Miten estää tuloerot ja eriarvoistuminen vaikka älykkyys ja muut kyvyt periytyvät vahvasti?

Vierailija kirjoitti:

Älyä arvokkaampana pidän ns. pelisilmää ja kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa. Kyse on jonkinlaisesta nokkeluudesta ja  kyvystä käyttää muiden älyä tasapainoisesti hyväksi, jos huomaa, että itsellä eivät rahkeet riitä.  Sekin  on joku älykkyyden osa-alue. Johtaja-asemaan on oltava halua ja läheskään kaikki eivät halua johtajaksi. Moni älykäs haluaa olla asiantuntija, vaikka palkka olisi pienikin.

Kodin ja ympäristön ilmapiirillä ja käytetyllä kielellä ja symboleilla on merkitystä lapsen  tulevaisuudelle, sillä sanat aukovat ja luovat mielikuvia, joita toteutemme. On etuoikeus  kasvaa kodissa, jossa jo arkipuheessa vilisevät sellaiset sanat, jotka luovat mielikuvia hyvästä ja koulutusta arvostavasta tulevaisuudesta. On siis eri asia kuulla  vanhempiensa keskustelevan esim.  yliopistosta,   väitöskirjasta ja karonkasta  viisivuotiaana kuin törmätä sanoihin  viisikymppisenä, jos silloink

Sinä voit vääntää menestykseen johtavien ominaisuuksien määritelmää miten päin ikinä haluat, mutta aloituksen peruskuvio on ja pysyy. Jotkut ominaisuudet johtavat hyväosaisen elämään, ja ne ominaisuudet periytyvät geeneissä. Mahdollisuuksien tasa-arvon vallitessa hyväosaisius keskittyy niille suvuille, joissa nämä hyvät geenit kulkevat.

Vierailija kirjoitti:

Älyä arvokkaampana pidän ns. pelisilmää ja kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa. Kyse on jonkinlaisesta nokkeluudesta ja  kyvystä käyttää muiden älyä tasapainoisesti hyväksi, jos huomaa, että itsellä eivät rahkeet riitä.  Sekin  on joku älykkyyden osa-alue. Johtaja-asemaan on oltava halua ja läheskään kaikki eivät halua johtajaksi. Moni älykäs haluaa olla asiantuntija, vaikka palkka olisi pienikin.

Kodin ja ympäristön ilmapiirillä ja käytetyllä kielellä ja symboleilla on merkitystä lapsen  tulevaisuudelle, sillä sanat aukovat ja luovat mielikuvia, joita toteutemme. On etuoikeus  kasvaa kodissa, jossa jo arkipuheessa vilisevät sellaiset sanat, jotka luovat mielikuvia hyvästä ja koulutusta arvostavasta tulevaisuudesta. On siis eri asia kuulla  vanhempiensa keskustelevan esim.  yliopistosta,   väitöskirjasta ja karonkasta  viisivuotiaana kuin törmätä sanoihin  viisikymppisenä, jos silloink

Tämän voin vahvistaa. Olen sukuni ensimmäinen akateeminen, mutta kuljettanut lapsiani pienestä asti välillä yliopistolla (olin siis jo töissä tutkijana), joten omalle jälkikasvulle tämä on luonteva ympäristö.

Vierailija kirjoitti:

Esim ahkeruus tuskin kulkee geeneissä lun ihminen on luonnostaan "laiska", siis tekee asioita mahdollisimman paljon vaivaa säästäen. Ympäristö ja kasvatus merkitsee enemmän kuin geenit. Ihminen voi saada huippugeenit ja niin traumaattisen lapsuuden ettei huippugeeneistä ole mitään mainittavaa hyötyä. Ärsyttää tollanen luokittelu ihmisiin jotka menestyvät ja ovat "fiksuja" ja ihmisiin jotka eivät menesty eivätkä ole "fiksuja". Haloo, maailmassa on paljon muuttujia, ei asiat ole mustavalkoisia...

Ystävällisin terveisin korkeakoulutettu (köyhä), jonka isoisoisä oli luku- ja kirjoitustaidoton köyhän torpan poika keskeltä metsää.

Ahkeruus on puhekielinen nimitys ominaisuudelle, josta käytetään psykologiassa sanaa tunnollisuus. Tunnollisuus on yksi persoonallisuuden peruspiirteistä, ja se on periytyvä ominaisuus. Tunnollinen ihminen hoitaa hommansa hyvin, vaikka laiskottaisi. Silloin yleensä pärjää elämässä vähintään kohtalaisesti.