Hesarin mielipidepalstalta - me suuret ikäluokat olemme itsekkäin sukupolvi, joka koskaan on ollut
Me suuret ikäluokat olemme itsekkäin sukupolvi, joka koskaan on ollut
Viritimme eläke-edut huippuunsa juuri ennen kuin pääsimme eläkkeelle. Niitä ei koskaan leikattu meiltä vaan seuraavalta sukupolvelta.
Mervi Koskenniemi kirjoitti mielipidesivulla (HS 29.12.) ”meistä sodan välttäneistä eläkeläisistä”, että ilman meitä ”teillä ei olisi mitään”. Olen toista mieltä.
Me suuret ikäluokat olemme itsekkäin sukupolvi, joka on koskaan ollut. Meitä varten rakennettiin kouluja, yliopistoja, opistoja ja ammattikouluja. Kiitokseksi siitä mollasimme sotasukupolven saavutuksia.
Rakensimme kalliit ja ylimitoitetut hyvinvointipalvelut ja etuudet itsellemme. Niiden rahoituksesta emme välittäneet, koska teimme ennätysvähän lapsia. Viritimme eläke-edut huippuunsa juuri ennen kuin pääsimme eläkkeelle. Niitä ei koskaan leikattu meiltä vaan seuraavalta sukupolvelta.
Nyt taitetun indeksin poistosta kansalaisaloitteen tehneet haluavat tehdä vielä yhden puhalluksen: parantaa muutenkin runsaita eläkkeitä. Se voimistaa jälkeemme tulevien sukupolvien etujen leikkauksia.
Ajatus on, että meidän jälkeemme tulkoon vedenpaisumus, se ei enää koske meitä.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt nelikymppiset on yhteiskunnan voittajaryhmä. Lama lusittiin yliopistossa.
Öh, olen tasan 40 v eli syntynyt 1976. Kun lama tuli 1992, olin yläasteen ysillä.
Meillä meni firma konkkaan ja asutiin 3kk sukulaisten nurkissa. Ei oikein tuntunut voittajalta tuo lama-aika. Itse olen syntynyt 78
Aah.. unohdin aika-dilaation. Ketjuhan on ainakin 10 vuotta vanha. Sitä tämä kopiointi teettää.. Pitäisi aina muistaa, että ketjut ovat vanhojen toisintoja.
Siis ketjussa puhutaan nykyisistä 5-6kymppisistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt nelikymppiset on yhteiskunnan voittajaryhmä. Lama lusittiin yliopistossa.
Öh, olen tasan 40 v eli syntynyt 1976. Kun lama tuli 1992, olin yläasteen ysillä.
Minä olen lukenut tätä ketjua vuonna 2008 ja ihmettelin silloin laskutaitoasi. Aika-dilaation takia en ihmettele enää.
t. Einsteinin Veli
Hyvät kopioijat!? W"ittu! Voisitteko laittaa oikean vuoden tuonne alkuun, ettei mene koko ketju ihan päreiksi.
Ok?
Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vuotta?????????????????????Onko nyt 30 vuotta sitten +10 = 40 vuotta +20 = 50 vuotta vai +30 = 60 vu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin kommenttiosuudesta, että 20 % nykyisistä eläkeläisistä saa eläkettä yli 2500 euroa kuussa.
Olen itse testannut noita eläkelaskureita ja olen ollut töissä 23-vuotiaasta eli siitä lähtien kun eläke kertyy meille ennen 1980-lukua syntyneille. Laskuri näyttää minun eläkearvioksi (jos en siis jää työttömäksi) 1700 euroa jos jään eläkkeelle heti kun pystyn eli 66 v ja 4 kk.... Ja minun palkkani ei siis ole mitenkään erityisen huono vaan yli palkkakeskiarvon.
Kuinka monta meistä kolmi-nelikymppisistä tulee pääsemään tuohon 2500 euron eläkkeeseen?? Ei keskituloinen ainakaan.
Hahhahaha... se 1700 euroa on vessapaperia kymmenien vuosien päästä.
Kuvitellaan vaikka 30 vuotta taaksepäin, niin minimipalkka oli muutamia tuhansia markkoja. No eihän sillä nykyään saisi mitään .. Sossun asiakaskin "tienaa" enemmän.
Vuonna 1989 keskisuuren rakennusliikkeen (työntekijöitä reilut sata) toimitusjohtajan palkka oli 20.000 mk/kk (n.3.500€/kk) ja arkkitehdin, rakennusinsinöörin ja työnjohdon palkat olivat 9.500-15.000 mk/kk (1500-2500€/kk).
Tämä tiedon löysin hallussani olevasta dokumentistä. Harmi, kun ei ollut kirves- tai rakennusmiesten palkasta.
Ja kysymys oli hyvin menestyvästä rakennusliikkeestä, joka oli saanut jopa valtakunnallista tunnustusta ja tuosta ajasta on 27 vuotta.
Aloitus on täyttä potaskaa, sillä eläkeuudistus astui voimaan 2005, jolloin suuret ikäluokat olivat 60-65 vuotta.
Aloituksen täytyy koskea niitä, jotka ovat syntyneen ennen viimeistä sotaa, ei suuria ikäluokkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin kommenttiosuudesta, että 20 % nykyisistä eläkeläisistä saa eläkettä yli 2500 euroa kuussa.
Olen itse testannut noita eläkelaskureita ja olen ollut töissä 23-vuotiaasta eli siitä lähtien kun eläke kertyy meille ennen 1980-lukua syntyneille. Laskuri näyttää minun eläkearvioksi (jos en siis jää työttömäksi) 1700 euroa jos jään eläkkeelle heti kun pystyn eli 66 v ja 4 kk.... Ja minun palkkani ei siis ole mitenkään erityisen huono vaan yli palkkakeskiarvon.
Kuinka monta meistä kolmi-nelikymppisistä tulee pääsemään tuohon 2500 euron eläkkeeseen?? Ei keskituloinen ainakaan.
Hahhahaha... se 1700 euroa on vessapaperia kymmenien vuosien päästä.
Kuvitellaan vaikka 30 vuotta taaksepäin, niin minimipalkka oli muutamia tuhansia markkoja. No eihän sillä nykyään saisi mitään .. Sossun asiakaskin "tienaa" enemmän.
Vuonna 1989 keskisuuren rakennusliikkeen (työntekijöitä reilut sata) toimitusjohtajan palkka oli 20.000 mk/kk (n.3.500€/kk) ja arkkitehdin, rakennusinsinöörin ja työnjohdon palkat olivat 9.500-15.000 mk/kk (1500-2500€/kk).
Tämä tiedon löysin hallussani olevasta dokumentistä. Harmi, kun ei ollut kirves- tai rakennusmiesten palkasta.
Ja kysymys oli hyvin menestyvästä rakennusliikkeestä, joka oli saanut jopa valtakunnallista tunnustusta ja tuosta ajasta on 27 vuotta.
Mietipä mitä tuolla rahalla sai vuonna 1989. Et voi kääntää palkkoja markoiksi selventämättä samalla, mitä noilla markoilla sai. Vaikkapa sen, että kahvikuppi huoltoasemalla maksoi kaksi markkaa, kun se nyt maksaa kaksi euroa. Mun viimeinen markka-ajan palkka oli 13.000 euroa, eikä se ollut mitenkään ihmeellinen palkka, vastavalmistuneen korkeakoulutetun tavallinen palkka vuonna 1999. Kesätöissä vuonna 1989 palkka oli varmaan juuri jotain 1.500 markkaa ja se oli iso raha.
Suuriin ikäluokkiin kuuluvat pääsivät kyllä nauttimaan myös varsin anteliaista palkankorotuksista ja ihan euromääräisistäkin palkoista, jos jaksoivat sinnitellä siellä työelämässä sinne kuuden kympin kieppeille. Jos tuo rakennusliikkeen toimitusjohtaja on jaksanut sinnitellä työelämässä kuusikymppiseksi, hänen palkkakuittinsa viimeinen rivi on todennäköisesti näyttänyt jotain aivan muuta. Suuriin ikäluokkiin kuuluvien arkkitehtien ansiot olivat kyllä keskimäärin jotain aivan muuta kuin mitä tuossa sanot, ainakin Helsingissä. Tiedän sen, koska isäni on arkkitehti.
Vierailija kirjoitti:
No kun tiedätte, miten tuo puhallus on tehty, tehkää omanne. Ai mutta kun teille nuoremmille pitää kaikki tehdä valmiiksi, pullamössökin pureskella vissiin. Ei ole suurten ikäluokkien vika, ettei teistä ole mihinkään. Teillä on maailman paras koulutus ja terveydenhuolto ollut lapsesta saakka. Lopputuloksena suuret vässykät.
Onpa vastenmielinen kommentti maailman itseriittoisimmalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin kommenttiosuudesta, että 20 % nykyisistä eläkeläisistä saa eläkettä yli 2500 euroa kuussa.
Olen itse testannut noita eläkelaskureita ja olen ollut töissä 23-vuotiaasta eli siitä lähtien kun eläke kertyy meille ennen 1980-lukua syntyneille. Laskuri näyttää minun eläkearvioksi (jos en siis jää työttömäksi) 1700 euroa jos jään eläkkeelle heti kun pystyn eli 66 v ja 4 kk.... Ja minun palkkani ei siis ole mitenkään erityisen huono vaan yli palkkakeskiarvon.
Kuinka monta meistä kolmi-nelikymppisistä tulee pääsemään tuohon 2500 euron eläkkeeseen?? Ei keskituloinen ainakaan.
Hahhahaha... se 1700 euroa on vessapaperia kymmenien vuosien päästä.
Kuvitellaan vaikka 30 vuotta taaksepäin, niin minimipalkka oli muutamia tuhansia markkoja. No eihän sillä nykyään saisi mitään .. Sossun asiakaskin "tienaa" enemmän.
Vuonna 1989 keskisuuren rakennusliikkeen (työntekijöitä reilut sata) toimitusjohtajan palkka oli 20.000 mk/kk (n.3.500€/kk) ja arkkitehdin, rakennusinsinöörin ja työnjohdon palkat olivat 9.500-15.000 mk/kk (1500-2500€/kk).
Tämä tiedon löysin hallussani olevasta dokumentistä. Harmi, kun ei ollut kirves- tai rakennusmiesten palkasta.
Ja kysymys oli hyvin menestyvästä rakennusliikkeestä, joka oli saanut jopa valtakunnallista tunnustusta ja tuosta ajasta on 27 vuotta.Mietipä mitä tuolla rahalla sai vuonna 1989. Et voi kääntää palkkoja markoiksi selventämättä samalla, mitä noilla markoilla sai. Vaikkapa sen, että kahvikuppi huoltoasemalla maksoi kaksi markkaa, kun se nyt maksaa kaksi euroa. Mun viimeinen markka-ajan palkka oli 13.000 euroa, eikä se ollut mitenkään ihmeellinen palkka, vastavalmistuneen korkeakoulutetun tavallinen palkka vuonna 1999. Kesätöissä vuonna 1989 palkka oli varmaan juuri jotain 1.500 markkaa ja se oli iso raha.
Suuriin ikäluokkiin kuuluvat pääsivät kyllä nauttimaan myös varsin anteliaista palkankorotuksista ja ihan euromääräisistäkin palkoista, jos jaksoivat sinnitellä siellä työelämässä sinne kuuden kympin kieppeille. Jos tuo rakennusliikkeen toimitusjohtaja on jaksanut sinnitellä työelämässä kuusikymppiseksi, hänen palkkakuittinsa viimeinen rivi on todennäköisesti näyttänyt jotain aivan muuta. Suuriin ikäluokkiin kuuluvien arkkitehtien ansiot olivat kyllä keskimäärin jotain aivan muuta kuin mitä tuossa sanot, ainakin Helsingissä. Tiedän sen, koska isäni on arkkitehti.
Kyllä palkkojen reaaliarvokin on noussut merkittävästi 80- ja 90-luvuilta. Toki yksittäiset palvelut sekä palveluintensiiviset hyödykkeet, kuten juurikin kahvikuppi, voi olla nykyään reaalihinnaltaan kalliimpia. Syynä tähän ovat etupäässä kohonneet palvelutyöntekijöiden palkat. Mutta suurin osa hyödykkeistä, kuten jääkaapit, televisiot, vaatteet ja huonekalut ovat kyllä nykyään reaalihinnaltaan halvempia. Ne ovat vielä halvempia, kun tarkastellaan kuinka monta tuntia keskituloisen pitää työskennellä hankkiakseen niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opin noista Hesarin sivuille olleista kommenteista uuden sanan: superkarttumaeläkeläinen :)
Kannattaisikohan tämä sana lisätä sanakirjaan muiden uudissanojen tavoin? :) :)
Superkarttumaeläkeläinen, joka on ollut hyvässä asemassa työuransa viimeiset 5 vuotta, teki kyllä oikeasti mahtavan tilin eläkkeensä kanssa.
Meidän nuorempien pitää ymmärtää se, että hyvään asemaan täytyy päästä viimeistään 35-vuotiaana, että hyviä palkkavuosia tulee riittävästi. Ei auta enää päästä lukion rehtoriksi, pikkupomoksi tai komisarioksi yli viisikymppisenä, ei korota eläkettä kunnon pomojen tasolle :)
Uudistettu työeläkelaki tuli voimaan vuonna 2005 ja vain harva suuriin ikäluokkiin kuuluvista pääsi nauttimaan supereläkekertymästä, vaan eläke laskettiin koko työhistorian ajalta ja eläkettä pieneksi vielä äitiyslomat ja kotona vietetyt vuodet, kun suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut kunnallista päivähoitoa.
Vuonna 2005 suuret ikäluokat ovat olleet iältään 60-65-vuotiaita ja vain vuonna 1940 syntyneet ovat voineet nauttia supereläkekertymästä, jos on ollut vielä työelämässä.Oma äitini on syntynyt 1943 ja hän on tehnyt pitkän päivätyön hoitoalalla ja saa eläkettä reilut 1300€/kk. Pärjää eläkkeellään hyvin, kun elämäntyylinsä on hyvin vaatimaton ja säästäväinen, johon hän aina tottunut.
Jos jäisin itse nyt työttömäksi tai työkyvyttömyyseläkkeele, tuplaisin äitini tulot mennen tullen ja siksi en ymmärrä ainaista syyllistämistä ja panettelua suuria ikäluokkia kohtaan.
Minun äitini on syntynyt vuoden 1950 lopussa, eli ei edes virallisesti lasketa suuriin ikäluokkiin. Niinpä vain hän on silti saanut superkarttuman viimeisten työvuosien palkasta, ja nyt on hyvä eläke. Siltä osin väitteesi ei pidä paikkaansa (että vain vuonna 1940 syntyneet olisivat voineet nauttia supereläkekertymästä).
Kannattaa aina muistaa se ostovoima.
Sain vuonna 71 palkkaa 850 mk/kk ja perustin perheen. Ostin autom. pesukoneen, joka maksoi 2300 mk.
Nykyisin palkkani olisi n.2300e ja kuinka paljon pitäisi pesukoneen maksaa, että se olisi yhtä kallis suhteessa palkkaani kuin vuonna 71.
Laskekaa, jos osaatte.
Niiläkin tuloilla vielä säästettiin, kun osattiin, mutta sitähän ei osata, osataan olla vain kateellisia.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa aina muistaa se ostovoima.
Sain vuonna 71 palkkaa 850 mk/kk ja perustin perheen. Ostin autom. pesukoneen, joka maksoi 2300 mk.
Nykyisin palkkani olisi n.2300e ja kuinka paljon pitäisi pesukoneen maksaa, että se olisi yhtä kallis suhteessa palkkaani kuin vuonna 71.
Laskekaa, jos osaatte.
Niiläkin tuloilla vielä säästettiin, kun osattiin, mutta sitähän ei osata, osataan olla vain kateellisia.
Voi voi kun nämä keskustelut menee aina sukupolvikokemuksiksi ja "meillä ei ollut opintorahaa" -muisteloiksi. Silloin oli silloin ja nyt on nyt. Nyt eläkemaksujen osuus palkoista on keskimääkin 24,4 prosenttia, ja se on vitusti liikaa. Miksi se on niin suuri? Koska liian paljon ihmisiä on päästetty eläkkeelle liian aikaisin, kun olisivat vielä työkuntoisia. Heitä pitää elättää kolmekymmentä vuotta työssäkäyvien pussista. Eläkelupaus on muka pyhä ja perustuslakiin sidottu. Kas kun perustuslakia on kyllä pienempienkin asioiden takia runkattu milloin mihinkin suuntaan. Tässä ei vaan uskalleta.
Minä omalta osaltani en ole mitään eläkelupausta tehnyt, eikä minulle toisaalta ole mitään luvattu eikä eläkeikäni ole vielä tiedossa (muutoksia on tulossa, tuskin parempaan). Veikkaan, että mitään eläkettä en tule saamaan, vaikka ensi vuonna palkastani pidätetään jo yli kuusi prosenttia tyel-maksua!
Kummallista, että kilpailukykyä päätettiin lisätä työaikaa lisäämällä, vaikka todellisen ongelman kilpailukyvylle muodostaa juuri tämä huoltosuhde eli eläkepommi: terveiden työkykyisten elättäminen niin, että iso osa saa suurempaa eläkettä kuin mitä me elättäjät bruttopalkkaa.
Vierailija kirjoitti:
terveiden työkykyisten elättäminen niin, että iso osa saa suurempaa eläkettä kuin mitä me elättäjät bruttopalkkaa.
Tuo on muuten totta.
En ole vanhemmilleni katkera ja olen iloinen, että saavat olla eläkkeellä, kun kerran haluavat. Kumpikin vanhemmistani saa kuitenkin isompaa eläkettä kuin minä nelikymppinen korkeakoulutettu nainen saan palkkaa kokoaikaisesta vakituisesta työstäni. Toinen vanhemmistani valittaa jostain leikatusta indeksistä, mikä vääryys se on eläkeläisiä kohtaan. Eläkeläisenä hänellä on aikaa ajaa asioitaan ja kirjoitella kansanedustajille. Minä käyn vain töissä ja toivon, ettei työmäärä enää kasvaisi, koska en kohta jaksa.
Vuokra-asunnossa asustelen lasteni kanssa, omistusasuntohaaveista olen luopunut sen jälkeen kun totesin, että palkastani en pysty säästämään asuntolainaan tarvittavaa 10 % asunnon hinnasta. Täällä kaupungissa asuntojen hinnat on niin korkeat, että vähintään 15.000 pitäisi säästää. Ehkä sitten voin ostaa oman asunnon, kun lapset ovat isoja ja muuttavat omilleen, pieneen luukkuun ehkä pystyn säästämään.
Täysin samaa mieltä muutaman aikaisemman kirjoittajan kanssa - mikäs siinä, että meillä on yli 150.000 eläkeläistä, jotka saavat eläkettä yli 2600 euroa kuussa. Hyvä heille, MUTTA se mikä meitä työssäkäyviä nyppii, että millään ei voida myöntää sitä, eläke on oikeasti ihan hyvä! Valitetaan vain koko ajan....
Nauttikoot rauhassa parempia eläkkeitä kuin ison osan työssäkäyvistä bruttopalkka on, mutta lopettaisivat sen valittamisen!!
Ja myöntäisivät sen, että nuoremmille eläkettä kertyy huomattavasti huonommin ja eläkeikäkin on selkeästi korkeampi.
MIksi tääkin ikivanha ketju piti nostaa tyhjien kommenttien avulla?
Meillä meni firma konkkaan ja asutiin 3kk sukulaisten nurkissa. Ei oikein tuntunut voittajalta tuo lama-aika. Itse olen syntynyt 78