On se hankalaa elää parikymppisenä miehenä ilman naissuhteita.
En ulkonäköni takia saa yhtäkään naista ja silti kokoajan hirveä painetus ja ahdistus kun muut seurustelevat ja haluaisi sen itsekin edes joskus kokea. Siis todella ahdistavaa kun tunnen itseni niin epäonnistuneeksi vaikka tiedän että kyse on vain huonosta tuurista. Mitä te muut kaltaiseni miehet, ottaako koville itsetuntoon tämmöinen ?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Ai herranjestas, että onkin alkanut sapettaa nämä ulisevien uhrien avautumiset naisettomuudestaan. Voi hyvänen aika, minäkin olen 26-vuotias, kiltti ja kuulemma kaunis nainen, joka ei ole koskaan seurustellut! KAIKKI ihmettelevät kovaan ääneen, että miten ihmeessä on mahdollista, etten ole löytänyt miestä. Nettideitit ym. kokeiltu ja harrastan aktiivisesti (harrastuksissa myös miehiä) ja käyn kulttuuririennoissakin melko usein, mutta ei vaan ole sopivaa miestä tullut vastaan. Ei ole silti tullut mieleen katkeroitua ja alkaa syyttää jokaista miesoletettua tilanteestani.
"Sopivaa miestä ei ole tullut vastaan" on hieman eri kuin se, että ei kelpaa käytännössä kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Ai herranjestas, että onkin alkanut sapettaa nämä ulisevien uhrien avautumiset naisettomuudestaan. Voi hyvänen aika, minäkin olen 26-vuotias, kiltti ja kuulemma kaunis nainen, joka ei ole koskaan seurustellut! KAIKKI ihmettelevät kovaan ääneen, että miten ihmeessä on mahdollista, etten ole löytänyt miestä. Nettideitit ym. kokeiltu ja harrastan aktiivisesti (harrastuksissa myös miehiä) ja käyn kulttuuririennoissakin melko usein, mutta ei vaan ole sopivaa miestä tullut vastaan. Ei ole silti tullut mieleen katkeroitua ja alkaa syyttää jokaista miesoletettua tilanteestani.
Ei ole sopivaa tullut vastaan. Mikä on sopivuuden raja? Riittääkö 80 000 € vuodessa?
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus nähdä millaisia ovat nämä naisille "liian rumat" miehet. Olen parisuhteissa nähnyt kuitenkin jos jonkinmoista Notre Damen kellonsoittajaa. Tiedän jopa yhden suht pahasti cp-vammaisen (vamma on vain fyysinen, kävelee kepeillä jne) jolla on vaimo. Vaimo on itse... nooh... ei ulkoisesti kedon kaunein kukkanen, mutta ihana ihminen, kuten mieskin.
Että millainen tarvitsee sitten olla, ettei näistä saa, jos ns. epämuodostunutkin saa?
Vai eikö näille vaan kelpaa muu kuin joku upea kaunotar?
Nyt kuvaa kehiin siis, tai ei uskota että puutteessa on kyse ulkonäöstä eikä luonteesta!
No kuvailen ulkonäköäni : runsas kaljuuntuminen ja 166 cm pituus. Naamaltakin kait aika ruma kun ketään ei ole koskaan viehättänyt se. Mitään hyvää ulkonäöstä en kyllä keksi. Ja en minä mitään kauneimpia naisia tavoittele. Vaan ei ne ns. Tavis naisetkaan minusta viehäty
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai herranjestas, että onkin alkanut sapettaa nämä ulisevien uhrien avautumiset naisettomuudestaan. Voi hyvänen aika, minäkin olen 26-vuotias, kiltti ja kuulemma kaunis nainen, joka ei ole koskaan seurustellut! KAIKKI ihmettelevät kovaan ääneen, että miten ihmeessä on mahdollista, etten ole löytänyt miestä. Nettideitit ym. kokeiltu ja harrastan aktiivisesti (harrastuksissa myös miehiä) ja käyn kulttuuririennoissakin melko usein, mutta ei vaan ole sopivaa miestä tullut vastaan. Ei ole silti tullut mieleen katkeroitua ja alkaa syyttää jokaista miesoletettua tilanteestani.
Sinulla kyse on siitä, ettet ole kelpuuttanut ketään, vaikka vientiä olisi vaikka kuinka. Miehillä kyse on usein siitä, että naiset eivät kelpuuta heitä.
Katsos, käänteiset ongelmat ovat ihan totta. Sukupuolet ovat eri asemassa.
Kyse taitaa olla siitä, että miehet ovat tuollaisia kuin sinä. Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, niin miksi edes pitää kirjoittaa mitään.
Pystytkö sitten kumoamaan väitteeni?
En ole edellinen kirjoittaja mutta minä pystyn kumoamaan väitteesi kokemusteni perusteella. Kukaan sinkkumies ei ole lähestynyt minua koskaan. Varatut toki ovat mutta heitä en laske.
Vierailija kirjoitti:
Ai herranjestas, että onkin alkanut sapettaa nämä ulisevien uhrien avautumiset naisettomuudestaan. Voi hyvänen aika, minäkin olen 26-vuotias, kiltti ja kuulemma kaunis nainen, joka ei ole koskaan seurustellut! KAIKKI ihmettelevät kovaan ääneen, että miten ihmeessä on mahdollista, etten ole löytänyt miestä. Nettideitit ym. kokeiltu ja harrastan aktiivisesti (harrastuksissa myös miehiä) ja käyn kulttuuririennoissakin melko usein, mutta ei vaan ole sopivaa miestä tullut vastaan. Ei ole silti tullut mieleen katkeroitua ja alkaa syyttää jokaista miesoletettua tilanteestani.
Sopivaa miestä. Sopivaa. So-pi-vaa.
Vain etuoikeutettu ihminen voi olla niin sokea, että ei kykene ymmärtämään tilanteensa olevan täysin vertailukelvoton. Ei tämä toki yllätä. Naisten ja yleisesti ihmistyn kyky tuntea empatiaa on lähes kokonaan kaikonnut tästä maailmasta. Ehkä kun jonkun näistä kuplassa elävistä psykopaateista veli tekee itsemurhan tilanteensa takia, saattaa ajatusmaailma kirkastua. Todennäköisesti kuitenkaan ei.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla mahdollista että yksikään nainen ei pitäisi sun ulkonäöstä.
Miksi ei voisi? Jos omaa objektiiviset rumat piirteet niin miksi joku niistä viehättyisi? Aika suppea miesmaku naisilla tuntuu olevan näin muutenkin.
Käyttäjä2771 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla mahdollista että yksikään nainen ei pitäisi sun ulkonäöstä.
Miksi ei voisi? Jos omaa objektiiviset rumat piirteet niin miksi joku niistä viehättyisi? Aika suppea miesmaku naisilla tuntuu olevan näin muutenkin.
Niinpä. Huomaa hyvin siinä, että jotkut miehet saavat useita lähestymisiä illan aikana ja jotkut miehet eivät yhtään koko elämänsä aikana
Käyttäjä2771 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus nähdä millaisia ovat nämä naisille "liian rumat" miehet. Olen parisuhteissa nähnyt kuitenkin jos jonkinmoista Notre Damen kellonsoittajaa. Tiedän jopa yhden suht pahasti cp-vammaisen (vamma on vain fyysinen, kävelee kepeillä jne) jolla on vaimo. Vaimo on itse... nooh... ei ulkoisesti kedon kaunein kukkanen, mutta ihana ihminen, kuten mieskin.
Että millainen tarvitsee sitten olla, ettei näistä saa, jos ns. epämuodostunutkin saa?
Vai eikö näille vaan kelpaa muu kuin joku upea kaunotar?
Nyt kuvaa kehiin siis, tai ei uskota että puutteessa on kyse ulkonäöstä eikä luonteesta!No kuvailen ulkonäköäni : runsas kaljuuntuminen ja 166 cm pituus. Naamaltakin kait aika ruma kun ketään ei ole koskaan viehättänyt se. Mitään hyvää ulkonäöstä en kyllä keksi. Ja en minä mitään kauneimpia naisia tavoittele. Vaan ei ne ns. Tavis naisetkaan minusta viehäty
Ja sen sijaan, että ajaisit ne loputkin haivenesi pois ja näyttäisit vähän paremmalta, teet AV:lle jatkuvasti aloituksia rumuudestasi ja kaljuuntumisestasi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa parikymppisenä naisena kun kaiken maailman häntäheikit yrittää häiritä elämää, vaikka haluaisin vain olla rauhassa.
Usko pois. Ikävämpää on se että edes yksinään ei osoita kiinnostusta.
Käyttäjä2771 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla mahdollista että yksikään nainen ei pitäisi sun ulkonäöstä.
Miksi ei voisi? Jos omaa objektiiviset rumat piirteet niin miksi joku niistä viehättyisi? Aika suppea miesmaku naisilla tuntuu olevan näin muutenkin.
Mihin perustat väitteesi että naisilla on suppea miesmaku? Esim. minulla ja ystävälläni on täysin erilaiset: minä tykkään hoikista miehistä joilla on vähän feminiiniset kasvonpiirteet, ystäväni tykkää isokokoisista kaljupäistä.
Kukaan julkisuudesta tuttu, esim. Elastinen, Leppilampi, Koivut, Selänteet eivät ole makuuni.
Käyttäjä2771 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus nähdä millaisia ovat nämä naisille "liian rumat" miehet. Olen parisuhteissa nähnyt kuitenkin jos jonkinmoista Notre Damen kellonsoittajaa. Tiedän jopa yhden suht pahasti cp-vammaisen (vamma on vain fyysinen, kävelee kepeillä jne) jolla on vaimo. Vaimo on itse... nooh... ei ulkoisesti kedon kaunein kukkanen, mutta ihana ihminen, kuten mieskin.
Että millainen tarvitsee sitten olla, ettei näistä saa, jos ns. epämuodostunutkin saa?
Vai eikö näille vaan kelpaa muu kuin joku upea kaunotar?
Nyt kuvaa kehiin siis, tai ei uskota että puutteessa on kyse ulkonäöstä eikä luonteesta!No kuvailen ulkonäköäni : runsas kaljuuntuminen ja 166 cm pituus. Naamaltakin kait aika ruma kun ketään ei ole koskaan viehättänyt se. Mitään hyvää ulkonäöstä en kyllä keksi. Ja en minä mitään kauneimpia naisia tavoittele. Vaan ei ne ns. Tavis naisetkaan minusta viehäty
No jos sulla on huumorintajua niin saat naisen. Jos ei ole, niin keskity niihin itseäsi lyhyempiin naisiin, ja tietysti vähän rumempiin, lihaviin ym. Kyllä sieltäkin joku sopiva löytyy. Ja etsi sitä naista jostain muualta kuin vain baareista, siellä käy vain tietynlaisia ihmisiä, eli se osa naisväestöä joka ei harrasta baareilua ja irtoseksiä on jossain muualla löydettävissä. En minäkään olisi aikoinaan miestäni baarista löytänyt. Silloin ei ollut edes nettiä, mutta maikkarin chatistä löytyi, mies laittoi humoristisen seuranhakuilmoituksen jonka minä satuin näkemään ja vastasin siihen huumorilla, ja loppu on historiaa jo 16 vuoden ajan.
Mä ainakin vedän käteen silloin kun panettaa.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus nähdä millaisia ovat nämä naisille "liian rumat" miehet. Olen parisuhteissa nähnyt kuitenkin jos jonkinmoista Notre Damen kellonsoittajaa. Tiedän jopa yhden suht pahasti cp-vammaisen (vamma on vain fyysinen, kävelee kepeillä jne) jolla on vaimo. Vaimo on itse... nooh... ei ulkoisesti kedon kaunein kukkanen, mutta ihana ihminen, kuten mieskin.
Että millainen tarvitsee sitten olla, ettei näistä saa, jos ns. epämuodostunutkin saa?
Vai eikö näille vaan kelpaa muu kuin joku upea kaunotar?
Nyt kuvaa kehiin siis, tai ei uskota että puutteessa on kyse ulkonäöstä eikä luonteesta!
Tämä kuuluisa "prismatesti" ei toimi kun puhutaan alle kolmikymppisistä ihmisistä. Minä puolestaan en ole nähnyt yhtään rumaa miestä puhumattakaan cp-vammaisesta nuoresta miehestä joka seurustelisi.
Käyttäjä2771 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus nähdä millaisia ovat nämä naisille "liian rumat" miehet. Olen parisuhteissa nähnyt kuitenkin jos jonkinmoista Notre Damen kellonsoittajaa. Tiedän jopa yhden suht pahasti cp-vammaisen (vamma on vain fyysinen, kävelee kepeillä jne) jolla on vaimo. Vaimo on itse... nooh... ei ulkoisesti kedon kaunein kukkanen, mutta ihana ihminen, kuten mieskin.
Että millainen tarvitsee sitten olla, ettei näistä saa, jos ns. epämuodostunutkin saa?
Vai eikö näille vaan kelpaa muu kuin joku upea kaunotar?
Nyt kuvaa kehiin siis, tai ei uskota että puutteessa on kyse ulkonäöstä eikä luonteesta!No kuvailen ulkonäköäni : runsas kaljuuntuminen ja 166 cm pituus. Naamaltakin kait aika ruma kun ketään ei ole koskaan viehättänyt se. Mitään hyvää ulkonäöstä en kyllä keksi. Ja en minä mitään kauneimpia naisia tavoittele. Vaan ei ne ns. Tavis naisetkaan minusta viehäty
Onko Rolex ranteessa ja Jaguar menopelinä? Onko asunnosta merinäköala? Paljonko on alaisia? Näihin ne naiset kiinnittävät huomiota, eivät päälakeesi!
Tuossa viime viikolla todistin taas tätä parikymppisten tosirakkautta kun muija parkuu pihalla, kun poikaystävänsä on neljättä päivää ympäripäissään ja kotona on 2kk vanha lapsi. Keskellä viikkoa yöllä ja ihan sekaisin kaikki. Kyllä se naisettomuus voi monesti olla paljon parempi vaihtoehto, tuli heti aloituksesta mieleen.
Lapset näyttävät yleensä joko jommalta kummalta vanhemmaltaan tai näiden yhdistelmältä. Eli jos teidän vanhemmatkin ovat rumuudestaan huolimatta pariutuneet, niin miksi se ei toimisi teidänkin kohdalla?
Lisäksi parikymppisenä on vielä rutkasti aikaa löytää kumppani.. Itseä ainakin hävettää muistot, kun 18-vuotiaana itkin, että oon ikuisesti yksin. No enpä ole, se oikea löytyi sitten kyllä.
Näissä keskusteluissa on aina ne pari perustavaa laatua olevaa virhettä.
Ensinnäkin, etsitäänkö nyt puolisoa ja tulevien lasten isää/äitiä vai pelkkää seksiä? Naiset harvemmin etsii pelkkää seksiä ja siinä vaiheessa kun sitä etsivät ovat usein humalassa ja ulkonäkö on se juttu, mutta useimmiten nainen etsii miestä jonka kanssa jaksaisi olla loppuelämän, myös silloin kun pikkulapsivaiheessa pitää valvoa ja koko perhe sairastuu norovirukseen. Kun etsii puolisoa on ulkonäkö usein sivuseikka, vaikka kukin tykkää ehkä tietyntyyppisistä ihmisistä ulkonäöllisesti, se joka henkisellä puolella kolahtaa saa olla vaikka seinästä revitty, ja seksuaalisen kemian kanssa on sama juttu, se ei katso naamavärkkiä kenen kanssa seksi sujuu. Ihminen muuttuu paljon kymmenien vuosien aikana ulkonäöllisesti, joten sen varaan jos perustaa loppuikänsä kestävän suhteen menee aika varmasti väärille teille.
Ja toinen juttu näissä aloituksissa on se, että miehet olettavat niin että kaikki miehet kelpuuttavat naisekseen kenet tahansa jolla on emätin ja joka suostuu seksiin, eli naisten on helppo saada kuka tahansa mies. Ja että naistenkin pitäisi jotenkin tajuta se, että kelle tahansa vastaantulevalle miehelle pitää vaan mennä tarjoamaan itseään seksiä varten, viis siitä miellyttääkö mies millään tasolla. Naisten pitäisi näitten miesten mielestä olla siellä baarissa kuin maksullisten naisten, mutta ilman maksua, eli jos mies vaan menee sanomaan jotain, niin naisen pitäisi heti lähteä harrastamaan seksiä, tai jopa niin että mies vaan kävelee baariin ja naiset ovat jonossa tarjoamassa itseään (eli tekemässä aloitteita). Kyllä ihmisen pitää löytää itselleen sopiva puoliso, muuten arkielämä on helvettiä, kuten monesti täältä saa lukea minkälaisia hirviöitä ihmisillä on puolisoina. Ei voi olla kriteeri elämänkumppanille että se oli sillon nuorena aika hyvän näköinen ja se antoi seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus nähdä millaisia ovat nämä naisille "liian rumat" miehet. Olen parisuhteissa nähnyt kuitenkin jos jonkinmoista Notre Damen kellonsoittajaa. Tiedän jopa yhden suht pahasti cp-vammaisen (vamma on vain fyysinen, kävelee kepeillä jne) jolla on vaimo. Vaimo on itse... nooh... ei ulkoisesti kedon kaunein kukkanen, mutta ihana ihminen, kuten mieskin.
Että millainen tarvitsee sitten olla, ettei näistä saa, jos ns. epämuodostunutkin saa?
Vai eikö näille vaan kelpaa muu kuin joku upea kaunotar?
Nyt kuvaa kehiin siis, tai ei uskota että puutteessa on kyse ulkonäöstä eikä luonteesta!Tämä kuuluisa "prismatesti" ei toimi kun puhutaan alle kolmikymppisistä ihmisistä. Minä puolestaan en ole nähnyt yhtään rumaa miestä puhumattakaan cp-vammaisesta nuoresta miehestä joka seurustelisi.
Minä olen nähnyt nuoria ja ei-niin komeita seurustelevia miehiä. (En mielelläni koskaan puhu rumista ihmisistä.) Olen myös nähnyt ei-niin kauniita seurustelevia naisia.
Minä olen ihan perusnätti ja saan kyllä katseita miehiltä, mutta kukaan ei ole koskaan lähestynyt. Olen sinkku ja täysin kokematon. Päälle päin minusta ei luultavasti voisi ikinä arvata sitä. Haluaisin tutustua johonkin hyvin tavalliseen ja mielellään kokemattomaan mieheen mutta eivät he minua lähesty. Viimeksi kun joku mies on yrittänyt jotain, hän oli naimissa ja ison lapsilauman isä.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa viime viikolla todistin taas tätä parikymppisten tosirakkautta kun muija parkuu pihalla, kun poikaystävänsä on neljättä päivää ympäripäissään ja kotona on 2kk vanha lapsi. Keskellä viikkoa yöllä ja ihan sekaisin kaikki. Kyllä se naisettomuus voi monesti olla paljon parempi vaihtoehto, tuli heti aloituksesta mieleen.
Yksi tunnettu sananparsi kumoa tämän:
"It is better to have loved and lost than never to have loved at all."
25v normaalipainoinen keskivertoa pidempi varmassa työssä käyvä "kansalaisvelvollisuutensa" tähän asti suorittanut nuori mies mutta naamavika kuulemma.. kukaa ei lähesty ja jos yritän lähestyä esim. ravintolassa niin yleisin reaktio vittuilemalla nauraen pois ennenkuin nimiä kerkii vaihtaa.