Onko teillä kaikki käytännössä yhteistä, avoliitossa tai avioliitossa olevat?

Kaikki on yhteistä.

Puhelimen lainauksesta kyllä kysytään.

Ja mies mainitsee, jos ottaa auton, jolla minä yleensä ajan. Ihan vaan sen takia että minä en miehen transitilla suostu hirveästi ajelemaan.

Mutta muuten läppäreitä, polkupyöriä, työvälineitä.. kaikkea saa käyttää kysymättä, riippumatta siitä kuka sen on ostanut.

Laskutkin maksetaan välittämättä siitä, kumman nimi siinä lukee.

Kyllä ja ei.

Meillä on kolme paria, joista yksi on miehen työpadi. Käytän sitä, jos se on lähimpänä. Ja toisinpäin. Autot on omia, ja lupa kysytään, jos otetaan toinen.

Ainoastaan känny ja tilitiedot ovat sellaisia, joihin toinen ei koske. Emmekä tutki toistemme sähköposteja tai muita viesteä. Mutta olan takaa molemmat lukevat toisen tietoja.

Ei ne salaisuuksia ole, mutta jokin yksityisyys on. Ehkä se johtuu siitä, että olemme olleet naimisissa vasta toista vuotta ja yhdessä 3,5. Vielä on "omaa" omaisuutta, jonka on itse ostanut, ja siihen nyt ei ainakaan "uskalla" koskea,

No siis on tietenkin yhteistä, mutta ihan kohteliaisuudesta kysytään kyllä, saako käyttää. Jo senkin takia, kun ei tiedä, tarvitseeko toinen; kyllähän asioista on ihan normaalia sopia tapauskohtaisesti vaikka olisikin yhteinen omistus.

Lisään:

Puhelimet on henkilökohtaisia. Se lienee poikkeus, siellä on henkilökohtaisia viestejä esim ystäviltä enkä näe muutenkaan syytä miksi toisen puhelinta pitäisi käyttää.

Toki sekin onnistuu, jos on tarve, mutta harvoin on.

Meillä on kyllä omat tavarat ja lupa kysytään, mutta käytännössä lupaa käyttää toisen tavaroita ei olla ikinä antamatta. Eli tavallaan kohteliaisuudesta sitä toista kohtaan kysytään lupa, samoin kun nyt yleensä puolisoa infotaan että hei menen käymään kaupassa, haluatko jotain tai että tulen muuten tänään myöhemmin kotiin, onhan ok?

Eli oletus on, että tietysti voin käyttää toisen tavaroita tai tehdä omia suunnitelmia, mutta on kivempi kuitenkin kysyä siltä toiselta ensin kun siitä tulee kaikille hyvä mieli ja huomoitu olo.

Meillä on niin, että jos vaimo haluaa kullia, hän vaan tulee ottamaan sitä. Jos minä haluan pimppiä, niin pitää kysyä lupa ja sitä saattaa saada käyttää, mutta pääsääntöisesti yleensä vain lauantaisin. Kaikki muut tavarat ovatkin sitten yhteisiä ja niitä saa käyttää kumpi kulloinkin tarvii (luk.ott. känny, kukkaro yms.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä juu.

Tai esim. autojen osalta meillä on kaksi autoa, mä käytän toista 90% ja mies toista 90%, jos tästä tehdään poikkeus niin kysäistään, sopiiko mennä vai onko toisella jokin suunnitelma.

Rahat on tietty yhteisiä myös, ja toisen rahapussista voi ottaa käteistä jos siitä ilmoittaa toiselle.

Ainoa poikkeus on mun suklaat. VITTU JOS JOKU KOSKEE NIIHIN NIIN SAA KATUA!!

Meillä sama. Ja mun karkin on MUN karkkeja, miehen karkit on meidän yhteisiä :)

Perinteistä naisten logiikkaa. Minun omat rahat ja tavarat on minun. Miehen rahat ja tavarat on yhteisiä.

Meillä on myös näin :D Miehen sipseihin ei tosin ole koskemista.. Ollaan kaikki erilaisia ja sen mukaan mennään.

Tulihan tänne horatsukin

Meillä ei taida olla muuta yhteistä kuin koira. Huonekalut, astiat, asunto, auto yms on jommankumman hankkimaa. Erotilanteessa olisi henkilökohtaista ja lähtee sen matkaan joka sen on ostanut. Mutta yhdessä asuessa kaikki on kuitenkin tavallaan yhteistä, lupia ei kysellä. Molemmilla omat läppärit, toki toisen konetta voi lainata jos oma ei vaikka jostain syystä toimi. Rahat on omat, en edes tiedä paljon mies tarkalleen tienaa. Kaupassa käydään sen mukaan, kummalle sattuu sopimaan, koskaan ei olla kuittien kanssa laskettu meneekö tasan. Aina voi laittaa toiselle viestin, että tuotko kotimatkalla kaupasta karkkia, tuodaan eikä kysellä rahaa tästä. Toinen maksaa netflixin ja toinen viaplayn, molemmat on molempien käytössä.

Yhteistä on kaikki, mutta toisen puhelinta ei lueta, postia ei avata eikä autoa oteta kysymättä lupaa. Mies on myös sitä mieltä, että hänellä ei ole asiaa minun käsilaukkuani tonkimaan.

Vierailija kirjoitti:

Yhteistä on kaikki, mutta toisen puhelinta ei lueta, postia ei avata eikä autoa oteta kysymättä lupaa. Mies on myös sitä mieltä, että hänellä ei ole asiaa minun käsilaukkuani tonkimaan.

Meilläkään mies ei tongi minun käsilaukkua, koska hänellä ei ole tarvetta siihen, mutta matkustelemme yhdessä paljon ja minä "tongin" hänen matkalaukkua siksi, että pakkaan sinne tietysti aina osan omista matkatavaroistani. Siis ne, jotka ei tietystikään mahdu minun matkalaukkuun.

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä juu.

Tai esim. autojen osalta meillä on kaksi autoa, mä käytän toista 90% ja mies toista 90%, jos tästä tehdään poikkeus niin kysäistään, sopiiko mennä vai onko toisella jokin suunnitelma.

Rahat on tietty yhteisiä myös, ja toisen rahapussista voi ottaa käteistä jos siitä ilmoittaa toiselle.

Ainoa poikkeus on mun suklaat. VITTU JOS JOKU KOSKEE NIIHIN NIIN SAA KATUA!!

Tuo loppu oli hyvä :'D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä juu.

Tai esim. autojen osalta meillä on kaksi autoa, mä käytän toista 90% ja mies toista 90%, jos tästä tehdään poikkeus niin kysäistään, sopiiko mennä vai onko toisella jokin suunnitelma.

Rahat on tietty yhteisiä myös, ja toisen rahapussista voi ottaa käteistä jos siitä ilmoittaa toiselle.

Ainoa poikkeus on mun suklaat. VITTU JOS JOKU KOSKEE NIIHIN NIIN SAA KATUA!!

Meillä sama. Ja mun karkin on MUN karkkeja, miehen karkit on meidän yhteisiä :)

Perinteistä naisten logiikkaa. Minun omat rahat ja tavarat on minun. Miehen rahat ja tavarat on yhteisiä.

Meillä on myös näin :D Miehen sipseihin ei tosin ole koskemista.. Ollaan kaikki erilaisia ja sen mukaan mennään.

Tulihan tänne horatsukin

Kuka helvetti sä luulet olevas 😂 Demille, hus!

Me ei edes asuta yhdessä, mutta silti meillä on lähestulkoon kaikki yhteistä. Ilman lupaa käytetään toistemme tietokoneita. Kännykät on omia, mut voidaan vastata toisen puhelimeen, jos toinen on vaikka suihkussa. Autoa ei kummallakaan ole. Nyt en keksi mitään minkä käyttämiseen kummankaan pitäisi kysyä lupa.

Mies jostain  syystä sheivaa partansa mun ladyshaver-höylällä, jota käytän siis lähinnä alapääni ajelemiseen poslariksi kerran viikossa. En tiedä tajuaako se ihan mitä se tekee :D . Mutta oma mokansa, mitäs lainaa kysymättä, ehkä se kuvittelee että nainen on poslari silleen luontaisesti.

Meillä kaikki on yhteistä tässä avioliitossa. Puolisolla on työkännykkä ja läppäri, joita hän käyttää työasioiden hoitoon, niihin en koske. Minulla on käytössä "kotikännykkä", jota myös puoliso käyttää, samoin kotiläppäri, tabletti yhteiskäytössä. Raha-asiat ovat yhteisiä, kummallakin kortit yhdessä omistettaviin pankkitileihin sekä luottokortit sekä pääsy tileihin. Puoliso katsoo sähköpostini, että onko tullut mitään tärkeätä, koska itse en viitsi. Käsilaukkunikaan ei ole pyhä asia, vaan puolisoni saa ottaa lompakostani käteistä tarvittaessa, ja saa etsiä kuitit kirjanpitoon. Minä saan myös ottaa käteistä hänen lompakostaan tarvitessani, mutta aina tästä ilmoitetaan toiselle, ettei tarvitse ihmetellä, että mihin raha on hävinnyt. Hygieniatarvikkeista hammasharjat ovat yksityiskäytössä, sekä pyyhkeet ja puolison partakone, sekä minun kuukautissuojat.

Jääkaapin sisältö, sekä muut talossa olevat ruokatarvikkeet ovat yhteisiä, ja molemmat ostamme kaupassa käydessämme ruokaa toiselle, sellaista, jota itse ei syödä. Se käy ihan ajattelematta, automaattisesti.

Auto yhteiskäytössä. Kummallakin omat vaatteet, ja petivaatteet.

Kaikki omaa,  mutta yhteisessä käytössä. Paitsi tietenkin hammasharja, puhelin, vaatteet ja muut sellaiset. Myös harrastusvälineet ovat omia, kun ei ole yhteisiä harrastuksia.

Rahat ovat omia, mutta yhteisessä käytössä eli omilla tileillä ja laskut maksetaan siltä tililtä, jolla sattuu olemaan rahaa.