Miten estää tuloerot ja eriarvoistuminen vaikka älykkyys ja muut kyvyt periytyvät vahvasti?

Vierailija kirjoitti:

Voi ap reppana, heti aamusta tulet palstalle haukkumaan vähävaraisia. Olen aivan varma että KAIKKI köyhät ovat fiksumpia kuin sinä...hanki elämä.

Harmi, että koet kysymykseni haukkumisena. Haluaisin vilpittömästi tietää, miten saavutetaan sellainen yhteiskunta, joka on sdp:n ja vasemmiston mielestä oikeudenmukainen. Mielestäni se ei ole mahdollista.

Todista, että olen väärässä.

Esim ahkeruus tuskin kulkee geeneissä lun ihminen on luonnostaan "laiska", siis tekee asioita mahdollisimman paljon vaivaa säästäen. Ympäristö ja kasvatus merkitsee enemmän kuin geenit. Ihminen voi saada huippugeenit ja niin traumaattisen lapsuuden ettei huippugeeneistä ole mitään mainittavaa hyötyä. Ärsyttää tollanen luokittelu ihmisiin jotka menestyvät ja ovat "fiksuja" ja ihmisiin jotka eivät menesty eivätkä ole "fiksuja". Haloo, maailmassa on paljon muuttujia, ei asiat ole mustavalkoisia...

Ystävällisin terveisin korkeakoulutettu (köyhä), jonka isoisoisä oli luku- ja kirjoitustaidoton köyhän torpan poika keskeltä metsää.

Olen sitä mieltä, että tuloeroja ei ole tarpeen tasata. Se mikä on tarpeen on huolehtia siitä, että pienituloisimmillakin on riittävä elintaso. Ts. että kaikesta työstä saa kunnon palkan ja että köyhimmätkin pärjäävät minimitasolla. Oma elintasoni ei laskisi siitä mitenkään, jos Björn Wahlroos tai vaikka Bill Gates muuttaisi naapuriini ja alueen tuloerot samalla pompahtaisivat tuhatkertaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

älykkään ja ahkeran ihmisen geenit 

No sähän kuulostat oikein perinnöllisyystieteen asiantuntijalta. 

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että tuloeroja ei ole tarpeen tasata. Se mikä on tarpeen on huolehtia siitä, että pienituloisimmillakin on riittävä elintaso. Ts. että kaikesta työstä saa kunnon palkan ja että köyhimmätkin pärjäävät minimitasolla. Oma elintasoni ei laskisi siitä mitenkään, jos Björn Wahlroos tai vaikka Bill Gates muuttaisi naapuriini ja alueen tuloerot samalla pompahtaisivat tuhatkertaisiksi.

Mutta suhteellinen köyhyys on juuri se, mistä nykyään valitetaan puhuttaessa köyhyydestä. Absoluuttista köyhyyttää Suomessa ei ole ollut enää vuosikymmeniin.

Toisin sanoen pienituloisilla ON JO riittävä elintaso. Se, että pienituloinen haluaa väkisin asua Helsingissä ja siksi joutuu tinkimään menoistaan, on hänen valintansa.

Älykkyys on n. 50% perinnöllistä ja 50% ympäristön vuorovaikutuksessa syntyvää, lähinnä lapsuudessa. Lapsen älykkyyteen vaikuttaa ravinto ja fyysinen terveys ja lapsena saadut virikkeet. Kielelliset valmiudet on paremmat jos lapselle luetaan paljon. Ajattelu kehittyy jos lapsi leikkii paljon ja käyttää mielikuvitusta. Hyvätkin älygeenit voivat mennä hukkaan jos ympäristö ei tue niitä. Ja päinvastoin. Ja kuten todettu, ahkeruus on täysin älystä irrallinen piirre.

Sairas aloitus. Sairasta edes ajatella tuollaista kommunistista paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hedelmätöntä mennä saivarteluihin genetiikasta tms. kun kaikkien tutkimusten mukaan populaatio polarisoituu kovaa vauhtia. Jo nyt varakas vähemmistö ja huono-osaiset elävät elämään, jossa mitään kontaktipintaa tai tuntumaa toisen puolen elämään ei ole. Sen vuoksi empatiakin on kuolemassa, koska ei pystytä asettumaan toisen tilanteeseen. Älykkäillä ja ahkerilla geeneillä ei ole suurtakaan jakoa, jos kukaan ympäristöstä ei pysty näyttämään työssäkäyvän elämän mallia tai kokemus maailmasta supistuu kerrostalopihaan ja pieneen kotiin koska varallisuus ei riitä edes Tallinnan laivamatkaan.

Tämäpä juuri. Siihen entiseen pienviljelijäaikaan verrattuna alkaa yhteiskunnassa olla paljon tätä "koulutus ei kannata" ja "kuitenkin epäonnistut"- henkeä jota siirretään seuraavalle sukupolvelle. Ja toisaalta ne kouluttautuneet yhä kiivaammin haluavat omien lastensa parasta, mahdollistavat preppauskursseja ja kielikylpyjä. Pelkällä rahalla (tulonsiirroilla) ei asenteita muuteta, ne vaan virtaavat helposti kaljahanasta alas lähipubissa. Miksi nykyiset käyhät vanhemmat eivät halua lapsilleen parempaa kuin mitä itsellä on, tuohonhan perustui se sodanjälkeinen into kouluttaa köyhän perheen lapset?

Yhteiskuntatieteissä puhutaan sellaisesta ilmiöstä kuin, että säätykierron lakkaaminen. Tarkoittaa sitä, että toisin kuin aiempina vuosikymmeninä  nykyisin koulutus ei enää mahdollista syntymäluokasta nousua. Työväenluokasta tai syrjäytyneestä ei enää ponnisteta keskiluokkaan vaikka koulutusta olisi miten. Keskiluokka uusintaa itse rivinsä ja ei hyväksy säätynousijoita keskuuteensa. Moni uusakateeminen onkin kokenut mahdottomaksi mm. akateemisen viran saamisen. Toisekseen koulutus itsessään on muuttunut. Peruskoulu ja etenkin tyvoimakoulutus on muuttanut funktiotaan. Ennen sen ideana oli antaa mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin. Nykyisin pääpaino on kaikessa hiljaisuudessa siirtynyt status quon säilyttämiseen. Että kukaan ei pääsisi nykyisestä sosiaaliluokastaan eteenpäin eikä vastaavasti edes yritä sitä tavoitella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai yritä väittää että älykkyys ja varakkuus korreloisi jotenkin?

Se on kuule ihan päinvastoin. Rikastuminen on usein seurausta tyhmyyteen asti ulottuvasta röyhkeydestä ja oman edun tavoittelusta. Puhumattakaan siitä että rikastutaan perimällä. Jos on hyvät taloudelliset pohjat, niin tyhmänäkin voi kartuttaa omaisuuttaan lisää.

On ihan yleisesti tunnettu fakta, että älykkyys ja varakkuus korreloivat hyvin voimakkaasti. Kuten vastaavasti sitten myös köyhyys ja vähäisempi älykkyys. Googlaa niin sinäkin saat tietää asiasta.

Olisi perin kummallista, ellei älykäs ihminen käyttäisi älykkyyttään vähintään keskitason ja samantien hyvän materiaalisen tason saavuttamiseen. Miksi ei, jos on mahdollisuus. Tämän ei tarvitse tarkoittaa, että uhraa kaiken älykkyytensä mammon hankkimiseen, vaikka niinkin moni älykäs tekee valitettavasti.

Tuo "kaiken älykkyytensä uhraaminen mammonan hankkimiseen" on ei-niin-älykkäiden ja usein varattomien viljelemä myytti. Ei tarvita kuin muutama oikea liike, ja elämä on taloudellisesti huoletonta. Ei siinä hiki tule, eikä tarvitse uhrata mitään. Sitten voikin keskittiyä ylläpitämään terveyttä ja huolehtimaan mahdollisesta jälkikasvusta. Ettei heille käy esim näin:

http://www.nature.com/news/poverty-shrinks-brains-from-birth-1.17227

Vierailija kirjoitti:

Varallisuus ja älykkyys korreloivat siksi, että kouluälykkyydellä pääsee hyväpalkkaisiin ammatteihin. Esim. lääkäriksi on vaikea päästä, ellei ole melko monipuolisesti kouluälykäs, eli pitää osata lukea ja laskea.

On silti typerää yleistämistä olettaa, että kaikki älykkäät valitsevat pitkän koulutuksen ja ison palkan. Oma pieni otantani osoittaa, että moni hyvin älykäs jättäytyy kokonaan systeemin ulkopuolelle. Älykäs ihminen ei edes tarvitse kovin paljon rahaa, koska pärjää vähemmälläkin ja saa usein ne pienetkin tulot tuottamaan itselleen riittävästi tuloja. Älykkäimmät tuntemani ihmiset ovat yrittäjiä, jotka tekevät töitä pari päivää viikossa ja harrastavat muun aikaa.

Jonkinlaista tyhmyyttä on myydä kaikki aikansa mammonalle, vaikka sitä tulisi paljonkin.

Älä viitsi selitellä. Todella älykkään ei tarvitse ponnistella kovasti hyvän elintason saadakseen.

Vierailija kirjoitti:

Et kai yritä väittää että älykkyys ja varakkuus korreloisi jotenkin?

Se on kuule ihan päinvastoin. Rikastuminen on usein seurausta tyhmyyteen asti ulottuvasta röyhkeydestä ja oman edun tavoittelusta. Puhumattakaan siitä että rikastutaan perimällä. Jos on hyvät taloudelliset pohjat, niin tyhmänäkin voi kartuttaa omaisuuttaan lisää.

"Smart Parents Get Rich, Have Smart Kids Greg Mankiw, looking at this data, concluded that the correlation isn't due primaily to, say, wealthier parents being able to afford private school tuition or pricey tutors. Rather, Mankiw credited "parents' IQ," suggesting that wealthy parents are rich because they're smart, and that their kids inherit that intelligence. "Smart parents make more money and pass those good genes on to their offspring," he wrote."

http://www.theatlantic.com/politics/archive/2009/08/why-are-rich-kids-s…

Vierailija kirjoitti:

Esim ahkeruus tuskin kulkee geeneissä lun ihminen on luonnostaan "laiska", siis tekee asioita mahdollisimman paljon vaivaa säästäen. Ympäristö ja kasvatus merkitsee enemmän kuin geenit. Ihminen voi saada huippugeenit ja niin traumaattisen lapsuuden ettei huippugeeneistä ole mitään mainittavaa hyötyä. Ärsyttää tollanen luokittelu ihmisiin jotka menestyvät ja ovat "fiksuja" ja ihmisiin jotka eivät menesty eivätkä ole "fiksuja". Haloo, maailmassa on paljon muuttujia, ei asiat ole mustavalkoisia...

Ystävällisin terveisin korkeakoulutettu (köyhä), jonka isoisoisä oli luku- ja kirjoitustaidoton köyhän torpan poika keskeltä metsää.

Ikävää että otat tutkitun faktan noin henkilökohtaisesti. Se nyt vain menee Telluksella niin, että älykkäät rikastuvat tai ainakin vaurastuvat, ja älykkäät saavat tutkitusti fiksumpia lapsia, ja koska älykkäät rikastuvat tai ainakin vaurastuvat... Niin, huomaatko?

Köyhyys tyhmentää.

http://www.reuters.com/article/us-poverty-brain-idUSBRE97S10W20130829

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai yritä väittää että älykkyys ja varakkuus korreloisi jotenkin?

Se on kuule ihan päinvastoin. Rikastuminen on usein seurausta tyhmyyteen asti ulottuvasta röyhkeydestä ja oman edun tavoittelusta. Puhumattakaan siitä että rikastutaan perimällä. Jos on hyvät taloudelliset pohjat, niin tyhmänäkin voi kartuttaa omaisuuttaan lisää.

On ihan yleisesti tunnettu fakta, että älykkyys ja varakkuus korreloivat hyvin voimakkaasti. Kuten vastaavasti sitten myös köyhyys ja vähäisempi älykkyys. Googlaa niin sinäkin saat tietää asiasta.

Olisi perin kummallista, ellei älykäs ihminen käyttäisi älykkyyttään vähintään keskitason ja samantien hyvän materiaalisen tason saavuttamiseen. Miksi ei, jos on mahdollisuus. Tämän ei tarvitse tarkoittaa, että uhraa kaiken älykkyytensä mammon hankkimiseen, vaikka niinkin moni älykäs tekee valitettavasti.

Moni älykäs on epäsosiaalisempi ja vetäytyvämpi kuin vähemmän älykkäät. Se voi joissain tapauksissa estää älykkyyden täysipainoisen hyödyntämisen.

Ei ole olemassa yhtä älykkyyttä vaan erilaisia älykkyyden muotoja. Jokainen sellainenkin älykkyys perustuu useaan geeniin. Ja se että on älykäs vaikkapa musiikin tai taiteen alalla, ei toteudu ellei henkilö harjoita musiikkia tai taidetta. Ja vaikka harjoittaisikin, älykkyys ei suoraan realisoidu "menestykseksi".

Ajatellaanpa vaikka kuvataitelijoita, niin nykyisin Vincent van Goghia pidetään etevänä taitelijana. Elämänsä aikana hän ei kuitenkaan tainnut myydä kuin yhden teoksen ja eli köyhyydessä, sairastui psyykkisesti ja päätyi luultavasti itsemurhaan. Hän ei siis menestynyt sen mukaan miten käsite nykyisin ymmärretään (taloudellisesti ja sosiaalisesti). Koska hänen taiteellinen työnsä on nykyisin todella arvostettua, hän kuitenkin menestyi taitelijana.

Ahkeruusgeenejä ei ole kuullut olevan olemassakaan. Ja mitä ahkeruus edes tarkoittaa? Jos se määritellään työteliäisyytenä, niin ahkerimpia ovat historian aikana usein olleet vähiten taloudellisesti ja sosiaalisesti yhteiskunnissa menestyneet eli orjat, maanviljelijät ja teollisuustyöväki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim ahkeruus tuskin kulkee geeneissä lun ihminen on luonnostaan "laiska", siis tekee asioita mahdollisimman paljon vaivaa säästäen. Ympäristö ja kasvatus merkitsee enemmän kuin geenit. Ihminen voi saada huippugeenit ja niin traumaattisen lapsuuden ettei huippugeeneistä ole mitään mainittavaa hyötyä. Ärsyttää tollanen luokittelu ihmisiin jotka menestyvät ja ovat "fiksuja" ja ihmisiin jotka eivät menesty eivätkä ole "fiksuja". Haloo, maailmassa on paljon muuttujia, ei asiat ole mustavalkoisia...

Ystävällisin terveisin korkeakoulutettu (köyhä), jonka isoisoisä oli luku- ja kirjoitustaidoton köyhän torpan poika keskeltä metsää.

Ikävää että otat tutkitun faktan noin henkilökohtaisesti. Se nyt vain menee Telluksella niin, että älykkäät rikastuvat tai ainakin vaurastuvat, ja älykkäät saavat tutkitusti fiksumpia lapsia, ja koska älykkäät rikastuvat tai ainakin vaurastuvat... Niin, huomaatko?

Aika moni lisääntyy ihmisen kanssa, joka ei ole älyllisesti vastaava. Tasii kummasti eroja. Toisekseen en tunne yhtään älykästä ja varakasta koska huippuälykkäillä yleensä on kiinostusta monimutkaisempiin asioihin kuin rahan hankintaan. Nalle Wahlroos on poikkeus, hän todella on molempia, vaikkakin käytännön asioissa täysi käsi. Hänellehän ei esim. uskota lompakkoa mukaan työmatkoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hedelmätöntä mennä saivarteluihin genetiikasta tms. kun kaikkien tutkimusten mukaan populaatio polarisoituu kovaa vauhtia. Jo nyt varakas vähemmistö ja huono-osaiset elävät elämään, jossa mitään kontaktipintaa tai tuntumaa toisen puolen elämään ei ole. Sen vuoksi empatiakin on kuolemassa, koska ei pystytä asettumaan toisen tilanteeseen. Älykkäillä ja ahkerilla geeneillä ei ole suurtakaan jakoa, jos kukaan ympäristöstä ei pysty näyttämään työssäkäyvän elämän mallia tai kokemus maailmasta supistuu kerrostalopihaan ja pieneen kotiin koska varallisuus ei riitä edes Tallinnan laivamatkaan.

Tämäpä juuri. Siihen entiseen pienviljelijäaikaan verrattuna alkaa yhteiskunnassa olla paljon tätä "koulutus ei kannata" ja "kuitenkin epäonnistut"- henkeä jota siirretään seuraavalle sukupolvelle. Ja toisaalta ne kouluttautuneet yhä kiivaammin haluavat omien lastensa parasta, mahdollistavat preppauskursseja ja kielikylpyjä. Pelkällä rahalla (tulonsiirroilla) ei asenteita muuteta, ne vaan virtaavat helposti kaljahanasta alas lähipubissa. Miksi nykyiset käyhät vanhemmat eivät halua lapsilleen parempaa kuin mitä itsellä on, tuohonhan perustui se sodanjälkeinen into kouluttaa köyhän perheen lapset?

Sodan jälkeen köyhiä oli niin paljon ja Suomen talous kasvoi niin paljon että sosiaaliselle nousulle oli mahdollisuuksia. Nykyään tilanne on päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Tavallisesta akateemisesta perheestä ehkä tulee keskituloisia toimihenkilöitä tai tutkijoita mutta usein parhaiten menestyneet ovat vaatimattomista oloista ja heillä on kova motivaatio vaurastua esim. perustamalla oma yritys.

Kuka esim?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai yritä väittää että älykkyys ja varakkuus korreloisi jotenkin?

Se on kuule ihan päinvastoin. Rikastuminen on usein seurausta tyhmyyteen asti ulottuvasta röyhkeydestä ja oman edun tavoittelusta. Puhumattakaan siitä että rikastutaan perimällä. Jos on hyvät taloudelliset pohjat, niin tyhmänäkin voi kartuttaa omaisuuttaan lisää.

"Smart Parents Get Rich, Have Smart Kids Greg Mankiw, looking at this data, concluded that the correlation isn't due primaily to, say, wealthier parents being able to afford private school tuition or pricey tutors. Rather, Mankiw credited "parents' IQ," suggesting that wealthy parents are rich because they're smart, and that their kids inherit that intelligence. "Smart parents make more money and pass those good genes on to their offspring," he wrote."

http://www.theatlantic.com/politics/archive/2009/08/why-are-rich-kids-s…

Tämä kertoo asian ytimekkäämmin: "The New York Times Economix blog found "a very strong positive correlation between income and test scores (jenkkien sat testitulokset jotka mittaavat yleistä älykkyyttä)"

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että tuloeroja ei ole tarpeen tasata. Se mikä on tarpeen on huolehtia siitä, että pienituloisimmillakin on riittävä elintaso. Ts. että kaikesta työstä saa kunnon palkan ja että köyhimmätkin pärjäävät minimitasolla. Oma elintasoni ei laskisi siitä mitenkään, jos Björn Wahlroos tai vaikka Bill Gates muuttaisi naapuriini ja alueen tuloerot samalla pompahtaisivat tuhatkertaisiksi.

Mitä tärkeää rikkaat menettävät siinä jos tuloeroja tasataan? Platinaisen anuksenkiillottimen?