"Tappaako pakollinen ruotsin kurssi unelmani tutkijan urasta?"

Monet ei ole tainneet lukea alkuperäistä mielipidekirjoitusta Hesarista. Kyseessä on siis vanhemmalla iällä yliopisto-opintoihin lähtenyt henkilö, joka on matemaattisesti lahjakas mutta ei omaa "kielipäätä". Lukion ruotsinkursseista on jo aikaa (n. 15 vuotta). Nyt reputetun ruotsin kurssin hän voi uusia vasta huhtikuussa ja uhkana on, että opintotuki ja jopa työpaikka yliopiston tutkimusapulaisena on katkolla tämän virkamiesruotsin kurssin takia. Työelämässä hän ei tule ruotsia tarvitsemaan, koska kyseisen alan kaikki kv-yhteydet hoidetaan englannin kielellä.

Mielestäni tilanne on yksilön kannalta täysin kohtuuton ja selvä osoitus pakollisen virkamiesruotsin ongelmasta. Virkamiesruotsin suorittaminen on heti muutettava vapaaehtoiseksi.

Opiskelen diakoniksi ja kauhulla odotan ammatillisen ruotsin kurssia.

Vierailija kirjoitti:

Itse suoritin tänä syksynä kyseisen kurssin. Voin sanoa, että vaatimustaso oli kyseisellä kurssilla aika matala. Suullinen koe oli parikeskustelu omaan alaan liittyvästä aiheesta ja lisäksi piti pitää ryhmänä suullinen esitelmä. Ei tarkoitus ole olla täydellinen, vaan pystyä kommunikoimaan tarvittaessa omaan alaan liittyvissä asioissa sillä ruotsin kielellä.  Iso osa ei varmasti tarvitse ruotsia jatkossa/työelämässä yhtään mihinkään, mutta niin kauan kuin se tutkintovaatimuksissa on, niin pakko se on suorittaa. Uskon, että kyseinen henkilö varmasti pääsee kurssin läpi, vaikka sitten parin kertauskurssin kautta.

Tietääkseni vaatimustasossa on paljon vaihtelua. Toisissa (erityisesti kai teknisissä) yliopistoissa ymmärretään aineen poliittinen luonne ja siitä päästetään läpi ilman todellista osaamista. Toisissa taas noudetaan vaatimuksia pilkulleen. Voisin kuvitella, että RKP:läisten suojatyöpaikka "kaksikielinen" Helsingin yliopisto on sieltä tiukimmasta päästä tässä asiassa.

Tuo on saletisti av:n pakkoruotsihullun kirjoittama juttu :D Aivan älytön. Jos on jotain häikkää, esim. lukivaikeuksia, jonka takia kielenopettelu ei onnistu, kurssista saa vapautuksen kyllä. Mulla oli siihen aikaan, kun kurssin suoritin, aivan olematon ruotsin suullinen taito, mutta läpi meni. Ei siihen kyllä ihmeempiä vaadita. 

No voi tsiisus nyt!

Täällä FL/vieraat kielet ja ihan kiltisti olen suorittanut logiikan, tilastotieteen ja (valinnaisena) tähtitieteen perusteet. Ei ollu ihan helppoo ei. Matematiikka lukiossa ihan lyhyin mahdollinen.

Mutta kun pikkuisen viitsii yrittää....toisaalta jos ei, niin kannattaa jättää tutkijahaaveet sikseen.

Tosiasia on kuitenkin se, että tutkijanura on nykyään tiukan ja jatkuvan kilpailun ura, jossa on sopeuduttava aivan kaikkeen ja opittava mitä tahansa - nopeasti ja paremmin kuin muut. Jos ihminen on kykenemätön oppimaan ihan mitä tahansa, hän ei tule tutkijana menestymään. Ei, vaikka olisi miten hyvä jossain toisessa yksittäisessä asiassa. Eli ei se yksittäinen kurssi kenenkään uraa katkaise, vaan kykenemättömyys oppia. Jos joku todella haluaa tutkijaksi, sen pitää purra hammasta, ottaa lapio käteen ja opettaa itselleen se, mitä pitää oppia, on se sit ihan mitä tahansa. Poikkeuksia ei anneta, vaikka olisit kuinka loistava jossain yhdessä omassa jutussasi, koska vähistä resursseista kilpailee myös iso joukko niitä, jotka ovat loistavia kaikessa.

Toinen asia on, että tyyppi on todella vasta kandivaiheessa. Ensinnäkin, kuka tahansa, joka kandivaiheessa haaveilee tutkijanurasta, puhuu puutaheinää. Ei se vielä tiedä tutkimisesta mitään, ei edes sitä, osaako tai haluaako tehdä sitä. Se on parhaimmillaan kokeillut vähän pintaraapaisua. Toiseksikin, ihminen, jonka yo-tutkinnosta on kandivaiheessa kulunut 15 vuotta, eli on siis yli 30, muttei vielä edes maisteri, on auttamatta myöhässä tutkijanuralla muutenkin. Maisterina se ois 35. Ei sillä ole tässä nykyisessä kilpailussa mitään chansseja rahoituksen saamiseen edes väitöskirjaa varten, puhumattakaan yliopistopestiin sen jälkeen. Liian vanha.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on saletisti av:n pakkoruotsihullun kirjoittama juttu :D Aivan älytön. Jos on jotain häikkää, esim. lukivaikeuksia, jonka takia kielenopettelu ei onnistu, kurssista saa vapautuksen kyllä. Mulla oli siihen aikaan, kun kurssin suoritin, aivan olematon ruotsin suullinen taito, mutta läpi meni. Ei siihen kyllä ihmeempiä vaadita. 

Lainaus yltä:

"Monet ei ole tainneet lukea alkuperäistä mielipidekirjoitusta Hesarista. Kyseessä on siis vanhemmalla iällä yliopisto-opintoihin lähtenyt henkilö, joka on matemaattisesti lahjakas mutta ei omaa "kielipäätä". Lukion ruotsinkursseista on jo aikaa (n. 15 vuotta)."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on saletisti av:n pakkoruotsihullun kirjoittama juttu :D Aivan älytön. Jos on jotain häikkää, esim. lukivaikeuksia, jonka takia kielenopettelu ei onnistu, kurssista saa vapautuksen kyllä. Mulla oli siihen aikaan, kun kurssin suoritin, aivan olematon ruotsin suullinen taito, mutta läpi meni. Ei siihen kyllä ihmeempiä vaadita. 

Lainaus yltä:

"Monet ei ole tainneet lukea alkuperäistä mielipidekirjoitusta Hesarista. Kyseessä on siis vanhemmalla iällä yliopisto-opintoihin lähtenyt henkilö, joka on matemaattisesti lahjakas mutta ei omaa "kielipäätä". Lukion ruotsinkursseista on jo aikaa (n. 15 vuotta)."

Luin mä sen jutun, ja sen takia ketjuun osallistuinkin. Henkilöllä olisi kyllä ollut opintojensa aikana mahdollisuus mennä kertauskursseille esim. kielikeskukseen. Ei riitä kyllä ymmärrys siihen, että syyttää muita siitä, ettei ole osannut ottaa asiaa huomioon.

Vittu mitä vatipäitä täällä kommentoimassa, kummankohan etu siinä on että kyseinen henkilö ei valmistu? Näissä tilanteissa professoreilla pitäisi olla pelisilmää ja päästää kaveri läpi. Kustannukset tutkinnon pitkittämisestä ovat suuret.

Tyhmät eivät menesty. Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta niin se vain on aina ollut.

Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee. Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä. Yhteiskunnan etujen mukaista siis on, että henkilö A, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa sekä pärjää kohtuullisen hyvin ruotsissa, syrjäyttää henkilön B, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa ja on huono ruotsissa siksi että sabotoi ruotsinopetusta. A on nimittäin - oikeasti - lahjakkaampi, aikuisempi ja parempaa kansalaisainesta kuin B, ja A:han kannattaa investoida.

Sosiaalisesti lahjaton nörtti, joka ei viitsi opetella sosiaalisia taitoja, koska pitää tietokoneohjelmien kanssa nyhräämistä tai algoritmien kanssa säheltämistä tärkeämpänä, on huonoa kansalaisainesta. Lahjakkailla ihmisillä on oikeus koulutukseen vain ja ainoastaan sillä ehdolla, että he käyttävät lahjakkuuttaan yhteiskuntamme hyväksi, muuten he ovat täyttä painolastia, jota ei kuulukaan päästää opiskelemaan. Ei yhteiskunnalla ole mitään velvollisuutta järjestää moniongelmaisille nörteille ilmaista nörttikoulutusta, elleivät nörtit viitsi tehdä yhtään mitään ottaakseen kontaktia muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Henkilö, joka osaa vain yhden asian todella hyvin eikä sitten yhtään mitään muuta, lasketaan ääritapauksessa jo kliinisesti kehitysvammaiseksi - yleensä käytetään ranskankielistä termiä "idiot savant", osaava idiootti. Tällaisten idioottien paikka ei ole sen alan koulutuksessa, jolla he pärjäävät hyvin, vaan hoitokodissa, kuten muidenkin idioottien. Opetus: erikoisalan osaaminen ei yksin riitä yhteiskuntaan sosiaalistumiseen. Tarvitaan myös yleistaitoja. Ilman niitä paraskin ohjelmoija on pelkkä idiootti, olkoonkin että savantti idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Vittu mitä vatipäitä täällä kommentoimassa, kummankohan etu siinä on että kyseinen henkilö ei valmistu? Näissä tilanteissa professoreilla pitäisi olla pelisilmää ja päästää kaveri läpi. Kustannukset tutkinnon pitkittämisestä ovat suuret.

No vittu mikä vatipää tyyppi, kun ei ole ymmärtänyt hankkia opiskelujensa aikana sellaisia taitoja, joilla kurssin pääsisi läpi. Ei se ole "professorien" vika. 

Virkamiesruotsi ei ole mitään ydinfysiikkaa. Kurssilla opetaan tarvittavat tiedot ja saa henkilökohtaisa ohjausta, että jokainen pääsisi läpi. Kirjallisessa kokeessa saa käyttää sanakirjaa ja sen käyttöön opetetaan, ettei tarvitse osata verbimuotoja jne.

Virkamiesruotsiin on muuten olemassa valmistava kurssi niille, joilla tiedot unohtuneet/olleet jo alkujaan heikot.

Miksi jossain saa ruotsin suullisesta (virkamiesruotsi?) neljä opintopistettä? Täällä ainakin saa vain kolme.

Ja kyllä se niin on, että jos edes vähän motivoi tehdä kurssin eteen jotain niin sen pääsee läpi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi jossain saa ruotsin suullisesta (virkamiesruotsi?) neljä opintopistettä? Täällä ainakin saa vain kolme.

Ja kyllä se niin on, että jos edes vähän motivoi tehdä kurssin eteen jotain niin sen pääsee läpi.

Tampereella virksmiesruotsi on 4 op ja sisältää sekä suullisen että kirjallisen kokeen ja arvosanat.

Huomaatteko tämän ruitsivastaisuuden? Ihan kohta se saadaan poistettua opetuksesta <3 Vihdoin suomalaiset lopettavat hurrien nöyristelyn.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lukenut ruotsin AMK:ssa ja ko. kurssin sai hyväksiluettua yliopistossa. Ei edes tuntunut ylivoimaisen vaikealta vaikka en kielinero olekaan. Yliopiston sivuaineen matikasta kertasin sitten yhden kurssin, joka monelle muullekin tuotti hankaluuksia.

AMK:n ruotsi on huomattavasti helpompaa ja siitä päästetään helpommin läpi kuin yliopistossa, ainakin omassa kaupungissa.

Siksi suosittelen kaikkia mielipidekirjoituksen kirjoittajan tilanteessa olevia selvittämään, saisiko ruotsin kurssia tehtyä avoimessa AMK:ssa ja sitten hyväksilukea yliopistossa. Toki myös keskustelu kahden kesken ruotsin maikan kanssa kannattaa. Jos se ei ole ihan paatunut kusipää, niin se tekee kaikkensa, jotta voisi venyttää arviointimenetelmiään niin paljon, että voi päästää juuri ja juuri kurssista läpi.

Ruotsin pakollisuus on kyllä nykyisenlaisena järjestelmänä toteutettuna vähän kyseenalaista, koska esimerkiksi mulla on tuo kirjallinen ja suullinen virkamiesruotsi nyt tyydyttävällä arvosanalla papereissa suoritettuna ja voisin näin ollen toimia töissä valtion alaisuudessa. Tosipaikan tullen en siltikään pystyisi palvelemaan ruotsinkielistä henkilöä muuten kuin naurettavan huonolla ruotsin ja englannin sekoituksella. Tuosta minun virkamiesruotsin suorituksestani ei ole siis hyötyä oikeastaan kenellekään, ei varsinkaan ruotsinkielisille henkilöille.

Se on sitten oma keskustelunsa että pitääkö pakollinen ruotsi lakkauttaa tarpeettomana vai muuttaa radikaalisti sen opetustyyliä. Mun muistikuva ruotsintunneista on vain ankaraa kieliopin läpikäymistä. Kamalasti kulutettiin aikaa siihen, että opeteltiin miten joku s-passiivi tai partisiipin perfekti muodostetaan. Ylppäreissä noista saa toki pisteitä niin paljon että C:n tai jopa M:n arvosana on mahdollinen, mutta kommunikoitaessa noi ei kyllä ihan supertärkeitä ole. Ehkä siihen suulliseen taitoon ja tekstin ymmärtämiseen pitäisi panostaa oikeasti enemmän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jossain saa ruotsin suullisesta (virkamiesruotsi?) neljä opintopistettä? Täällä ainakin saa vain kolme.

Ja kyllä se niin on, että jos edes vähän motivoi tehdä kurssin eteen jotain niin sen pääsee läpi.

Tampereella virksmiesruotsi on 4 op ja sisältää sekä suullisen että kirjallisen kokeen ja arvosanat.

Teknillisellä 3 op.

Vierailija kirjoitti:

Huomaatteko tämän ruitsivastaisuuden? Ihan kohta se saadaan poistettua opetuksesta <3 Vihdoin suomalaiset lopettavat hurrien nöyristelyn.

Ihan kohta joo. Vuodesta toiseen se on ihan kohta. Niin kuin Olkiluoto-3, Nato-jäsenyys, laman taittuminen, Jeesuksen toinen tuleminen ja Nibiru. Ihan kohta!

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sitä, miksi juuri ruotsin kieltä ei muka osata yhtään. Jos on oppinut englantia koulussa, oppii kyllä ruotsiakin. Laiskuudestahan tässä vain on kyse, ja asenteista "pakkoruotsia" kohtaan.

Olen samaa mieltä koska ruotsi on helpoin suomalaisissa kouluissa opetettava kieli ja näin nettiaikana on helppoa pitää kielitaitoa yllä lukemalla mielenkiintoisista asioista ruotsiksi.

Valittaja ei herätä minussa minkäänlaista tunnetta sorretusta nerosta. Jos minäkin olen saanut ruotsini suoritettua ja pidän sitä vieläkin yllä aktiivisesti koska tarvin sitä niin onhan se nyt kumma jos ei huippuopiskelija pääse ruotsista läpi. Sehän on kuulemma nykyään Höblärin artikkeleiden lukua enimmäkseen siskoni sanojen mukaan.