisää.
ap
Taitaa olla ihan noitatohtori tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä töitä ajattelit rupeavasi tekemään silloin, kun vielä opiskelit?
Kuvittelin eteneväni jotenkin niin, että saisin ensin jonkun suorittavan tason työn pienellä palkalla, vaikka osa-aikaisena. Ihan vaikka asiakaspalvelua jossain edes kaukaisesti omaa taidehistorian alaa sivuavalla työpaikalla. Vaikka taidemuseon narikkaan tai infoon. Sieltä sitten työkokemuksen karttuessa pikku hiljaa ylös- ja eteenpäin silloin, kun eteen jotain sopivaa sattuisi.
Ongelma taitaa olla se, että nuo suorittavan tason työtehtävät olisi nimenomaan pitänyt tehdä silloin opintoaikana, eikä vasta valmistuttua.
ap
Niin tai viimeistään maisteriksi valmistuttua... tohtorilta odotetaan vähän enemmän kunnianhimoa kuin narikan kautta eteneminen.
Opiskele sairaanhoitajaksi tai rekkakuskiksi.
Siis eikö sulla oikeasti ole yhtään mitään työkokemusta? Ei edes kesätyökokemusta tai jotain vanhempia työkokemuksia ennen opiskelua ja lapsien hankkimista?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen vikaa minussa on? En vain todellakaan saa mitään työtä!
Yleinen työllisyystilanne on huono, mutta silti. Olen 35-vuotias FT, eli filosofian tohtori, pääaine taidehistoria. Joo, tiedän, pilipalitutkinto, pitäisi olla sairaanhoitaja tai rekkakuski.
Minulla on neljä lasta, jotka sain nuorena. Mies opiskeli silloin, minä lasten jälkeen. Työkokemusta ei ole, koska minä siis opiskelin ja sain neljä lasta ja hoidin niitä. Mielestäni aika reipas tahti, olla kolmekymppisenä neljän lapsen äiti ja tohtori. No, työkokemus jäi kuitenkin kokonaan saamatta.
Väittelin tohtoriksi keväällä 2012. Olen hakenut töitä siitä lähtien, jo aiemminkin. En saa oman alan töitä ilman työkokemusta. En saa suorittavan tason töitä, koska olen liian pätevä. Olen todellakin hakenut ihan mitä vain, siivoustyötä, lastenhoitotyötä, aulaemäntää, ikkunanpesijää, mutta myös asiantuntijatöitä omalta alaltani.
Olen väärä ihminen joka paikkaan. Ja kohta jo liian vanha ylipäätään työelämään.
Tänään olen lähettänyt kuusi työhakemusta. Nyt pidän ruokatauon ja lähetän vielä kaksi. Toinen on tarjoilijaksi, toinen opetustyö.
Aika syvältä.
nämä pilipalitutkinnot pitäisi lailla kieltää, nimittäin se että annetaan ihmisille sellainen uskomus että lukemalla paperit mistä tahansa yliopiston alasta, saisit töitä, se oli 1970 luvulla ehkä näin.
Itsekin luin 7 vuotta eka tutkintoa ensin 2 vuotta elokuva ja tv tutkimus v. 1990-, (täyttä huuhaata), sitten kulttuurihistoriaa ( huuhaata sekin), ei pedagogisia - eikä kultuurihistorialla voi edes opettaa kouluissa kun pitää olla yleisen historian tutkinto! ,,,,,,nyt 16 vuoden jälkeen menin yliopistolle huvikseen ja luin teologian maisteriksi 2 vuodessa....papeilla ei töitä, eikä kiiinnostakaan olla pappi tässä kirkossa.
2 vuotta olen ollut ala asteen opena, se oli tylsää. muuten työttömänä paljon ja pätkätöitä. nyt kohti työkkäriä kun saan pian ne paperit käteen. kun valmistuin eka kerran ja menin työkkäriin siellä oli aulamiehenä joku ffilosofian maisteri, joka oli lukenut filosofiaa 200 opintoviikkoa! naurettiin siinä että ainoa duuni mitä voi saada on just joku tuollainen yleispummi, työkkärin ovimiehenä!
Kaikki taidetutkimus, kirjallisuustiede elokuvahumpuuqitiede, historiat ja muut pitäisi kokonaan lakkauttaa, yhteiskunna ja ihmisten parhaaksi.
Tuskin sitä vikaa tässä tilanteessa vain itestä kannattaa hakea. En osaa sanoa oikeen muuta kuin et tsemppiä, syvältä on...