Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
Vierailija kirjoitti:
Olin kahvilla ystävän luona, mutta juon teetä. Kyllä järkytti, kyseinen ystävä tarjosi käytettyä teepussia. Kuulemma säästää aina, kun niistä riittää makua useaan kupilliseen.
Kaverisi pyörtyisi luonani. Laitan aina kaksi pussia teetä yhteen kuppiin. Inhoan laihaa teetä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kotona jaettiin karkkipäivänä kuudelle lapselle 500g karkkirasia. Eli vanhin lapsi jakoi karkit muovimukeihin... :D
Sehän on n. 80g per henkilö, eli lähes saman verran kuin pieni karkkipussi.
Vierailija kirjoitti:
Pomo ei osta työpaikan vessoihin WC-paperia tai käsipaperia. Työntekijöiden pitää hommata paperit itse. Alihankkijan edustaja toi suklaarasian palaveriin, jossa olivat alihankkijan edustaja, minä ja pomo. Pomo nappasi suklaarasian omalle pöydälleen palaverin jälkeen ja mussutti kaikki suklaat itse, ei edes tarjonnut muille.
Kumma kun teidän pomo ei ole mystisesti vielä kertaakaan sairastunut salmonellaan tai muuhun ripulitautiin.
Minä tunnustan, että otan yleisistä vessoista paperia, en koskaan koko rullaa, vaan pätkän käsilaukkuun, tietenkin käsipaperia. Suodatinpussit käytän uudelleen, jos keitän vain itselleni pienen määrän. Teepusseja en liota kahteen kertaan, ovat niin litkuja muutenkin. Käytän yleensä muruteetä.
Sukulaispariskunta syö sunnuntaisin pelkkää puuroa, kun tulee halvemmaksi kuin ruoka. Ovat kuitenkin eläkeläisiä joilla isot säästöt, matkustelevat jne. Miksei voi jättää yhtä reissua tekemättä ja syödä ruokaa joka päivä???
Nyt sekin selvisi miksi lennoilla on aina itkuisia lapsia. Heidät on tietenkin herätetty keskellä yötä, matkustettu satoja kilometrejä ja lentälläkin on tietenkin jouduttu odottamaan kauan, koska ei pitkästä matkasta voi jättää lähtöä niin tiukalle. Eikö oikeasti olisi kaikkien kannalta parempi ottaa se hotellihuone ja matkustaa levänneenä?
Itse asun Helsingissä ja pääsen junalla tai bussilla lentälle mutta otan aina aikaisin aamulla tai myöhään illalla taksin. En ikinä viitsisi vaivata ketään kuljettamaan minua keskellä yötä. Enkä myöskään kuskaisi muita.
Ex makoili työttömänä/sairaslomalla kotona, kun itse opiskelin ja kannoin ruuat kotio melkein joka päivä hulppealla opintotuellani ja säästöilläni. Vuokrat ja muut kulut maksettiin puoliksi, kauppareissut menivät minun piikkiini, koska omilla kauppareissuillaan heppu toi tyyliin tölkin maitoa ja sanoi, ettei me tarvita muuta (ylläpito-ostokset kuivakaappiin, käyttöpaperit, pesuaineet jne kulutushyödykkeet olivat hänelle täyttä hepreaa).
Päivitteli joskus, miten hienosti onkaan saanut rahaa säästöön, jolloin koitin avata tätä taloutemme epäsuhtaa ja kun ne omat säästöt hupenivat tasaisesti sinne ruokakauppaan. Ex mietti asiaa muutaman päivän, kertoi sitten todenneensa että juu täytyy tasata tätä epäsuhtaa ja kaivoi lompakon esille.
Sain 20 € :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Mieheni pesee minigrip-pusseja. Vieläpä niitä Ikean halpiksia, jotka maksavat pari senttiä kappaleelta. Aika painokkaasti sanoin, että omia kamojaan laittakoot minne laittaa, mutta yhteisiä elintarvikkeita ei mihinkään vedellä huljutettuihin, huonosti kuivuneisiin ja rasvatahraisiin pusseihin laiteta.
Exän veljenvaimo joutui pesemään kaikki huusholliin ostosten mukana tulleet muovipussit. Menin kerran kylään, joka paikka oli täynnä märkiä leipä- yms. pusseja kuivumassa! Sanoin, että herrajjestas, mitä teet, elmukelmupakkaus maksaa minimin siitä, mitä menee vettä noiden pesuun ja etteivät ne puhtaaksi tule?! "Mutku Erkki on käskeny".
Äiti harrasti valikoivaa pihiyttä. Joskus teinivuosinani etsittiin minulle talvikenkiä, ja jokaisen pätevämmän kenkäparin kohdalla huokasi ja pyöritti päätään ja antoi ymmärtää, että olivat aivan liian kalliit. No, päädyin ostamaan 10 markan halpakorista kankaiset monsteripohjakengät, ajattelin että mahtuuhan sinne sukkia sisälle ja pahimmat loskat jäävät paksujen pohjien ansiosta kangasrajan alapuolelle.
No, kengät ostettiin, ja minä ja uusioperhe mentiin autoon odottelemaan. Äitillä kesti kolme varttia kenkäkaupassa. Tuli sieltä vihdoin silmät loistaen ja ilmoitti ostaneensa juuri 900 markan piikkikorkokengät kun oli niin hyvä tarjous.
Kerran tullessani teininä kylään (asuin siis silloin opiskelijaisäni luona) kerroin äitille, että oli huutava tarve vaatteille kun nykyiset olivat nekin kirpparilta ja alkoivat olla tiensä päässä. Voivoi, sanoi äiti, eikö isäs osta sulle vaatteita.
Seuraavana päivänä äiti olikin käynyt vaatekaupassa ja tuli kahden, kolmen vaatekassillisen kanssa. Piti siinä sitten muotinäytöksen, mitä kaikkea ihanaa oli löytänyt -itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt sekin selvisi miksi lennoilla on aina itkuisia lapsia. Heidät on tietenkin herätetty keskellä yötä, matkustettu satoja kilometrejä ja lentälläkin on tietenkin jouduttu odottamaan kauan, koska ei pitkästä matkasta voi jättää lähtöä niin tiukalle. Eikö oikeasti olisi kaikkien kannalta parempi ottaa se hotellihuone ja matkustaa levänneenä?
Itse asun Helsingissä ja pääsen junalla tai bussilla lentälle mutta otan aina aikaisin aamulla tai myöhään illalla taksin. En ikinä viitsisi vaivata ketään kuljettamaan minua keskellä yötä. Enkä myöskään kuskaisi muita.
Minä olen sen verran pihi, että olen kerran varronnut lennolta tultuani kolme tuntia aamuun asti, jotta kentältä alkoi liikkua busseja.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri nappasi taskuunsa tarjoilijalle tarkoittamani juomarahan. Ei kuulemma sellasta tarvitse jättää. Harmittaa vaan, että siinä maassa missä olimme, niin kyllä minusta tarvitsee.
Tuli mieleen oma kaverini, jonka kanssa olin ensimmäistä ja viimeistä kertaa ulkomailla. Ei joko ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää tippikulttuuria. Jos esimerkiksi laskun loppusumma oli 36€ (18€ per naama), kaivoin itse lompakostani 20€ setelin ja totesin sen olevan oma puolikkaani tippeineen. Kaverini sitten löi pöytään omasta lompakostaan vain 16€ ja teki jo tyytyväisenä lähtöä. Pari raflakertaa tätä ihmettelin ja koitin parhaani mukaan selittää miten homman tulisi toimia, mutta loppuloman totesin parhaaksi joko tilata ja maksaa ruoat täysin erikseen tai maksaa tasarahalla ja jättää lopuksi pöytään pari kolikkoa (ja huolehtia ettei kaveri napannut niitä itselleen).
Mun yhden nuoruusajan kaverin koko lapsuuden perhe olivat järjettömän pihejä. Pihein oli sen sisko. Esimerkkejä:
- joulukortit ostettiin kesällä Tiimarista kun niitä sai markalla 10 kpl. Kortit jaettiin sitten kävellen ympäri kaupunkia joulun alla tuttaville, eipä tarvinnut maksaa postimaksua ja samalla sai ilmaista liikuntaa
- jos jossain oli ilmaista ruokaa tarjolla, sitä syötiin paljon. Kaverin sisko (silloin 22 v.) söi kerran 6 lautasellista lasagnea opiskelijabileissä ja sairastui niin että joutui makaamaan takahuoneessa bileiden loppuun asti. Loppuun asti siksi, että jos sitä lasagnea jäisi jäljelle niin hän vie kotiinsa, niinkuin sitten veikin muovikassissa.
- vuokrakämpässä sähkö sisältyi vuokraan mutta vesimaksu meni kulutuksen mukaan. Siksi mm. tiskivesi piti lämmittää pikkukattilassa hellalla, sillä tavalla vettä tarvi juoksuttaa vähemmän
- vessan vesisäiliö täytettiin pulloilla tai tiiliskivillä. Näin vedetty vesimäärä pysyi pienempänä
- penniä piti pyöristää joka paikassa. Esim. bensaa tankatessa piti pitää silmällä hintaa jotta se jäi vaikkapa 16,97, ei missään nimessä 16,98
- sisko ei muuten koskaan tankannut tankkia täyteen vaan vain muutaman litran. Syy: jos auto satuttaisiin yöllä varastamaan niin bensaa menisi hukkaan.
Näitä juttuja olis loputtomasti. Tosi pihit ihmiset muuten tietävät usein hyödyllisiä juttuja, kuten vaikka mistä löytyy aina ilmainen parkkipaikka jne.
Kaveri kulkee polkupyörällä töissä kesät talvet. Ja valittaa siitä jatkuvasti.
Lapsuudenystäväni perhe oli selkeän rikas: 300 neliön omakotitalo uima-altaineen, jatkuvat matkailut jne. Kaveri kuitenkin kävi lähes päivittäin luonani syömässä kunnon välipalan. Syy oli ilmeinen - hänen luonaan koulun jälkeen välipalaksi sai ottaa yhden viipaleen leipää, jonka päälle puolikkaan (!) siivun jostain kinkkuleikkeleestä, jotka vielä olivat niitä "ohuenohuita". Lisäksi heillä vahdittiin, ettei vessassa käytetä kuin 3 palaa paperia isollakaan hädällä. Tästä kaveri muistutti joka kerta kun menin vessaan. Nämä on ainakin jääneet mieleeni. Hassua miten kummallisimmat piheilijät ovat muutenkin usein niitä rikkaimpia. Mitä iloa on olla upporikas, jos pitää kuitenkin arkielämässä kärvistellä noin?
Eräs henkilö ei ole tietääkseni koskaan käynyt Suomen ulkopuolella ja syy tähän on siis tuo, että on niin pihi. Hänen kotitalonsa sattui sijaitsemaan paikassa, josta ajoimme usein ohi autolla ja hänellä oli melkein aina valotkin sammuksissa, vaikka hän olikin kotona.
Nuukista nuukin hankki talon risteyksestä jossa katuvalot. Asuvat pimeässä ja kaipa kadulta hohkaa se valo sisälle.
Isä ei käy koskaan ruokakaupassa! Ja perheen äiti kuollut aikapäiviä sitten.
Minä ja kolme muuta sisarustani saimme isältämme kukin joululahjaksi suklaarasian. Myös pienet lapsenlapset saivat suklaarasian. Jouluaattona isällä käviessäni näin kuitin, jossa luki päivämäärä 24.12. ja suklaat -40% alennuksessa... Äiti puolestaan antoi kaikille lahjoja muutaman sadan euron edestä.
Käytän pippurit ruoassa uudestaan.
Lämmitän aamuista kahvia.
Viisikymppinen naapurin äiti vuosia sitten säästi pissalla käydessään käyttämänsä vessapaperin ja kuivasi sen patterin päällä uudelleen käytettäväksi.