Mulla 100 tuhatta euroa rahaa, miehellä velkaa 70 tuhatta ja pyysi, että maksaisin hänen velkansa pois. Mitä tässä pitäisi nyt tehdä?
6v ollaan oltu yhdessä ja asutaan saman katon alla. Mies on aikoinaan paljon rahallisesti avustanut mua, kun on ollut tiukkaa. Ja muutenkin aina ollut, koko suhteen ajan kauhean huolehtivainen ja kiltti. Muutenkin menee hyvin ja itestä tuntuu pahalta, kun en ole voinut miestä noiden velkojensa kanssa koskaan auttaa.
Nyt olisi mahdollisuus, mutta en tiedä kannattaako? Velat ovat miehen ja itse ne aiheuttanut, mielestäni
hänen kuuluisi hoitaa ne itse alta pois.
Välillä taasen tuntuu kauhean pahalta nähdä, kun mies raataa pitkiä työpäiviä ja melkein jokaisen vk lopun että saisi velkansa joskus kuitattua ja minulla komeilee kiva summa rahaa tilillä, kun toinen reppana ihan persaukinen.
Olen sanonut miehelle, että mun täytyy miettiä asiaa. Mies ei ole suuttunut eikä jankkaa tuosta velan maksamisesta jatkuvasti, joskus kyselee että no olenko päättänyt.
Mitä tehdä? En ole mikään rahanahne, joten mulle jäisi tuosta kyllä ihan sievonen summa vielä jäljelle. Toisaalta, haluaisin säästää rahani ja joka kuukausi laitankin aina lisää palkasta rahaa tuohon ja sitten eläkkeellä vois vaikka muutta ulkomaille tai jotain..
Mielipiteitä, neuvoja? Kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa?
Kommentit (169)
Minä maksaisin jos todella rakastaisin miestä, raha on vaan rahaa. Sinulle kuitenkin jää jäljelle ja saat palkastakin säästettyä. Ja ehkä mies huomioisi jollain tapaa sinua ja olishan hän enemmän kanssasi sitten. Tee niinkun sydän sanoo, tiedät jo vastauksen :)
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään et maksa toisen velkoja. Jos haluat taas vuorollasi auttaa miestä, niin maksa suurempi osa teidän yhteisistä menoista, jolloin mies voi lyhentää itse velkaansa suuremmalla kuukausierällä.
Tämän olisin minäkin vastannut. Olisi typerää maksaa jonkun toisen velat, mutta voit osallistua arkeenne rahallisesti enemmän, mikäli haluat auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä maksaisin jos todella rakastaisin miestä, raha on vaan rahaa. Sinulle kuitenkin jää jäljelle ja saat palkastakin säästettyä. Ja ehkä mies huomioisi jollain tapaa sinua ja olishan hän enemmän kanssasi sitten. Tee niinkun sydän sanoo, tiedät jo vastauksen :)
Mielestäni erittäin typerää. Kaikin tavoin. Ei voi koskaan tietää varmasti, milloin yhteinen taival päättyy (vaikka sitten kuolemaan jos ikuiseen rakkauteen haluaa sinisilmäisesti/yksioikoisesti uskoa). Tällöin rahat olisi menneet osaltasi täysin hukkaan.
Auttaa voi muutenkin, maksa vaikka nykyinen asumisenne, jotta mies voi laittaa omat rahansa velkoihinsa, sekin on järkevämpää.
Vierailija kirjoitti:
Moikka! Jos tää ei ollut provo vaan ihan oikee case, niin paras ratkaisu olis seuraava. Meillä oli nimittäin vastaava tilanne ja käytiin lakimiehen kanssa juttelemassa siitä:
Meette naimisiin ja solmitte avioehdon, jossa on poissuljettu ennen avioliittoa hankittu omaisuus. Tämä VO-omaisuus on sinulla 100k käteisvarat ja miehellä hänen omaisuus (kai hänelläkin jotain on, vai mihin ne 70k on mennyt?). Heti kun olette naimisissa, voit vapaasti maksaa miehen velan pois, koska mahdollisen eron tilanteessa, hän joutuu maksamaan sinulle vastikkeena tuon summan takaisin, koska sinä olet lyhentänyt sinun suojatulla VO-omaisuudella teidän AO-omaisuus eli auttanut kerryttämään avio-oikeuden alaisen nettoomaisuutta.
Jos ette ole menossa naimisiin, niin ei kannata edes harkita toisen velan maksamista.
Joo eli tietämättömille tiedoksi, että kyllä rahaa voi siirtää ilman lahjaveroja jos osaa. Esim pikku vinkki: tasinko on verovapaa.
On pelkästään tyhmyyttä mennä tänä päivänä naimisiin ilman avioehtoa, jos on omaisuutta. Toisaalta jos on saamapuolella, voi olla kieli pitkällä huonoja aikoja odotellessa, mikäli vastapuoli on niin idiootti, ettei sitä ehdota. Sisältäen tulevat mahdolliset perinnöt.
Hehee, luuletteko te, että ne oikeasti rikkaat mitään lahjaveroja makselevat. Järjestelykysymys tosiaan, kuten mainittiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa kontekstissa kannattaa miettiä myös, että ette ole edelleenkään naimisissa. Monella pariskunnalla tulee ns. 7 vuoden kriisi ja silloin erotaan. Pitää alkaa tehdä päätöksiä, mennäänkö naimisiin vai miten jatketaan. Mikäli mies ei osoita sitoutumishinkuja, mutta raha kyllä kiinnostaa, voi olla karvasta kalkkia nieltävänä.
Tuli mieleen yhden narkomaanimiehen haastattelu. Sanoi asuvansa mielellään kesäkaudet kadulla tai kavereiden nurkissa. Talveksi etsi aina hyysääjänaisen, jonka nurkissa ja hellässä huomassa elättinä sai asua. Tiesi jo valmiiksi, että kun kevät koittaa, on nainen historiaa. Sitä ennen piti vain esittää vähän rakastunutta. Kertoi menevän aina täydestä lupaukset onnellisesta yhteisestä tulevaisuudesta.
Öö, tuota noin. Ap:llä sata tonnia käteistä, miehellä 70 tonnia velkaa. Ja sun mielestä mies on siipeilijä, koska _ei_ halua naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä noita miehiä vaivaa, jotka kyllä hankkivat jälkipolvea avovaimonsa kanssa, mutta se naimisiin meno ja sitoutuminen on niin saatanan pelottavaa? Vähän niinkuin meni jo?
Penteleen hyvä kysymys. T. Avovaimo ja äiti, joka ei ole ikinä halunnut naimisiin, mutta nähnyt monen avioparin eroavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä noita miehiä vaivaa, jotka kyllä hankkivat jälkipolvea avovaimonsa kanssa, mutta se naimisiin meno ja sitoutuminen on niin saatanan pelottavaa? Vähän niinkuin meni jo?
Penteleen hyvä kysymys. T. Avovaimo ja äiti, joka ei ole ikinä halunnut naimisiin, mutta nähnyt monen avioparin eroavan.
Avoerojakin tapahtuu...
äijä kyttää että hermo pettää sulla ja maksat velan, sit on ukon aika häipyä,varmaan uus katsottuna kun joka viikonloppu tekee pitkää päivää, selkeesti elää kaksoiselämää, maksa niin sitten saat kirjoitella mediaan, et suo vedätettiin oikein kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä noita miehiä vaivaa, jotka kyllä hankkivat jälkipolvea avovaimonsa kanssa, mutta se naimisiin meno ja sitoutuminen on niin saatanan pelottavaa? Vähän niinkuin meni jo?
Penteleen hyvä kysymys. T. Avovaimo ja äiti, joka ei ole ikinä halunnut naimisiin, mutta nähnyt monen avioparin eroavan.
Avoerojakin tapahtuu...
No eikös se ole ihan luonnollista, kun me kerran olemme niitä, joilla ei ole ollut rohkeutta sitoutua ;)
Niin, avoeroja tapahtuu huomattavasti enemmän kuin avioeroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa kontekstissa kannattaa miettiä myös, että ette ole edelleenkään naimisissa. Monella pariskunnalla tulee ns. 7 vuoden kriisi ja silloin erotaan. Pitää alkaa tehdä päätöksiä, mennäänkö naimisiin vai miten jatketaan. Mikäli mies ei osoita sitoutumishinkuja, mutta raha kyllä kiinnostaa, voi olla karvasta kalkkia nieltävänä.
Tuli mieleen yhden narkomaanimiehen haastattelu. Sanoi asuvansa mielellään kesäkaudet kadulla tai kavereiden nurkissa. Talveksi etsi aina hyysääjänaisen, jonka nurkissa ja hellässä huomassa elättinä sai asua. Tiesi jo valmiiksi, että kun kevät koittaa, on nainen historiaa. Sitä ennen piti vain esittää vähän rakastunutta. Kertoi menevän aina täydestä lupaukset onnellisesta yhteisestä tulevaisuudesta.
Öö, tuota noin. Ap:llä sata tonnia käteistä, miehellä 70 tonnia velkaa. Ja sun mielestä mies on siipeilijä, koska _ei_ halua naimisiin.
Kyllä. Koska se ei hyödy taloudellisesti diilistä mitään avioehdon myötä. Riippuen tietysti, miten nainen elättää. Pakko vaan oikeasti rakastaa ja tahtoa.
Vierailija kirjoitti:
6v ollaan oltu yhdessä ja asutaan saman katon alla. Mies on aikoinaan paljon rahallisesti avustanut mua, kun on ollut tiukkaa. Ja muutenkin aina ollut, koko suhteen ajan kauhean huolehtivainen ja kiltti. Muutenkin menee hyvin ja itestä tuntuu pahalta, kun en ole voinut miestä noiden velkojensa kanssa koskaan auttaa.
Nyt olisi mahdollisuus, mutta en tiedä kannattaako? Velat ovat miehen ja itse ne aiheuttanut, mielestäni
hänen kuuluisi hoitaa ne itse alta pois.Välillä taasen tuntuu kauhean pahalta nähdä, kun mies raataa pitkiä työpäiviä ja melkein jokaisen vk lopun että saisi velkansa joskus kuitattua ja minulla komeilee kiva summa rahaa tilillä, kun toinen reppana ihan persaukinen.
Olen sanonut miehelle, että mun täytyy miettiä asiaa. Mies ei ole suuttunut eikä jankkaa tuosta velan maksamisesta jatkuvasti, joskus kyselee että no olenko päättänyt.
Mitä tehdä? En ole mikään rahanahne, joten mulle jäisi tuosta kyllä ihan sievonen summa vielä jäljelle. Toisaalta, haluaisin säästää rahani ja joka kuukausi laitankin aina lisää palkasta rahaa tuohon ja sitten eläkkeellä vois vaikka muutta ulkomaille tai jotain..
Mielipiteitä, neuvoja? Kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa?
Siis mitä te mietitte! Mies on pystynyt sinua joskus jeesimään ja on nyt mukamas rahallisissa vaikeuksissa vai vaan hänellä on lainaa? Asuntolainaa? vai mitä lainaa? Siis sinä olit vielä 6 vuotta sitten raha vaikeuksissa ja nyt sulla onkin säästöjä 100 000€ just joo tosi uskottavaa.
Jos miehesi velka on normi pankilaina niin ei sitä tarvii minkään takia maksaa etukäteen pois. Maksatte yhdessä minkä jaksatte. Menot ja Tulot on nyt yhteiset jos talouskin on yhteinen. Inva Provo.
Ookko vähän tyhmä?
Jos mulla olis 100 000 ylimäärästä niin sijoittasin sen, pistäsin rahan siis poikimaan.
100 000 tulee nyt helposti vaikka perimällä. Ei tuo nyt niin kummallista ole.
Oli mulla yksi tuttu, joka voitti vanhaa markkaa satatuhatta arvasta. Käytti sitä asunnon ostoon.
Jos omat vanhemmat kupsahtaisivat nyt, niin meillä olisi enemmän kuin tuo tilillä omaisuuden realisoinnin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä sun naisena kuuluu se maksaa pois. Varsinkin jos haluut sen miehen pitää.
Tottakai maksat sen velat pois , varsinkin jos se on jännämies & väkivaltainen sellainen.
Mistä se velka koostuu ?
Naiset ovat sitten vielä niin vässyköitä, että biologisen kellon tikittäessä joutuvat uhraamaan virallisen naimatodistuksen saadakseen edes niitä lapsia. Tällaisia miehiäkö me kasvatetaan? Todella vastuuntuntoista touhua.