17v ja raskaana - Mä olen niin onnellinen :)

Minä sain lapsen 18-vuotiaana , jäin yksinhuoltajaksi heti ja sitä pitkään olinkin.

Ainoa, mikä minut pelasti ,olivat vanhempani, jotka ottivat lastani usein vkloppuisin yöksi, yhdeksi yöksi, että pääsin elämään "nuoren elämää" edes silloin.

muuten olisin nyt aivan helvetin katkera.

Mutta, olen minä sitäkin. En ole opiskellut kuin ammattitutkinnon ,vaikka olisin pystynyt paljon enempään, masennuin, en ole matkustellut, ollut kaveriporukan viikonlopun kestävillä mökkireissuilla. Lisäksi hyvin harva mies haluaa mitään muuta kuin seksiä kun kerrot että sinulla on lapsi. Että ei se kovin kivaa ole, vaikka nyt kuinka ruusuista kuvaa maalaa. Ihan oikeasti. Kyllä toivon ,että olisin valinnut toisin.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain lapsen 18-vuotiaana , jäin yksinhuoltajaksi heti ja sitä pitkään olinkin.

Ainoa, mikä minut pelasti ,olivat vanhempani, jotka ottivat lastani usein vkloppuisin yöksi, yhdeksi yöksi, että pääsin elämään "nuoren elämää" edes silloin.

muuten olisin nyt aivan helvetin katkera.

Mutta, olen minä sitäkin. En ole opiskellut kuin ammattitutkinnon ,vaikka olisin pystynyt paljon enempään, masennuin, en ole matkustellut, ollut kaveriporukan viikonlopun kestävillä mökkireissuilla. Lisäksi hyvin harva mies haluaa mitään muuta kuin seksiä kun kerrot että sinulla on lapsi. Että ei se kovin kivaa ole, vaikka nyt kuinka ruusuista kuvaa maalaa. Ihan oikeasti. Kyllä toivon ,että olisin valinnut toisin.

Kiitos tämänkin puolen jakamisesta.

Lapsen saaminen ei tietenkään tule olemaan pelkästään iloa ja onnea, se on selvää. Kuten myös se että elämä tulee olemaan täysin erilaista kuin muilla saman ikäisillä. Paljosta tulee jäämään paitsi, mutta paljon tulee myös saamaan :).

Ymmärsin tekstistäsi että olet löytänyt itsellesi kumppanin, vanhempasi ovat olleet tukiverkkonasi ja olet saanut elää myös sitä nuoren elämää heidän apunsa ansiosta. Sanoisin että sinulla on loppujen lopuksi mennyt ihan hyvin asiat. Paljon huonomminkin olisi voinut mennä. Toki ikävää että lapsen saaminen sinua kaduttaa, mutta kuten sanottua, mielestäni elämän voi "pilata" niin paljon huonommillakin valinnoilla :)... ap

Vierailija kirjoitti:

Ap moi!Mä en ajattele normaalisti niin,että on hyvä asia tehdä lapsia nuorena.Olet kuitenkin poikkeus.Kuullostat hyvin tasapainoiselta ja onnelliselta lapsesta.Kiva,että vanhempasi ovat myös ilmeisen järkeviä.

Onnea matkaan ja iloa elämään.Tilanteesi vaikuttaa hyvältä,vaikka lapsen isä on poissa.Uskon,että pärjäät ja muista ottaa vastaan muiden apu ja tuki.Onnittelut tulevat,kun lapsi (tyttö?Miksi tuli mielikuva tytöstä...) syntyy.Nyt olleet vaan hämmentyneitä,koska olet nuori.

Onnnneaaa!

Iso kiitos jälleen teidän kommenteista. Jotenkin tosi ihana huomata miten mukavia ihmisiä tältä palstalta löytyy. Teidän kommentit ja neuvot on oikeasti hirveän arvokkaita :).

Sitten sinulle jonka kommenttia lainasin,

kiitos kauniista sanoista :). Jostain syystä muutama muukin (minä mukaan lukien) on sanonut että on vahva mielikuva tytöstä :D. No poika on silti yhtä tervetullut :). ap

Jos uskot että pärjäät ja olet vauvasta onnellinen. Niin onnea minunkin puolesta!!

Ei se maailma lopu tai häviä kun vauvan sää. Se vaan muuttuu.

Tee kuitenkin itsellesi tulevaisuuden suunnitelmat opiskelujen ja ammatin suhteen. Tsemppiä!!

Oletko miettinyt blogin kirjoittamista? Sitä kautta saisit mahdollisesti vertaistukea. Se on myös loistava tapa taltioida vauva-ajan muistoja.

Vierailija kirjoitti:

Jos uskot että pärjäät ja olet vauvasta onnellinen. Niin onnea minunkin puolesta!!

Ei se maailma lopu tai häviä kun vauvan sää. Se vaan muuttuu.

Tee kuitenkin itsellesi tulevaisuuden suunnitelmat opiskelujen ja ammatin suhteen. Tsemppiä!!

Kiitos :). Koulun aion käydä loppuun ja saada ammatin. Sen jälkeen tarkoituksena opiskella vähän lisää, mutta sitä ennen vähän töitä jotta saa rahaa säästöön :). Tähän on kuitenkin vielä aikaa, joten nyt aion nauttia tästä hetkestä, unohtamatta kuitenkaan tulevaisuuteen satsausta :). ap

Anteeksi nyt ap, mutta sulla ei ole mitään syytä olla onnellinen tuosta tilanteestasi.

Vierailija kirjoitti:

Oletko miettinyt blogin kirjoittamista? Sitä kautta saisit mahdollisesti vertaistukea. Se on myös loistava tapa taltioida vauva-ajan muistoja.

Ajatuksena hyvä, mutta tuntuu jotenkin pelottavalta jakaa omaa elämää julkisesti netissä :). Tosin eihän sitä kaikesta kaikkea tarvitse kertoa... ap

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt ap, mutta sulla ei ole mitään syytä olla onnellinen tuosta tilanteestasi.

Älä turhaan pyytele mielipiteitäsi anteeksi. Itse olen toista mieltä, mutta näin me ollaan erilaisia. Yhden onni on toisen epäonni :). ap

Millaisista nimistä tykkäät? Ot mutta kysyn kuitenkin.

Onnea

Vierailija kirjoitti:

Millaisista nimistä tykkäät? Ot mutta kysyn kuitenkin.

No tykkään aika "tavallisista" nimistä. Tytöillä esim. Emma, Iiris, Pihla... Pojilla Eemil, Elias, Joel... ap

Vierailija kirjoitti:

Onnea

Kiitos :). ap

Olen itse teinivanhempien lapsi. Ihan kunnon kansalainen musta on tullut, enkä ole jäänyt lapsena paitsi mistään. Ei se ikä aina mitään merkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse teinivanhempien lapsi. Ihan kunnon kansalainen musta on tullut, enkä ole jäänyt lapsena paitsi mistään. Ei se ikä aina mitään merkkaa.

Kiva kuulla :). Eihän se ikä tosiaan aina mitään merkkaa. Odottamisesta harvemmin kuitenkaan on haittaa ja tiettyjen asioiden hoitaminen ennen vauvaa, esim. opiskelu, vakituinen työpaikka jne on iso plussa ja helpottava tekijä. Tilanne kuitenkin on mikä on, joten täytyy mennä näillä eväillä ja kerätä matkan varrelta lisää "eväitä" jotta meillä olisi vauvan kanssa mahdollisimman hyvä :). ap

Vaikutat fiksulta nuorelta naisen alulta. Sinusta tulee varmasti hyvä äiti vauvallesi. Muista pyytää myös apua tarpeen tullen. Se jos mikä on fiksuutta.