Oudot/vaivaannuttavat/kamalat treffit & treffikumppanit

Vierailija kirjoitti:

LonelyRider71 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon käyny ulkona useammankin tahdottoman "kaikki käy" -miehen kanssa.

Mikä olis susta kiva ravintola/kahvila?

-Kaikki käy, mistä sä vaan tykkäät.

Mennäänkö elokuviin/kävelylle?

-Kaikki käy, mikä susta on vaan kivaa.

Jos kaipaan kynnysmattoa, menen käymään ikeassa. Oma tahto ja omat mielipiteet ois kivat.

minua taas yrittivät kerran treffauttaa työtoverit (naiset) jonkun sinkkukaverinsa kanssa, että mentäs porukalla ensin muka teatteriin, ei se rumakaan nainen ollut mutten harrasta sokkotreffejä ja varsinkaan mitään TEATTERIA

sanoin ,, että minä en minnekään teatteriin kyllä lähde ja se siitä

en kyllä elokuviinkaan lähtisi, ellei ole joku hyvä sotaelokuva tai scifi, romanttiset komediat on paskaa

Rax-buffettiin voin lähteä, siinä saa ainakin syötyä samalla ja jos treffit menee pieleen kuten meneekin, niin saa ainakin halvalla sapuskaa

Mikä juntti. Lienet sinkku edelleen.

Mitä, eikös miehellä pitänyt olla oma tahto eikä olla mikään joo-joo -mies?

ManInGrave kirjoitti:

Kammotus on nainen joka latelee ''Olen nähnyt ja kokenut kaiken''. ''Tiedän mitä haluan''. ''Miehen pitää blaa blaa minua ja minulle''  ''Mies ei saa blaa blaa''.P.äälle haukkuu kaikki miehet jne.

Ahdistavia painajaispersoonia heti alkuunsa. Niitä asennevammaisia, joita miehet juuri pakenevat.

Kun avioehdot ensimmäisenä. Niitä näkee ilmoituksissa usein '' tiedän mitä haluan' No halutahan saa...

Tuollaiset voi jättää omaan arvoonsa. Etsiköön muualta, jos palvojan ja palvelijan haluaa. Sama koskenee miestä.

Suhde ei voi alkaa listalla vaatimuksia, ne päättyvät siihen.

Enemmän tykkään siitä, joka ei sano mitään, hymyilee vaan. Aistin ihmisistä asioita puhumattakin ja parhaat treffit olivat, joissa ei puhuttu juuri mitään , mutta tirskuttiin vaan. Sitten nauretttiin yhtäkkiä vedet silmissä ja vain kun katsoimme toisiamme silmiin sanattomina. Hetkessä taas vakavoiduimme, hymyilimme, katsoimme toisiamme silmiin ymmärtäen jne jne... Se oli henkilökemiaa vailla odotuksia. 5 tuntia vierähti ilman mitään ohjelmaa. Istuskelimme siellä täällä, kävelimme, katselimme, ajelehdimme...sanoja ei juuri tarvittu, me vain olimme yhdessä ja tyytyväisiä siihen....Ainakaan minä en enempää naiselta voisi odottaa. Loppu on maallista.

(Opetuksena:  Älä pidä kaikkia tietoja puhelimessa jonka voit hukata. Voit hukata paljon muutakin.)

Puhelimen hukkaaminen teki noista treffeistä elämäni kammottavimmat.

Me miehet emme useinkaan ole niin kovia ja  itsevarmoja kuin naiset luulevat. Naiset usein odottavat liikoja. Se näkyy arvostelun ja se taas paistaa naisesta läpi. Mies voi päälle näyttää vaikka miltä.

Syystä treffit menevät naisilla usein pieleen. Liikaa analysointia.

Pystyn olemaan hiljaisen kanssa, puheliaan kanssa, kunhan saan olla sitä omana itsenäni aidolle ihmisille joka myöntää olevansa aitotavallinen hassu ihminen itsekin...virheineen. No mä olenkin kummajainen ja tykkään sellasista kanssa...aidoista persoonista.

Tuli vaan mieleen, että kun luin näitä mynkään menneitä treffejä, olisin itse voinut olla se mies ainakin puolessa niistä. Otin ketjun opintomatkana naisen odotuksiin ja totesin. tämän perusteella kuolevainen ei kelpaa ja kyse ei ole siitä, mitä olet, vaan miten sinut tulkitaan ja mikä on naisen mielentila.

 

Jep, se näistä paistaa että treffit ovat naiselle kuin pääsykoe. Etsimällä etsitään sitä pienintäkin virhettä, jotta päästään hylkäämään ehdokas. Ei lähdetä tutustumaan ihmiseen, vaan arvioimaan jotain suoritusta, joka ensitreffeillä ei yleensä muutenkaan ole paras mahdollinen. Outo tyyli etsiä kumppania.

Tapailin hetken aikaa oman ikäistäni (25 v) miestä, joka oli vielä neitsyt. Mies kuulutti kaikille että seurustelemme, vaikka emme olleet "tunteneet" kuin vasta ihan pienen hetken. Miehelle tärkeintä näytti olevan päästä omasta neitsyydestään eroon, eikä hän edes kohdellut minua ihmisenä saatika seurustelukumppanina. Olin tuohon aikaan hajalla ja paljon lapsellisempi kuin nykyään, joten katselin sitä meininkiä hetken aikaa, ikävä kyllä.

Miehen mielestä suhteessa ei tarvinut keskustella omista huolista tai mistään syvällisestä, tai ylipäätään tutustua henkisellä tasolla. Koko ajan piti vaan olla lääppimässä. Kun yövyin hänen luonaan, heräsin yöllä siihen että mies puristeli rintojani ja aamulla alkoi heti ruinaaminen että hänelle pitäisi antaa handjob, vaikka olin edelleen tokkurassa valvotun yön jäljiltä. Kun ehdotin että katsellaan leffaa, jo hetken kuluttua mies työnsi kielen kurkkuuni ja kävi päälle. Koskaan ei voitu rauhassa istua yhdessä tai tehdä mitään "normaalia".

Kun ostimme yhdessä ainekset johonkin ruokaan, mies söi lähes kaiken ja vaikutti kärttyiseltä jos halusin itsekin ottaa hieman lisää. (Minä sain siis ateriasta aina sellaisen kahvilautasen kokoisen osuuden.) Mies myös arvosteli asuntoani ja omaisuuttani ja roikkui minussa kiinni 24/7, jos vaikka yritin käydä parvekkeella tai tehdä mitä tahansa. Yritti tunkea mukaan suihkuunkin, ihme kun ei paskahuussiinkin. Lopulta lopetin koko "suhteen", kun alkoi ahdistamaan niin paljon. Opin tästä sentään sen, etten enää koskaan ala kenenkään kanssa mihinkään jos kyseinen ihminen tuntuu vähänkään ahdistavalta.

Muutin nuorena sinkkuna Helsinkiin ja tarvitsin uuden sängyn. No ei muuta kuin ostoksille ja eräässä huonekaluliikkeessä myyjä esittelikin minulle todella innokkaasti erilaisia malleja ja pyysi minua koemakoilemaan niitä hänen katsellessaan vieressä. Lopulta tykästyin yhteen malliin ja päätin ostaa sen, maksaessani annoin tietoni kotiinkuljetusta varten ja vielä varmistin, että onhan jalat sitten helppo ruuvata itse paikoilleen.

Parin päivän päästä puhelin soi ja myyjä toisessa päässä kysyi, että: "joko ruuvari on löytynyt" :)

Jonkun verran on tullut vastaan ihmisiä jotka tervehtimisen jälkeen vaipuvat samantien ihme horrokseen. Eivät katso silmiin, eivät kysele mitään, pahimmillaan vastaavat vain muutamalla sanalla, haukottelevat estoitta ja kenties räpläävät kännykkäänsä. Ennemmin tai myöhemmin tunnustavat olevansa tosi väsyneitä ja/tai krapulaisia ja usein pahoittelevat sitä. 

Siihen mennessä mulla on jo tunnelma pilalla - on aika vaikea tietää olenko itse noin pitkästyttävää seuraa, onko toinen sairas, aineissa vai mitä helvettiä? Kyllä ensitreffeihin kannattaisi panostaa sopimalla ne sellaiseen ajankohtaan jolloin on virkeä eikä kuin nukkuneen rukous.

up ;3 josko joltain vielä löytyis jotain

Viime keväänä aloin saada viestejä puolitutulta mieheltä. Hän kyseli kuulumisia ja kertoi, että on hiljattain eronnut pitkäaikaisesta avovaimostaan. Emme olleet nähneet pariin vuoteen, ja kuulumisten kysely tuntui ihan mukavalta ajatusten vaihdolta. Koska mies oli ennestään tuttu (entisen harrastukseni parista) uskalsin sopia kahvitreffit luokseni, kun mies niitä ehdotti. 

Kun treffit koittivat ja ovikello soi, näin ovisilmästä vain miehen hiukset, jotka oli kammattu runsaalla geelillä korkealle hyppyrille. Mies oli siis suurin piirtein saman pituinen kuin minä (n. 165cm). Ensinnäkin hiustyyli järkytti, koska en ollut ennen nähnyt kyseistä miestä "hiukset laitettuna". Päätin kuitenkin yrittää olla kiinnittämättä asiaan huomiota, vaikka kyseinen tyyli oli häiritsevän yliampuva ja suorastaan huvittava. 

Heti kun mies tuli sisälle, moikattiin ja käännyin eteisestä lähteäkseni keittiöön kahvinkeittoon. Tässä vaiheessa mies takertui minuun kovaa takaapäin ja painautui minua vasten. Päätin hädissäni vain jatkaa kävelyä poispäin ajatuksena "kyllä se kohta tajuaa irroittaa". Mutta mies vain raahautui perässäni, kunnes käännyin ja riuhtaisin itseni irti. Olin vähän shokissa, joten jostain syystä päätin että juodaan nyt sitten ne kahvit kun niin sovittiin. Kahvittelun aikana mies pyysi minua kainaloonsa useaan otteeseen, mutta kieltäydyin ja olin koko ajan mahdollisimman kaukana miehestä. 

Lopulta saimme kahvin juotua ja totesin, että nyt on aika lähteä. Mies vaikutti hyvin pettyneeltä. Lähdimme samaa matkaa ovesta ulos ja kävelimme rappusia alas. Rappusissa mies sitten vielä kompastui ja kaatui. 

"Treffien" jälkeen mies lähetteli syyllistäviä viestejä ja moitti minua tylyksi ja kylmäksi. Hän ei ymmärtänyt tehneensä mitään väärää. En vastannut viesteihin, koska inhotti kyseinen tapaus niin paljon. 

^^ Apua, mistä näitä oikein sikiää... "Mies vain raahautui perässäni", en kestä, nauran täällä vedet silmissä. :D

Huhhuh. Onneksi itselläni ei ole kuin yhdet treffit ennestään tuntemattoman kanssa ja ne menivät hyvin. :D En taida uskaltautua tapaamaan muita tän palstan perusteella, mutta onneksi ei tarvitsekaan ihan vähään aikaan :)

Pakko kyllä myöntää silti, että tää mun tindertuttu vaikutti ensin pettymykseltä, mutta onnekseni annoin asian olla ja yritin tutustua. Olikin huipputyyppi. Mies oli siis tosi mukava alusta asti, mutta jotenkin tosi pienikokoisen oloinen ja tuli heti fiilis että olisi homo. Ensitreffien perusteella olin jo valmiiksi päättänyt friendzonettaa koko tyypin, mutta pari tapaamiskertaa myöhemmin tulinkin toisiin päätelmiin.

Vierailija kirjoitti:

^^ Apua, mistä näitä oikein sikiää... "Mies vain raahautui perässäni", en kestä, nauran täällä vedet silmissä. :D

Sama täällä :DDDD kohta on pissat housussa. Anteeksi vain, tuolle kokemuksestaan kertoneelle, on varmasti ollut aivan järkyttävä ja pelottavakin tilanne. Mutta siis, kuinka tampio miehen täytyy olla että raahautuu naisesta kiinni pitäen hänen perässään, eikä hoksaa että mikään on pielessä??!! :DDD

olin kaksivitonen kun sain yllättävän soiton: teinivuosien ex oli kaupungissa ja kysyi  haluaisinko kahville. no. hölmönä sitten ehdotin että voisimme juoda  kahvit luonani! kun avasin oven koin elämäni järkytyksen..muistin tämän miehen olevan lyhyt, mutta en niin  lyhyt että pää ylsi tissieni tasalle!  pitkät, kauniit luonnonkiharat olivat muuttuneet Lenigrad Cowboys-tyyliseksi  siniseksi tötteröksi.  ja vaatteet olivat yhä täyttä ysäriä:  ruskeat farkut ja flanellipaita.  olin kauhuissani ja komensin herran vain äkkiä sisälle, ennenkuin naapurit näkisivät.. otsa tuskanhiessä mietin, että miten hitossa tästä nyt selvitään?!

aloin sitten pistää kahvia tippumaan ja äkkiä ex kiersi kätensä ympärilleni hokien että olen ihana. irrotin tämän kädet päättäväisesti ja sanoin että juodaan kahvit, koko  ajan tämä tötteröpääkääpiö, johon olin joskus ollut niiiiin rakastunut tuijotti tissejäni ja virnuili. kun kahvit oli juotu tein selväksi että nyt olisi aika lähteä, jolloin mies alkoi murjottaa ja vikistä että voisinko edes ottaa suihin?  en suostunut, vaan  ilmoitin  että olen sun nakkis nähnyt ja että  nyt ulos.  poistui kiroillen  ja myöhemmin tuli selvästi humalassa kirjoitettuja viestejä, joissa haukkui mm.  nartuksi ja jääkuningattareksi ..

Päädyin treffeille erään miehen kanssa, joka ei ollut aiemmin elämässään käynyt treffeillä eikä seurustellut. 30 v lähestynyt mies oli treffeistä tosi innoissaan. Juteltiin kahvien ääressä ja tulin kysyneeksi miehen syntymäpäivää, kävi ilmi että miehellä oli sinä päivänä synttärit. Onnittelin ja kysyin, eikö hänellä ollut syntymäpäivänään mitään menoa (yleensä ihmisillä on jotain suunnitelmia), mutta hänellä ei ollut. Illan lopuksi mies sanoi näiden treffien takia tämän olleen paras syntymäpäivä ikinä. Hieman kummallinen tilanne vaikkei mistään pahimmasta päästä. :D

Vierailija kirjoitti:

... tämä tötteröpääkääpiö ...

:-D

Olen itse ollut monulla hyvillä treffeillä ennen nykyisen aivan ihanan miehen löytymistä. Useimpien kanssa oli ihan mukavaa, mutta sitä yhteistä säveltä ei vain löytynyt. Muutama on kuitenkin jäänyt mieleen aivan poikkeuksellisina:

-Tapaus 1 oli vähän alle kolmekymppinen mies. Olimme käyneet ulkona jonkin aikaa, ja hän kutsui minut perheelleen jouluksi. Hän oli perheensä ainoa lapsi ja lapsenlapsi ja se kyllä näkyi: lahjoja oli valtava läjä, mutta niistä vain muutama oli isovanhemmille ja vanhemmille: lähes kaikki tälle yhdelle, joka ei sitten osoittanut minkäänlaista kiitollisuutta mistään, ei myöskään minun antamastani. Perheen vanhemmat ja isovanhemmat olivat kiitollisia minun tuomistani lahjoista, mutta kotimatkalla poika vielä kiukutteli että antoivat hänelle aivan vääränlaisen ja AIVAN PASKAN printterinkin, yhyy. Oli myös pettänyt minua: alkoi vaatia kondomin käyttämistä ja sanoi syyksi että eihän voi tietää jos minulla on ollut sukupuolitautia jos vaikka harrastin muidenkin kanssa. Kävi ilmi että ei ollut.Mutta hänelläpä oli. Lopetin jutun siihen.

-Tapaus 2: mies saapui ekoille treffeille ja yritti halata ja pussata. En olisi välttämättä siitä vielä saanut sellaista inhoreaktiota, koska osaan itsekin olla fyysinen, mutta miehellä oli parta ja parrassa aivan järkyttävän iso, aivan tuore ja kiiltävä räkäklimppi. Kavahdin ja mainitsin asiasta, mies hekotteli ja totesi että kaikkea tää kerääkin, kuivasi likaisella nenäliinalla (niin likainen että se ei edes näyttänyt pehmeältä). En lopettanut treffejä siihen, mutta kahvilassa mies antoi "paukkua" peräpäästään ihan roimasti. Hihitti että voi voi tätä laktoosi-intoleranssia ja paukutti oikein huumorilla lisää. Nolotti niin pahasti että join nopeasti kahvin enkä sen jälkeen vastannut enää jatkotreffipyyntöihin. (jatkuu)

303 jatkaa:

-Tapaus 3, jota kutsun Rakkautta Riittää-tyypiksi. Tiesin miehen olleen ikänsä sinkkuna, oli yli 30, ei koskaan tyttöystävää. Ei todellakaan mikään adonis ja itse asiassa aika ruma ja hoitamattoman oloinen virttyneissä vaatteissaan, mutta luonteeltaan ihan mukava kuitenkin, päätin antaa mahdollisuuden. Oli ihan innoissaan, ja suhteesta olisi jopa saattanut tullakin jotain, koska minulle ei uskonäkö merkitse juuri mitään luonteen rinnalla. Mutta sitten mieheltä tuli tekstari, jossa hän totesi että olen hänelle rakkain, EN AINOA mutta parhain. Kysyin että mitäs tämä tälläinen oli, ja mies selitti pokkana, että hänellä riittää rakkautta jaettavaksi, että hän tulee aina rakastamaan kolmea muutakin naista, joihin hän oli ollut jo pitkään ihastunut mutta jotka eivät vastanneet hänen tunteisiinsa. Että hän kyllä halusi yrittää edelleen suhdetta heidänkin kanssaan mutta että olin kyllä paras joten olisin aina hänelle suosikki. Totesin että tämä olikin sitten tässä, etsin monogamista parisuhdetta enkä mitään big lovea, heippa hei. Hetkessä mies soitti takaisin ja ulvoi ja itki ja rukoili etten jätä, että en nyt vaan tajua hänen tapaansa rakastaa ja enkö nyt millään voisi antaa erilaisellekin suhteelle mahdollisuuden. Pommitti puheluilla ja viesteillä aikansa. Tarkistin tätä kirjoittaessani ja tyyppi on vieläkin sinkkumarkkinoilla ja etsii epätoivoisesti, vaikka aikaa on sentäään kulunut jo monta vuotta: noista hänen haaveilemistaan naisista jokainen on jo nykyään naimisissa. Terveisiä vaan sille big love-tapaukselle, toivottavasti riittää lempeä jaeltavaksi.

-Tapaus 4: treffiprofiilissaan siisti mies, tykkää ruoanlaitosta, kotielämästä jne. Tulos: risupartainen kapakkapultsarin oloinen yli nelikymppinen mies bändipaidassa, heti puristelemassa persettä ja vonkaamassa. Haisi niin saatanasti halvalle deodorantille että iljetti metrin päästä, ja ruoanlaitto-innostus oli eineksiä ja puolivalmisteita sekä erään tietyn kuuluisan nakkikioskin tuotteita. Löytyy muuten edelleen eräältä ilmaiselta treffipalstalta.

Onneksi lopulta, pitkän etsimisen jälkeen, tuli se ihana, täydellinen mies. Noilla treffeillä kyllä riittää kaikenlaista hiihtäjää.

Ihminen, joka haikailee entisen perään ja melkein seuraavassa lauseessa kertoo, ettei ehkä ole valmis suhteeseen, ei ole paras mahdollinen treffikumppani. Ikävä kyllä näitä löytyy paljon deittipalstoilta, sekä miehissä että naisissa. Aika moni lähtee hakemaan seuraa heti edellisen suhteen päätyttyä, koska elämä tuntuu tyhjältä ja yksinäiseltä. Itsensä pakoon juokseminen kostautuu harmittavan usein siihen, ettei seuraavasta suhteesta tulee mitään ja lupaava tapailu päättyy kuin seinään.

* Kysymys on kohteliaasta tavasta ilmaista ettei kiinnosta*

up

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka haikailee entisen perään ja melkein seuraavassa lauseessa kertoo, ettei ehkä ole valmis suhteeseen, ei ole paras mahdollinen treffikumppani. Ikävä kyllä näitä löytyy paljon deittipalstoilta, sekä miehissä että naisissa. Aika moni lähtee hakemaan seuraa heti edellisen suhteen päätyttyä, koska elämä tuntuu tyhjältä ja yksinäiseltä. Itsensä pakoon juokseminen kostautuu harmittavan usein siihen, ettei seuraavasta suhteesta tulee mitään ja lupaava tapailu päättyy kuin seinään.

* Kysymys on kohteliaasta tavasta ilmaista ettei kiinnosta*

Jos itseäni ei kiinnosta tuo "epävalmius" suhteeseen on vakivastaukseni.

Up

Up