Teinillä ollut isovanhemmilla jouluaterialla roikkuvat korvikset, appiukko nolasi teinin jutuillaan

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tuo nyt ei ole mitenkään kamalaa kommentointia. Olen itse kuullut paljon pahempaa, joutunut tappelemaan äitini veljien kanssa seksuaalisesta ahdistelusta yms. Äitini oli myös nössö joka ei uskaltanut minua puolustaa, ja yrittipä vielä opettaa minulle, että on väärin lyödä takaisin jos minua lyödään ekana.

Lapsukaisellasi on asiat tosi, tosi hyvin jos tuollaisista kevyistä kommenteista voi itkua vääntää tulemaan. Itselleni tullut mieleenkään kertoa yhtäkään ongelmistani äidilleni. Hän olisi vain suuttunut kun rasitan häntä turhaan. Olette onnellinen perhe. Kannattaa olla kiitollinen!

Tässäpä taas esimerkki yhdestä rasittavasta ihmistyypistä. Ollaan niin jämähdetty sinne omaan loukkaantumisen loukkuun ja marttyyrin rooliin, että ei voida tai haluta ymmärtää muita ihmisiä ja heidän kokemuksiaan. Olen tänne palstalle kirjoittanut aiemminkin (suuri salaisuus ja uutinen edellisen viestin kirjoittajalle!), että ihmiset ovat erilaisia. Joku kestää enemmän ja joku vähemmän. Jotkut ovat herkempiä kuin toiset ja siltikin niiden herkempienkin kokemukset ovat ihan yhtä arvokkaita ja tosia kuin sen toisen, joka on joutunut kestämään enemmän. Toivottavasti edellisen viestin kirjoittajalle tuli nyt hyvä olo, kun pääsi näpäytttämään, että ap:n tytön kokemukset eivät olleet mitään ja marttyyrin kruunu puristui taas vähän tiukempaan sinne päähän.

Eivätkö aikuiset olen vieläkään lopettaneet tuota nuorten nälvimistä. Luulin, että se olisi jäänyt jo 60-luvulle, mutta väärinpä luulin. Nuoruudessani miehet ottivat oikeudekseen kommentoida härskistikin nuorten tyttöjen naiselliseksi muuttuvaa ulkomuotoa. "Kato, sullahan kasvaa jo tissit!" - "Onpas sinun persus levinnyt, on kuin seitsemän leivän uuni!" jne. Kun itsekin on täysin hämmennyksissään ulkomuotonsa muutoksista, niin ei siihen tarvitsisi enää nolauksilta tuntuvia kommentteja. Ja mikä pahinta, kommentointi ei ollut vain perheen sisäistä, vaan hävyttömyyksiä saattoivat heitellä käymässä olevat muutkin miehet. Korvakoruista vinoiltiin, totta kai. "Saat laittaa nenärenkaan", sain vastaukseksi, kun aloin kysellä korvarenkaiden saamisesta.

En ole koskaan ymmärtänyt tuollaisia nolaavia kommentteja. Aikuisena tiukkasin muutaman kerran, miksi niin tehtiin. Vastaus oli, että se oli vain kasvatusta kestämään maailman kovia kommentteja. Ja pitäähän sitä nyt vähän leikkiä ymmärtää. Eikö todellakaan ole muuta keinoa tukea nuorta? Nuo nälväisyt heitettiin yleensä vain tytöille, jotka olivat kai heikompia puolustautumaan. Mitähän olisi sanottu, jos täti-ihmiset ja mummelit olisivat kopaisseet poikia haaroista kiinni ja kyselleet, joko munat ovat kasvaneet samaan tyyliin kuin saatettiin kopaista tyttöjen rinnoista. Ja että noita junttikommentaattoreita on sitten vieläkin. Voi että tuntui pahalta lukea tuo aloitusviesti. Jos kyseessä olisi ollut oma tyttäreni tai tyttärentyttäreni, olisin  vaikka soittanut appiukolle ja antanut kuulla huutia. Ei lapsia saa loukata ja häpäista, muka vitsin varjolla. Tiukkapipon maineenhan siitä olisi saanut, mutta mitä sitten. Omaa lasta pitää puolustaa ja suojella. 

Olisin tyttönä todennut, että noin roikkuvalla habituksella en puutttuisi toisten asusteisiin ja ulkonäköön.

Mulle vittuiltiin myös lapsena ja nuorena koko ajan ulkonäköön ja pukeutumiseen, painoon ym. liittyvistä asioista. Lopputuloksena oli se, että minusta tuli todella vittumainen ja haukuin jo nuorena minulle päätä aukovat löysäperseet jos yrittivät aukoa naamaansa. Siinä vaiheessa yleensä alettiin vihjailemaan tosikkomaisuudesta tai jopa mt-ongelmista. En ole sukuni kanssa oikeastaan missään tekemisissä.

Ilmiö, jossa suvun miehet ahdistelevat seksuaalisesti on tuttu. Esim. rippikoulusta päästyäni alkoholisoitunut enoni lässytti, että nyt saa luvan kanssa nussia, joko olet tänä iltana lähdössä.

Varaudu siihen, että seuraavalla kerralla tyttö joutuu kuuntelemaan koko illan tämän tyylisiä kommentteja: "No, jokos sitä on poikaystävä löytynyt", "Kyllähän se alkaa tuonikäisellä jo hormooonit hyrräämään, hehehe" ja "Taitaa tytöllä olla kova munanhimo, kun on pitäny ittensä noin koristaa" :(

Ärsyttäviä tyyppejä.

Eikö tässä ollutkaan kyse pukeutumisetiketistä, joka kieltää kookkaat korvakorut iltapäivällä? D

Vierailija kirjoitti:

Minusta jokainen kantaa itse vastuun puketumisestaan ja helyistään. Jos ne korvakorut ovat kuin kalastuksessa käytettävät perhot, niin se 13v otti ihan itse riskin, että joku siitä huomauttaa. Meillä on olemassa tietyt yleisesti hyväksytyt (vanhoilliset?) etikettisäännöt, joihin kuuluu esim. se, että päiväkäytössä korvakorut eivät ole huomiotaherättävän isoja/runsaita. Appiukko vanhana kääkkänä huomautti asiasta, joka hänen sukupolvelleen oli itsestäänselvyys.

Mielenkiintoiset etikettisäännöt teillä, korvikset ei passaa, mutta nuorelle on ihan ok vittuilla ja nolata tämä. Ja siinä sivussa pilata koko jouluaterian tunnelma. 

Meillä muilla on yleensä sääntönä se että jouluna kaikilla tulis olla hyvä mieli. Korviksista voi sanoa jälkeenpäin nätisti. Ei vittuilla ruokapöydässä moneen kertaan. Varsinkin kun kyseessä on lapsi. Mutta ilmeisesti teillä aikuisten ei tarvitse noudattaa käytössääntöjä, ne on vain nuorille. Minusta tuollainen vittuilu on monin kerroin törkeempää kuin jotkut korvakorut. Olkoot miten väirikkäät tai isot hyvänsä. Vaari joutais käytöskursseille.

Meidän teinityttö on ollut aina ärhäkkä ja tiukka rajoistaan. Kotona on pärjätty hyvin mutta isovanhemmilla on joskus vaikeuksia ymmärtää ettei kaikkea voi sanoa tai tulee varmasti takaisin. Ukki ja mummi pahastuivat kun teini nukkui kahteentoista nyt joululomalla. Sanoivat että onko pakko nukkua elämänsä ohi niin teini sanoi että pakko nukkua nyt nuorena että jaksaa sitten vanhana istua vanhainkodissa kuset housuissa paremmin. Eivät paljon sitten enää jutelleet sinä iltana

Minulle on koko elämän nauranut niin oma isä kuin hänen sukunsa. Ei kauheasti jännittänyt teininä sitten värjätä tukkaa sateenkaaren väreillä ja napata niitä lävistyksiä mitä halusi.

Aika varma olen nykyisin kehostani. :)

Säälittää teini joka oli halunut laittaa mielestään nätit korvakorut ja olla joulupöydässä juhlava. Tuollaisia appiukkoja pitäisi kyllä sivaltaa jonkun aikuisen takaisin. Tässä tapauksessa ei olisi ollenkaan huono idea että äiti ottaa asian vielä puheeksi. Vai onko äitikin suvussa appivanhempien silmissä alistuva nainen?

Onhan totta, että joskus teineille voi tulla ylilyöntejä pukeutumisessa, mutta siitä voivat vanhemmat varovaisesti ja kohteliaasti huomauttaa. Se ei ole vanhojen ukkojen asia. Muistan omankin teiniajan, lävistykset, verkkosukat, rajut hiusvärit, luonnottoman muotoiset kulmat jne, mutta kun menin 80v mummoani tapaamaan pidin matalampaa profiilia perusvillapaidassa meikittä ja hiukset ponnarilla. Silti uskovainen mummo löysi aina jotain huomauttamisen aihetta. 

Kuten joku tuossa jo sanoikin, sillä on rajansa missä (vanhempien) miesten "vitsailu" tai "kasvattavat kommentit" muuttuvat tunkeileviksi, likaisiksi ja nuoren naisen kasvua loukkaaviksi. Toisille tytöistä on jo riittävän vaikeaa hyväksyä omaa kehitystä ja naiseksi muuttumista. Henkilökohtaisuuksiin menevää ulkonäön arvostelua ei appiukoilta kaivata.

Itse sain kuulla suvulta monesti aivan kamalia kommentteja nuorempana, kun käytin korsetteja. Siis aitoja korsetteha metalliluilla, tykkäsin vaan kauniista vaatteistani niin paljon, etten antanut "palautteeb" häiritä.

Korsetteja omistan vieläkin nöin kolmikymppisenä joten tuskinpa tyttäresi tuosta niin itseensä ottaa. 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole kuullut paheksuntaa lakatuista kynsistä, meikistä tai koruista. Tämän palstan mukaan taas vanhoillinen paheksunta on tavallista. Oletteko uskispiireistä vai mistä on kyse?

Nämä on niistä piireistä ja suvuista, joissa hyväksytään ns. piiloahdistelu kasvavia teini-ikäisiä tyttöjä kohtaan. Siitähän tästä on kyse. Tämä ei koskaan kohdistu lapsiin eikä aikuisiin, vaan aina kasvuvaiheessa oleviin teinityttöihin. Alistetaan, ahdistellaan ja pilkataan ja jokainen varmaan keksii mistä syystä kiinnostus on niin kova.

Todella vastenmielinen ilmiö. Täällä oli joskus pitkä ketju aiheesta, vai olikohan se hevosnaisten palsta..

http://www.vauva.fi/keskustelu/3912122/ketju/oliko_muilla_alloja_sukula…

Taisi olla tämä ketju?

Tänäkin jouluna tunsin pientä kateudenpoikasta tai jonkin piston rinnassa kun katsoin sosiaalisessa mediassa tuttavien joulunviettoa, kaveri nyt 25 v, pienen lapsensa kanssa kuvassa, kaverilla päällä kaunis, tyylikkäästi vähän paljastavakin juhlamekko päällä ja sievä nutturakampaus, juhlavat korut ja meikki... Minut olisi noissa tamineissa vittuiltu lyttyyn isoisän toimesta vielä tässäkin iässä. Olen monesti miettinyt miten edes ikinä uskallan tulla raskaaksi, siinä kun kroppakin muuttuu voi sitä vittuilun ja henkisen väkivallan määrää ja varmaan ikävää vihjailua siitä miten ne lapset nyt alkunsa ylipäänsä saa... :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli samanlainen mummo. Joten aina kun mentiin kylään lätkäisin kunnon meikit naamaan, isot korut päälle ja lion vielä lyhyen mekon ja korkkarit. :) Tätä olen tehnyt nyt melkeen kymmenisen vuotta ja olen nyt 23-vuotias. Ei enää jaksa mummo leukojaan louskuttaa.

Ja sulla on hyvä mieli?? Näytänpä tässä mummolle kaapin paikan, lapsellista.

Itse asiassa juu, on tosi hyvä mieli. Mummo on ihan pirun viheliäinen ihminen ja hän vie koko käden jos tarjoaa pikkusormea. Ei ole uskaltanut yrittää alkaa pompottaa minua. Valitettavasti muut ovat saaneet kärsiä hänen kynsissään kun eivät kehtaa/uskalla pistää vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tässä ollutkaan kyse pukeutumisetiketistä, joka kieltää kookkaat korvakorut iltapäivällä? D

Ei, vaan paljon synkemmästä asiasta.

Mikset vaihtanut puheenaihetta appiukon roikkuviin killuttimiin, siinä olisi leijonaemo pistänyt suun soitolle stopin kertaheitolla.

Niin, tai kysynyt miksi appiukko seisoi keittiössä housut kintuissa ja hankasi muniaan lanttulaatikkoa ennen kuin pani sen uuniin.

Mummoni usein kommentoi että sheivaa kulmat pois kokonaan, kamalilta näyttää noin paksut kulmat. Mulla on luonnostaan ihan normipaksut kulmat toki siistityt sellaiset. Ne mummot ja papat on niin vanhanaikaisia että oikein ihmetyttää miten nykyaikaistuminen voi olla niin hankalaa, aina verrataan kaikkea vanhoihin aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta jokainen kantaa itse vastuun puketumisestaan ja helyistään. Jos ne korvakorut ovat kuin kalastuksessa käytettävät perhot, niin se 13v otti ihan itse riskin, että joku siitä huomauttaa. Meillä on olemassa tietyt yleisesti hyväksytyt (vanhoilliset?) etikettisäännöt, joihin kuuluu esim. se, että päiväkäytössä korvakorut eivät ole huomiotaherättävän isoja/runsaita. Appiukko vanhana kääkkänä huomautti asiasta, joka hänen sukupolvelleen oli itsestäänselvyys.

Kyllä se vastuu on tässä suhteessa ihan sillä aikuisella – nimittäin vastuu olla pahoittamatta nuoren (lapsen!) mieltä jouluna. "Vanhojen kääkkienkin" voi kyllä olettaa kykenevän kantamaan tämän vastuun. 

Ja ihan yhtä lailla ap:n lapsi on oman aikansa kasvatti, ja tänä aikana on ihan normaalia ja tavanomaista, että käytetään korvakoruja, roikkuvia tai ei. Sitä paitsi nyt on juhla-aika, mikä saa kyllä näkyä pukeutumisessakin. 

Suomessa ei ole kuninkaallisia, tuskin siis sinäkään...

Mulla on 6 korvista. Kaulakoru, vanhaa goottilaista tyyliä..Välillä puen aika rock henkisesti. Löysin ihanan takin ja housut, joita hölmöimmät luulevat nahkaksi. Näyttää, ei ole. Olen kuulemma lesbo kovis. En ole

Ja mulle on 41-vuotiaana turha tulla latelemaan kaikkea paskaa. Mun vanhat vanhemmatkaan ei vittuile. Olen mitä olen. Sisin sielu ratkaisee.