Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-miesystäväni toi tuliaisiksi itse keräämiään puolukoita. Kun lähdimme keskustaan, kysyi, mennäänkö sun vai mun autolla. Kulki varmaan 20 vuotta vanhassa, lähes mädäntyneessä nahkatakissa...
Takin ymmärrän, mutta miten puolukat tai autokysymys liittyvät jotenkin piheilyyn?
Puolukat eivät maksaneet mitään! Jos mentiin minun autollani, säästyi bensaa hänen autostaan!
Puolukat ovat mielestäni hyvä tuliainen. Hän on tehnyt työtä niiden eteen. Eivät ne itsestään ämpäriin hyppää ja kulje kotiin. Toki jos olitte yhdessä menossa, teidän oli mielekästä kulkea samalla autolla eikä körötellä kahdella peräkkäin.
Treffeille naisen luo mentäessä viekää miehet vaikka kukka/kukkakimppu ja suklaata. Tai hyvää viiniä tai likööriä tai vastaava. Tai nähkää vaivaa ja ottakaa selvää mistä nainen pitää.
Jättäkää, ihan oikeasti, ne puolukkasangot kotiin.
Voitte suhteen edetessä kotonanne kysyä ohimennen haluaisiko morsio mahdollisesti sangon itsepoimittuja puolukoita. Kaikista hienointa tietysti olisi kysyä etukäteen pitääkö toinen puolukoista ja SITTEN tuoda seuraavalla kerralla niitä koska huomasi toisen niistä pitävän, ihan itsepoimittuina.
Mutta tuonkaltainen toiminta edellyttää fiksuutta ja toisen asettamista ensisijaiseksi.
Missään nimessä autosta ei aleta vänkäämään vaan morsiolle tarjotaan kyyti, mielellään avaten hänelle oven valmiiksi kuten herrasmiehet televät.
Ei mulla muuta.
Olet neiti-ihmisiä?
Todennäköisemmin äiti- ihmisiä. Kokemus puhuu, kannattaisi ottaa onkeensa jos koskaan meinaa pariutua.
Ajatukset ja kuvitelmat kuin saippuasarjoista, joissa miehet tuovat kalliita lahjoja normitreffeille ja hakevat naisen hienolla urheiluautolla. Ollaan nelikymppisiksi asti pikkuprinsessoja. Sitten ihmetellään, kun en löydä miestä.
Hmm. Olen nykyisin rouva-ihminen, mutta olin neiti-ihminen 35 ikävuoteen saakka. Minulle oli ihan sama tuliko treffikumppani hakemaan polkupyörällä vai taksilla, toiko mitään vai ei. Ihminen kiinnosti ihan sellaisenaan. Mutta moni ensitreffeille tullut kyllä toi kukkia. Joku tuli taksilla ja joku urheiluautolla. Joskus mentiin jäätelölle, joskus illalliselle. Nykyinen mieheni oli lentokentällä vastassa limusiinin ja kukkakimpun kanssa, matkalla hänen luokseen katselimme kaupungin valoja ja maistelimme shampanjaa. Eivät enää ensitreffit, mutta ensimmäistä kertaa hänen luonaan kylässä.
En ole iso- enkä pikkuprinsessa. Minusta on vaan ihanaa tulla huomioiduksi ja hemmotelluksi. Teen sitä myös vastavuoroisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-miesystäväni toi tuliaisiksi itse keräämiään puolukoita. Kun lähdimme keskustaan, kysyi, mennäänkö sun vai mun autolla. Kulki varmaan 20 vuotta vanhassa, lähes mädäntyneessä nahkatakissa...
Takin ymmärrän, mutta miten puolukat tai autokysymys liittyvät jotenkin piheilyyn?
Puolukat eivät maksaneet mitään! Jos mentiin minun autollani, säästyi bensaa hänen autostaan!
Puolukat ovat mielestäni hyvä tuliainen. Hän on tehnyt työtä niiden eteen. Eivät ne itsestään ämpäriin hyppää ja kulje kotiin. Toki jos olitte yhdessä menossa, teidän oli mielekästä kulkea samalla autolla eikä körötellä kahdella peräkkäin.
Treffeille naisen luo mentäessä viekää miehet vaikka kukka/kukkakimppu ja suklaata. Tai hyvää viiniä tai likööriä tai vastaava. Tai nähkää vaivaa ja ottakaa selvää mistä nainen pitää.
Jättäkää, ihan oikeasti, ne puolukkasangot kotiin.
Voitte suhteen edetessä kotonanne kysyä ohimennen haluaisiko morsio mahdollisesti sangon itsepoimittuja puolukoita. Kaikista hienointa tietysti olisi kysyä etukäteen pitääkö toinen puolukoista ja SITTEN tuoda seuraavalla kerralla niitä koska huomasi toisen niistä pitävän, ihan itsepoimittuina.
Mutta tuonkaltainen toiminta edellyttää fiksuutta ja toisen asettamista ensisijaiseksi.
Missään nimessä autosta ei aleta vänkäämään vaan morsiolle tarjotaan kyyti, mielellään avaten hänelle oven valmiiksi kuten herrasmiehet televät.
Ei mulla muuta.
Olet neiti-ihmisiä?
Todennäköisemmin äiti- ihmisiä. Kokemus puhuu, kannattaisi ottaa onkeensa jos koskaan meinaa pariutua.
Ajatukset ja kuvitelmat kuin saippuasarjoista, joissa miehet tuovat kalliita lahjoja normitreffeille ja hakevat naisen hienolla urheiluautolla. Ollaan nelikymppisiksi asti pikkuprinsessoja. Sitten ihmetellään, kun en löydä miestä.
Kalliita lahjoja ? Joku kukka tai suklaalevy muka liian kallis? Jos tuollaista summaa ei pummilla ole ilman että budjetti brakaa niin sitte jäädään kotiin ja se säästetään. Vaikka niitä puolukoita poimimalla.
Pillua ollaan vailla vaikka ei yhtään viitsitä panostaa treffikumppaniin, hyvä jos hampaat osataan pestä. Hieltä haisevina maristaan kuinka kallis on aabeeceen kahvikuppi, voisko tyttö maksaa, voi saada sitten vaikka ens kerralla vattuja itsepoimittuina naapurin pusikosta.Sitten ihmetellään kun ei tällaisille kilttimiehille löydy naisia.
Kunnon äijät osaa kohdella naisiaan nätisti, ensitreffeistä alkaen.
Ne on niitä fiksuja miehiä jotka on kuunnellut mitä äiti opetti kuinka tyttöjä kohtaan käyttäydytään.
Tottahan näitä epätoivoisiakin naisia piisaa jotka on niin kiitollisia vaikka turjakkeen ensitreffeilla raahaamasta ruostuneesta marjanpoiminta romusta että hihkaisevat (kun eivät ole parempaan tottuneet) Ihunaa ruosteinen kirpparipoimuri ilmaiskorista kierrätyskeskuksesta !
Mullekko! Oi tätä mä oon aika toivonut ensitreffeille!
Oikkeenko tällaisen marjapoimurin toit!
Oota kulta mää kipaisen ehtoisena emäntänä heti marjamettään , poimin puolukat ja kirnuan voit ja teen sulle piirakat ja vispipuurot, kattoppas kuinka kätevä mää oon! Mää oon muuten niin kätevä että osaan myös tehdä laavun ja riun ja nuotskan millä paistan itte ampumasta hirvestä särvintä! Mennäänkö naimisiin, minä maksan!
Mut riisu ihan ekaksi tuo paskainen paitasi minä sen pesaisen ja parsin ja tuuletan!
Kitsaan miehen treffit:
Toinpa sulle morsmakku itse aikoinaan lahjaksi saamieni tavaroiden tyhjät lahjapakkauset. Oikein etsin ja keräsin nää tyhjät laatikot ja toin, oleppa hyvä.
Eiks oo nättejä.
Sun lapset voi ihastella niitä sen aikaa kun sää teet mulle mun lemppareita, uuniperunoita.
[/quote]
Minusta on vaan ihanaa tulla huomioiduksi ja hemmotelluksi. Teen sitä myös vastavuoroisesti.[/quote]
Kyllä huomaavainen mies on aina hurmaava.
Treffeistä jää hyvä muisto vaikkei kumppaneiksi päädyttäisi.
Miehillä on tottavie eroja.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on vaan ihanaa tulla huomioiduksi ja hemmotelluksi. Teen sitä myös vastavuoroisesti.
Kyllä huomaavainen mies on aina hurmaava.
Treffeistä jää hyvä muisto vaikkei kumppaneiksi päädyttäisi.
Miehillä on tottavie eroja.
Ehkä pointtisi on siinä, että olet huomaavainen vastavuoroisesti. Jotkut prinsessat vain odottavat yksipuolista "palvontaa" ja ihmettelevät, ettei sitä oikeaa löydy. Miehissä tosiaan on eroja, mutta se kilttimies ei välttämättä ole paskalle haiseva moukka.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri otti laivalle mukaan oman vedenkeittimen.
EI HEMMETTI...
Jostakin syystä tää on paras kaikista :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yksi tuttu pesee kondominsa käytön jälkeen ja käyttää sen uudelleen kunnes hajoaa
Äitini teki tätä samaa ennen kuin erosi isästä. Löysin vanhempien makuuhuoneesta käytettyjä, pestyjä ja kuivumaan ripustettuja kondomeja. Olen se, joka kirjoitti aiemmin ketjuun sairaalloisen pihistä, reissaamiseen rahaa säästäneestä äidistään.
Fiksu äiskä. Hoksas että säästöä tulee vielä enemmän kun potkasee koko äijän veks.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on vaan ihanaa tulla huomioiduksi ja hemmotelluksi. Teen sitä myös vastavuoroisesti.
Kyllä huomaavainen mies on aina hurmaava.
Treffeistä jää hyvä muisto vaikkei kumppaneiksi päädyttäisi.
Miehillä on tottavie eroja.
Ehkä pointtisi on siinä, että olet huomaavainen vastavuoroisesti. Jotkut prinsessat vain odottavat yksipuolista "palvontaa" ja ihmettelevät, ettei sitä oikeaa löydy. Miehissä tosiaan on eroja, mutta se kilttimies ei välttämättä ole paskalle haiseva moukka.
Käsittääkseni tuon otsikon perusteella tässä perään kuulutettiin nimenomaan "super-saitoja".
Eli super-saita paskalle haiseva omasta mielestään niin kovin kilttimies treffeillä suurella todennäköisyydellä on moukka.
Selevää säästöä se on poikuutensa pitää.
(Laihialaisten ikisinkkujen perinne-aforismi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-miesystäväni toi tuliaisiksi itse keräämiään puolukoita. Kun lähdimme keskustaan, kysyi, mennäänkö sun vai mun autolla. Kulki varmaan 20 vuotta vanhassa, lähes mädäntyneessä nahkatakissa...
Takin ymmärrän, mutta miten puolukat tai autokysymys liittyvät jotenkin piheilyyn?
Puolukat eivät maksaneet mitään! Jos mentiin minun autollani, säästyi bensaa hänen autostaan!
Puolukat ovat mielestäni hyvä tuliainen. Hän on tehnyt työtä niiden eteen. Eivät ne itsestään ämpäriin hyppää ja kulje kotiin. Toki jos olitte yhdessä menossa, teidän oli mielekästä kulkea samalla autolla eikä körötellä kahdella peräkkäin.
Treffeille naisen luo mentäessä viekää miehet vaikka kukka/kukkakimppu ja suklaata. Tai hyvää viiniä tai likööriä tai vastaava. Tai nähkää vaivaa ja ottakaa selvää mistä nainen pitää.
Jättäkää, ihan oikeasti, ne puolukkasangot kotiin.
Voitte suhteen edetessä kotonanne kysyä ohimennen haluaisiko morsio mahdollisesti sangon itsepoimittuja puolukoita. Kaikista hienointa tietysti olisi kysyä etukäteen pitääkö toinen puolukoista ja SITTEN tuoda seuraavalla kerralla niitä koska huomasi toisen niistä pitävän, ihan itsepoimittuina.
Mutta tuonkaltainen toiminta edellyttää fiksuutta ja toisen asettamista ensisijaiseksi.
Missään nimessä autosta ei aleta vänkäämään vaan morsiolle tarjotaan kyyti, mielellään avaten hänelle oven valmiiksi kuten herrasmiehet televät.
Ei mulla muuta.
Olet neiti-ihmisiä?
Todennäköisemmin äiti- ihmisiä. Kokemus puhuu, kannattaisi ottaa onkeensa jos koskaan meinaa pariutua.
Ajatukset ja kuvitelmat kuin saippuasarjoista, joissa miehet tuovat kalliita lahjoja normitreffeille ja hakevat naisen hienolla urheiluautolla. Ollaan nelikymppisiksi asti pikkuprinsessoja. Sitten ihmetellään, kun en löydä miestä.
Kalliita lahjoja ? Joku kukka tai suklaalevy muka liian kallis? Jos tuollaista summaa ei pummilla ole ilman että budjetti brakaa niin sitte jäädään kotiin ja se säästetään. Vaikka niitä puolukoita poimimalla.
Pillua ollaan vailla vaikka ei yhtään viitsitä panostaa treffikumppaniin, hyvä jos hampaat osataan pestä. Hieltä haisevina maristaan kuinka kallis on aabeeceen kahvikuppi, voisko tyttö maksaa, voi saada sitten vaikka ens kerralla vattuja itsepoimittuina naapurin pusikosta.Sitten ihmetellään kun ei tällaisille kilttimiehille löydy naisia.
Kunnon äijät osaa kohdella naisiaan nätisti, ensitreffeistä alkaen.
Ne on niitä fiksuja miehiä jotka on kuunnellut mitä äiti opetti kuinka tyttöjä kohtaan käyttäydytään.
Tottahan näitä epätoivoisiakin naisia piisaa jotka on niin kiitollisia vaikka turjakkeen ensitreffeilla raahaamasta ruostuneesta marjanpoiminta romusta että hihkaisevat (kun eivät ole parempaan tottuneet) Ihunaa ruosteinen kirpparipoimuri ilmaiskorista kierrätyskeskuksesta !
Mullekko! Oi tätä mä oon aika toivonut ensitreffeille!
Oikkeenko tällaisen marjapoimurin toit!
Oota kulta mää kipaisen ehtoisena emäntänä heti marjamettään , poimin puolukat ja kirnuan voit ja teen sulle piirakat ja vispipuurot, kattoppas kuinka kätevä mää oon! Mää oon muuten niin kätevä että osaan myös tehdä laavun ja riun ja nuotskan millä paistan itte ampumasta hirvestä särvintä! Mennäänkö naimisiin, minä maksan!
Mut riisu ihan ekaksi tuo paskainen paitasi minä sen pesaisen ja parsin ja tuuletan!
En tiedä, minkälaisiin miehiin olet törmännyt, ilmeisen huonoihin?
Hyvää käytöstä minäkin olen aina treffikumppaneiltani edellyttänyt, en lahjoja. Prinssini karautti aikanaan ensitreffeille (ja sydämeeni) valkealla Micralla, ilman suklaata tai puolukoita. Vakka löysi silti kantensa. Epätoivoisia ei silti olla, eikä vaatimattomia, nuukia kyllä molemmat.
Molemmat ollaan myös käteviä, mutta eri asioissa. Siksi en näe mitään ongelmaa vispipuuron keitossa tai paidan parsimisessa, saati hirvipaistin teossa (seksismiä, huutaa Tiedostava Teini™ taustalta 😁)...riukuja ja nuotiota tehdään mieluiten yhdessä, kesällä taas Jäämerellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun innoittamana katsokaapas vaikka youtubesta extreme cheapskates sarjaa. Sieltä löytyy inspiroivia esimerkkejä siitä, miten lasagnea valmistetaan astianpesukoneessa tai miten juhlakattaus dyykataan roskiksesta.
Sairaalloinen piheys on kyllä ehdoton dealbreaker. Piheily on yleensä tarkoittaa sitä, että joku toinen maksaa sinun säästäväisyytesi.
Joo, nuo on olleet aivan hirveitä! Tulee jostain tv5 tjsp. Tyyliin että vaatteita ei vaihdeta koskaan vaan käydään ne vaatteet päällä suihkussa niin vaatteet puhdistuu samalla.
Eikös se ollut vielä että laput paikoillaan suihkuun, ja sitten voi vielä jossain vaiheessa palauttaa kauppaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-miesystäväni toi tuliaisiksi itse keräämiään puolukoita. Kun lähdimme keskustaan, kysyi, mennäänkö sun vai mun autolla. Kulki varmaan 20 vuotta vanhassa, lähes mädäntyneessä nahkatakissa...
Takin ymmärrän, mutta miten puolukat tai autokysymys liittyvät jotenkin piheilyyn?
Puolukat eivät maksaneet mitään! Jos mentiin minun autollani, säästyi bensaa hänen autostaan!
Puolukat ovat mielestäni hyvä tuliainen. Hän on tehnyt työtä niiden eteen. Eivät ne itsestään ämpäriin hyppää ja kulje kotiin. Toki jos olitte yhdessä menossa, teidän oli mielekästä kulkea samalla autolla eikä körötellä kahdella peräkkäin.
Treffeille naisen luo mentäessä viekää miehet vaikka kukka/kukkakimppu ja suklaata. Tai hyvää viiniä tai likööriä tai vastaava. Tai nähkää vaivaa ja ottakaa selvää mistä nainen pitää.
Jättäkää, ihan oikeasti, ne puolukkasangot kotiin.
Voitte suhteen edetessä kotonanne kysyä ohimennen haluaisiko morsio mahdollisesti sangon itsepoimittuja puolukoita. Kaikista hienointa tietysti olisi kysyä etukäteen pitääkö toinen puolukoista ja SITTEN tuoda seuraavalla kerralla niitä koska huomasi toisen niistä pitävän, ihan itsepoimittuina.
Mutta tuonkaltainen toiminta edellyttää fiksuutta ja toisen asettamista ensisijaiseksi.
Missään nimessä autosta ei aleta vänkäämään vaan morsiolle tarjotaan kyyti, mielellään avaten hänelle oven valmiiksi kuten herrasmiehet televät.
Ei mulla muuta.
Olet neiti-ihmisiä?
Todennäköisemmin äiti- ihmisiä. Kokemus puhuu, kannattaisi ottaa onkeensa jos koskaan meinaa pariutua.
Ajatukset ja kuvitelmat kuin saippuasarjoista, joissa miehet tuovat kalliita lahjoja normitreffeille ja hakevat naisen hienolla urheiluautolla. Ollaan nelikymppisiksi asti pikkuprinsessoja. Sitten ihmetellään, kun en löydä miestä.
Kerran olin treffeillä, jotka mies halusi ruokakaupan kahvilaan. Hän joi 1 € maksavan kahvikupin. En nähnyt meillä mitään tulevaisuutta muista syistä ja kerroin tästä miehelle. Hän vaati minua siirtämään tilille euron jonka oli maksanut kahvista, minä kun olin ehdottanut treffejä ja ne menivät hukkaan.
Nykyisen mieheni kanssa kävimme ensitreffeillä paikallisessa pubissa, jossa hän tarjosi ensimmäiset juomat ja minä toiset. Rahaa tähän meni kummaltakin noin 12 €. Lähdimme miehen kotiin bussilla. Seuraavilla treffeillä hän teki ruokaa meille molemmille huomioiden että minä olen kasvissyöjä, kolmannella tapaamisella minä tein ruokaa ja opettelin tekemään lihapullia.
Ei se ole kiinni toisen palvomisesta ja kuninkaallisena kohtelemisesta, vaan tasapuolisuudesta, vastavuoroisuudesta ja hyväkäytöksisyydestä. Minulla on rahaa, mielelläni maksan miehenkin puolesta. Miehelläni on rahaa ja hän maksaa mielellään minun puolesta. Pääpointti on toisen ilahduttamisessa. Nämä ensitreffit tämän ekaksi mainitun miehen kanssa olisin voinut maksaa kummankin puolesta viihtyisässä kahvilassa kahveineen ja kahvileipineen, mutta hän ei suostunut. Koska minulla on varaa, maksan mielelläni nautinnoista.
Takapotku-Katapultti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri otti laivalle mukaan oman vedenkeittimen.
EI HEMMETTI...
Jostakin syystä tää on paras kaikista :)
Minä teen noin koska herään tosi aikaisin ja kahvia ei saa mistään eli keitän pikakahvia. Toki syön laivalla sitten aamiaisbuffetin ja yleensä a'la cartessa muuten. Tosin viimeksi tuplakatkarapuleipä kuittasi illallisen :D
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, minkälaisiin miehiin olet törmännyt, ilmeisen huonoihin?
Prinssini karautti aikanaan ensitreffeille (ja sydämeeni) valkealla Micralla, ilman suklaata tai puolukoita. Vakka löysi silti kantensa. Epätoivoisia ei silti olla, eikä vaatimattomia, nuukia kyllä molemmat.
Just ...... ja ekat treffit kalustetalo Maskun ilmaismakkarajonossa? muija niin onskuna kun vihdoinkin "vakka" kelpasi jollekkin kannelle että maksoi micran bensoista suosiolla puolet....?
Treffeihin laatunaisen kanssa mies panostaa. Epätoivoisille riittää että ukko yleensä vaivaantuu ilmaantumaan paikalle ja veloittaa bensoista ja vaatii valmiit sapuskat. Koska se joka ilmaantuu on aina se prinssi? Kerro lisää , tai pliis älä sittenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, minkälaisiin miehiin olet törmännyt, ilmeisen huonoihin?
Prinssini karautti aikanaan ensitreffeille (ja sydämeeni) valkealla Micralla, ilman suklaata tai puolukoita. Vakka löysi silti kantensa. Epätoivoisia ei silti olla, eikä vaatimattomia, nuukia kyllä molemmat.Just ...... ja ekat treffit kalustetalo Maskun ilmaismakkarajonossa? muija niin onskuna kun vihdoinkin "vakka" kelpasi jollekkin kannelle että maksoi micran bensoista suosiolla puolet....?
Treffeihin laatunaisen kanssa mies panostaa. Epätoivoisille riittää että ukko yleensä vaivaantuu ilmaantumaan paikalle ja veloittaa bensoista ja vaatii valmiit sapuskat. Koska se joka ilmaantuu on aina se prinssi? Kerro lisää , tai pliis älä sittenkään.
En ole eläissäni käynyt Maskussa. Tavattiin aikanaan töissä, nuorina, jolloin molemmilla oli vielä budjetti tiukalla. Ensitreffit olivat pizzeriassa, mustaakseni mies maksoi, eikä veloittanut bensoista (sillä laitteella bensaa ei kyllä juuri kulunutkaan).
Koko yhteiselämän ajan tulo- ja menovirta on ollut yhteinen, ei ongelmaa. Sitten ehkä olisi, jos rahankäyttötavat olisivat kovin erilaiset. Viime vuodet olen elättänyt puolisoani, joskus on ollut toisinpäin.
Prinssi ei ole vain se, joka ilmaantuu. Se on se, jolla on hyvä sydän ja jota ilman et halua enää olla. Sellaista osaa arvostaa ja sellaista haluaa ilahduttaa, sillä saman saa takaisin. Vielä vuosienkin jälkeen. 💑
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs kollega, joka ei tuo koskaan työpaikalle mitään tarjottavia, kerää itselleen kotiinviemisiksi työajan lähestyessä loppua muiden tuomia tarjottavia. Kerää muiden tuomia karkkeja taskuihinsa Hän ei kuulu kahviporukkaan, mutta on jäänyt kiinni kahvin salajuomisesta. Perui illanviettoon tulonsa, kun ilmeni, että omavastuu täydestä juhlaruoasta ja viineistä onkin peräti 10 euroa.
Sellaisia työpaikkoja, missä ei tarjota firman puolesta kahvia, ei pitäisi olla edes olemassa. En ymmärrä miten joku voi halveksia työntekijöitään niin paljon, ettei viitsi edes kahvihuoneeseen kahvia ostaa. Tällaiset pomot ovat psykopaattinarsisteja, jotka pitäisi lukita pöpilään, eikä heidän pitäisi olla johtamassa minkäänlaista firmaa.
Juu tätä en kanssa tajua. Olen monesti naureskellut ja hämmästellyt kavereideni työpaikkoja, kun ovat kertoneet juurikin tällaisesta kahvikassasta. Kuinka saita saa työnantaja olla, jos ei edes kahvia viitsi tarjota työntekijöilleen, vaan täytyy pitää jotain kahvikassaa? Koko idea kuulostaa jo ihan hullulta, sillä ainakin meillä on töissä (vakuutusyhtiö) kahvia ihan niin paljon tarjolla kuin jaksaa juoda. Ja monesti on pullaa ja voileipääkin firman puolesta.
Jep. Olin kymmenisen vuotta sitten kesätöissä R-kioskilla, ja kesken kesän tuli organisaatiolta (ei siis kyseisen kioskin vastuuhenkilöltä) käsky, ettei kesätyöntekijät enää saa juoda kahvia. Kamala työ muutenkin, mutta että vielä kahvikielto... :D
Todella hyvätuloinen tuttava pyysi minua ja viittä muuta kaveria auttamaan muutossa, ja lupasi muuttopalkkana tarjota ruoat ja juomat. Tavaraa oli todella paljon, ja uusi asunto oli hissittömän talon neljännessä kerroksessa, joten muutossa oli paljon tekemistä. Kun kaikki tavarat oli vihdoin saatu kannettua uuteen asuntoon, kaivoi tuttava laukustaan kaapista pussillisen kylmiä eineslihapiirakoita ja litran appelsiinimehua, ja totesi että tässä nämä luvatut ruoat ja juomat.
Takapotku-Katapultti kirjoitti:
Kaveri otti laivalle mukaan oman vedenkeittimen.
Monilla työkseen matkustavilla on pieni vedenkeitin siltä varalta, ettei hotellishuoneessa ole keitintä. Saa joka ilta samanlaista teetä samaan aikaan läppärin äärelle maksamatta maltaita huonepalvelusta. Nämä asiat alkaa olla tärkeitä, kun eksotiikka haihtuu matkustamisesta.
Joo, monelle on ihan sama, kunhan töpselistä tulee riittävästi sähköä, sitten voikin hyvillä mielin vastustaa ydinvoimaloita ja ydinjätteitä ei ainakaan Suomen maaperään voi tuoda, vaan mieluimmin ne roudataan ne Suomesta pois johonkin kehitysmaahan.