Hesarin mielipidepalstalta - me suuret ikäluokat olemme itsekkäin sukupolvi, joka koskaan on ollut

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt v. 1959.

Minä olen saanut ilmaisen koulutuksen ja ilmaisen terveydenhuollon, olen sukuni ensimmäinen akateeminen. Minut on kiskottu työelämään jo ennen valmistumista enkä ole ollut päivääkään työtön. Olen hankkinut talon melkein heti työelämään siiirtymisen jälkeen ja maksanut sen alle 10 vuodessa. Rahaa on jäänyt yli, olen matkustellut ja investoinut. Nyt kun olen vajaa 60 vuotias olen siirtynyt työelämästä syrjään ja vietän eläkepäiviä etelässä eläen pääomatuloilla.

Minä luulen, että minä ja minun sukupolveni on päässyt tässä elämässä helpolla, ei suuret ikäluokat.

1950-luvulla syntyneissä on paljon niitä, jotka ei kouluja saaneet käydä kun ei perheillä ollut siihen rahaa, oppikoulu kun maksoi. Vaikka älyä olisi ollut niin koulunkäynti jäi kansalaiskouluun ja töihin piti mennä. Monella on myös koko työuransa ajan ollut pieni palkka ja eläkekään ei tule olemaan suuri. Monilla ei ollut rahaa edes hampaita hoidattaa, se kun ei suinkaan ollut ilmaista eikä halvemman julkisen puolen hoitoihin päässyt. Suuri osa ikäisistäsi on myös edelleen töissä.

Vierailija kirjoitti:

Minä opin noista Hesarin sivuille olleista kommenteista uuden sanan: superkarttumaeläkeläinen :)

Kannattaisikohan tämä sana lisätä sanakirjaan muiden uudissanojen tavoin? :) :)

Superkarttumaeläkeläinen, joka on ollut hyvässä asemassa työuransa viimeiset 5 vuotta, teki kyllä oikeasti mahtavan tilin eläkkeensä kanssa.

Meidän nuorempien pitää ymmärtää se, että hyvään asemaan täytyy päästä viimeistään 35-vuotiaana, että hyviä palkkavuosia tulee riittävästi. Ei auta enää päästä lukion rehtoriksi, pikkupomoksi tai komisarioksi yli viisikymppisenä, ei korota eläkettä kunnon pomojen tasolle :)

Uudistettu työeläkelaki tuli voimaan vuonna 2005 ja vain harva suuriin ikäluokkiin kuuluvista pääsi nauttimaan supereläkekertymästä, vaan eläke laskettiin koko työhistorian ajalta ja eläkettä pieneksi vielä äitiyslomat ja kotona vietetyt vuodet, kun suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut kunnallista päivähoitoa.

Vuonna 2005 suuret ikäluokat ovat olleet iältään 60-65-vuotiaita ja vain vuonna 1940 syntyneet ovat voineet nauttia supereläkekertymästä, jos on ollut vielä työelämässä.

Oma äitini on syntynyt 1943 ja hän on tehnyt pitkän päivätyön hoitoalalla ja saa eläkettä reilut 1300€/kk. Pärjää eläkkeellään hyvin, kun elämäntyylinsä on hyvin vaatimaton ja säästäväinen, johon hän aina tottunut.

Jos jäisin itse nyt työttömäksi tai työkyvyttömyyseläkkeele, tuplaisin äitini tulot mennen tullen ja siksi en ymmärrä ainaista syyllistämistä ja panettelua suuria ikäluokkia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2017 työntekijän työeläkemaksu on 6,15 % eli nousu jatkuu vaan.

Yhteensä työnantajan maksun kanssa 24,4 %

Ei, vaan työntekijän palkasta perittävä eläkevak. ja työttömyysvakuutusmaksu on tulonsiirto työnantajalle, näin haluttiin aikanaan pienentää työnantajan palkkojen sivukuluja ja sen uskottiin lisäävän työllisyyttä.

Eikä se kerrytä myöskään työntekijän eläkekertymää, vaan työntekijä saa sen vähennyksenä omassa verotuksessaan ja näin ollen maksaa vähemmän veroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kiva, että lopulta edes yksi myöntää sen. Ei se kylläkään mitään auta.

Toi porukka pilasi mun työelämäni. Ensin 90-luvun lama, jolloin jäin työttömäksi ja sitten aloin odottamaan näiden eläköitymistä työpaikan toivossa ja sekin oli sitten ihan turhaa, koska työpaikat katosivat sitä mukaan kun nämä lähtivät eläkkeelle.

Jaksa vielä muutama vuosi. Heti kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, kaikille on työtä. Se on matemaattinen fakta. Näin meille on kerrottu ja siihen uskomme ja sitä odotamme. Ihan kohta - ehkä jo ensi vuonna suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Tästä suurten ikäluokkien eläköitymisestä on jauhettu jo iät ja ajat. Totuus on että valtion virkoja on lakkautettu entisten eläköityä. Valtiotieteilijäkään ei saa varmaa paikkaa kuten ennen. Eikä alle 23 vuotiaana työssäkäynti kerrytä eläkettä kuten ennen oli. Minä tein töitä jatkuvasti koko nuoruusiän ja hain yliopistoon vasta 23 vuotiaana. Tein töitä 10 vuotta kokoaikaisena kunnes työt pari kk sitten loppuivat. Olen nyt työtön 39v, akateeminen kahden lapsen äiti. Tässä olis energiaa töidentekoon kun nuorinkin on pian neljä ja vanhempi jo lukiossa. Parhaassa iässä monella tavalla eikä pelkoa siitä että olisin heti hankkimassa uutta lasta.

Huhuu työnantajat, onko saumoja?

Omat isovanhemmat on tuota ikäluokkaa. Ei minua niinkään se korvenna että heillä käynyt tuuri ja ovat syntyneet "oikeeseen aikaan", saivat elää suuren osan aikuisuudestaan yltäkylläisyydessä ja jälleenrakennuksen huumassa. Koko iän virat oli ja aikaisin päästy eläkkeelle, eläkkeellä oltu jo vuosikymmen ellei enemmänkin. 

Mutta se korventaa kun eivät itse sitä edes tajua + sen lisäksi vielä kehdataan marista. Esim. miehen mummo tulee meille ja näkee uuden ruokapöydän meidän vuokrakaksiossa. Sitten alkaa se marina... "ei meillä vaan ole varaa uusia ruokapöytiä ostaa, sama ruokapöytä on ollut herranajoista saakka.. kyllä näillä nykynuorilla sitten on millä mällätä näköjään... plaaplaaplaa". Samalla rouva unohtaa että heillä itsellään on kolmekerroksinen velaton omakotitalo huippupaikalla, jonka ovat saaneet huomattavasti halvemmalla mitä tönön ja tontin arvo nykyisin on. Ei ole tarttenut kun persuksellaan istua eläkkeellä esim. viimeiset 10 vuotta ja arvo on vaan noussut nousuaan. Ja aivan taatusti tilille juoksee kivat eläkkeetkin joka kuukausi. 

Tai toinen mummo jolla on kolmekerroksinen rintsikka niin täynnä tavaraa ettei sisällä ole kuin kujat joilla kulkea huoneesta toiseen. Kaulassa ja sormissa isot kultakorut. Ja valittaa miten nykynuoret vie kaikki ja miten he ovat omat eläkkeensä kyllä maksaneet ja miten on niin tiukkaa ettei raha riitä edes ruokakauppaan. Hohhoijjaa. 

Olen päätynyt siihen päätelmään että he oikeuttaa kaiken sen yltäkylläisyyden itselleen, koska lapsuus oli monella rankkaa sodan jälkeen, kunnes alkoi se huima nousukausi. 

Vierailija kirjoitti:

Hienoa kun nykyiset sukupolvet pääsevät maksamaan koko ikänsä poskettomia työeläkemaksuprosentteja, ja nauttimaan sitten surkeita eläkkeitä 80 vuotiaina. Kun taas suuret ikäluokat maksoivat suurimman osan työuraansa pieniä maksuprosentteja, ja saavat isommat eläkkeet.

Itseasiassa suuret ikäluokat ovat maksaneet tuplaeläkemaksut, kun eläkelaki tuli voimaan v.60-70-luvun vaihteessa ja ne jotka jäivät tuolloin eläkkeelle, heidän eläkekertymänsä arvioitiin vuoteen 1920 asti ja myös kansaneläkkeiden määrä oli huomattava, tuolloin vain pieni osa eläkkeistä maksettiin eläkevakuutuksista, vaan ne maksettiin verovaroista.

Oma ukkini kun jäi 70-luvun alussa eläkkeelle, hän sai ihan muhkean eläkkeen, kun hän ansiotulonsa perustui oletettuun palkkaan, vaikka hän ei maksanut penniäkään omia eläkevak.maksuja.

Vierailija kirjoitti:

Potti on jo jaettu nuorille ja lisää tulee koko ajan

"Vuosina 1989 - 1995 syntyneet, nyt reilut parikymppiset nuoret voivat hykerrellä tyytyväisyydestä. Yleisradion dokumenttitoimituksen teettämän laskelman mukaan he saavat elämänsä aikana eniten tukea yhteiskunnalta. Ja he myös maksavat vähiten yhteiseen pottiin.

1990-luvun alussa syntyneet pääsevät siis nauttimaan hyvinvointivaltion eduista enemmän kuin ikäluokat ennen heitä tai heidän jälkeensä. Ennen 25 ikävuottaan he ovat rahassa mitattuna vähintään 300 000 euroa plussan puolella. He ovat siis saaneet 300 000 euron arvosta enemmän etuja ja palveluja kuin ovat siihen ikään mennessä maksaneet veroina ja maksuina.

Se on aika mukava summa, eräänlainen ennakkoperintö yhteiskunnalta. Sillä saa esimerkiksi keskikokoisen omakotitalon pääkaupunkiseudulta. Tai 215 viikon matkaa Kanariansaarille vielä täksi jouluksi."

Lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/20/parikymppiset-ovat-voittajia

Niin, siis saimme suurimmat sosiaalituet koska töitä isommat ikäluokat ei meille jättäneet? Itse synnyin -88, ammattikouluaikana kovin kehuttiin joka puolella miten me päästään sitten hyvin työelämään sisälle kun suuret ikäluokat alkaa juuri nyt jäämään eläkkeelle. No, joko ne ei 

a. jäänyt, vaan jäi keräämään itselleen entistä isompaa eläkepottia tekemällä extravuosia (samaa "ahkeruus-etuutta" ei meille myöhemmille ikäpolville ole enää luvassa, tietenkään)

b. jäivät eläkkeelle, mutta virat ja toimet lakkautettiin sitä mukaa. Meille jäi vain loputon määrä epävarmoja pätkätöitä ja välistä vetäviä vuokratyöfirmoja. 

Ihan sama vaikka yhteiskunnalta olisi tullut sosiaalietuja 300 000e palkan kompensaationa, koska niillä ei taloja ostella. Palkalla ostetaan. Ne 300 000e on maksettu näille nuorille mm. asumistukena, jonka senkin vanhemmat ikäluokat on keränneet talteen kiskomalla härskin suuria vuokria. 

Suurten ikäluokkien omaisuusmassat perustuvat heidän säästäväisyyteen ja vaatimattomaan elämäntyyliinsä.

Tästä vanhempani ovat hyviä esimerkkejä, joulukinkkukin kalutaan loppuun asti ja vasta loppiaisena jämistä tehdään hernekeitto tai äitini pyytää palauttamaan vanhat villasukat ja neuloo sukanvarsiin uudet, kun lanka on niin kallista. Ja mitään ei heitetä pois.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt nelikymppiset on yhteiskunnan voittajaryhmä. Lama lusittiin yliopistossa.

Öh, olen tasan 40 v eli syntynyt 1976. Kun lama tuli 1992, olin yläasteen ysillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä opin noista Hesarin sivuille olleista kommenteista uuden sanan: superkarttumaeläkeläinen :)

Kannattaisikohan tämä sana lisätä sanakirjaan muiden uudissanojen tavoin? :) :)

Superkarttumaeläkeläinen, joka on ollut hyvässä asemassa työuransa viimeiset 5 vuotta, teki kyllä oikeasti mahtavan tilin eläkkeensä kanssa.

Meidän nuorempien pitää ymmärtää se, että hyvään asemaan täytyy päästä viimeistään 35-vuotiaana, että hyviä palkkavuosia tulee riittävästi. Ei auta enää päästä lukion rehtoriksi, pikkupomoksi tai komisarioksi yli viisikymppisenä, ei korota eläkettä kunnon pomojen tasolle :)

Uudistettu työeläkelaki tuli voimaan vuonna 2005 ja vain harva suuriin ikäluokkiin kuuluvista pääsi nauttimaan supereläkekertymästä, vaan eläke laskettiin koko työhistorian ajalta ja eläkettä pieneksi vielä äitiyslomat ja kotona vietetyt vuodet, kun suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut kunnallista päivähoitoa.

Vuonna 2005 suuret ikäluokat ovat olleet iältään 60-65-vuotiaita ja vain vuonna 1940 syntyneet ovat voineet nauttia supereläkekertymästä, jos on ollut vielä työelämässä.

Oma äitini on syntynyt 1943 ja hän on tehnyt pitkän päivätyön hoitoalalla ja saa eläkettä reilut 1300€/kk. Pärjää eläkkeellään hyvin, kun elämäntyylinsä on hyvin vaatimaton ja säästäväinen, johon hän aina tottunut.

Jos jäisin itse nyt työttömäksi tai työkyvyttömyyseläkkeele, tuplaisin äitini tulot mennen tullen ja siksi en ymmärrä ainaista syyllistämistä ja panettelua suuria ikäluokkia kohtaan.

Sinulla on ilmeisesti aika hyvä palkka.

Itse jäin työkyvyttömyyseläkkeelle viime vuonna. Saan eläkettä n. 1200 €/kk.

Palkkani ennen eläkkeelle jäämistä oli n. 2700 €/kk. Mitenkäs tässä nyt näin kävi. Eihän sen eläkkeen nyt noin pieni pitänyt olla.

Paljonkohan pitää tienata että eläke olisi yli 2000 €. Ainakaan alle viiden tonnin tuloilla siihen ei pääse.

Vierailija kirjoitti:

Luin kommenttiosuudesta, että 20 % nykyisistä eläkeläisistä saa eläkettä yli 2500 euroa kuussa. 

Olen itse testannut noita eläkelaskureita ja olen ollut töissä 23-vuotiaasta eli siitä lähtien kun eläke kertyy meille ennen 1980-lukua syntyneille. Laskuri näyttää minun eläkearvioksi (jos en siis jää työttömäksi) 1700 euroa jos jään eläkkeelle heti kun pystyn eli 66 v ja 4 kk.... Ja minun palkkani ei siis ole mitenkään erityisen huono vaan yli palkkakeskiarvon.

Kuinka monta meistä kolmi-nelikymppisistä tulee pääsemään tuohon 2500 euron eläkkeeseen?? Ei keskituloinen ainakaan. 

Hahhahaha... se 1700 euroa on vessapaperia kymmenien vuosien päästä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi meistä suurista ikäluokista on tehty yhteiskunnan nuorempien sukupolvien sylkykuppi? Harva meistä on syntynyt kultalusikka suussa, pikemminkin pula-ajan vanha vanha alumiinilusikka. Todellista pullamössöä kyllä söimme, se oli meidän "terveellinen" aamiaisemme ennen kouluun lähtöä. Vanhempamme halusivat, että me pääsisimme vähän helpommalla elämässä kuin he, sodan käyneet tai sodan aikaan nuoruutensa eläneet. Kouluja perustettiin ja monet meistä saivat lukea jopa ylioppilaaksi asti, vaikka taloudellinen uhraus oli suuri, sillä kaikki maksoi, niin opetus kuin opiskeluvälineet kirjoista pienimpään paperinpalaan. Kouluruokaa ei ollut, eväät laukussa kuljimme. Joillakin paikkakunnilla tosin oli kunnallinen keskikoulu, joka oli oppilaalle maksuton, huom! ei ilmainen. Ja miksikö kouluja perustettiin ja lapsia koulutettiin? Valtio ja julkinen puoli yleensä tarvitsi koulutettuja virkamiehiä ja toimihenkilöitä, sillä sota oli vaatinut niin monen hengen.

Tämänaamuisessa vastauksessa ensimmäiseen kirjoitukseen väitettiin mm. että koko suuri ikäluokka halveksi veteraanien työtä sodassa. Ei se niin mennyt. Ei pidä yleistää. Tietyt piirit halveksivat, lähinnä Moskova-ukovaiset. Me suuri harmaa joukko emme halveksineet, mutta koska nämä kommarit pitivät niin suurta ääntä, hukkui meidän äänemme heidän mölyynsä. Emme myöskään silmät säteille ylistäneet neuvostosysteemiä.

Opiskelimme, valmistuimme ja etsimme töitä. Ei niitä tultu meille tarjoamaan eikä niitä kaikille riittänytkään. Oli pakko lähteä muutamaksi vuodeksi ulkomaille töihin, siivoamaan sairaaloita maisterin paperit taskussa. Lopultä löytyi työtä kotimaastakin. Ja taas silitti yhteiskunta vastakarvaan: kaksi vuotta ennen eläkeikää tuli kengänkuva persaukseen tuotannollis-taloudellisistä syistä. Varhennettu vanhuuseläki aiheutti sen, että eläke jäi lopullisesti pienemmäksi kuin jos olisin ollut viralliseen eläkeikään asti töissä. Eli en kuulu siihen 20 prosenttiinkaan, joka kuulemma saa yli 2500 € eläkettä. Ei sillä, vähemmälläkin pärjää. Olemme lapsuudesta asti oppineet elämään suu säkkiä myöten. Ja me sitten muka olemme vielä pullamössöäkin. Ei helkkari, emme ole. Kaikesta on maksettu käypänen hinta. Meidän suurin tyhmyys oli, että passasimme seuraavat sukupolvet ilmaisilla opintotuilla jne.

Yhyy.. Yhyy..

Kuullostaa aivan vellihousumeiningiltä. 

Ei mulla muuta.

Vierailija kirjoitti:

Potti on jo jaettu nuorille ja lisää tulee koko ajan

"Vuosina 1989 - 1995 syntyneet, nyt reilut parikymppiset nuoret voivat hykerrellä tyytyväisyydestä. Yleisradion dokumenttitoimituksen teettämän laskelman mukaan he saavat elämänsä aikana eniten tukea yhteiskunnalta. Ja he myös maksavat vähiten yhteiseen pottiin.

1990-luvun alussa syntyneet pääsevät siis nauttimaan hyvinvointivaltion eduista enemmän kuin ikäluokat ennen heitä tai heidän jälkeensä. Ennen 25 ikävuottaan he ovat rahassa mitattuna vähintään 300 000 euroa plussan puolella. He ovat siis saaneet 300 000 euron arvosta enemmän etuja ja palveluja kuin ovat siihen ikään mennessä maksaneet veroina ja maksuina.

Se on aika mukava summa, eräänlainen ennakkoperintö yhteiskunnalta. Sillä saa esimerkiksi keskikokoisen omakotitalon pääkaupunkiseudulta. Tai 215 viikon matkaa Kanariansaarille vielä täksi jouluksi."

Lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/20/parikymppiset-ovat-voittajia

Pilkkuvirhe. Oikea summa on 3000.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kommenttiosuudesta, että 20 % nykyisistä eläkeläisistä saa eläkettä yli 2500 euroa kuussa. 

Olen itse testannut noita eläkelaskureita ja olen ollut töissä 23-vuotiaasta eli siitä lähtien kun eläke kertyy meille ennen 1980-lukua syntyneille. Laskuri näyttää minun eläkearvioksi (jos en siis jää työttömäksi) 1700 euroa jos jään eläkkeelle heti kun pystyn eli 66 v ja 4 kk.... Ja minun palkkani ei siis ole mitenkään erityisen huono vaan yli palkkakeskiarvon.

Kuinka monta meistä kolmi-nelikymppisistä tulee pääsemään tuohon 2500 euron eläkkeeseen?? Ei keskituloinen ainakaan. 

Hahhahaha... se 1700 euroa on vessapaperia kymmenien vuosien päästä.

Kuvitellaan vaikka 30 vuotta taaksepäin, niin minimipalkka oli muutamia tuhansia markkoja. No eihän sillä nykyään saisi mitään .. Sossun asiakaskin "tienaa" enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Suurten ikäluokkien omaisuusmassat perustuvat heidän säästäväisyyteen ja vaatimattomaan elämäntyyliinsä.

Tästä vanhempani ovat hyviä esimerkkejä, joulukinkkukin kalutaan loppuun asti ja vasta loppiaisena jämistä tehdään hernekeitto tai äitini pyytää palauttamaan vanhat villasukat ja neuloo sukanvarsiin uudet, kun lanka on niin kallista. Ja mitään ei heitetä pois.

Buhahhaahaa! Puoli-ilmaista maata ja sodan jälkeen kaatuneiden jälkeisiä asuntoja pilvin pimein.. vai että omin ansioin. Kyllä vitsin murjaisit ;)

Vaarini osti Helsingistä ison tontin 2000 markalla aikoinaan. No, onhan se nyky rahassa semmoiset 20 000e, mutta ei sillä saa tonttia edes lähikunnista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä opin noista Hesarin sivuille olleista kommenteista uuden sanan: superkarttumaeläkeläinen :)

Kannattaisikohan tämä sana lisätä sanakirjaan muiden uudissanojen tavoin? :) :)

Superkarttumaeläkeläinen, joka on ollut hyvässä asemassa työuransa viimeiset 5 vuotta, teki kyllä oikeasti mahtavan tilin eläkkeensä kanssa.

Meidän nuorempien pitää ymmärtää se, että hyvään asemaan täytyy päästä viimeistään 35-vuotiaana, että hyviä palkkavuosia tulee riittävästi. Ei auta enää päästä lukion rehtoriksi, pikkupomoksi tai komisarioksi yli viisikymppisenä, ei korota eläkettä kunnon pomojen tasolle :)

Uudistettu työeläkelaki tuli voimaan vuonna 2005 ja vain harva suuriin ikäluokkiin kuuluvista pääsi nauttimaan supereläkekertymästä, vaan eläke laskettiin koko työhistorian ajalta ja eläkettä pieneksi vielä äitiyslomat ja kotona vietetyt vuodet, kun suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut kunnallista päivähoitoa.

Vuonna 2005 suuret ikäluokat ovat olleet iältään 60-65-vuotiaita ja vain vuonna 1940 syntyneet ovat voineet nauttia supereläkekertymästä, jos on ollut vielä työelämässä.

Oma äitini on syntynyt 1943 ja hän on tehnyt pitkän päivätyön hoitoalalla ja saa eläkettä reilut 1300€/kk. Pärjää eläkkeellään hyvin, kun elämäntyylinsä on hyvin vaatimaton ja säästäväinen, johon hän aina tottunut.

Jos jäisin itse nyt työttömäksi tai työkyvyttömyyseläkkeele, tuplaisin äitini tulot mennen tullen ja siksi en ymmärrä ainaista syyllistämistä ja panettelua suuria ikäluokkia kohtaan.

Sinulla on ilmeisesti aika hyvä palkka.

Itse jäin työkyvyttömyyseläkkeelle viime vuonna. Saan eläkettä n. 1200 €/kk.

Palkkani ennen eläkkeelle jäämistä oli n. 2700 €/kk. Mitenkäs tässä nyt näin kävi. Eihän sen eläkkeen nyt noin pieni pitänyt olla.

Paljonkohan pitää tienata että eläke olisi yli 2000 €. Ainakaan alle viiden tonnin tuloilla siihen ei pääse.

Ohiksena: mun eläkekertymä taitaa ensi vuonna ylittää 2000 euron rajan olen silloin 47v. Paljoa tuosta se ei sitten kohoakaan, koska ei ole mitään takeita siitä että töitä riittäisi vielä 20 vuodeksi ennen eläkeikää ei ainakaan nykyisellä palkalla. Tähän eläkekertymään olen päässyt koska palkka on ollut vuosia keskivertoa parempi ja on takana yli 22 vuoden työssäolo 24 ikävuoden jälkeen.

Äitiyslomalla olen ollut 9 kk, joista 4kk oli palkallista ja lapsi on lisäksi syntynyt 2005 eläkeuudistuksen jälkeen, jossa parannettiin äitiysloman eläkekertymää. Lisäksi olen opiskellut harrastemielessä työnohessa YAMK ja kandintutkinnot 2005 vuoden jälkeen, joista kertyy myös eläkettä.

Lisänä mulla on vielä 2000 alussa firman ottama lisäeläke, josta tämän hetkisen kertymän mukaan saisin sitten joskus n 1000e/kk viiden vuoden ajan. Jos kupsahdan saa lapsi nuo rahat veroilla tietysti vähennettynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä opin noista Hesarin sivuille olleista kommenteista uuden sanan: superkarttumaeläkeläinen :)

Kannattaisikohan tämä sana lisätä sanakirjaan muiden uudissanojen tavoin? :) :)

Superkarttumaeläkeläinen, joka on ollut hyvässä asemassa työuransa viimeiset 5 vuotta, teki kyllä oikeasti mahtavan tilin eläkkeensä kanssa.

Meidän nuorempien pitää ymmärtää se, että hyvään asemaan täytyy päästä viimeistään 35-vuotiaana, että hyviä palkkavuosia tulee riittävästi. Ei auta enää päästä lukion rehtoriksi, pikkupomoksi tai komisarioksi yli viisikymppisenä, ei korota eläkettä kunnon pomojen tasolle :)

Uudistettu työeläkelaki tuli voimaan vuonna 2005 ja vain harva suuriin ikäluokkiin kuuluvista pääsi nauttimaan supereläkekertymästä, vaan eläke laskettiin koko työhistorian ajalta ja eläkettä pieneksi vielä äitiyslomat ja kotona vietetyt vuodet, kun suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut kunnallista päivähoitoa.

Vuonna 2005 suuret ikäluokat ovat olleet iältään 60-65-vuotiaita ja vain vuonna 1940 syntyneet ovat voineet nauttia supereläkekertymästä, jos on ollut vielä työelämässä.

Oma äitini on syntynyt 1943 ja hän on tehnyt pitkän päivätyön hoitoalalla ja saa eläkettä reilut 1300€/kk. Pärjää eläkkeellään hyvin, kun elämäntyylinsä on hyvin vaatimaton ja säästäväinen, johon hän aina tottunut.

Jos jäisin itse nyt työttömäksi tai työkyvyttömyyseläkkeele, tuplaisin äitini tulot mennen tullen ja siksi en ymmärrä ainaista syyllistämistä ja panettelua suuria ikäluokkia kohtaan.

Ei tämä mitään yhtä tapausta koske. 

Niin ja lisäelekkeenkin keinottelivat niin että itse maksoivat sinne suuria maksuja isoilla verovähenyksillä ja kun ryhtyivät niitä sitten nostamaan niin samalla koko lisäeläkesysteemi ajettiin alas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienoa kun nykyiset sukupolvet pääsevät maksamaan koko ikänsä poskettomia työeläkemaksuprosentteja, ja nauttimaan sitten surkeita eläkkeitä 80 vuotiaina. Kun taas suuret ikäluokat maksoivat suurimman osan työuraansa pieniä maksuprosentteja, ja saavat isommat eläkkeet.

Itseasiassa suuret ikäluokat ovat maksaneet tuplaeläkemaksut, kun eläkelaki tuli voimaan v.60-70-luvun vaihteessa ja ne jotka jäivät tuolloin eläkkeelle, heidän eläkekertymänsä arvioitiin vuoteen 1920 asti ja myös kansaneläkkeiden määrä oli huomattava, tuolloin vain pieni osa eläkkeistä maksettiin eläkevakuutuksista, vaan ne maksettiin verovaroista.

Oma ukkini kun jäi 70-luvun alussa eläkkeelle, hän sai ihan muhkean eläkkeen, kun hän ansiotulonsa perustui oletettuun palkkaan, vaikka hän ei maksanut penniäkään omia eläkevak.maksuja.

wittu niitä pentuja oli 10 maksamassa yhden ukon eläkettä ja toinenkin niistä kahdesta oli kupsahtanut ja kolmas kuollut sodassa. 

Etkö tajua vittu mitään'?