Vilan myyjän, onko ihan oikeasti pakko tuputtaa
Kiertelin kauppoja tänään ja pitkästä aikaa viitsin poiketa Vilaan. Olin toiveikas, että siitä tuputusmyynnistä olisi jo luovuttu, mutta mitä vielä, meno oli entistä pahempi. Otin läheltä ulko-ovea paidan, jota halusin sovittaa ja silmäilin löytyisikö muuta sovitettavaa. Tässä vaiheessa myyjä hyökkää päälle ja kyselee, huomasinko sen mekon, joka oli kädessä pitämänä paidan edessä. Kerron, että en. Myyjä hehkuttaa, että se on tuo raidallinen. Kerron, että en pidä raidoista. Myyjä kysyy, että kiinnostaisiko joku muu väri. Vastaan, että ei ja voisin katsella ihan rauhassa mitä täältä vielä löytyy.
Vajaa minuutti myöhemmin myyjä juoksee perään ja esittelee jotain takkia, koska se nyt vaan on tosi kiva ja tykätty. Kerron, että ei se ei nyt oikein ole mieluinen ja tähän myyjä tuhahtelee, että eikö, se kun on todella suosittu malli. Mulle riitti tässä vaiheessa. Tyrkkäsin paidan, jota halusin sovittaa, myyjälle ja totesin, että kerran tää on niin vaikeeta niin olkoon.
Kumpa Vilan johtoporras ymmrärtäisi, että asiakkaat haluavat ostosrauhaa, eivät väkisin tupustusta
Kommentit (303)
Vierailija kirjoitti:
Yhtä pahaa on kyllä Glitterissä. Jokaikinen kerta vaikka sanon että katselen tässä vaan ihan rauhassa, pitää kertoa että "huomasithan muuten nämä ja nämä alennukset" ja "meillä on nyt tänään tarjouksessa tämä Justin Bieberin tuoksu!" Se on kyllä kauppa jonne en voi mennä ilman että alkaa ärsyttämään se tuputtaminen :D Ihmettelen myös onko Changessa alettu myös tuputtamaan, aiemmin sielä on saanut asiantuntevaa apua mutta viimeksi menin sinne hieman kipeänä ihan vain piristämään itseäni, kerroin myyjälle taas että ihan vain katselemassa, hän alkoi kyselemään miljoonaa eri kysymystä "kerro vaan jos tarvit jotain kokoapua!" "tiedätkö oman kokosi?" "oletko milloin sen tarkistuttanut?", jokaiseen kysymykseen vastasin melko turhautuneena ja lopulta sanoin että olen oikeasti kipeä ja en nyt jaksa olla sosiaalinen että tulen joku muu päivä kun olen parempivointinen...huoh!
Mulla on Glitteristä "hauska " kokemus.
Olin jouluostoksilla ja sukulaistytöille etsin lahjoja myös Glitteristä. Aika pitkään katselin tarjontaa ja kiinnitin huomiota kun muita asiakkaita palveltiin ja tuputettiin sitä ja tätä.
Minua hädin tuskin tervehdittiin :D.
Olen 48v, pukeudun siististi ja olen ihan asiallinen näköinen.
En tainnut olla kohderyhmää. En löytänyt sieltä sopivia lahjoja, mutta kyllä oikeasti ihmettelen että olenko näkymätön vai onko siellä ikäraja jne :).
Onneksi mulla itsetunto kohdillaan, lähinnä huvitti se myyjien toiminta ( Forum ).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vastaa myyjälle, että haluaa vain katsella, miksi vastaa "katsele rauhassa ja kysele jos tarvitset apua". Pelkkä "ole hyvä" riittäisi. Totta helkutissa osaan ja älyän pyytää apua jos tarvitsen. Aivan kuin jos myyjä jättäisi tuon turhan loppu rimpsun pois, pyörisin itseni ympärillä hädissäni enkä osaisi kysyä tarvitsemaani???
Haluan kulkea kaupoissa rauhassa vailla keskusteluja myyjän kanssa. Osaan valita tuotteen josta olen kiinnostunut, mennä sovistuskoppiin sekä kassalle jos on tarvis. Luulisi että minulla on siihen oikeus ilman että joudun viihdyttämään myyjää tai muutenkaan keskustelemaan jos en halua.
Useasti käännyn ovella näiden yli innokkaiden vuoksi. Hei hei myyjä, kuten Holopainen sanoisi.
Kuten kirjoitinkin niin palvelen asiakkaita niin kuin haluaisin että minua palvellaan. En ole ajatusten lukija, jotkut suuttuvat siitä että myyjä tervehtii ja katsoo silmiin. Sitten on asiakkaita joita ei ole tarpeeksi palveltu. Sitten on asiakkaita joista huomaa että ovat niin ujoja, joten olen ajatellut että "pohjustan" asiakkaalle että on uskalias kysymään jos tarvitsee jotain. Ei se ole niin vaikeaa vastata sen jälkeen "Kiitos". Silloin jätän rauhaan. PLUS monilla työnantaja velvoittaa että vuoropuhelu ei mene näin:
Myyjä: Hei, voinko auttaa?Asiakas: Ei, katselen vain.
Myyjä: Ole hyvä.
Meillä työnantaja haluaa että asiakkaille ollaan ns. tuttavallisia, ja pyritään olemaan ystävällisiä ja että asiakkaat tuntevat olonsa tervetulleeksi. Jos sinua ahdistaa muutama lause vaihtaa myyjän kanssa, voit tästälähin kulkea vaikka lappu otsalla jossa lukee "KESKUSTELU KANSSANI KIELLETTY".
Teille on siis ok, että jos asiakas kertoo haluavansa katsella tuotteita itse, niin hän todellakin saa rauhassa katsoa tuotteita itse?
Tottakai on ok :D. En tuputa asiakkaille vaatteita, vaan kerron että olen hänen käytettävissään jos jotain tulee. Miksi se on niin suuri kynnys? Olen myyjä, minulle maksetaan siitä että palvelen asiakkaita ja myyn tietysti mahdollisimman paljon liikkeemme tuotteita. Minä tykkään jos minulle jossain myyjä sanoo että rohkeasti vain nykäisemään hihasta jos jotain tulee, niin olen ajatellut että ehkä minä voin sanoa sen myös omille asiakkailleni.
Noinhan sen pitäisi juuri olla, myyjä antaa tilaa asiakkaalle ja auttaa tarvittaessa. Esim. jos kerron etsiväni takkia tai mekkoa juhliin, mulle sopii oikein hyvin, että myyjä esittelee erilaisia vaihtoehtoja. Joissakin liikkeissä ärsyttää tuo kun olen kerron, että haluaisin vain katsella ihan itse, niin myyjä tuo katsottavaksi vaikka mitä (takkia, housua, huivia, mekkoa, paitaa) jos vaikka tärppäisi.
- Tuon kysymyksen esittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme on vila?
Halpisvaatemerkki. Niillä on omia myymälöitä.
Halpisvaate? Mielestäni normaalihintaisia, H&M ja Gina ovat niitä oikeita "halpismyymälöitä".
No, minä olenkin opiskelija. Mutta ihan mielenkiinnosta, jos Vilan vaatteet kerran ovat halpoja, niin mitkä liikkeet sitten mielestänne myyvät normaalihinnoin?
Samaa pohdin. Varmaan Stockmann? Sieltä minulla ei ole varaa ostaa edes hanskoja.
Niin varmaan. Et vain halua maksaa sitä hintaa mitä Stockmann pyytää esim kotimaisen Sauson hanskoista, vaikka varaa olisi. H&Mstä saa sopivaan hintaan, eikö niin?
En tiedä mitään mistään Sausoista tai ylipäätään merkeistä. Ainoa tuloni on kansaneläke ja satuin Stockmannin läpi mennessäni näkemään nätit sormikkaat, mutta voit uskoa että pudotin ne kädestäni kuin ne polttaisivat kun näin hinnan, jotain 70 euroa! Kuka hitto maksaa hanskoista 70 euroa?! Syön tuolla summalla melkein kaksi viikkoa, joten minulla ei TODELLAKAAN ole varaa ostaa Stockmannilta yhtään mitään. Ja kun joku täällä kommentoi ettei satasella saa hyvää talvitakkia, niin eipä ole koskaan käynyt pienessä mielessäkään maksaa takista sataa euroa. Kallein takkini maksoi 49,90 ja kyllä sydäntä riipaisi maksaa tuollainen summa yhdestä vaatteesta. Joko nyt ymmärrät, miksi ihmiset eivät osta "kotimaisen Sauson hanskoja", mitä ikinä se tarkoittaakin, vaan käyvät halpakaupoissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen kun mun poikaystävä kävi ostamassa mulle Vilasta synttärilahjan. Käveltiin kerran Vilan ohi ja jäin katselemaan tiettyä neulepaitaa. Mies oli myöhemmin mennyt ostamaan sen ja lahjapaketissa oli paidan lisäksi alustoppi ja huivi. Mies selitti, että myyjä oli kertonut, että ne kyllä kuuluu ostaa paidan kaveriksi, ja että lahjansaaja varmasti ilahtuu Raukkaparka oli sitten ostanut vähän enemmän kuin aluksi suunnitteli
Sulla on kivan kuuloinen poikaystävä.
Hauska muuten kuulla, että ihmiset on kehittäneet oikein selviytymisstrategioita Vilan suhteen :D
Hän on:) Osasin odottaa lahjaa, mutta kyllä mä sitä kasaa aika ihmeissäni toljotin. Poikaystävä selitti, että myyjä "käski" ostamaan:)
Yrittäjänä voin sanoa että hyvän myyjän löytäminen on työlästä ja aikaa vievää. Toisilla on taito myydä ja toisilla ei. Vasta käytännönkokeilussa kyvyt tulevat esiin ja kassaraportti kertoo loput.
Vähäsanainenkin henkilö voi osoittautua huippumyyjäksi koska on paljon asiakkaita jotka eivät kaipaa ylenmääräistä esittelyä ja hääräämistä.
Sekin on nähty että liian pirteä (tai liikaa yrittävä) myyjä taas häiritsee asiakasta joka hakee ideoita ja saattaa hyvinkin tehdä ison ostoksen kun ei häiritä.
Turun keskustan Dressmannin myyjät tuputtaa ihan hulluna.
Kyllä kertoo käytöstapojen puutteesta ja asennevammasta toisia kohtaan jos kauppaan tuleva asiakas suuttuu kun tervehditään ja suorastaan kipunoi jos vielä kysytään miten voi olla avuksi. Aika jokapäiväistä huttua tällaiset asiakkaat kuitenkin ovat myyjille.
Se joka ei tiennyt "sausoista" ja kertoi elävänsä kansaneläkkeen varassa on ihminen joka on oman tilanteensa vanki. Silloin on pakko ostaa halvinta Aasiassa tuotettua roskaa tai löydettävä aarteita kirpputorilta. Se on sitten eri ryhmää jolla on mahdollisuus maksaa Sauson hansikkaista. He myös ovat niitä jotka voivat vaikuttaa siihen että kaupoissa olisi laadukkaita kotimaisia tuotteita ja sitä myöten alan työpaikkoja.
Miten voin olla avuksi? Heitä vaikka pari sataa alkajaisiksi.
Tuli mieleen tuosta sausojutusta se kun kaverini oli 2005 jossain hyväntekeväisyysmyyjäisissä myymässä erään vaateliikkeen lahjoitusvaatteita. Eräs hieman nuhruinen pariskunta nosti pöydästä housut ja katsoivat hintalappua. Lapussa oli myyjäishinnan vieressä kaupan kulunut vanha alelappu jossa luki 100€. Mies totesi naiselle että tuossa näkyy vielä markkahintakin. (Tuotteen alkuperäinen hinta kaupassa oli ollut yli 300€). Tässä havahtui siihen todellisuuteen, että osa ihmisistä ei edes kuvittele housujen voivan maksaa100€. Eikä heillä ole tietämystä erottaa villaa akryylistä kun ostavat lämmintä kaulaliinaa, pääasia että on halpaa.
Myyjän kuuluu olla hiljaa ja ostohetkellä hoitaa maksutapahtuma mahdollisimman ääneti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme on vila?
Halpisvaatemerkki. Niillä on omia myymälöitä.
Halpisvaate? Mielestäni normaalihintaisia, H&M ja Gina ovat niitä oikeita "halpismyymälöitä".
No, minä olenkin opiskelija. Mutta ihan mielenkiinnosta, jos Vilan vaatteet kerran ovat halpoja, niin mitkä liikkeet sitten mielestänne myyvät normaalihinnoin?
Samaa pohdin. Varmaan Stockmann? Sieltä minulla ei ole varaa ostaa edes hanskoja.
Niin varmaan. Et vain halua maksaa sitä hintaa mitä Stockmann pyytää esim kotimaisen Sauson hanskoista, vaikka varaa olisi. H&Mstä saa sopivaan hintaan, eikö niin?
En tiedä mitään mistään Sausoista tai ylipäätään merkeistä. Ainoa tuloni on kansaneläke ja satuin Stockmannin läpi mennessäni näkemään nätit sormikkaat, mutta voit uskoa että pudotin ne kädestäni kuin ne polttaisivat kun näin hinnan, jotain 70 euroa! Kuka hitto maksaa hanskoista 70 euroa?! Syön tuolla summalla melkein kaksi viikkoa, joten minulla ei TODELLAKAAN ole varaa ostaa Stockmannilta yhtään mitään. Ja kun joku täällä kommentoi ettei satasella saa hyvää talvitakkia, niin eipä ole koskaan käynyt pienessä mielessäkään maksaa takista sataa euroa. Kallein takkini maksoi 49,90 ja kyllä sydäntä riipaisi maksaa tuollainen summa yhdestä vaatteesta. Joko nyt ymmärrät, miksi ihmiset eivät osta "kotimaisen Sauson hanskoja", mitä ikinä se tarkoittaakin, vaan käyvät halpakaupoissa?
Ei kaikkien tarvitsekaan ostaa, mutta vähän outoa sanoa että kuka hitto maksaa hanskoista 70€ kun se ei todellakaan ole kaikille hirveän iso raha. Voihan sitä toki joka vuosi (tai jopa pari kertaa vuoteen) ostaa ne 19,90€ tekonahkaiset hanskat tokmannilta, itse käytän edelleen 2010 ostettuja suomalaisia nahkahanskoja jotka maksoivat 89,90€. Ovat lämpimät ja näyttävät edelleen yhtä hyvältä kuin ostaessa. Enkä ole itsekään mikään pohatta, mutta mieluummin ostan kestävää ja laadukasta kuin halpaa keinonahkaroskaa.
Ostin itselleni valmistujaislahjaksi Sauson nahkasormikkaat 2007. Käytän samoja sormikkaita edelleen viikoittain syyskuusta huhtikuuhun. Vuorottelen niitä neulesormikkaiden ja nahkarukkasten kanssa, säästä riippuen. Tuntuihan se isolta rahalta silloin pistää 80€ sormikkaisiin,mutta näin kymmenen vuoden käytön jälkeen ei. Silloin kaverini kauhisteli hintaa silloin ja kauhistelee hintoja edelleen, kun jotain ostan. Mutta se ei (hänen mielestään) ole kallista ostaa ne parin kympin hanskat joka syksy. Tai 40-50€:n takki joka talvi, kun edellisestä hajosi vetoketju/vuoritikkaus/tai mitä milloinkin. Minulla ei ole varaa huonoon laatuun ja halpatuotteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kertoo käytöstapojen puutteesta ja asennevammasta toisia kohtaan jos kauppaan tuleva asiakas suuttuu kun tervehditään ja suorastaan kipunoi jos vielä kysytään miten voi olla avuksi. Aika jokapäiväistä huttua tällaiset asiakkaat kuitenkin ovat myyjille.
Sä oot varmaan näitä yksinkertaisempia ihmisiä. Kukaan ei ole suuttunut siitä, että myyjä tervehtii ja tarjoaa apua. Suuttumus johtuu siitä, että asiakkaan ilmaisemaa toivetta katsella tuotteita ei huomioida
Niitä katselijoita kyllä kaupoissa riittää. Näkee jo naamasta että Jaaha, taas katselija ja hypistelijä tulee kuluttamaan aikaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen kun mun poikaystävä kävi ostamassa mulle Vilasta synttärilahjan. Käveltiin kerran Vilan ohi ja jäin katselemaan tiettyä neulepaitaa. Mies oli myöhemmin mennyt ostamaan sen ja lahjapaketissa oli paidan lisäksi alustoppi ja huivi. Mies selitti, että myyjä oli kertonut, että ne kyllä kuuluu ostaa paidan kaveriksi, ja että lahjansaaja varmasti ilahtuu Raukkaparka oli sitten ostanut vähän enemmän kuin aluksi suunnitteli
Sulla on kivan kuuloinen poikaystävä.
Hauska muuten kuulla, että ihmiset on kehittäneet oikein selviytymisstrategioita Vilan suhteen :D
Hän on:) Osasin odottaa lahjaa, mutta kyllä mä sitä kasaa aika ihmeissäni toljotin. Poikaystävä selitti, että myyjä "käski" ostamaan:)
Poikaystäväs on kiltti Cuck joka ei osannut tai uskaltanut sanoa ei kuumalle myyjättärelle.
Niitä yksinkertaisimpia ovat kyllä ne joiden tarvii kiertää katselemassa katselemasta päästyään. Netissä voi katsella yökaudet tuotekuvia. Itse en norkoile kaupoissa ajan kuluksi, tulen vain ostamaan tuotteen ja sillä selvä.
Välillä on oikein huvittanut....
Ostin harmaan neuleen joka oli ihan vain... noh harmaa neule. Myyjä kehui maasta taivaisiin koko myyntitapahtuman ajan. "upea, loistava, erikoinen, sopii JUST SULLE*miljoona muuta ylistävää adjektiivia"
Ostin alennuksesta hameen myyjä yritti kovasti kehua mutta ei keksinyt mitä sanoa ja totesi lauseensa loppuun "Siis toi on aivan täydellinen... se on siis just niin, siis niin.....*pitkä hiljaisuus* tommonen" :DDD
Totesin vaan hymyillen, että "niin onkin siksi mä tän ostankin..."
Kerran kun kävelin myymälään sisään ja myyjä hykkäsi kysymään, että "mitäs haluaisit katsella??" vastasin "kaikkea!" Myyjältä jäi suu auki ja oli ihan hiljaa koko kauppareissun ajan. En ostanut silloin mitään.
Onhan näitäkin kokemuksia missä tallailee myyjän luokse kysymään löytyykö sitä ja tätä ja myyjä juoksee karkuun minkä kerkiää tai suuttuu jos kysyy olisiko jotain muuta. Starkissa jouduin jahtaamaan myyjää, olisin voinut sävyttää maalin itsekin, mutta veikkaan, ettei myymälässä välitetä näin oma-aloitteisista asiakkaista. Eipä siinä, hippailtiin aikamme hyllyjen välissä. Ja kun on tottunut siihen, että myyjiä metsästetään etälamauttimen kanssa, meinaa pää räjähtää kun törmää epätoivoiseen myyjään joka yrittää myydä jotain edellisen syksyn poistorättejä työntämällä koko kaatopaikan asiakkaan syliin. Helvetti, en minä niitä osta, ostakoon myyjä itse jos rätit ovat kerta niin ihania.
Ja miksi myyjät pyörittelee silmiään ja tuhahtelee jos satun vastaamaan, että kunhan katselen. Laittakaa rätit ja muut tuotteet sitten piiloon jos niitä ei saa katsoa.
Tottakai jokainen asiakas älyää/tajuaa että myyjä on siellä myydäkseen/auttaakseen. Ei sitä tarvitse erikseen ja monta kertaa hokea asiakkaalle. Eli jos myyjä ei hoe monotonisesti joka käänteessä : kysy vain jos tarvitset apua - asiakas ei älyäisi kysyä vaan kävelisi kysymysmerkkinä ulos kaupasta? Ihan turhaa läpinää, pelkkä tervehdys riittää aluksi. Asiakas päättää miten myyntitapahtumassa siitä edetään eikä myyjä tanssita pillinsä mukaan.