Av-raati: kumpi toimi oikein, mitä itse olisit tehnyt?
Meillä tuli miehen kanssa riitaa jouluna.
Olimme kokoontuneet isolla porukalla (yli 20hlö) suvun mökille jouluksi. Melkein kaikki olivat paikalla jo 23. päivä, myös me. Siinä päivällistä tehdessä ja siivotessa jotkut ottivat viiniä (myös minä) ja miehet ottivat jotain (kuka viskiä, kuka giniä) juomia siinä takkoja sytytellessään.
Taustaa sen verran, että olemme olleet yhdessä yli 10v ja meillä on 2 pientä lasta. Meille meinasi tulla ero syksyllä, kun mies oli vetänyt päänsä sekaisin (alkoholilla ja jollain muulla) ja pettänyt, kun piti olla matkalla kotiin. Kävi sitten vieroituksen läpi ja käy terapiassa. Minusta hänellä ei ole alkoholiongelmaa, mutta vieroituksen mukaan oli, joten on ollut alkoholitta sen jälkeen kun palasimme yhteen. Mies ei halunnut erota.
Mies sytytti keittiön leivinuunia kun laitoin siskojeni kanssa ruokaa ja mies avasi viskipullon, kaatoi itselleen. Kysyin, että mitä hän tekee. Mies kysyi että miten niin. Pyysin siinä vaiheessa miehen keskustelemaan sivummalle ja kun olimme kauempana, mies käytännössä huusi minulle, että hän ei ikinä tule kelpaamaan minulle, niinkö? Yritin kysyä, että voiko asiasta keskustella myöhemmin, mutta mies ärähti että v*ttu, laitetaan ero vetämään ja harppoi ulos :O
Halkojen hakkaus kuului melkein kymmeneen asti illalla, eli ilmeisesti löysi tekemistä. Ilmestyi juuri ennen kuin menin nukkumaan ja pyysi anteeksi. Ei halunnut erota, mutta oli käsittänyt itse alkoholittomuuden "eri tavalla". Suostuisi kuulemma mihin minä haluaisin. Minä sanoin, etten minä ala aikuista miestä vahtimaan, juo jos itse niin päättää (en ole koskaan nähnyt miestä humalassa). Sanoin lisäksi, melko töykeästi ehkä, että sänkyyn on turha kuvitella tulevansa, olin laittanut lapset meidän sänkyyn nukkumaan kun en tiennyt aikoiko mies mököttää kauankin. Meni sitten sohvalle olohuoneeseen nukkumaan. Seuraavana päivänä asiaa ei enää mainittu, vaan oltiin ihan normaalisti (mies ei juonut tippaakaan, jos sillä on väliä).
Itselleni jäi vähän huono mieli tuosta, vai kehittelenkö ongelmaa ihan mitättömästä?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa että alkoholi on miehelle tärkeämpää kuin tiesitkään, kun reagoi noin vihaisesti. Ja boihan hän juoda jossain muuallakin esim yhden per päivä. Sukulaiseni on alkoholisti ja lääkkeiden väärinkäyttäjä ja hänellä oli salapulloja siellä sun täällä.
Tätä mietin itsekin. Mies käy paljon treenaamassa ja työreissuilla, lisäksi tekee pitkää päivää. Eli ts. voi juoda paljon useammin kuin mitä minä huomaan.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mää muistaisin, että AP silloin syksyllä kertoi, että hän painosti miehensä vieroitukseen, että sinne meneminen oli edellytys suhteen jatkumiselle, mutta nyt se olikin miehen itsensä idea? Kun vielä silloin mietin, ettei siitä vieroituksesta ole mitään hyötyä, ellei addikti itse sinne hakeudu, näin niinkuin raitistuneena alkoholistina tuommoisia pohdin, mutta saatanhan mää muistaa väärinkin.
Seksiaddiktion vuoksi edellytin, että hakeutuu hoitoon. Ja edellytin että sitoutuu käymiinsä terapioihin, jotta saatoin jatkaa suhdetta, luottamus kun oli silloin aivan hakusessa. Alkoholismia en edes ajatellut - olen edelleen siinä käsityksessä, että se kolmen päivän sekoaminen johtui lähinnä seksiaddiktiosta ja sekakäytöstä.
Mutta entä jos mies onkin ollut alkoholisti koko tämän ajan? Addiktoituva persoonallisuus on ihan olemassaoleva asia, ja ottaen huomioon, että kyseessä on huippusuorittava, himourheileva, seksiaddikti ortorektikko - on mahdollisuus siihen aika suurikin. Tuntuu pahalle ajatella kuinka huonosti sitä tuntee oman kumppaninsa.
Addiktoituva persoonallisuus on tosiasia kyllä ja tottakai se siirtyminen addiktiosta toiseen käy helposti, itse olen koukuttunut liikuntaan lopetettuani juomisen ja tupakoinnin, mutta uskaltaisin silti melkein väittää, että jos alkoholi kuuluisi miehesi pakkomielteisiin, kyllä sää melkein olisit sen huomannut.
No joo, mää en tiedä, ootko sää todellinen vai et ja missä määrin, mutta vastasin silti.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mää muistaisin, että AP silloin syksyllä kertoi, että hän painosti miehensä vieroitukseen, että sinne meneminen oli edellytys suhteen jatkumiselle, mutta nyt se olikin miehen itsensä idea? Kun vielä silloin mietin, ettei siitä vieroituksesta ole mitään hyötyä, ellei addikti itse sinne hakeudu, näin niinkuin raitistuneena alkoholistina tuommoisia pohdin, mutta saatanhan mää muistaa väärinkin.
Seksiaddiktion vuoksi edellytin, että hakeutuu hoitoon. Ja edellytin että sitoutuu käymiinsä terapioihin, jotta saatoin jatkaa suhdetta, luottamus kun oli silloin aivan hakusessa. Alkoholismia en edes ajatellut - olen edelleen siinä käsityksessä, että se kolmen päivän sekoaminen johtui lähinnä seksiaddiktiosta ja sekakäytöstä.
Mutta entä jos mies onkin ollut alkoholisti koko tämän ajan? Addiktoituva persoonallisuus on ihan olemassaoleva asia, ja ottaen huomioon, että kyseessä on huippusuorittava, himourheileva, seksiaddikti ortorektikko - on mahdollisuus siihen aika suurikin. Tuntuu pahalle ajatella kuinka huonosti sitä tuntee oman kumppaninsa.
Addiktoituva persoonallisuus on tosiasia kyllä ja tottakai se siirtyminen addiktiosta toiseen käy helposti, itse olen koukuttunut liikuntaan lopetettuani juomisen ja tupakoinnin, mutta uskaltaisin silti melkein väittää, että jos alkoholi kuuluisi miehesi pakkomielteisiin, kyllä sää melkein olisit sen huomannut.
No joo, mää en tiedä, ootko sää todellinen vai et ja missä määrin, mutta vastasin silti.
Lis. Tarkoitan siis sitä, että kertomasi mukaan miehesi on jo melko syvällä omissa addiktioissaan ( liikunta, työ, seksi ), ei se enää siinä vaiheessa voi aloittaa uutta hitaasti ja huomaamatta, se juominenkin olisi jo sen kaltaista, että se taatusti näkyisi ja vaikuttaisi muuhun elämään. Jos mää vaikka aloittaisin nyt vetämään huumeita, olisin huomattavasti nopeammin siellä pohjalla kuin sellainen, jolle se addiktio on vasta kehittymässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mää muistaisin, että AP silloin syksyllä kertoi, että hän painosti miehensä vieroitukseen, että sinne meneminen oli edellytys suhteen jatkumiselle, mutta nyt se olikin miehen itsensä idea? Kun vielä silloin mietin, ettei siitä vieroituksesta ole mitään hyötyä, ellei addikti itse sinne hakeudu, näin niinkuin raitistuneena alkoholistina tuommoisia pohdin, mutta saatanhan mää muistaa väärinkin.
Seksiaddiktion vuoksi edellytin, että hakeutuu hoitoon. Ja edellytin että sitoutuu käymiinsä terapioihin, jotta saatoin jatkaa suhdetta, luottamus kun oli silloin aivan hakusessa. Alkoholismia en edes ajatellut - olen edelleen siinä käsityksessä, että se kolmen päivän sekoaminen johtui lähinnä seksiaddiktiosta ja sekakäytöstä.
Mutta entä jos mies onkin ollut alkoholisti koko tämän ajan? Addiktoituva persoonallisuus on ihan olemassaoleva asia, ja ottaen huomioon, että kyseessä on huippusuorittava, himourheileva, seksiaddikti ortorektikko - on mahdollisuus siihen aika suurikin. Tuntuu pahalle ajatella kuinka huonosti sitä tuntee oman kumppaninsa.
Addiktoituva persoonallisuus on tosiasia kyllä ja tottakai se siirtyminen addiktiosta toiseen käy helposti, itse olen koukuttunut liikuntaan lopetettuani juomisen ja tupakoinnin, mutta uskaltaisin silti melkein väittää, että jos alkoholi kuuluisi miehesi pakkomielteisiin, kyllä sää melkein olisit sen huomannut.
No joo, mää en tiedä, ootko sää todellinen vai et ja missä määrin, mutta vastasin silti.
Lis. Tarkoitan siis sitä, että kertomasi mukaan miehesi on jo melko syvällä omissa addiktioissaan ( liikunta, työ, seksi ), ei se enää siinä vaiheessa voi aloittaa uutta hitaasti ja huomaamatta, se juominenkin olisi jo sen kaltaista, että se taatusti näkyisi ja vaikuttaisi muuhun elämään. Jos mää vaikka aloittaisin nyt vetämään huumeita, olisin huomattavasti nopeammin siellä pohjalla kuin sellainen, jolle se addiktio on vasta kehittymässä.
Todennäköisesti. Hän harvoin tekee mitään puolitiehen. Ahdistaa ja harmittaa vain kun totta kai jokainen haluaa ajatella olevansa hyvä puoliso ja toimivansa toisen parhaaksi.
Ja tuohon provojuttuun, en ole provo, enkä jaksa käsittää mitä se tiettyjä ihmisiä vaivaa. Oikeita ongelmia nämä ovat ja niistä on hyvä keskustella, vaikka minä henkilönä jostain syystä provo olisinkin.
Tuosta alkoholista pitää pitää teidän keskustella kahdestaan, mitä mies ja sinä sen käytöstä jatkossa odotatte. Ei kuulosta ongelmalta, jos et edes ole miestäsi ikinä kunnon humalassa nähnyt. Pettämiseen on varmasti vaikuttanut muut asiat kuin pelkkä alkoholi.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
115kg? Eikö se sun miehesi ollut vielä tosi lyhytkin? Millainen ihrakasa se sun ukkosi oikeen on?
Tuolla tyypillä ei ole mitään käsitystä normaaleiden aikuisten mitoista; haiskahtaa syömishäiriöiseltä, joko analta tai läskiltä.
Mistä ihmeen normaalin aikuisen mitoista? Mies on 115kg/194cm ja minä olen 70kg/172cm. Mikä tuossa ei ole normaalia?
70kg/172cm ja 105 cm lantionympärys.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
115kg? Eikö se sun miehesi ollut vielä tosi lyhytkin? Millainen ihrakasa se sun ukkosi oikeen on?
Tuolla tyypillä ei ole mitään käsitystä normaaleiden aikuisten mitoista; haiskahtaa syömishäiriöiseltä, joko analta tai läskiltä.
Mistä ihmeen normaalin aikuisen mitoista? Mies on 115kg/194cm ja minä olen 70kg/172cm. Mikä tuossa ei ole normaalia?
70kg/172cm ja 105 cm lantionympärys.
No mitä sen mielestäsi pitäisi sitten olla? Vyötärönympärykseni on 63. Ja reidenympärys varmasti av:ta lainaten "jäätävä".
Hel-Nycillä on huikea mielikuvitus, mutta hän ei ole kovin älykäs. Siksi hänen tarinansa ovat täynnä ristiriitoja.
Vierailija kirjoitti:
Hel-Nycillä on huikea mielikuvitus, mutta hän ei ole kovin älykäs. Siksi hänen tarinansa ovat täynnä ristiriitoja.
Vai että ihan ristiriitoja... Ensin te olette sitä mieltä, että olen sekaisin kun kerron elämästäni niin tunnistettavasti. Sitten kun teille selviää, että muutan asiaan liittymättömiä seikkoja suojellakseni anonyymiuttani, olen trolli. Huoh.
Ja viimeksi kun paikalle tuli joku ulkopuolinen (kirjoitustyylistään päätellen, ja oli ihmeen asiallinen ollakseen av:lla), tuli kertomaan ettei huomaa mitään ristiriitoja siinä, että olisin asunut USAssa, päinvastoin, hänestä se oli selkeää. No miksei tietysti olisi... mutta ettehän te sitä ymmärrä. Hänen kommenttinsa oli harvinaisen selvänäköinen ja selkeä ja kas kummaa... Ketju poistui pian sen kommentin jälkeen. Joku ei ilmeisesti kestänyt totuutta.
Av:n muisti on kehuttavan pitkä, mutta se on kuin rikkinäinen puhelu. On järkyttävää kuinka pahasti ne "muistot" vääristyvät matkan varrella ja te väitätte niitä sitten tosiksi. Eikö niitä ole sellaisia internetin aikakoneita, joilla voisi etsiä noita kadonneita ketjuja? Minun toistuvista pyynnöistäni kukaan, joka väittää omaavansa todisteita valehtelustani, ei ole niitä keskusteluja postannut.
Ja tiedätkö, kirjoitusteni yllä on aina vihreä kyltti: HEL-NYC, joka opastaa henkilöitä välttämään jos eivät halua lukea. Aikuiset ihmiset vain skippaavat, eivät provosoidu ja ryhdy kuvittelemaan, että olen ainoa ihminen internetissä hänen lisäkseen. Minulla ei ole muita nikkejä, enkä onneksi tarvitse "uutta" kun muutan kotiin, en ole Minttis, sokeakin näkisi erilaiset tyylimme. Luulisi että jollain sytyttäisi jo siinä vaiheessa kun teidän omat skenaarionne ovat täysin laidasta laitaan, että ongelma on siellä päässä, ei minun päässäni.
Toivon teille vilpittömästi mukavampaa vuotta 2017. Ette vaikuta järin onnellisilta omassa elämässänne, kun pitää epätoivoisesti jahdata trolleja ja luulla näkevänsä sellaisia missä sattuu :/ Koittakaa kääntää oma energianne positiivisemmaksi, suhtautua positiivisesti ulkomaailmaan, niin oma elämännekin muuttuu mukavammaksi. Takaan sen. Ei se elämänne mukavammaksi muutu kun vähemmän palstailua radikaalisti, ei, etsitte uuden kohteen jota joko väitätte minuksi tai minttuvettenteriksi tai mikä ikinä näkemykseenne sopiikaan. Jos alatte nähdä pointin tässä, se on se, että minun elämäni on mitä on, minä vastaan siitä - ja se on aika ihanaa. Näen maailman melko sinisilmäisesti, koska se on minun naiivi realismini. Uskon myös hyvyyteen, joka meinaa, että sitä on minun elämässäni. Teidän elämänne, sen sijaan, koostuu myös ensi vuonna ilkeistä, valehtelevista trolleista ja salaliittoteorioista.
Noin moniongelmaiseksi mieheksi (kertomasi perusteella) miehesi käyttäytyy yllättävän hyvin ja rakentavasti. En olisi tuosta yhdestä purkauksesta huolissani, hänellä on kova yritys päällä ja siitä varmasti tulee paineita.
Vierailija kirjoitti:
Toi halkojen hakkaaminen on niinkuin siitä yhdestä Sinkkis-jaksosta.
Musta amerikkalainen mökillä suomessa, omatoimisesti menee halkoja hakkaamaan tuntitolkulla kun vituttaa. Joopa joo. Ois toi Hellu pysynyt vähän uskottavimmissa tarinoissa.
Vierailija kirjoitti:
Noin moniongelmaiseksi mieheksi (kertomasi perusteella) miehesi käyttäytyy yllättävän hyvin ja rakentavasti. En olisi tuosta yhdestä purkauksesta huolissani, hänellä on kova yritys päällä ja siitä varmasti tulee paineita.
Kiitos asiallisesta vastauksestasi. Yön yli mietittyäni olen itse kallistumassa ajattelemaan samoin. Mies tosissaan yrittää ja ilmeisesti pelkää mokaavansa koska panokset ovat niin kovat. Joululahjankin oli miettinyt viimeisen päälle tilanteeseen sopivaksi.
Kuulostaa että alkoholi on miehelle tärkeämpää kuin tiesitkään, kun reagoi noin vihaisesti. Ja boihan hän juoda jossain muuallakin esim yhden per päivä. Sukulaiseni on alkoholisti ja lääkkeiden väärinkäyttäjä ja hänellä oli salapulloja siellä sun täällä.