Miten estää tuloerot ja eriarvoistuminen vaikka älykkyys ja muut kyvyt periytyvät vahvasti?

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä tabu, josta ei saisi puhua? Tämähän vie pohjan kaikelta vasemmistolaiselta argumentoinnilta.

Miten niin vasemmistolaiselta? Oikeistohan on sitä mieltä että menestyminen on oma valinta. Jos menestymiseen ei vaikuta yksilön oma tahto niin se kumoaa oikeistolaiset periaatteet täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim ahkeruus tuskin kulkee geeneissä lun ihminen on luonnostaan "laiska", siis tekee asioita mahdollisimman paljon vaivaa säästäen. Ympäristö ja kasvatus merkitsee enemmän kuin geenit. Ihminen voi saada huippugeenit ja niin traumaattisen lapsuuden ettei huippugeeneistä ole mitään mainittavaa hyötyä. Ärsyttää tollanen luokittelu ihmisiin jotka menestyvät ja ovat "fiksuja" ja ihmisiin jotka eivät menesty eivätkä ole "fiksuja". Haloo, maailmassa on paljon muuttujia, ei asiat ole mustavalkoisia...

Ystävällisin terveisin korkeakoulutettu (köyhä), jonka isoisoisä oli luku- ja kirjoitustaidoton köyhän torpan poika keskeltä metsää.

Ikävää että otat tutkitun faktan noin henkilökohtaisesti. Se nyt vain menee Telluksella niin, että älykkäät rikastuvat tai ainakin vaurastuvat, ja älykkäät saavat tutkitusti fiksumpia lapsia, ja koska älykkäät rikastuvat tai ainakin vaurastuvat... Niin, huomaatko?

Aika moni lisääntyy ihmisen kanssa, joka ei ole älyllisesti vastaava. Tasii kummasti eroja. Toisekseen en tunne yhtään älykästä ja varakasta koska huippuälykkäillä yleensä on kiinostusta monimutkaisempiin asioihin kuin rahan hankintaan. Nalle Wahlroos on poikkeus, hän todella on molempia, vaikkakin käytännön asioissa täysi käsi. Hänellehän ei esim. uskota lompakkoa mukaan työmatkoille.

Hyvä kommentti. Muuttaisin vain ilmauksen "älykäs ja varakas" muotoon älykäs ja rikas. Älykäs tulee varakkaaksi ihan hirveästi stressaamatta. Tullaksen miljonääriksi pitäisi keskittää kaikki intohimo rahaan ja sitä tekee harva huippuälykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hedelmätöntä mennä saivarteluihin genetiikasta tms. kun kaikkien tutkimusten mukaan populaatio polarisoituu kovaa vauhtia. Jo nyt varakas vähemmistö ja huono-osaiset elävät elämään, jossa mitään kontaktipintaa tai tuntumaa toisen puolen elämään ei ole. Sen vuoksi empatiakin on kuolemassa, koska ei pystytä asettumaan toisen tilanteeseen. Älykkäillä ja ahkerilla geeneillä ei ole suurtakaan jakoa, jos kukaan ympäristöstä ei pysty näyttämään työssäkäyvän elämän mallia tai kokemus maailmasta supistuu kerrostalopihaan ja pieneen kotiin koska varallisuus ei riitä edes Tallinnan laivamatkaan.

Tämäpä juuri. Siihen entiseen pienviljelijäaikaan verrattuna alkaa yhteiskunnassa olla paljon tätä "koulutus ei kannata" ja "kuitenkin epäonnistut"- henkeä jota siirretään seuraavalle sukupolvelle. Ja toisaalta ne kouluttautuneet yhä kiivaammin haluavat omien lastensa parasta, mahdollistavat preppauskursseja ja kielikylpyjä. Pelkällä rahalla (tulonsiirroilla) ei asenteita muuteta, ne vaan virtaavat helposti kaljahanasta alas lähipubissa. Miksi nykyiset käyhät vanhemmat eivät halua lapsilleen parempaa kuin mitä itsellä on, tuohonhan perustui se sodanjälkeinen into kouluttaa köyhän perheen lapset?

Yhteiskuntatieteissä puhutaan sellaisesta ilmiöstä kuin, että säätykierron lakkaaminen. Tarkoittaa sitä, että toisin kuin aiempina vuosikymmeninä  nykyisin koulutus ei enää mahdollista syntymäluokasta nousua. Työväenluokasta tai syrjäytyneestä ei enää ponnisteta keskiluokkaan vaikka koulutusta olisi miten. Keskiluokka uusintaa itse rivinsä ja ei hyväksy säätynousijoita keskuuteensa. Moni uusakateeminen onkin kokenut mahdottomaksi mm. akateemisen viran saamisen. Toisekseen koulutus itsessään on muuttunut. Peruskoulu ja etenkin tyvoimakoulutus on muuttanut funktiotaan. Ennen sen ideana oli antaa mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin. Nykyisin pääpaino on kaikessa hiljaisuudessa siirtynyt status quon säilyttämiseen. Että kukaan ei pääsisi nykyisestä sosiaaliluokastaan eteenpäin eikä vastaavasti edes yritä sitä tavoitella.

Aika kiinnostava ajatus luonnotieteilijälle. Enkä kyllä itse tuollaista ole havainnut. Ehkä jossain kaupallisella alalla? Olen itse palkannut useita akateemisen tutkinnon omaavia enkä missään vaiheessa ole tiennyt heidän syntymä"säätyään", saatikka, että tuo olisi mitenkään kiinnostanut. Eniten se perhetausta voi vaikuttaa rohkeuteen hankkia koulutus, lähetä esim. ulkomaille uran vuoksi jne. Ja niitä "nälkäisiä", innokkaita luokkanousijoita palkataan käsittääkseni myös bisneksen puolelta aina kun etevä huomataan - usein ovat ulkomaalaisia nykyään. Luokkien saturaatio voi olla ihmisillä alemmuudentunteena omassa päässään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että tuloeroja ei ole tarpeen tasata. Se mikä on tarpeen on huolehtia siitä, että pienituloisimmillakin on riittävä elintaso. Ts. että kaikesta työstä saa kunnon palkan ja että köyhimmätkin pärjäävät minimitasolla. Oma elintasoni ei laskisi siitä mitenkään, jos Björn Wahlroos tai vaikka Bill Gates muuttaisi naapuriini ja alueen tuloerot samalla pompahtaisivat tuhatkertaisiksi.

Mutta suhteellinen köyhyys on juuri se, mistä nykyään valitetaan puhuttaessa köyhyydestä. Absoluuttista köyhyyttää Suomessa ei ole ollut enää vuosikymmeniin.

Toisin sanoen pienituloisilla ON JO riittävä elintaso. Se, että pienituloinen haluaa väkisin asua Helsingissä ja siksi joutuu tinkimään menoistaan, on hänen valintansa.

Sosiaaliturva on riittävä, mutta näkisin Suomen ongelmana sen, että pienipalkkaisimmat saavat liian huonoa liksaa. 10 euron tai jopa alle sen tuntipalkkoja tienaavat ahkerat ihmiset ovat käytännössä yhtä köyhiä kuin ne köyhät ja tämä on ongelma. Kuka tahansa, joka tekee 8 h päivässä duunia ansaitsee länsimaisen standardin mukaisen elintason.

Poikkeuksia on toki runsaasti, mutta ainakin noin aikaisemmin poika, joka ei ollut erityisen älykäs, meni amikseen tai alkoi ilman koulutusta duunariksi ja tienasi enemmän kuin älykäs, kouluja käynyt tyttö... Eli eivät älykkyys ja varallisuus nyt kovin tiukasti korreloi näin mutu-tuntumalta, tilastoissa varmasti kyllä löytyy. Tai ehkäpä se juuri on älykkyyttä, että hakeutuu vähäisellä koulutuksella alalle, jolla todennäköisesti on töitä (kaikkia putkimiehen hommia kun ei voi ulkoistaa Aasiaan) eikä edes lähde haaveilemaan valkolakista ja sitten monen vuoden opiskelusta pääaineena jokin tunguusikieli...

Naisillahan tässä vaikuttaa myös ulkonäkö. Jos otetaan kaksi täysin samanlaista naista, paitsi että toinen on kaunis ja toinen ruma, niin arvatkaa kumpi menestyy? Ei ole ihan yksi eikä kaksi kertaa, kun keskitasoisesti lahjakas nainen on noussut sillä että saa rikkaan miehen (johon tarvitaan ulkonäköä) ja sitä kautta saanut elintason, joka avaa mahdollisuudet kehittää lahjojaan ohi sen mihin ilman ulkonäköä olisi jäänyt.

Luuleeko joku oikeasti että äly on noin suoraviivaisesti yhteydessä sosiaaliluokkaan? Nyt hiukan yksinkertaistatte. Olen tavannut lukuisia ihmisiä eri taustoilla ja lähinnä motivaatio ja perhetausta merkitsevät. Olen yllättynyt miten tyhmiä ihmisiä ns. huipulla olevat ja hyvin pärjäävät voivat olla, imitoivat ja vetävät vain ulkoa roolia. Joku voi myös ihan oikeasti valita intohimoammatin. Vai väitättekö että palkka on suora merkki älystä? Sairasta.

Älykkyydellä on varmaan osuutensa, mutta suurin merkitys on sillä että minkälaiseen perheeseen sattuu syntymään. Tuurillakin on paljon suurempi merkitys kuin älykkyydellä.

Vierailija kirjoitti:

Vai väitättekö että palkka on suora merkki älystä?

Tämän keksit ihan itse. Vain tyhmä väittäisi noin etkä sinäkään älyllä loista, kun tuo on tulkintasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hedelmätöntä mennä saivarteluihin genetiikasta tms. kun kaikkien tutkimusten mukaan populaatio polarisoituu kovaa vauhtia. Jo nyt varakas vähemmistö ja huono-osaiset elävät elämään, jossa mitään kontaktipintaa tai tuntumaa toisen puolen elämään ei ole. Sen vuoksi empatiakin on kuolemassa, koska ei pystytä asettumaan toisen tilanteeseen. Älykkäillä ja ahkerilla geeneillä ei ole suurtakaan jakoa, jos kukaan ympäristöstä ei pysty näyttämään työssäkäyvän elämän mallia tai kokemus maailmasta supistuu kerrostalopihaan ja pieneen kotiin koska varallisuus ei riitä edes Tallinnan laivamatkaan.

Tämäpä juuri. Siihen entiseen pienviljelijäaikaan verrattuna alkaa yhteiskunnassa olla paljon tätä "koulutus ei kannata" ja "kuitenkin epäonnistut"- henkeä jota siirretään seuraavalle sukupolvelle. Ja toisaalta ne kouluttautuneet yhä kiivaammin haluavat omien lastensa parasta, mahdollistavat preppauskursseja ja kielikylpyjä. Pelkällä rahalla (tulonsiirroilla) ei asenteita muuteta, ne vaan virtaavat helposti kaljahanasta alas lähipubissa. Miksi nykyiset käyhät vanhemmat eivät halua lapsilleen parempaa kuin mitä itsellä on, tuohonhan perustui se sodanjälkeinen into kouluttaa köyhän perheen lapset?

Yhteiskuntatieteissä puhutaan sellaisesta ilmiöstä kuin, että säätykierron lakkaaminen. Tarkoittaa sitä, että toisin kuin aiempina vuosikymmeninä  nykyisin koulutus ei enää mahdollista syntymäluokasta nousua. Työväenluokasta tai syrjäytyneestä ei enää ponnisteta keskiluokkaan vaikka koulutusta olisi miten. Keskiluokka uusintaa itse rivinsä ja ei hyväksy säätynousijoita keskuuteensa. Moni uusakateeminen onkin kokenut mahdottomaksi mm. akateemisen viran saamisen. Toisekseen koulutus itsessään on muuttunut. Peruskoulu ja etenkin tyvoimakoulutus on muuttanut funktiotaan. Ennen sen ideana oli antaa mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin. Nykyisin pääpaino on kaikessa hiljaisuudessa siirtynyt status quon säilyttämiseen. Että kukaan ei pääsisi nykyisestä sosiaaliluokastaan eteenpäin eikä vastaavasti edes yritä sitä tavoitella.

Aika kiinnostava ajatus luonnotieteilijälle. Enkä kyllä itse tuollaista ole havainnut. Ehkä jossain kaupallisella alalla? Olen itse palkannut useita akateemisen tutkinnon omaavia enkä missään vaiheessa ole tiennyt heidän syntymä"säätyään", saatikka, että tuo olisi mitenkään kiinnostanut. Eniten se perhetausta voi vaikuttaa rohkeuteen hankkia koulutus, lähetä esim. ulkomaille uran vuoksi jne. Ja niitä "nälkäisiä", innokkaita luokkanousijoita palkataan käsittääkseni myös bisneksen puolelta aina kun etevä huomataan - usein ovat ulkomaalaisia nykyään. Luokkien saturaatio voi olla ihmisillä alemmuudentunteena omassa päässään?

Luonnontieteilijnä ymmärrät, että vaikka en ole henkilökohtaisesti havainnut vaikkapa rottaa ei se tarkoita sitä ettei sitä ole olemassa. Mitä tulee ulkomaalaisiin, niin pääsääntö kuitenkin on, että koska heidän ei haluta sotkevan pakkaa, heidän koulutuksensa nollataan. Esimerkiksi naisten osalta lääkärin koulutus tunnustetaan, mutta esimerkiksi vaikkapa Venäjällä hankittua kätilön tai sairaanhoitajan koulutusta ei tunnusteta. Ilmiö ei liity kehitysmaissa hankittuihin tutkintoihin vaan ylipäätään ulkomailla hankittuun tutkintoon.

Suomen Pankin Euro ja Talous blogijulkaisusta:

Miksi tuloerot voivat hidastaa talouskasvua?

Olettakaamme, että IMF:n ja OECD:n tutkimusten tulokset pitävät paikkansa ja suuret tuloerot hidastavat talouskasvua.  Mistä tämä voisi johtua?  Kirjallisuudessa on esitetty ainakin kolmenlaisia selityksiä: 

1) Ensimmäisen selityksen mukaan suuret tuloerot vaarantavat yhteiskuntarauhan ja talousjärjestelmän vakauden, ja tästä on puolestaan haittaa talouskasvulle.

Empiiristen todistusaineistojen valossa tämä vaikuttaa täysin mahdolliselta vaikutusmekanismilta, mutta ainakin tähänastinen empiirinen näyttö koskee lähinnä kehittyviä talouksia (ks. esim. Rodrik 1999).  Kyseinen tulema heijastanee sitä tosiseikkaa, että kehittyneissä talouksissa ei ole viime vuosikymmeninä ollut kovin vakavia (suurista tuloeroista johtuvia) taloudellisia ja yhteiskunnallisia konflikteja. Kun tulonjaon ja talouskasvun välisiä suhteita tarkastellaan vaikkapa vuosikymmenen tai parin kuluttua, johtopäätökset saattavat olla tässä suhteessa erilaisia. 

2) Toisen mahdollisen selityksen mukaan markkinatulojen epätasainen jakautuminen johtaa (demokraattisessa järjestelmässä) vaatimuksiin tulojen uudelleenjaosta.

3) Kolmannen mahdollisen selitysmallin mukaan yhteiskunnissa, joissa tuloerot ovat suuria, mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu eikä kaikkea lahjakkuuspotentiaalia saada käyttöön: Vaatimattomista oloista tulevat lapset ja nuoret jättävät opinnot kesken, kun koulun tai yliopiston lukukausimaksuihin ei ole varaa tai kun täytyy mennä töihin ansaitsemaan perheelle rahaa. Koulut eriytyvät, ja hyvää opetusta saa vain hyvätuloisten asuinalueilla.  Selitysmallin mukaan suuret tuloerot haittaavat talouskasvua, koska inhimillinen pääoma on nykyaikaisissa talouksissa keskeinen kasvun lähde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hedelmätöntä mennä saivarteluihin genetiikasta tms. kun kaikkien tutkimusten mukaan populaatio polarisoituu kovaa vauhtia. Jo nyt varakas vähemmistö ja huono-osaiset elävät elämään, jossa mitään kontaktipintaa tai tuntumaa toisen puolen elämään ei ole. Sen vuoksi empatiakin on kuolemassa, koska ei pystytä asettumaan toisen tilanteeseen. Älykkäillä ja ahkerilla geeneillä ei ole suurtakaan jakoa, jos kukaan ympäristöstä ei pysty näyttämään työssäkäyvän elämän mallia tai kokemus maailmasta supistuu kerrostalopihaan ja pieneen kotiin koska varallisuus ei riitä edes Tallinnan laivamatkaan.

Tämäpä juuri. Siihen entiseen pienviljelijäaikaan verrattuna alkaa yhteiskunnassa olla paljon tätä "koulutus ei kannata" ja "kuitenkin epäonnistut"- henkeä jota siirretään seuraavalle sukupolvelle. Ja toisaalta ne kouluttautuneet yhä kiivaammin haluavat omien lastensa parasta, mahdollistavat preppauskursseja ja kielikylpyjä. Pelkällä rahalla (tulonsiirroilla) ei asenteita muuteta, ne vaan virtaavat helposti kaljahanasta alas lähipubissa. Miksi nykyiset käyhät vanhemmat eivät halua lapsilleen parempaa kuin mitä itsellä on, tuohonhan perustui se sodanjälkeinen into kouluttaa köyhän perheen lapset?

Yhteiskuntatieteissä puhutaan sellaisesta ilmiöstä kuin, että säätykierron lakkaaminen. Tarkoittaa sitä, että toisin kuin aiempina vuosikymmeninä  nykyisin koulutus ei enää mahdollista syntymäluokasta nousua. Työväenluokasta tai syrjäytyneestä ei enää ponnisteta keskiluokkaan vaikka koulutusta olisi miten. Keskiluokka uusintaa itse rivinsä ja ei hyväksy säätynousijoita keskuuteensa. Moni uusakateeminen onkin kokenut mahdottomaksi mm. akateemisen viran saamisen. Toisekseen koulutus itsessään on muuttunut. Peruskoulu ja etenkin tyvoimakoulutus on muuttanut funktiotaan. Ennen sen ideana oli antaa mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin. Nykyisin pääpaino on kaikessa hiljaisuudessa siirtynyt status quon säilyttämiseen. Että kukaan ei pääsisi nykyisestä sosiaaliluokastaan eteenpäin eikä vastaavasti edes yritä sitä tavoitella.

Aika kiinnostava ajatus luonnotieteilijälle. Enkä kyllä itse tuollaista ole havainnut. Ehkä jossain kaupallisella alalla? Olen itse palkannut useita akateemisen tutkinnon omaavia enkä missään vaiheessa ole tiennyt heidän syntymä"säätyään", saatikka, että tuo olisi mitenkään kiinnostanut. Eniten se perhetausta voi vaikuttaa rohkeuteen hankkia koulutus, lähetä esim. ulkomaille uran vuoksi jne. Ja niitä "nälkäisiä", innokkaita luokkanousijoita palkataan käsittääkseni myös bisneksen puolelta aina kun etevä huomataan - usein ovat ulkomaalaisia nykyään. Luokkien saturaatio voi olla ihmisillä alemmuudentunteena omassa päässään?

Luonnontieteilijnä ymmärrät, että vaikka en ole henkilökohtaisesti havainnut vaikkapa rottaa ei se tarkoita sitä ettei sitä ole olemassa. Mitä tulee ulkomaalaisiin, niin pääsääntö kuitenkin on, että koska heidän ei haluta sotkevan pakkaa, heidän koulutuksensa nollataan. Esimerkiksi naisten osalta lääkärin koulutus tunnustetaan, mutta esimerkiksi vaikkapa Venäjällä hankittua kätilön tai sairaanhoitajan koulutusta ei tunnusteta. Ilmiö ei liity kehitysmaissa hankittuihin tutkintoihin vaan ylipäätään ulkomailla hankittuun tutkintoon.

No yhteiskuntatieteilijänä varmaan osaat laittaa jonkun tutkimusviitteen johon väitteesi perustuu, tuollaista tutkimusta kun en ole huomannut vaikka olettaisi kiinnostavan laajempaakin yleisöä  ja siksi uutisoitavan valtamedioissa. Jos tuo vain alan sisäistä pohdintaa tuskin kannattaa totuutena esittää. Alan ulkopuolisena, mutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja yliopistomaailmassa eläneenä en oikein jaksa uskoa mihinkään suuriin esteisiin luokkahypyille: meillä erot koulujen ja yliopistojen välillä on hyvin pienet ja suurimman osan juuret varsin kouluttamattomat ja maalaiset jos mennään isovanhempiin ja heidän vanhempiin asti. Ja puhuin juuri akateemisten palkkaamisista - eli esim.lääkärien (ja muidenkin alojen tohtoreiden, noista kokemukseni), niissä se osaaminen, motivaatio ja yhteistyökykyisyys ovat varmasti huomattavasti tärkeämpiä kuin isin tai äidin ammatti. Noista alemminkoulutetuista en tiedä, niissähän voi olla suuriakin kulttuurieroja käytänteissä jne minkä vuoksi tutkinnot eivät suoraan hyödynnettävissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hedelmätöntä mennä saivarteluihin genetiikasta tms. kun kaikkien tutkimusten mukaan populaatio polarisoituu kovaa vauhtia. Jo nyt varakas vähemmistö ja huono-osaiset elävät elämään, jossa mitään kontaktipintaa tai tuntumaa toisen puolen elämään ei ole. Sen vuoksi empatiakin on kuolemassa, koska ei pystytä asettumaan toisen tilanteeseen. Älykkäillä ja ahkerilla geeneillä ei ole suurtakaan jakoa, jos kukaan ympäristöstä ei pysty näyttämään työssäkäyvän elämän mallia tai kokemus maailmasta supistuu kerrostalopihaan ja pieneen kotiin koska varallisuus ei riitä edes Tallinnan laivamatkaan.

Tämäpä juuri. Siihen entiseen pienviljelijäaikaan verrattuna alkaa yhteiskunnassa olla paljon tätä "koulutus ei kannata" ja "kuitenkin epäonnistut"- henkeä jota siirretään seuraavalle sukupolvelle. Ja toisaalta ne kouluttautuneet yhä kiivaammin haluavat omien lastensa parasta, mahdollistavat preppauskursseja ja kielikylpyjä. Pelkällä rahalla (tulonsiirroilla) ei asenteita muuteta, ne vaan virtaavat helposti kaljahanasta alas lähipubissa. Miksi nykyiset käyhät vanhemmat eivät halua lapsilleen parempaa kuin mitä itsellä on, tuohonhan perustui se sodanjälkeinen into kouluttaa köyhän perheen lapset?

Yhteiskuntatieteissä puhutaan sellaisesta ilmiöstä kuin, että säätykierron lakkaaminen. Tarkoittaa sitä, että toisin kuin aiempina vuosikymmeninä  nykyisin koulutus ei enää mahdollista syntymäluokasta nousua. Työväenluokasta tai syrjäytyneestä ei enää ponnisteta keskiluokkaan vaikka koulutusta olisi miten. Keskiluokka uusintaa itse rivinsä ja ei hyväksy säätynousijoita keskuuteensa. Moni uusakateeminen onkin kokenut mahdottomaksi mm. akateemisen viran saamisen. Toisekseen koulutus itsessään on muuttunut. Peruskoulu ja etenkin tyvoimakoulutus on muuttanut funktiotaan. Ennen sen ideana oli antaa mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin. Nykyisin pääpaino on kaikessa hiljaisuudessa siirtynyt status quon säilyttämiseen. Että kukaan ei pääsisi nykyisestä sosiaaliluokastaan eteenpäin eikä vastaavasti edes yritä sitä tavoitella.

Aika kiinnostava ajatus luonnotieteilijälle. Enkä kyllä itse tuollaista ole havainnut. Ehkä jossain kaupallisella alalla? Olen itse palkannut useita akateemisen tutkinnon omaavia enkä missään vaiheessa ole tiennyt heidän syntymä"säätyään", saatikka, että tuo olisi mitenkään kiinnostanut. Eniten se perhetausta voi vaikuttaa rohkeuteen hankkia koulutus, lähetä esim. ulkomaille uran vuoksi jne. Ja niitä "nälkäisiä", innokkaita luokkanousijoita palkataan käsittääkseni myös bisneksen puolelta aina kun etevä huomataan - usein ovat ulkomaalaisia nykyään. Luokkien saturaatio voi olla ihmisillä alemmuudentunteena omassa päässään?

Luonnontieteilijnä ymmärrät, että vaikka en ole henkilökohtaisesti havainnut vaikkapa rottaa ei se tarkoita sitä ettei sitä ole olemassa. Mitä tulee ulkomaalaisiin, niin pääsääntö kuitenkin on, että koska heidän ei haluta sotkevan pakkaa, heidän koulutuksensa nollataan. Esimerkiksi naisten osalta lääkärin koulutus tunnustetaan, mutta esimerkiksi vaikkapa Venäjällä hankittua kätilön tai sairaanhoitajan koulutusta ei tunnusteta. Ilmiö ei liity kehitysmaissa hankittuihin tutkintoihin vaan ylipäätään ulkomailla hankittuun tutkintoon.

No yhteiskuntatieteilijänä varmaan osaat laittaa jonkun tutkimusviitteen johon väitteesi perustuu, tuollaista tutkimusta kun en ole huomannut vaikka olettaisi kiinnostavan laajempaakin yleisöä  ja siksi uutisoitavan valtamedioissa. Jos tuo vain alan sisäistä pohdintaa tuskin kannattaa totuutena esittää. Alan ulkopuolisena, mutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja yliopistomaailmassa eläneenä en oikein jaksa uskoa mihinkään suuriin esteisiin luokkahypyille: meillä erot koulujen ja yliopistojen välillä on hyvin pienet ja suurimman osan juuret varsin kouluttamattomat ja maalaiset jos mennään isovanhempiin ja heidän vanhempiin asti. Ja puhuin juuri akateemisten palkkaamisista - eli esim.lääkärien (ja muidenkin alojen tohtoreiden, noista kokemukseni), niissä se osaaminen, motivaatio ja yhteistyökykyisyys ovat varmasti huomattavasti tärkeämpiä kuin isin tai äidin ammatti. Noista alemminkoulutetuista en tiedä, niissähän voi olla suuriakin kulttuurieroja käytänteissä jne minkä vuoksi tutkinnot eivät suoraan hyödynnettävissä?

Kannattaa tutustua vaikkapa Pohjois-Karjalan monitieteellisen prekarisaatio -projektin tuloksiin.

Onneks voi olla melko luottavaisin mielin sitten kun lapsia tulee. Molemmilla, sekä miehellä että minulla, on keskimääräistä korkeampi ÄO ja korkeakoulutus. Tilastollisesti ajateltuna lapsemme siis tulee olemaan älykäs, jo geenien puolesta sekä meidän luomamme ympäristön vaikutuksesta. 

Mä en koe että kyse on niinkään varallisuudesta, mutta siitähän on selvät näytöt että älykkäillä vanhemmilla on älykkäämpiä lapsia. Siihen ei vaikuta ainoastaan geeniperimä, vaan myös se, että älykkäät vanhemmat luovat lapsilleen ympäristön jossa näiden kyvyt ja älykkyys pääsevät paremmin kehittymään. Jos vertaan kahta ystävääni joilla lapsia. Toinen lukee lapselle päivittäin, pelaa muistipelejä ja lautapelejä, kannustaa harrastamaan liikuntaa ja musiikkia jne. vaikka eivät ole varakkaita. Toisen lapsi taas viettää suuren osan ajastaan tabletin tai tv:n edessä, ja äiti aikansa somessa. Vaikea varmaan arvata kummalla lapsella tulee olemaan paremmat lähtökohdat kouluun siirtyessä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai yritä väittää että älykkyys ja varakkuus korreloisi jotenkin?

Se on kuule ihan päinvastoin. Rikastuminen on usein seurausta tyhmyyteen asti ulottuvasta röyhkeydestä ja oman edun tavoittelusta. Puhumattakaan siitä että rikastutaan perimällä. Jos on hyvät taloudelliset pohjat, niin tyhmänäkin voi kartuttaa omaisuuttaan lisää.

"Smart Parents Get Rich, Have Smart Kids Greg Mankiw, looking at this data, concluded that the correlation isn't due primaily to, say, wealthier parents being able to afford private school tuition or pricey tutors. Rather, Mankiw credited "parents' IQ," suggesting that wealthy parents are rich because they're smart, and that their kids inherit that intelligence. "Smart parents make more money and pass those good genes on to their offspring," he wrote."

http://www.theatlantic.com/politics/archive/2009/08/why-are-rich-kids-s…

Naurettavaa ottaa esimerkki maasta, jonka yhteiskuntarakenne on täysin poikkeava Suomen rakenteesta.

Suomalaisen hyvinvointivaltion tarjomat mahdollisuuet ja tasa-arvo ovat mahdollistaneet meillä (aiemmin) sosiaalisen nousun, nousun jopa mekittävään asemaan yhteiskunnassa. Tämä torpaa väitteen varallisuuden ja älykkyyden korrelaatiosta.

Varakkuus tarkoittaa tänä päivänä parempien mahdollisuuksien tarjoamista omille lapsille verrattuna vähemmän varakkaiden lapsiin. Yhteiskunnan kannalta se tarkoittaa, että kaikkea lahjakkuutta ei käytetä hyödyksi.

Näitä mahdollisuuksia on olennaisesti jo heikennetty - ja heikennetään koko ajan lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hedelmätöntä mennä saivarteluihin genetiikasta tms. kun kaikkien tutkimusten mukaan populaatio polarisoituu kovaa vauhtia. Jo nyt varakas vähemmistö ja huono-osaiset elävät elämään, jossa mitään kontaktipintaa tai tuntumaa toisen puolen elämään ei ole. Sen vuoksi empatiakin on kuolemassa, koska ei pystytä asettumaan toisen tilanteeseen. Älykkäillä ja ahkerilla geeneillä ei ole suurtakaan jakoa, jos kukaan ympäristöstä ei pysty näyttämään työssäkäyvän elämän mallia tai kokemus maailmasta supistuu kerrostalopihaan ja pieneen kotiin koska varallisuus ei riitä edes Tallinnan laivamatkaan.

Tämäpä juuri. Siihen entiseen pienviljelijäaikaan verrattuna alkaa yhteiskunnassa olla paljon tätä "koulutus ei kannata" ja "kuitenkin epäonnistut"- henkeä jota siirretään seuraavalle sukupolvelle. Ja toisaalta ne kouluttautuneet yhä kiivaammin haluavat omien lastensa parasta, mahdollistavat preppauskursseja ja kielikylpyjä. Pelkällä rahalla (tulonsiirroilla) ei asenteita muuteta, ne vaan virtaavat helposti kaljahanasta alas lähipubissa. Miksi nykyiset käyhät vanhemmat eivät halua lapsilleen parempaa kuin mitä itsellä on, tuohonhan perustui se sodanjälkeinen into kouluttaa köyhän perheen lapset?

Yhteiskuntatieteissä puhutaan sellaisesta ilmiöstä kuin, että säätykierron lakkaaminen. Tarkoittaa sitä, että toisin kuin aiempina vuosikymmeninä  nykyisin koulutus ei enää mahdollista syntymäluokasta nousua. Työväenluokasta tai syrjäytyneestä ei enää ponnisteta keskiluokkaan vaikka koulutusta olisi miten. Keskiluokka uusintaa itse rivinsä ja ei hyväksy säätynousijoita keskuuteensa. Moni uusakateeminen onkin kokenut mahdottomaksi mm. akateemisen viran saamisen. Toisekseen koulutus itsessään on muuttunut. Peruskoulu ja etenkin tyvoimakoulutus on muuttanut funktiotaan. Ennen sen ideana oli antaa mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin. Nykyisin pääpaino on kaikessa hiljaisuudessa siirtynyt status quon säilyttämiseen. Että kukaan ei pääsisi nykyisestä sosiaaliluokastaan eteenpäin eikä vastaavasti edes yritä sitä tavoitella.

Aika kiinnostava ajatus luonnotieteilijälle. Enkä kyllä itse tuollaista ole havainnut. Ehkä jossain kaupallisella alalla? Olen itse palkannut useita akateemisen tutkinnon omaavia enkä missään vaiheessa ole tiennyt heidän syntymä"säätyään", saatikka, että tuo olisi mitenkään kiinnostanut. Eniten se perhetausta voi vaikuttaa rohkeuteen hankkia koulutus, lähetä esim. ulkomaille uran vuoksi jne. Ja niitä "nälkäisiä", innokkaita luokkanousijoita palkataan käsittääkseni myös bisneksen puolelta aina kun etevä huomataan - usein ovat ulkomaalaisia nykyään. Luokkien saturaatio voi olla ihmisillä alemmuudentunteena omassa päässään?

Luonnontieteilijnä ymmärrät, että vaikka en ole henkilökohtaisesti havainnut vaikkapa rottaa ei se tarkoita sitä ettei sitä ole olemassa. Mitä tulee ulkomaalaisiin, niin pääsääntö kuitenkin on, että koska heidän ei haluta sotkevan pakkaa, heidän koulutuksensa nollataan. Esimerkiksi naisten osalta lääkärin koulutus tunnustetaan, mutta esimerkiksi vaikkapa Venäjällä hankittua kätilön tai sairaanhoitajan koulutusta ei tunnusteta. Ilmiö ei liity kehitysmaissa hankittuihin tutkintoihin vaan ylipäätään ulkomailla hankittuun tutkintoon.

No yhteiskuntatieteilijänä varmaan osaat laittaa jonkun tutkimusviitteen johon väitteesi perustuu, tuollaista tutkimusta kun en ole huomannut vaikka olettaisi kiinnostavan laajempaakin yleisöä  ja siksi uutisoitavan valtamedioissa. Jos tuo vain alan sisäistä pohdintaa tuskin kannattaa totuutena esittää. Alan ulkopuolisena, mutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja yliopistomaailmassa eläneenä en oikein jaksa uskoa mihinkään suuriin esteisiin luokkahypyille: meillä erot koulujen ja yliopistojen välillä on hyvin pienet ja suurimman osan juuret varsin kouluttamattomat ja maalaiset jos mennään isovanhempiin ja heidän vanhempiin asti. Ja puhuin juuri akateemisten palkkaamisista - eli esim.lääkärien (ja muidenkin alojen tohtoreiden, noista kokemukseni), niissä se osaaminen, motivaatio ja yhteistyökykyisyys ovat varmasti huomattavasti tärkeämpiä kuin isin tai äidin ammatti. Noista alemminkoulutetuista en tiedä, niissähän voi olla suuriakin kulttuurieroja käytänteissä jne minkä vuoksi tutkinnot eivät suoraan hyödynnettävissä?

Kannattaa tutustua vaikkapa Pohjois-Karjalan monitieteellisen prekarisaatio -projektin tuloksiin.

No näytti olleen hanke jossa pohdittin työn muuttumista, mukana maahanmuuttajat ja osa taloudeltaan kurjistuvaa Suomea. En kerennyt lukea hankkeen päätuotosta - suomekielistä kirjaa, mutta tuota luokkahyppyajatusta ei kyllä päätuloksissa näkynyt mitenkään. Luonnontieteilijänä pisti silmään, että tärkeimmät kirjottajat olivat maistereita - oliko kyseessä tutkimus vai vain joidenkin ihmisten kokemusten dokumentointi kun kirjoittajilla ei ole edes tuota tieteilijän peruskoulutusta, tohtorintutkintoa? Maissa joissa luokkayhteiskunta on ollut vahva kuten Englanti tuo saturaatiojuttu on varmasti olennainen asia - mutta Suomessa vastaavan nostaminen tuntuu enemmän passiivisen ilmapiirin lietsomiselta kuin suurelta yhteiskunnalliselta ongelmalta. t. Itsekin kouluttamattomien vanhempien korkeastikoulutettu jälkeläinen joka pärjännyt urallaan ilman saturaatiotuskia. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei koskaan tule vallitsemaan palkkatasa-arvo eikä yhtäläiset mahdollisuudet. Ne, jotka perivät vanhemmiltaan älykkään ja ahkeran ihmisen geenit, tulevat menestymään elämässään. Ne, jotka eivät, noh.. se tiedetään jo.

Kertokaa minulle, millä keinoilla estetään tämän mahdollisuuksien epätasa-arvo? Pitäisikö tietyn älykkyyden ylittäviltä kieltää lisääntyminen?

Ei tarvitse olla palkkatasa-arvoa ihan vaan sen takia ettei jollekin vähän tyhmemmälle tulisi paha mieli. Tyhmiltä pitäisi kieltää lisääntyminen.

Älykkyyden periytymisestä tehtyjä tutkimuksia luetaan näissä asioissa kuin piru raamattua.

On totta, että siellä erityislahjakkaissa ja erittäin älykkäissä ihmisissä, 1-2% koko väestöstä, on poikkeuksellisen paljon geenilotossa voittaneita.

Samaten heikkolahjaisimpien ongelmat saattavat usein johtua geenilotossa häviämisestä.

Mutta entäs muut?

Ovatko kaikki elämässään hyvin pärjänneet ihmiset aivan poikkeuksetta jo varhaislapsuudessaan osoittaneet poikkeuksellista lahjakkuutta?

Entäs jos suurin osa pärjäämisestä selittyisikin poikkeuksellisella sinnikkyydellä ja ahkeruudella?

Voisiko tämä puolestaan selittää sen, että iso osa menestyneistä ihmisistä on urheilutaustaisia, ts. tottuneita tekemään oman pärjäämisensä eteen hirveät määrät töitä ja vieläpä tehokkaasti? Hyvä urheilija tietää konstit, miten saada itsestään harjoituksissa ja kilpailuissa kaikki irti. Kaikki urheilijat koettavat rikkoa aikaisempia suorituksiaan, ja saavat saavutuksistaan palkkion voimakkaan mielihyvän muodossa. Jos urheilija saavuttaa urallaan riittävästi, hänen palkkiojärjestelmänsä kehittyy, ja saa aikaan menestyksennälän hänen kaikessa muussakin toiminnassaan. Tällä tavoin ihmisestä kuoriutuu suorituskeskeinen menestyksentavoittelija, joka pystyy antamaan joka kerta itsestään aina enemmän ja enemmän.

Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat mm. Alexander Stubb ja Urho Kekkonen, samoin lukuisat muut suomalaisessa yhteiskunnassa menestyneet.

Vierailija kirjoitti:

Tasapäistävä peruskoulu onnistuu tässä aika hyvin. Kapuloita rattaisiin sille, joka on muita etevämpi

Siinä on onnistuttu erinomaisesti varsinkin kun keskinkertaisuudet tai jopa heikkolahjaiset ovat opettamassa.