Näin tänään bussissa todella huonosti puetun lapsen :(

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin taas nähdään että rahan tai vaateiden antaminen ei aina auta näissä sosiaalisissa ongelmissa. Jonkinlaista henkilökohtaista ohjausta, pakollista, pitäisi tällaisille vanhemmille antaa. Tässä muuten kyseessä haittalisääntyminen näitä nykyisiä termejä näyttääkseni.

Ja ne ongelmaisetko menisi tuollaiseen neuvontaan? Ei menisi.

Minä olin tuollainen resupekka lapsena, tiedän kokemuksesta että eivät tuollaiset vanhemmat ottaisi vastaan mitään neuvoja.

Jos neuvojen kuuntelu olisi edellytyksenä tukieuroille, niin osa ei osallistuisi sittenkään, ja loput lallattelisi ja nyökkäilisi, ja kostaisi lapselle sitten jälikäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse päiväkodissa työskentelevänä nuo risat ja haisevat vaatteet ovat valitettavasti arkipäivää. Lapsille puetaan samat vaatteet jopa viikon ajan. Yritetään näistä hienovaraisesti vihjata, mutta yleensä ei mene perille. Säälittää vaan lapsiparat. Eriarvoistuminen alkaa jo varhain.

plus ne hyvinvoivat perheet joissa samanlaista lasten kaltoinkohtelua. Liian pienet talvikengät eikä suurempia hankita suorista pyynnöistä huolimatta. Lapsilla vaatteet mitä sattuu (liian pientä, iso, reikäistä, tahraista, pinttynyttä, toiseen vuodenaikaan sopivaa jne.), äiti ja isä kulkee villakangastakeissaan ja nahkakengissä, päiväkodin pihalta lähdetään vuosimallin 2016 autolla. Se on se mikä menee minun tajunnan yli.

Varaton perhe jossa myös henkisiä ongelmia vielä antaa anteeksi lasten huonon vaatetuksen mutta kun sitä tekee älykäs ja hyviin toimeentuleva perhe jolla jopa yliopistokoulutus niin en ymmärrä.

t. toinen päikyn työntekijä

Meillä asui naapurissa tällainen perhe. Tiilitalo, uudet kalliit autot 2 kpl, vanhemmat puku- ja turkki-ihmisiä. Lapsi kulki aina likaisissa ja resuisissa vaatteissa, joista näkyi selvästi vanhat vuosikymmenet. Oksetti koko touhu. Mun naapuri sitten antoi aina tyttärensä vanhoja vaatteita heille. Varmaan tulivat tarpeeseen. Mutta minkälaiseen tarpeeseen...

Vierailija kirjoitti:

Paljon minäkin nähnyt näitä lapsia, joilla puutteellinen varustus talveen. Silti he iloisina leikkivät lumessa, ihan kuin eivät palelisi. Säälittää niin paljon :(

Siinä kyllä pettää kaikki tukiverkot ja lähimmäiset myös.

Itse vahdin, että lapsenlapsellani on tarpeeksi lämpimiä vaatteita. Hoputan syksyllä vanhempia ostamaan talvihaalaria ja -kenkiä. Ostan saappaita ja välikerrosta, ja villavaatteita, etteivät vaan pääse unohtumaan. Kehun vanhemmat aina maasta taivaaseen, kun lapselta löytyykin kaikki vermeet ilman kehotuksia. Ovat sitten ihanan ylpeitä, kun homma on mennyt nappiin. Kyllä tässä asiassa on hyvä lähimmäistenkin ottaa vastuuta. Suomen talvi on julma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon minäkin nähnyt näitä lapsia, joilla puutteellinen varustus talveen. Silti he iloisina leikkivät lumessa, ihan kuin eivät palelisi. Säälittää niin paljon :(

Siinä kyllä pettää kaikki tukiverkot ja lähimmäiset myös.

Itse vahdin, että lapsenlapsellani on tarpeeksi lämpimiä vaatteita. Hoputan syksyllä vanhempia ostamaan talvihaalaria ja -kenkiä. Ostan saappaita ja välikerrosta, ja villavaatteita, etteivät vaan pääse unohtumaan. Kehun vanhemmat aina maasta taivaaseen, kun lapselta löytyykin kaikki vermeet ilman kehotuksia. Ovat sitten ihanan ylpeitä, kun homma on mennyt nappiin. Kyllä tässä asiassa on hyvä lähimmäistenkin ottaa vastuuta. Suomen talvi on julma.

Mitkä läheiset? Ei tuollaisilla ole mitään läheisiä, välit isovanhempiin ovat poikki (jottei kunnollinen isovanhempi näkisi, mitä siellä lapsen kotona oikein tapahtuu). Tai isovanhemmat ovat samanlaista sakkia, sieltähän se sairas  malli on opittukin.

Mikä noita vähän suitsisi, olisi se että sosiaalihuolto tekisi yllätysvierailuja, näkisi sen todellisen tilanteen. Mutta sellaiseen ei haluta resursseja antaa.

Muuta sukua ei joko ole, tai siihen ei pidetä yhteyttä.

Entäs sitten ?

Suomessa joutuu näkemään joka ikinen päivä ärsyttävän huonosti ja tyylittämästi pukeutuvia naisia, jopa niin paljon että silmät vuotaa verta kun on niin kauhean näköistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi niin että työsuhde loppui. 2-vuotta oli tehty sopimus ja sitten ei enää tullut pätkätöitäkään. Kerkesi siinä vielä ansiosidonnaisilla lapsen elättämään.

Sitten on ollut heikkoa, kun miehen tulotkin on alle 1500e eli reilusti alle puolet omista tuloistani.

Lapsi on kyllä sen näköinen kuin perheen talouskin.

Ajattelin että opettajan töitä löytyisi vaan ei ole enää löytynyt vuosikausiin töitä sitten yhtään niin.

Ei kyllä kaduta kuitenkaan. Lapsi oppii köyhyyden kuten minäkin opin ja tulen kannustamaan opiskelussa ja anarkiassa, mutta en kyllä totuta lasta siihen ajatukseen että opiskelu olisi jokin tae sille että elämässä pärjää.

Enemmän täyskäännöstä vasemmalle ja vasemmiston äänestämistä. Sen verran hairahduin itsekin urani alussa antamaan ääneni kokkareille.

Kyllä kivasti ihminen tienaa kun saa parinkin vuoden työsopparin ja ansiosidonnaiset päälle.

Nyt siis vasemmistoa vaan ja ihmisille kunnon tuet alle että uskaltaa lähteä työmaailmaan.

Muuten ei enää kiitos mitään parin kuukauden pätkiä perheelliselle.

Tuolla ulosannilla opettajan töitä?

Joo halusin vähän huumoria laittaa tekstiin sisälle. Kun ajattelin että haluatte kuitenkin olla kielteisiä, niin kirjootetaan vähän lähiömäisellä tunnemlmalla.

Tiiätte hei kato toinoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon minäkin nähnyt näitä lapsia, joilla puutteellinen varustus talveen. Silti he iloisina leikkivät lumessa, ihan kuin eivät palelisi. Säälittää niin paljon :(

Siinä kyllä pettää kaikki tukiverkot ja lähimmäiset myös.

Itse vahdin, että lapsenlapsellani on tarpeeksi lämpimiä vaatteita. Hoputan syksyllä vanhempia ostamaan talvihaalaria ja -kenkiä. Ostan saappaita ja välikerrosta, ja villavaatteita, etteivät vaan pääse unohtumaan. Kehun vanhemmat aina maasta taivaaseen, kun lapselta löytyykin kaikki vermeet ilman kehotuksia. Ovat sitten ihanan ylpeitä, kun homma on mennyt nappiin. Kyllä tässä asiassa on hyvä lähimmäistenkin ottaa vastuuta. Suomen talvi on julma.

Onko sun lapsella ja hänen puolisollaan sitten paljon elämänhallinnan ongelmia?

Se vaan kovettaa lasta kun oppii selviämään puutteellisilla varusteilla läpi lapsuudensa. Ei inise kun on kädet kroonisesti ihottumalla lumen ja kosteuden aiheuttamasta kitkasta.

Niin minäkin selvisin lapsuuteni ja minusta tuli muita kovempi ihminen. En pienestä valittele.

Kaksikin viikkoa on tullut oltua syömättä, kun ei tullut tukia karenssin takia. Perhekin vähän näki nälkää johdollani. Kerroin vain suoraan että valtio ei teistä välitä. Minä välitän.

Kävin vähän keräämässä tölkkejä luonnosta että lapset saavat leipää. Keräsin myös maasta omenoita, kun ei saa puusta ottaa. Aika mätiö olivat ne omenat jumalauta :D

Myöhemmin joulukuussa kattelin että ei oltu jaksettu kerätä puusta omenoita. No ei väkisin. Kyllä mä maasta otin kun sain luvan maasta ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kaveri on juuri tuollaisesta kodista. Tuli synttäreillekin risaisissa housuissa. Lisäksi vaatteita ei pestä usein. Lapsi on jo 5-vuotta ja varmasti ymmärtää, että on erilaisissa vaatteissa kuin muut. Veimme tälle lapselle synttärilahjaksi ihanan setin vaatteita (lempisarjakuvahahmo aiheena), mutta eipä ole näkynyt lapsen päällä. Liekö tosiaan äitinsä myynyt vaatteet?

viekää sellaisia parempia vaatteita jotka ei kuitenkaan kelpaa myyntiin esim pikkusen rikki tai pieni tahra. Tahra ei ehkä lasta niin haittaa kuin rikkinäisyys

Onhan niitä joilla ei ole edes varallisuudesta kiinni. Äiti on viimeisen päälle meikattu ja laitettu sekä puettu merkkivaatteisiin ja huoliteltu kaikin puolin. Lapselle ostaa juhliin jostain halpahallista ylisuuria kauluspaitoja ja farkut jalassa sekä lenkkarit. Ei ole aina varallisuudesta vaan itsekkyydestä, itselleen ostaa  ei lapselle. Itse ostan aina lapselle kauniita vaatteita, en itsekään rytkyissä kulje mutta lapsi on aina ensi sijalla.

Lapsen eskarikaveri on juuri tälläinen. Talvella pojalla oli päällään samanlainen toppapuku joka iyseäääni oli pienenä eli 90-luvulla. Sellainen jossa on röyhelöä lantion kohdalla... talvirukkaset oli sellaiset nahkakintaat josta poika oli pureskellut päät eli kulki koko talven sormet näkyen rukkasten päistä.

Vanhemmillaan on iso maatila ja lapsia on yhdeksän, tämä poika nuorin. Tuskin voi olla rahasta kiinni ostaa talvelle uusi toppapuku ja kunnon rukkaset? Hattukin taisi olla mallia vähän rikki.

Tuo perhe kuitenkin saa yhdeksästä lapsesta lapsilisät.

No perhe nyt on muutenkin omituinen. Lapset ei saa harrastaa mitään, edes ilmaisia juttuja. Lapset pyöräilevät kesät talvet kouluun ja eskariin 7km suuntaansa. Vähän kävi sääliksi mittarin näyttäessä -27 kun tämä 6v pyöräili äitinsä kanssa eskariin.

Vein kerran oman lapseni tämän pojan synttäreille. Talo oli kylmä, pimeä ja seinät revitty. Lapsilla ei ollut yhtään lelua.

Hain pojan kotiin juhlien päätteeksi ja ihmettelin ihmeellistä hajua autossa. Kotona tajusin että vaatteisiin oli tarttunut sen talon ummehtunut ja likainen haju.

Vierailija kirjoitti:

Jos vielä näet lapsen, tee lasu! Päiväkodissa tuohon puututtaisi, mutta jos lapsi on kotihoidossa, ei kukaan valvo lapsen hyvinvointia.

Miten ap voi tehdä lasun ilman mitään henkilötietoja? Jos näkee sattumalta bussissa tai muualla yleisellä paikalla eikä oLe nimi eikä osoite tiedossa? Tietenkin jos on mahdollista voi vaivihkaa seurata ja siten selvittää osoite (tosin ei silti ole varmuutta menevätkö kotiinsa).

Vierailija kirjoitti:

elviira w kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vielä näet lapsen, tee lasu! Päiväkodissa tuohon puututtaisi, mutta jos lapsi on kotihoidossa, ei kukaan valvo lapsen hyvinvointia.

Niinpä ja moni on sitä mieltä että jos vanhempi on kotona niin lapsen ei pidä olla päivähoidossa. Subjektiivinen päivähoito on monen lapsen turva. Kaikkein heikoimpia ei pidä hyljätä.

Eivät tuollaiset perheet vie lapsiaan päivähoitoon, koska eivät halua asioihinsa puututtavan.

Totta. Eskariin aina silloin tällöin tulee sitten aika jäätäviä tapauksia... kun se on eka kerta kun se lapsi on pakko johonkin tuoda. 

t. hoitaja

Millaisia nämä tapaukset yleensä ovat?

Ennen kun luin aloitusta ekaa sanaa pidemmälle osasin jo odottaa että tekstissä sanotaan äidin puhuneen puhelimessa tai istuneen nenä kiinni puhelimessa :D Se pitää aina mainita

Vierailija kirjoitti:

Lapsen eskarikaveri on juuri tälläinen. Talvella pojalla oli päällään samanlainen toppapuku joka iyseäääni oli pienenä eli 90-luvulla. Sellainen jossa on röyhelöä lantion kohdalla... talvirukkaset oli sellaiset nahkakintaat josta poika oli pureskellut päät eli kulki koko talven sormet näkyen rukkasten päistä.

Vanhemmillaan on iso maatila ja lapsia on yhdeksän, tämä poika nuorin. Tuskin voi olla rahasta kiinni ostaa talvelle uusi toppapuku ja kunnon rukkaset? Hattukin taisi olla mallia vähän rikki.

Tuo perhe kuitenkin saa yhdeksästä lapsesta lapsilisät.

No perhe nyt on muutenkin omituinen. Lapset ei saa harrastaa mitään, edes ilmaisia juttuja. Lapset pyöräilevät kesät talvet kouluun ja eskariin 7km suuntaansa. Vähän kävi sääliksi mittarin näyttäessä -27 kun tämä 6v pyöräili äitinsä kanssa eskariin.

Vein kerran oman lapseni tämän pojan synttäreille. Talo oli kylmä, pimeä ja seinät revitty. Lapsilla ei ollut yhtään lelua.

Hain pojan kotiin juhlien päätteeksi ja ihmettelin ihmeellistä hajua autossa. Kotona tajusin että vaatteisiin oli tarttunut sen talon ummehtunut ja likainen haju.

Jos tällaisesta tapauksesta eskarista ei ole tehty lasua, on jo rikottu lakia! Ja jos on, niin silloin ei ole lastensuojelu tehnyt kunnolla työtään!

Minäkin lahjoitin ison kasan vaatteita samassa talossa asuvaan perheeseen.

Heillä useampi lapsi, joten vaatteille oli tarvetta niinkuin hän itsekin sanoi ja sanoi että kyllä ottaa mielellään vastaan.

Kömmähdyin kun vein vaatteita, niitä alettiin käymään läpi siinä eteisessä. Hello kitty Vaatteet eivät olleet heidän tyylisiä äidin mielestä. Meinasin sanoa että kysypä tytöltäsi. Leikkikineet usein meillä muotia ja kyseinen tyttö vetää aina päälleen Hello kitty mekon meidän tytön kaapista.siksi meinasinkin että mekot alkoi olla meillä pieniä, kysyn jos tämä tyttö haluaisi ne mekot. Hänen äiti otti ne juuri pois. Kolme mekkoa, ulkotakki, huppari ja pari t-paitaa eivät kelvanneet, kun olivat Hello kittyä. Samoin poikien puuha Pete college puku ei kelvannut ja vihreä poikien takki oli kuulemma väärän värinen.

Olin ihmeissäni, en kehtaisi alkaa valikoimaan, varsinkaan kun en pyytänyt rahaa, vaan lahjoitin. En kehtaa enään viedä. Vien uffille. Itse saan kaverin tytöiltä välillä kassillisen vaatteita ja olen aina kaikki ottanut ilolla vastaan. No olen ilokseni nähnyt että antamani Vaatteet on ollut käytössä mitä he hyväksyi.

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä joilla ei ole edes varallisuudesta kiinni. Äiti on viimeisen päälle meikattu ja laitettu sekä puettu merkkivaatteisiin ja huoliteltu kaikin puolin. Lapselle ostaa juhliin jostain halpahallista ylisuuria kauluspaitoja ja farkut jalassa sekä lenkkarit. Ei ole aina varallisuudesta vaan itsekkyydestä, itselleen ostaa  ei lapselle. Itse ostan aina lapselle kauniita vaatteita, en itsekään rytkyissä kulje mutta lapsi on aina ensi sijalla.

meillä taasen lapsi opetetaan pienestä pitäen köyhyyteen toi noin et sillä viisiin.

Luulot pois heti alussa että oppii tulevaisuudessakin sietämään köyhyyttä ja kurjuutta ja puutetta.

ettei toi noi tuuu liia korkeeta pudotusta sit viisiin kato hei.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin lahjoitin ison kasan vaatteita samassa talossa asuvaan perheeseen.

Heillä useampi lapsi, joten vaatteille oli tarvetta niinkuin hän itsekin sanoi ja sanoi että kyllä ottaa mielellään vastaan.

Kömmähdyin kun vein vaatteita, niitä alettiin käymään läpi siinä eteisessä. Hello kitty Vaatteet eivät olleet heidän tyylisiä äidin mielestä. Meinasin sanoa että kysypä tytöltäsi. Leikkikineet usein meillä muotia ja kyseinen tyttö vetää aina päälleen Hello kitty mekon meidän tytön kaapista.siksi meinasinkin että mekot alkoi olla meillä pieniä, kysyn jos tämä tyttö haluaisi ne mekot. Hänen äiti otti ne juuri pois. Kolme mekkoa, ulkotakki, huppari ja pari t-paitaa eivät kelvanneet, kun olivat Hello kittyä. Samoin poikien puuha Pete college puku ei kelvannut ja vihreä poikien takki oli kuulemma väärän värinen.

Olin ihmeissäni, en kehtaisi alkaa valikoimaan, varsinkaan kun en pyytänyt rahaa, vaan lahjoitin. En kehtaa enään viedä. Vien uffille. Itse saan kaverin tytöiltä välillä kassillisen vaatteita ja olen aina kaikki ottanut ilolla vastaan. No olen ilokseni nähnyt että antamani Vaatteet on ollut käytössä mitä he hyväksyi.

Missä kunnossa ne sivuun jätetyt olivat, noin realistisesti?

Joskus pienituloisille yritetään lahjoittaa tavaraa, joiden oikeampi olisi roskis/lumppukeräys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä joilla ei ole edes varallisuudesta kiinni. Äiti on viimeisen päälle meikattu ja laitettu sekä puettu merkkivaatteisiin ja huoliteltu kaikin puolin. Lapselle ostaa juhliin jostain halpahallista ylisuuria kauluspaitoja ja farkut jalassa sekä lenkkarit. Ei ole aina varallisuudesta vaan itsekkyydestä, itselleen ostaa  ei lapselle. Itse ostan aina lapselle kauniita vaatteita, en itsekään rytkyissä kulje mutta lapsi on aina ensi sijalla.

meillä taasen lapsi opetetaan pienestä pitäen köyhyyteen toi noin et sillä viisiin.

Luulot pois heti alussa että oppii tulevaisuudessakin sietämään köyhyyttä ja kurjuutta ja puutetta.

ettei toi noi tuuu liia korkeeta pudotusta sit viisiin kato hei.

Toi on hyvä strategia.

Suurin osa 80-luvun nousukauden lapsista on masentuneita nyt, kun otettiin luulot pois ja nyt pitää olla kurjuudessa. Silloin limsa virtas ja kyljykset oli tulella joka päivä.

Nyt ei ole ja itku on.

AKtiivimallit sun muut härpäkkeet kirjoitti:

Se vaan kovettaa lasta kun oppii selviämään puutteellisilla varusteilla läpi lapsuudensa. Ei inise kun on kädet kroonisesti ihottumalla lumen ja kosteuden aiheuttamasta kitkasta.

Niin minäkin selvisin lapsuuteni ja minusta tuli muita kovempi ihminen. En pienestä valittele.

Kaksikin viikkoa on tullut oltua syömättä, kun ei tullut tukia karenssin takia. Perhekin vähän näki nälkää johdollani. Kerroin vain suoraan että valtio ei teistä välitä. Minä välitän.

Kävin vähän keräämässä tölkkejä luonnosta että lapset saavat leipää. Keräsin myös maasta omenoita, kun ei saa puusta ottaa. Aika mätiö olivat ne omenat jumalauta :D

Myöhemmin joulukuussa kattelin että ei oltu jaksettu kerätä puusta omenoita. No ei väkisin. Kyllä mä maasta otin kun sain luvan maasta ottaa.

Ehkä ne ajatteli että ette ole niin hyviä ihmisiä että saisitte ottaa omenoita suoraan oksilta tai että ajattelivat kerätä ne myöhemmin, mutta kuten yleisesti ei hyvätuloiset jaksa kerätä omenoita puistaan. Ostavat ne mieluummin kaupan hyllyltä, kun on helpompaa.

Siksi ne jäi sinne puuhun roikkumaan ja onneksi saitte sentään mätiä madon syömiä omenoita maasta.

Hyväsydämisiä ihmisiä on paljon maan päällä.