Lue keskustelun säännöt.
Teinillä ollut isovanhemmilla jouluaterialla roikkuvat korvikset, appiukko nolasi teinin jutuillaan
26.12.2016 |
No appiukon mielestä kaikki "killuttimet" ja metalli ihmisessä on turhaa ja naurettavaa. 13-vuotiaalla oli roikkuvat hopeakorvikset. Appiukko oli koko illan laukonut typeriä "vitsejään" suvun läsnäollessa
"öhöhöööhhö onkos sinulla avainniput korvissa, onhan se tietysti kätevää niin"
"Nyt jos menisit pyhäjärveen seisomaan niin kyllä tulisi saalista höhöhöhö"
"Varo nyt tai nuo uivat kohta siinä perunasalaatissa kun vähän kumarrut vielä"
Tyttö oli ollut niin vaikeana että oli melkein itkenyt. Kukaan aikuinen ei ollut puuttunut tähän ilkeilyyn, mitä mieltä?
Kommentit (141)
itsellä lävistyksiä ollut 15 vuotiaasta asti ja aina tullut setämiehiltä kommenttia esim "katoppas kun oot naulapyssyyn törmännyt". Ei ole hetkauttanut, olen naureskellut mukana että niin tuli juostua. Ja rakkaita setämiehiä ovat aina olleet. Missä on teinisi huumorintaju? Ennemmin katsoisin peiliin, miksi teinisi on niin epävarma itsestään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isolla osalla tälle palstalle kirjoittavista on törkeästi käyttäytyvä suku.
Vierailija kirjoitti:
Hahahaha :D Mä repesin vaan nauruun! Ei taida pissis tytölläsi olla lainkaan huumorintajua kun veti melkein itkuksi pikku läpät :DD
Vittu ei tuollasille hienohelmoille voi mitään sanoa, kun tulee itku simmuun, nyyh :DD
Huumorin on tarkoitus tuoda iloa ihmisten elämään, huvittaa. Joskus voi tulla vahinkohuti, mutta jos huomaa että huumorin "kohde" ei naura vaan pidättelee itkua ja silti jatkaa niin silloin homma lakkaa olemasta huumoria ja muuttuu kiusaamiseksi. Eikä vika todellakaan ole silloin siinä kelle nauretaan.
Vierailija kirjoitti:
Meidän teinityttö on ollut aina ärhäkkä ja tiukka rajoistaan. Kotona on pärjätty hyvin mutta isovanhemmilla on joskus vaikeuksia ymmärtää ettei kaikkea voi sanoa tai tulee varmasti takaisin. Ukki ja mummi pahastuivat kun teini nukkui kahteentoista nyt joululomalla. Sanoivat että onko pakko nukkua elämänsä ohi niin teini sanoi että pakko nukkua nyt nuorena että jaksaa sitten vanhana istua vanhainkodissa kuset housuissa paremmin. Eivät paljon sitten enää jutelleet sinä iltana
Hyvä teini! Hyvä käytös toki on tärkeää, mutta tärkeää on oppia ymmärtämään myös se, että kaikki aikuisetkaan eivät aina käyttäydy hyvin. Itseään saa ja pitää puolustaa, vaikka sitten joutuisi menemään sinne huonon käytöksen puolelle. Häpeällä ja alistamalla kasvattaminen kun ei ikinä lopu, jos mummojen ja pappojen tökeryydet otetaan vastaan hiljaa alistuen. Ihminen se teinikin on ja ansaitsee tulla kohdelluksi sellaisena.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joutavat tyttöset kasvamaan ja sietämään elämän tyrskyjä. Naisita pitää piiskata haikkous ulos.
Mutta millä sinusta saadaan typeryys ohi?
PS. Oikeinkirjoitusta voi opiskella ihan vanhanakin. Ei se ole mikään häpeä jos luku- ja kirjoitustaito on vähän niin ja näin. Löytyisikö kansalaisopistolta sinulle jotain kurssia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis meillä isoisä on ihan samanlainen. Olen nyt 28 ja vielä tuo jaksaa rutista jostain koruista tai meikeistä. Enää en jaksa evää heilauttaa mutta kyllä se ärsytti ja itketti silloin nuorena kun halusin vähän laittautua ja heti vittuiltiin jostain korviksista tai luomiväreistä ja varsinkin kropan muuttumisesta, rintoja varsinkin tosi ikävään sävyyn kommentoi jne. Vaikutti kyllä sillä tavalla että en "kehtaa" laittautua niin hienoksi kun haluaisin esim perhejuhliin vaan oon sitten kun mikäkin maalaishiiri :( Oon myös jäänyt tavallaan jonnekin 15 vuotiaan tasolle henkisesti vaikka töissä käyvä ja yksin asuva olen. Tälläkin hetkellä isoisän seurassa, päällä paksut sukkikset, löysä hame, collegepaita (löysä), ei koruja, hiukset perillä. Laittaudun sitten muulla ajalla.
Meillä kävi joulupäivänä miehen sisaruksia perheineen ja kummityttö oli hujahtanut pituutta ja rinnat alkaneet kasvaa.
Tuli siinä tilanteessa mieleen miten kornia olis ollut kommentoida rintojen kasvua kuten minulle itselleni tehtiin samanikäisenä sukulaisten toimesta.
Hmmm. Selittäkääs mulle, miten roikkuvat korvakorut ovat automaattisesti h**ramaiset tai että niitä ei pitäisi käyttää päiväsaikaan? Eli pelkästään nappikorvikset arkikäytössä (vuorokauden ajasta riippumatta?) ja juhlapyhinä päiväsaikaan ovat sallittu? Kaikentyyppiset roikkuvat ovat sitten täysin no-no? Ihan ne pienimmätkin?
Kaikkee sitä lukeekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi 13v pitää olla järjettömän isot korvakorut? Tai oikeastaan kenelläkään, nehän näyttävät naurettavilta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi 13v pitää olla järjettömän isot korvakorut? Tai oikeastaan kenelläkään, nehän näyttävät naurettavilta.
Missä sanottiin, että teinillä oli järkyttävän isot korvikset? Roikkuvia korviksiakin kun on monen kokoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi 13v pitää olla järjettömän isot korvakorut? Tai oikeastaan kenelläkään, nehän näyttävät naurettavilta.
Makuasioita. Sinullakin voi olla päälläsi jotain, mistä joku toinen ei pidä. Äly on myös semmoinen, että ei ole tapana dissata ihmistä vaikka joku ei olisi älykäs.
Vaikka olisi miten liian isot korvakorut, sopimattomat, rumat tai mitä vaan, niin miten se osan mielestäni oikeuttaa tuollaiseen kommentointiin? Meneekö muiden jouluateria pilalle niistä korviksista? Koska sen kommentoinnin kohteen jouluateria kyllä menee. Muiden, etenkin teinien jotka ovat muutenkin herkässä iässä ulkonäkönsä suhteen, ulkonäköä jos kommentoi, kannattaa se tehdä todella varovasti ja miettiä onko se tarpeen. Minkäänlainen vittuilu ei koskaan ole tarpeen. Esimerkiksi liian avara kaula-aukko, josta on tissit jo pulpahtamassa pihalle, on sellainen, josta voi hienovaraisesti ketään nolaamatta jo huomauttaa.
Itsellä tuli itku viime vuonna joulupöydässä silloin 24-vuotiaana, kun mummo päätti että on sopivaa alkaa ihmetellä minun laihuuttani. Seisoi vieressä perunakattilan kanssa tohottamassa että syönkö edes mitään, hyvä ettei kipannut kiloa perunoita lautaselle saman tien. Lautaseni oli täynnä ruokaa jota sitten mätin suuhun etten alkaisi kovempaa itkemään. Kumpikaan vanhemmistani ei saanut sanaa suustaan, pikkuveli sentään komppasi kun totesin että jos olisin lihonut niin painoani ei koskaan kommentoitaisi näin. En ollut alipainoinen, vaan normaalipainoinen, mutta opiskelustressi ja muu kuormittava elämäntilanne oli pudottanut muutamia kiloja painosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käske työtn sanoa sille papalle ensi kerralla, että "nämä korvikset ei sentään roiku niin paljon kuin sun kuivuneet pallit".
No jo on käyttäytymisopit!
Nojoo. Ehkä tuo olisi 13-vuotiaan suusta vähän roskia, mutta olen samaa mieltä siitä, että puolensa pitämistä olisi hyvä tytölle opettaa. Napakasti sanottuna " olet sä pappa sitte hauska mies. Kerros välillä joku toinenkin juttu kun runosuoni noin sykkii. " Tai vastaavaa. Näitä kun tulee elämässä vastaan vähän väliä, on ihan hyvä osata laittaa jauhot suuhun niille tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käske työtn sanoa sille papalle ensi kerralla, että "nämä korvikset ei sentään roiku niin paljon kuin sun kuivuneet pallit".
No jo on käyttäytymisopit!
Nojoo. Ehkä tuo olisi 13-vuotiaan suusta vähän roskia, mutta olen samaa mieltä siitä, että puolensa pitämistä olisi hyvä tytölle opettaa. Napakasti sanottuna " olet sä pappa sitte hauska mies. Kerros välillä joku toinenkin juttu kun runosuoni noin sykkii. " Tai vastaavaa. Näitä kun tulee elämässä vastaan vähän väliä, on ihan hyvä osata laittaa jauhot suuhun niille tarvittaessa.
On hyvä oppia pitämään puolensa mutta voikin käydä niin että herjanheitto vain yltyy kun aletaan kilpailemaan kuka "vitsailee" paremmin.
terveisin todella hauskan miehen huumorintajuton vaimo
PS. Mä pärjään sanallisesti miehelleni mutta en halua alentua samalle tasolle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen voi jättää oikeasti arvet lapseen.
Muistan itse niinkin mitättömän oloisen asian, kuin sen kun menimme sairaalaan katsomaan isäni ja serkkuni kanssa erästä isän syöpäänsairastunutta ystävää. Olin 14-v ja meikannut (meillä ei koskaan kielletty meikkaamasta vaan päin vastoin) ja isä kommentoi tylysti kaikkien aikana että "Mitähän pikee toikin likka on ripsiinsä vedellyt, niin karmeelta näyttää silmät" Olen siis 33-v ja muistan tämän edelleen. Muistan kun purin hammasta etten olisi itkenyt, ja tuo sairas isän ystävä oli ihan älyttömän vaivaantuneen oloinen isän kommentista koskien ulkonäköäni. Erityisen pahalta se tuntui koska isäni ei ole paha ihminen eikä ilkeä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta jokainen kantaa itse vastuun puketumisestaan ja helyistään. Jos ne korvakorut ovat kuin kalastuksessa käytettävät perhot, niin se 13v otti ihan itse riskin, että joku siitä huomauttaa. Meillä on olemassa tietyt yleisesti hyväksytyt (vanhoilliset?) etikettisäännöt, joihin kuuluu esim. se, että päiväkäytössä korvakorut eivät ole huomiotaherättävän isoja/runsaita. Appiukko vanhana kääkkänä huomautti asiasta, joka hänen sukupolvelleen oli itsestäänselvyys.
Joulu on juhlapyhä, eiköhän 13-vuotiaskin voi pistää silloin vähän hienommat korvikset. Appiukon ikä ei tullut ilmi, mutta jos häneltä luonnistuu vielä kuvatun kaltaiset sanankäänteet, luulisi hänen myös ymmärtävän että ajat on muuttuneet eivätkä kaikki noudata enää samanlaisia normeja kuin hänen nuoruudessaan - ja että tuolla tavalla ei puhuta LAPSELLE. Vaikka korvakorut olis kuinka yliampuvat, niin se ei ole sukulaisukon häpeä eikä hänen asiansa siitä huomauttaa.
Ihme kommentteja täällä, että teinin pitäisi hyväksyä ties mitä lokaa ajattelemattomien ihmisten suusta, jos sattuu vähän tälläytymään jouluaterialle. Ei, aikuisen on tajuttava pitää turpansa kiinni. Kenellekään ei ole iloa siitä, että nälvit sukulaistyttösi koruja, joten miksi se on pakko saada tehdä?
On täysin väärin neuvoa "iskemään takaisin" sanallisesti tai "nauramaan pilkallisesti" tai muuten. Täysin väärä. Oikea tapa reagoida - ellei joku tolkun sukulainen sano vihaisesti, että suus kiinni, älä hauku ja kiusaa teiniä - on tämä: otetaan täysin vakava ilme ja katsotaan surullisen vakavasti ja totisesti vitsailijaa. Pidetään katsekontakti. Ei hymyillä, ei naureta. Todetaan jotain "noinko sinä todellakin ajattelet" tai "onko tuo sinun aikuinen mielipiteesi, hmm, mielenkiintoista". Pyöritellään sitten päätä ja vähän silmiä. Jos muu porukka nauraa, katsotaan heitäkin silmiin. Ei naureta. Pilkkaajilta menee terä kun se ahdisteltava uhri ei uhriudukaan, eikä alistu, eikä suutu, tai tärise ja pidättele itkua. Kiusaajalta viedään valta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käske työtn sanoa sille papalle ensi kerralla, että "nämä korvikset ei sentään roiku niin paljon kuin sun kuivuneet pallit".
No jo on käyttäytymisopit!
Nojoo. Ehkä tuo olisi 13-vuotiaan suusta vähän roskia, mutta olen samaa mieltä siitä, että puolensa pitämistä olisi hyvä tytölle opettaa. Napakasti sanottuna " olet sä pappa sitte hauska mies. Kerros välillä joku toinenkin juttu kun runosuoni noin sykkii. " Tai vastaavaa. Näitä kun tulee elämässä vastaan vähän väliä, on ihan hyvä osata laittaa jauhot suuhun niille tarvittaessa.
On hyvä oppia pitämään puolensa mutta voikin käydä niin että herjanheitto vain yltyy kun aletaan kilpailemaan kuka "vitsailee" paremmin.
terveisin todella hauskan miehen huumorintajuton vaimo
PS. Mä pärjään sanallisesti miehelleni mutta en halua alentua samalle tasolle
Niinkin voi kyllä käydä, että vitsaili ei vain ymmärrä lopettaa. Siinä kohtaa kun "hyvällä" ei mene perille, voi ihan oikeutetusti nousta pöydästä, ilmottaa ettei kuuntele tätä enempää ja lähteä kotiin. Ja jos matkaa on liikaa kävellä, siirtyy toiseen huoneeseen ja on lopun aikaa puhumatta. Ei se kivaa ole eikä kaunista käytöstä, mutta loppua tollaselle käytökselle pitää tehdä. Tuossa vaiheessa viimeistään luulisi jonkun aikuisenkin jo havahtuvan.
Sitten kun vastaavaa kuulee sen 20 vuotta, niin saattaa mennä kuppinurin.
Mummoni aloitti rinttiränttinsä taas keväällä veljeni häissä. Mikään mussa ei ollut hyvin. Oli oudot korut, liian tyttömäinen mekko, liikaa korkoa, ei tuon ikäisellä pitäs olla pitkää tukkaa, lukioonkaan en mennyt... välillä haukku mun miestä.
Mä holvasin ja jelpin mummoa, että hänen omaishoitaja poikansa sai hieman vapaata. Tuo nälviminen oli tauotonta. Aina kun nähdään ja nimenomaan mä olen tämä murheenkryyni. Kummallekaan siskolleni hän ei päätään auo, kun nyt vissiin näyttävät oklta mummon silmään ja ovat kuitenkin lukion käyneitä: opettaja ja dippainsinööri. Mä olen kokki.
Serkut ovat autokuski ja kampaaja, ei se niille vittuile. Ovat poikia.
Rätinää taas kuuntelin usean tunnin. Sitten vaan pääsi suusta "kaikki on mun omia, itsenäisiä valintoja(korut, vaatteet, mies, työ....), mä olen onnellinen näin, että jospa säkin vaan nyt olisit kerrankin onnellinen mun puolesta.."
Siskoni mies kavahti ja alkoi puolustella mummoa. Vanhemmille ei noin puhuta! Kerrassaan sietämätöntä käytöstä multa. Vanhempia pitää kunnioittaa!!
Enpä pysty. Kunnioitan toista isoäitiäni maan ääriin. Hänen kanssaan saan olla oma itseni. Tätä tauotonta nälvijää en halua enää nähdä...
Siskot katto mua säälien, äiti ei vilkassutkaan. Myöhemmin kyllä kertoi, että olin täysin asiaton. Hänelle annan anteeksi, koska tuo sama nainen on musertanut äidin itsetunnon vuosikymmeniä sitten.. lapsuudesta muistan ne präntit, joita mummo äidille luetteli. Teki lapset liian aikaisin, kukaan ei huoli yksinhuoltajaa, nuorella pitää olla pitkä tukka, pitää näyttää naiselta, olla markkinoilla, pitää käyttää meikkiä ja hameita...
Omaishoitaja poikansa (siis enoni ja kummini) myöhemmin piipahti kahvilla. Olin todella varautunut. Hän halasi pitkään, ei sanonut aiheesta mitään.
Mietin vaan, että mitähän jäpätystä sille pitää, kun äiti saa kuulla jatkuvasti, että ainoan tyttären pitäisi olla omaishoitaja. Noloahan se on, että ainoa tytär on mekaanikko ja poika pyyhkii hänen takapuolensa...
Toivottavasti musta ei tule tommosta.
Appihan on tytön pappa/ukki/vaari eli lähisukulainen ja tuntenut hänet vauvasta lähtien. Milloin tämä puhe tuli yllätyksenä? Eikö pappa ole ollut samanlainen koko ikänsä?
Kyllä joutavat tyttöset kasvamaan ja sietämään elämän tyrskyjä. Naisita pitää piiskata haikkous ulos.