Miksi kerrostalovalittajat eivät muuta okt, kerran eivät sopeudu elämisen ääniin?
Ärsyttävää lapsiperheiden kyörääminen, lapset tuovat ihan normaaleja elämisen ääniä mukanaan. Ei lasten leikeistä voi valittaa kuin mielenterveysongelmainen, jonka todella pitäisi asua jossain yksin metsän keskellä :) Ihminen joka ei sopeudu niin heipat :)
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määrittele normaalit elämisen äänet.
* vauvan itku
* lapsen soittoharjoitukset päiväaikaan
* vuorotyöläisen suihku yöllä
* vessan vetäminen yöllä
* toisten äitien ja lasten kanssa kaffettelu päivällä
* pyykinpesu viikonloppuisin aamupäivällä
* lasten leikkiminen taloyhtiön pihalla
* mattojen tamppaus sunnuntaina
* imurointi klo 20 illalla
* grillaus taloyhtiön grillikatoksessaNoin muutamia mainitakseni joista meille valitetaan :) En aio korvaa lopsauttaa, mutta todella ihmettelen miten joku jaksaa kytätä toisten elämää ja valittaa kun voisi valita asua maalla vaikka. Ap
On noi minusta ihan normaaleja ääniä, paitsi ehkä soittoharjoitukset riippuen kestosta sekä instrumentista.
Ap se häippäs kun joku paljasti sen yrittävän väsätä tästä ketjusta jutunaihetta iltapäivälehtiin. Nyt onneton pureskelee kynsiään, että mitä keksis kun dedlaini häämöttää.
Kerrostalossa saa, vastoin joidenkin luuloja, soittaa kitaraa\pianoa ym\laulaa jne.. Ihan lainkin mukaan.
Että ei tarvitse koputella seiniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohon tepsii: Osta riittävän kallis kerrostaloasunto. Ja ylimmästä kerroksesta.
Naapuriisi ei juurikaan muuta kestokännääjiä ja/tai kiljukauloja, koska heillä ei ole yksinkertaisesti VARAA!
Myös lunastupykälä asunto-osakeyhtiössä tepsii.
Nim. Kokemusta on!
Hah!
Asun vuokralla uudehkossa talossa, missä asuntojen neliöhinta on alkaen 3000 tuhatta euroa. Se on tässä kaupungissa aika kova hinta. Minä olen hiljainen. Sen sijaan olen koettanut ratkaista mysteerin, mitä pari kk sitten tähän muuttanut seinänaapuri poraa lähes joka ilta näihin aikoihin. Ei heillä voi taulujakaan niin paljon olla. Luulisi, ettei muutaman vuoden vanhassa kovin isoja remonttejakaan tarvitsisi tehdä.
Vastaat minulle, joka asuu juurikin tuonhintaisessa omistusasunnossa. Velattomassa ja omassa.
Tämänkaltaisessa asunto-osakeyhtiössä ei ole kuulunut tuollaisia huvikseen poraamisen ääniä.
Kahdeksan vuoden aikana on tässä rapussa tapahtunut kolme muuttoa tuolla alakerrassa. Hiljaisia muuttoja.
Kauan kituuttelin, että sain omani maksettua ja siinä välillä muutettua muutaman kerran parempaan. Ensimmäisen ostin jo 1980-luvulla. Kärsivällisyyttä se vaatii, tuo asuntosäästäminen. Mutta lopuss palkitsee. Nykyiset asumismenot jäävät alle kolmensadan/kk.
Anna toisen päteä kun kerrankin pääsee kehuskelemaan :)
Mitä pätemistä siinä on, jos sanoo asuvansa vuokralla kalliissa talossa? Vuokra on 520 euroa / kk, ei kovin kallis. Vähän alihintainen, yläkerran asunnosta pyydettiin 600, kun se oli tori.fi:ssä. Tämä on 36 neliön yksiö.
Mä sanoisin itse olevani aika suvaitsevainen naapureiden ääniä kohtaan, mutta täytyy myöntää, että olen suhtautunut vähän nuivemmin yläkerran yh-mamman ja hänen katraansa mekkalointiin, kun hän valitti mun koirieni haukkumisesta isännöitsijälle ja taloyhtiön hallitukselle.
Mun koirani ei ollut tottunut kerrostaloelämään ja noin kuukauden ajan muutosta vielä reagoi rapun äkillisiin ääniin haukahtelulla. Siis ei edes millään yhtämittaisella räksytyksellä vaan yksittäisillä haukahduksilla.
Mulle tultiin tästä huomauttamaan. Tätähän tapahtui vain päivisin, mutta hänen kakaransa heräävät päiväunilta mun koirieni takia.
Kannattaisi ehkä pitää se oma pesä ensin puhtaana, kun hänen kauhukatraansa kaikki leikit tuntuvat perustuvan hyppimiseen, lattian hakkaamiseen ja huutamiseen. He heräävät viikonloppuisin seitsemältä pitämään ihan järkyttävää älämölöä. Joskus herään öisin lasten itkuun ja karjumiseen.
MIKSI mun koiriltani odotetaan 247 hiljaisuutta jos hänen kakaransa äänet ovat "normaaliin elämään kuuluvia" ja niitä pitäisi sietää? Älyllisesti hänen jälkikasvunsa kuitenkin on suurinpiirtein mun koirieni kanssa samalla tasolla, joten jos oletetaan, että mä tuosta noin koulutan koirani hiljaiseksi niin hän ei voi edes yrittää kouluttaa lapsiaan olemaan kiljumatta ja hyppimättä montaa tuntia päivässä? Naurettavaa ja kohtuutonta.
Muiden naapureiden äänistä en häiriinny enkä valita.
Enkä muuta omakotitaloon. Olen 26-vuotias ja asun yksin (noita koiria lukuunottamatta), joten omakotitalo olisi vähän liian iso, kallis ja työläs mulle. Lapsiperheiden kannattaisi harkita muuttoa ok-taloon. Tai sitten voisi viedä edes niitä kakaroitansa ulos riehumaan ja huutamaan.
Ketjusta käy hyvin ilmi, että kerrostalo on hyvin selkeä wt-asumismuoto. Pois lukien tietenkin muutaman isoimman kaupungin vanhat keskusta-alueet.
Vierailija kirjoitti:
Osaako ap tehdä muuta kuin kakaroita ja mölytä? Äly näemmä riittää vain näihin.
Sulla ei taida biologia riittää kumpaankaan.
En ole ap
lalala kirjoitti:
Kerrostalossa saa, vastoin joidenkin luuloja, soittaa kitaraa\pianoa ym\laulaa jne.. Ihan lainkin mukaan.
Että ei tarvitse koputella seiniä.
Joo periaatteessa saa, mutta jokaisen kannattaisi miettiä haluaisiko itse elää talossa, jossa jokainen naapuri toteuttaisi tätä oikeuttaan.. Siinä voi käydä helposti niin, että kun omaan napaan tuijotellen antaa sen kakaransa hakata pianoa päivittäin, että naapuri hankkii sitten kontrabasson ja toinen naapuri trumpetin, onhan heilläkin oikeus musisoida.
Hyvä ohjenuora on miettiä tykkäisitkö asua talossa, jossa jokainen asuisi kuten sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs luulet? Kyllä aikuinen fiksu ihminen tajuaa että kaikilla ei ole varaa asua omakotitalossa
No sitten ei voi valittaa normaaleista elämisen äänistäkän vaan niihin pitää sopeutua :) Ap
Normaaleja elämän ääniä ei ole naapureita häiritsevät äänet, kuten esim. kova musiikin huudattaminen tai bilettäminen. Häiritsevää ääntä ei tarvitse suvaita edes ns. hiljaisuuden (yleensä klo 22-07) ulkopuolisella ajalla. Häiritsevä ääni on häiritsevää ääntä, oli kellonaika mikä tahansa.
Pitääkin valistaa koliikkivauvaa soveliaista kellonajoista itkulle, kiitos vinkistä! Ap
Sinun velvollisuus on sitten muuttaa ei muiden ihmisten.
Jos sinun lapsesi tulee meidän rappuun huutamaan niin voin vannoa että täällä on monta ihmistä jotka tekevät elämästäsi helvettiä. Minä olen yksi niistä. Tuotan meteliä niin paljon että se sinun lapsesi huutaa koko ajan.
Ootko ihan varma ettet itse ole ollut koliikkivauva? Hieman empatiaa kiitos! Usein posttrauma ilmenee noin; kun itseään ei ole ymmärretty ollaan toisille kostonhimoisia. Muistathan myös ettei täällä voi anonyymisti aidosti uhkailla - jää aina jäljet.
Ei tuossa ole laitonta uhkausta.
Vittuilla ja haittaa voi tehdä toiselle ihan laillisestikkin.
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta käy hyvin ilmi, että kerrostalo on hyvin selkeä wt-asumismuoto. Pois lukien tietenkin muutaman isoimman kaupungin vanhat keskusta-alueet.
No Helsingin keskusta-alueilla tiedän asuvan paljon narkoomaneja ns. Hyvissä osoitteissa, taitaa olla että granma betalar ja muut vikisee.
Kerrostaloasumisen mieltäminen köyhien tai wt-porukan asumismuodoksi on puhtaasti tyhmyyttä. Kerrostaloasuntoja ostetaan tai vuorataan usein
- ensi asunnoiksi
- tilapäisasunnoiksi
- vanhuuden päivien helpoksi asunnoksi
Sekä sitten tavalliset työssä käyvät ihmiset, joilla ei ole aikaa tai halua omakotitalon hoitamiseen. Ihan peruskerrostaloissa voivat asua, eivät missään erikoisessa. Kuten me edellisellä paikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloasumisen mieltäminen köyhien tai wt-porukan asumismuodoksi on puhtaasti tyhmyyttä. Kerrostaloasuntoja ostetaan tai vuorataan usein
- ensi asunnoiksi
- tilapäisasunnoiksi
- vanhuuden päivien helpoksi asunnoksi
Sekä sitten tavalliset työssä käyvät ihmiset, joilla ei ole aikaa tai halua omakotitalon hoitamiseen. Ihan peruskerrostaloissa voivat asua, eivät missään erikoisessa. Kuten me edellisellä paikkakunnalla.
Ite oon parikymppinen ja asunut elämäni aikana sekä omakotitalossa, paritalossa että kerrostalossa. En vois kuvitellakaan hankkivani tulevaisuudessa omakotitaloa enkä tajua mikä niissä viehättää niin paljon :D se vaivan määrä on vaan mun silmis niin paljon suurempi kuin kerrostalossa ettei suurempi rauha pysty korvaamaan sitä. Paaaljon mieluummin asuisin jossain 1900-luvun alun kerrostalossa Helsingin keskustassa. En mä kaveripiirissäkään huomaa mitään jakolinjaa joka perustuis siihen onko rikkaasta perheestä vai ei. Ihmiset vaan arvostaa erilaisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs luulet? Kyllä aikuinen fiksu ihminen tajuaa että kaikilla ei ole varaa asua omakotitalossa
No sitten ei voi valittaa normaaleista elämisen äänistäkän vaan niihin pitää sopeutua :) Ap
Normaaleja elämän ääniä ei ole naapureita häiritsevät äänet, kuten esim. kova musiikin huudattaminen tai bilettäminen. Häiritsevää ääntä ei tarvitse suvaita edes ns. hiljaisuuden (yleensä klo 22-07) ulkopuolisella ajalla. Häiritsevä ääni on häiritsevää ääntä, oli kellonaika mikä tahansa.
Ja mä lisään tähän nämä kakaroista lähtevät "normaalit äänet", mistä ap on ilmeisesti (lellipennuistaan) saanut varoituksen tai muutaman.
Eli pallopelit ja muu vastaava, esim. jatkuva ja kovaääninen juokseminen eivät ole normaalia kerrostalokämpän elämää. Alapuolella asuvalle on yhtä helvettiä, kun aamusta iltaan ravataan ja tömistetään. Ei paljon lohduta, jos sitten vastaavasti ollaan "hiljaa" alkaen jostain 23 tai puolenyön jälkeen ja jo kuudelta ensimmäiset kakarat alkavat riehua ja hakata lelujaan lattiaan.
Ja ihan suoraa vittuilua on kehottaa muuttamaan muualle. Sama laiskojen vanhempien touhu jatkuu seuraavassakin osoitteessa. "Ihania" nämä yh-äiti ja kuusi kakaraa, milloinkaan ei ole täysin rauhallista hetkeä. Kuuluu vaan "Turpa kiinni, ole nyt saatana hiljaa, pää kiinni" ym. mutta ei tehoa. Jatkuu, jatkuu. Mutta muita osataan syytellä. Itsessä ei ikinä vikaa, vaikka kymmenet naapurit olisivat samaa mieltä siitä, että häiriköi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs luulet? Kyllä aikuinen fiksu ihminen tajuaa että kaikilla ei ole varaa asua omakotitalossa
No sitten ei voi valittaa normaaleista elämisen äänistäkän vaan niihin pitää sopeutua :) Ap
Normaaleja elämän ääniä ei ole naapureita häiritsevät äänet, kuten esim. kova musiikin huudattaminen tai bilettäminen. Häiritsevää ääntä ei tarvitse suvaita edes ns. hiljaisuuden (yleensä klo 22-07) ulkopuolisella ajalla. Häiritsevä ääni on häiritsevää ääntä, oli kellonaika mikä tahansa.
Pitääkin valistaa koliikkivauvaa soveliaista kellonajoista itkulle, kiitos vinkistä! Ap
Sinun velvollisuus on sitten muuttaa ei muiden ihmisten.
Jos sinun lapsesi tulee meidän rappuun huutamaan niin voin vannoa että täällä on monta ihmistä jotka tekevät elämästäsi helvettiä. Minä olen yksi niistä. Tuotan meteliä niin paljon että se sinun lapsesi huutaa koko ajan.
Ootko ihan varma ettet itse ole ollut koliikkivauva? Hieman empatiaa kiitos! Usein posttrauma ilmenee noin; kun itseään ei ole ymmärretty ollaan toisille kostonhimoisia. Muistathan myös ettei täällä voi anonyymisti aidosti uhkailla - jää aina jäljet.
Ihan tutkitusti koliikkivauvoilla on isompi riski joutua pahoinpidellyksi, ts. "ravistelluksi" mikä on hirvittävää. Ja jatkuva itku, univaje yms. ja kun esikoisen kanssa pitää jaksaa puuhata kyllä kuluttaa. Kuten sanoin päiväkaffet toisen mamman kanssa ja vertaistuki voi olla se viimeinen henkireikä että jaksaa. Jos jollekin se ei sovi niin ei se kyllä ole mun ongelma. Paljon fiksumpi on tämä konkreettisesti apua tarjonnut naapuri joka vei vauvan vaunulenkille ja esikoisen puistoon joten sain levähtää (nukkua) pari tuntia. Mut joo hienoa kun on näitä ymmärtäväisiä valittajia, toivottavasti et saa koliikkilasta! Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap se häippäs kun joku paljasti sen yrittävän väsätä tästä ketjusta jutunaihetta iltapäivälehtiin. Nyt onneton pureskelee kynsiään, että mitä keksis kun dedlaini häämöttää.
Ei kun real life haittaa välillä sometusta, sorry ;) Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määrittele normaalit elämisen äänet.
* vauvan itku
* lapsen soittoharjoitukset päiväaikaan
* vuorotyöläisen suihku yöllä
* vessan vetäminen yöllä
* toisten äitien ja lasten kanssa kaffettelu päivällä
* pyykinpesu viikonloppuisin aamupäivällä
* lasten leikkiminen taloyhtiön pihalla
* mattojen tamppaus sunnuntaina
* imurointi klo 20 illalla
* grillaus taloyhtiön grillikatoksessaNoin muutamia mainitakseni joista meille valitetaan :) En aio korvaa lopsauttaa, mutta todella ihmettelen miten joku jaksaa kytätä toisten elämää ja valittaa kun voisi valita asua maalla vaikka. Ap
On noi minusta ihan normaaleja ääniä, paitsi ehkä soittoharjoitukset riippuen kestosta sekä instrumentista.
Viulua soittaa, kuten isänsä. Mutta eivät ne treenit nyt niin kauaa kestä, aina vaan ei onnistu että harjoittelee kodin ulkopuolella. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä sanoisin itse olevani aika suvaitsevainen naapureiden ääniä kohtaan, mutta täytyy myöntää, että olen suhtautunut vähän nuivemmin yläkerran yh-mamman ja hänen katraansa mekkalointiin, kun hän valitti mun koirieni haukkumisesta isännöitsijälle ja taloyhtiön hallitukselle.
Mun koirani ei ollut tottunut kerrostaloelämään ja noin kuukauden ajan muutosta vielä reagoi rapun äkillisiin ääniin haukahtelulla. Siis ei edes millään yhtämittaisella räksytyksellä vaan yksittäisillä haukahduksilla.
Mulle tultiin tästä huomauttamaan. Tätähän tapahtui vain päivisin, mutta hänen kakaransa heräävät päiväunilta mun koirieni takia.Kannattaisi ehkä pitää se oma pesä ensin puhtaana, kun hänen kauhukatraansa kaikki leikit tuntuvat perustuvan hyppimiseen, lattian hakkaamiseen ja huutamiseen. He heräävät viikonloppuisin seitsemältä pitämään ihan järkyttävää älämölöä. Joskus herään öisin lasten itkuun ja karjumiseen.
MIKSI mun koiriltani odotetaan 247 hiljaisuutta jos hänen kakaransa äänet ovat "normaaliin elämään kuuluvia" ja niitä pitäisi sietää? Älyllisesti hänen jälkikasvunsa kuitenkin on suurinpiirtein mun koirieni kanssa samalla tasolla, joten jos oletetaan, että mä tuosta noin koulutan koirani hiljaiseksi niin hän ei voi edes yrittää kouluttaa lapsiaan olemaan kiljumatta ja hyppimättä montaa tuntia päivässä? Naurettavaa ja kohtuutonta.
Muiden naapureiden äänistä en häiriinny enkä valita.
Enkä muuta omakotitaloon. Olen 26-vuotias ja asun yksin (noita koiria lukuunottamatta), joten omakotitalo olisi vähän liian iso, kallis ja työläs mulle. Lapsiperheiden kannattaisi harkita muuttoa ok-taloon. Tai sitten voisi viedä edes niitä kakaroitansa ulos riehumaan ja huutamaan.
Et sä voi verrata eläimiä ja lapsia. 0/5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sanoisin itse olevani aika suvaitsevainen naapureiden ääniä kohtaan, mutta täytyy myöntää, että olen suhtautunut vähän nuivemmin yläkerran yh-mamman ja hänen katraansa mekkalointiin, kun hän valitti mun koirieni haukkumisesta isännöitsijälle ja taloyhtiön hallitukselle.
Mun koirani ei ollut tottunut kerrostaloelämään ja noin kuukauden ajan muutosta vielä reagoi rapun äkillisiin ääniin haukahtelulla. Siis ei edes millään yhtämittaisella räksytyksellä vaan yksittäisillä haukahduksilla.
Mulle tultiin tästä huomauttamaan. Tätähän tapahtui vain päivisin, mutta hänen kakaransa heräävät päiväunilta mun koirieni takia.Kannattaisi ehkä pitää se oma pesä ensin puhtaana, kun hänen kauhukatraansa kaikki leikit tuntuvat perustuvan hyppimiseen, lattian hakkaamiseen ja huutamiseen. He heräävät viikonloppuisin seitsemältä pitämään ihan järkyttävää älämölöä. Joskus herään öisin lasten itkuun ja karjumiseen.
MIKSI mun koiriltani odotetaan 247 hiljaisuutta jos hänen kakaransa äänet ovat "normaaliin elämään kuuluvia" ja niitä pitäisi sietää? Älyllisesti hänen jälkikasvunsa kuitenkin on suurinpiirtein mun koirieni kanssa samalla tasolla, joten jos oletetaan, että mä tuosta noin koulutan koirani hiljaiseksi niin hän ei voi edes yrittää kouluttaa lapsiaan olemaan kiljumatta ja hyppimättä montaa tuntia päivässä? Naurettavaa ja kohtuutonta.
Muiden naapureiden äänistä en häiriinny enkä valita.
Enkä muuta omakotitaloon. Olen 26-vuotias ja asun yksin (noita koiria lukuunottamatta), joten omakotitalo olisi vähän liian iso, kallis ja työläs mulle. Lapsiperheiden kannattaisi harkita muuttoa ok-taloon. Tai sitten voisi viedä edes niitä kakaroitansa ulos riehumaan ja huutamaan.
Et sä voi verrata eläimiä ja lapsia. 0/5
Mutta mähän just tein niin? Eikä ollut edes vaikeaa.
En ymmärrä. Itse teen työtä, johon kuuluu paljon päivystyksiä eli työaikani vaihtelevat todella paljon. Olen niin hölmö, että yritän ottaa huomioon naapurini - varsinkin yöllä koitan olla hiljaa ja otan vain nopean suihkun, jotta en häiritsisi heidän untaan. Samaa ei ilmeisesti voi olettaa toisin päin, esimerkiksi sunnuntai-aamuisin tykkään nukkua univelkoja pois. Siksi on mukava, että mattoja ei ole tamppaamassa heti 8 aikaan.
Olen väsynyt tähän minä-minä itsekeskeisyyden kulttuuriin. Tosi asia on se, että kerrostalossa asuu lisäksesi kymmeniä muitakin ihmisiä. Kyseessä on myös heidän kotinsa. On mielestäni kohtuullista, että myös toisen ihmiset otetaan huomioon eikä heti olla barrikadeille vaatimassa ja penäämässä omia oikeuksiaan. Kyllä nykyaikana saisi katseensa nostaa sieltä omasta navasta vähän useammankin.
Totta kai saat omassa asunnossas pestä sunnuntaisin pyykkiä. Ei tollasta normaaliin elämään kuuluvaa asiaa voida kieltää. Pesutupa on ihan eri asia kun sen käytöstä voidaan äänestää. Omasta puolesta pesutupaakin saisi käyttää sunnuntaisin. Tuntuu että mummot on ne joille asia on ongelma ja heillä tietenkin on aikaa pestä pyykki milloin tahansa eivätkä he tajua että jotkut ovat kaikki arkipäivät töissä.