Lue keskustelun säännöt.
Lapset eivät taaskaan saa toisilta isovanhemmiltaan mitään joululahjaa
09.12.2016 |
Inhottavaa, että tämä vaikuttaa meihin, minuun ja mieheeni. Kunpa sen pystyisi vaan työntämään kokonaan pois mielestä. Mutta suosiminen ja arvojärjestys on niin räikeä, että sydämestä ottaa.
Miehen vanhemmat asuvat kaukana ja tulimme juuri vierailulta. Joululahjat annetaan näissä tapaamisissa, jos annetaan, koska lähettäminen ei tule kuuloonkaan (liian hankalaa ja kallista). Ennen joulua ei enää nähdä. Eli kaksi pientä jäi taas ilman ukin ja mummin lahjaa.
Miehen veljen lapset kyllä saavat yltäkylläiset lahjat. Tällä vierailulla miehen veljen vaimo kertoi, miten oli toivonut molemmille lapsille seuraavan kauden haalarit ja miten kätevää on, kun toisilta isovanhemmilta voi sitten toivoa lelupuolta. Kuuntelin hiljaa, pala kurkussa. Miten voi olla näin?! Miten nuo aikuiset ihmiset selittävät asian itselleen?! Sama tapahtui joulukalentereiden kanssa, veljen perheen lapset saivat hienot kalenterit, meidän lapset "unohtui".
Olen todella pahoillani ja tyrmistynyt. Miten saan nuo ihmiset edes jollain tapaa neutraaleiksi omassa mielessäni.. Ja entä sitten, kun lapset alkavat ymmärtää miten tämä menee?!!
Kommentit (63)
Surullista ja väärin. Lasten ja lastenlasten kanssa pitäisi olla tasapuolinen.
Pidätte kivan joulun eikä mitään synkistelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten on ap. kohtelevatko ja auttavat mummoa molemmat lapset oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, silloin kun mummo apua tarvitsee tai vaikkapa lastenlapsien seuraa?
Ymmärsin aloituksesta, teidän käyvän mummon luona kerran- pari vuodessa ja toinen lapsi asuu lähellä.
Ettei vain mummo haluaisi osoittaa kiitollisuutta tuolle toiselle lapselle, joka auttaa arkisissa askareissa ja antaa omaa aikaansa mummolle, jolloin suhteetkin ovat läheisemmät ja lämpimät.
Miksi anoppi on kaiken pahan alku ja juuri, missä on ap. vanhemmat? Vai eikö olla heidän kanssaan missään tekemisissä.
Kohtelevatko lapsen vanhemmatkaan omia lapsiaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti?
Luulen monessa perheessä teinin saavat kalliimpia joululahjoja, kuin parivuotias pikkusiskonsa. Ja vielä vanhemmiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten on ap. kohtelevatko ja auttavat mummoa molemmat lapset oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, silloin kun mummo apua tarvitsee tai vaikkapa lastenlapsien seuraa?
Ymmärsin aloituksesta, teidän käyvän mummon luona kerran- pari vuodessa ja toinen lapsi asuu lähellä.
Ettei vain mummo haluaisi osoittaa kiitollisuutta tuolle toiselle lapselle, joka auttaa arkisissa askareissa ja antaa omaa aikaansa mummolle, jolloin suhteetkin ovat läheisemmät ja lämpimät.
Miksi anoppi on kaiken pahan alku ja juuri, missä on ap. vanhemmat? Vai eikö olla heidän kanssaan missään tekemisissä.
Tietämättä ap:n tilannetta, kommentoin vain, että kaikilla ei ole vanhemmat elossa. Miksi aina kysytään missä ne toiset isovanhemmat ovat, jos "ongelma" on niiden toisten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Surullista ja väärin. Lasten ja lastenlasten kanssa pitäisi olla tasapuolinen.
Pidätte kivan joulun eikä mitään synkistelyä.
Miten se oikeudenmukaisuus kohtaa, jos mummo antaa lahjaksi 100€, jos kysymyksessä on parivuotias, teini tai nuori aikuinen, koska iästä johtuen tarpeet ovat niin erilaiset, samoin harrastukset ja ympäristö missä he elävät.
Jos lahjaraha käytettäisiin kampaamopalveluihin, niin teinillä se menee kerta käynnillä, mutta parivuotiaalle se riittää vuodeksi. Jolloin se ei olekaan enää oikeudenmukainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista ja valitettavan yleistä tuo suosiminen. Kyllä lapset sen pian huomaavat ja vaikuttaa suhteeseen isovanhempiin. Meillä anoppi ja appi suosivat selvästi myös siskoa ja siskon lapsia. Meitä ei ehditä nähdä edes joulun aikaan kun vietetään joulu jälleen siskon perheen kanssa. Tämä tapahtunut nyt useana vuonna. Meidän lapset eivät kiinnosta, mutta siskon lapsia hoidetaan monta kertaa viikossa. Kyse ei ole välimatkasta. Silloin harvoin kun nähdään niin koko aika puhutaan näistä toisista lapsista. Meidän lapset ja mieskin ovat tästä jopa sanoneet isovanhemmille, mutta ei oikein mennyt perille. Olen itse ollut pahoillani tästä lasten puolesta ja en vaan jaksa enää yrittää.
Eikö lahjoja pyydetä vaan annetaan! Kyllä idovanhempien kuluu kysyä lahjatoiveita eikä päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä toiveen sitten esititte?
Emme esittäneet mitään toiveita, koska niitä ei ole koskaan kysytty! Millä tavalla sinä esität lahjatoiveen jos sellaista ei kysytä??
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti ei laita koskaan lahjoja. Minkäpä tuolle mahtaa. Elämäss ei voi saada kaikkea, pitää olla tyytyväinen siihen mitä on.
Tämä olisi tässäkin tapauksessa ihan ok - JOS eivät sitten antaisi niitä lahjoja yhtään kenellekään. Mutta jos 2 lapsenlasta saa lahjat ja 2 ei, niin se EI ole ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi aikuisten asioihin pitää lapsetkin sotkea. Jos kahdelta nuorimmaiselta puuttuu paketti, ostat itse. Ja se on siinä. Ei kait lapsille kerrota, joululahjat olevan isovanhemmilta tai vanhemmilta.
Ainakin meillä joulupukki tuo lahjat lapsille, eikä isovanhemmat tai äiti.
Usein lastenlapsien eriarvoisuus johtuu aikuisten ihmissuhteista ja ajattelemattomuudesta. Ehkä tässä tapauksessa isovanhempien rahavarat ovat rajalliset ja he haluavat panostaa isompien lahjoihin, kun usein tarvetta on enemmän ja nuoremmat saa vuorostaan vanhemmilta lapsilta.
Meillä esikoinen on saanut kaikkeen eniten, kun mitään entisiä ei ollut ja nuorin taas vähiten.
Enkä koskaan ole mieltäni pahoittanut, kun teinit ovat saaneet rahallisesti suuremmat lahjat, kuin parivuotias, koska tarvekkin on aivan erilainen.
Minä taas en ymmärrä näitä, jotka valehtelevat lapsille joulupukista. Meillä lahjat on äidiltä, isältä, mummolta, tädiltä, enolta jne.
Ostakaa itse omat lahjanne.
Niin mekin tehtiin kun isovanhemmilta tuli aina vääränlaisia lahjoja. Vaikka kysyivät mitä toivotaan niin aina kuitenkin jotakin muuta. Ei lahjojen perään kannata ruikuttaa, ostaa itse mitä haluaa ja on tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en osta kenellekään koskaan mitään, enkä myöskään vaadi keneltäkään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä he ovat sanoneet, kun olette asiasta heidän kanssaan puhuneet?
Ei ole tullut mieleenkään tentata appivanhemmiltani miksi he ostavat lahjoja toisille lapsenlapsilleen, mutta eivät meidän lapsille. Ensinnäkin, mitä se auttaisi? Syntyisi ilmiriita? Tai he alkaisivat ostaa jotain koska heidät pakotettiin selkä seinää vasten?
Not my style.
Ennemminkin haluaisin löytää jonkun keinon saada tilanne ja heidät neutraaleiksi. Niin ettei tilanne harmittaisi lasten puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälleen kerran yksi syy olla onnellinen avioerosta. Ex-mieheni äiti on juuri tällainen, suosii oman tyttönsä lapsia. Mutta enpä ole ollutkaan eron jälkeen tekemisissä, eivätkä lapsetkaan juuri ole. Ihanaa, suosittelen!
Vierailija kirjoitti:
Niin surullista kuin se onkin, monissa perheissä on lempilapset, ja inhokkilapset. Lemppareille ostetaan isot kasat kaikkea, ja inhokki jää ilman. Vanhemmat eivät näe kuviossa mitään väärää, onhan nyt itsestään selvää että se lempilapsi on parempi ja tärkeämpi ja ansaitsee enemmän.
Jos tilanne on ollut sama pienestä pitäen, on asia varmasti todella kipeä miehellesi. Miten käsittelet sitä, että vanhempasi eivät rakasta sinua yhtä paljon kuin toista lastaan? Millä sen selität puolisolle, joka miettii joululahjoja, kun olet koko elämäsi saanut pyytää anteeksi olemassaoloasi ja sitä ettet ole yhtä hyvä ja rakas kuin toinen? Minun mielestäni joku lasten haalarit on yks paskan hailee tässä, enemmän miettisin sitä miestä, jos hän on joutunut koko elämänsä olemaan se huonompi lapsi.
Kiitos sinulle tästä <3
Kommentti jollakin tapaa avasi sellaisen ikkunan, josta en ole aiemmin ymmärtänyt katsoa. Kiitos siitä sinulle, ventovieras ihminen. Nyt ehkä ymmärrän jotain todella oleellista. Juuri tällaisten oivallusten takia yhä käyn tällä foorumilla ja luen täällä aloituksia ja kommentteja - ja asetan itsekin toisinaan omia kysymyksiä, kuten nyt tein. Joskus täältä saa huiman terävänäköisiä ja pistämättömiä vastauksia, kuten omasi oli.
Mitä aion nyt tehdä: alan empatoida miestäni. Unohdan miehen (ilmeisen häiriintyneet) vanhemmat. Keskityn meidän perheeseen.
Hyvää joulun odotusta <3
Minun vanhempani suosivat veljeäni ja hänen perhettään. Jostain syystä etenkin äitini tekee näin, vaikka itse pitääkin meteliä siitä, kuinka haluaa olla tasapuolinen kaikille. Tämä asetelma on ollut ihan lapsesta lähtien. Eli ei tullut sinänsä minään yllätyksenä, että lastenlasten suhteen jatkuu sama meno.
Meillä anoppi suosii myös. Miehen edellisen liiton lapsi(asuu äitinsä perheen kanssa, ovat varakkaita) saa tänä jouluna n. 200e edestä tavaraa, 11v tyttö. Minun ja miehen lapset 8v ja 2v saavat yhteensä 30e edestä. Miehen siskon (lääkäreitä molemmat)perhe viedään lomalle, maksetaan matkat, hotellit yms. Toisaalta, paskat siitä. Meidän lapset arvostaa enempi sitä kun tehdään ja syödään yhdessä pipareita, leikitään lumilinnassa ja varmasti saavat ihan tarpeeksi pakettia muiltakin, eivätkä ole turhan nuukia hinnan suhteen.
Tämä on surullisen tuttua. Milä saa ihmisen käyttäytymään niin, että käyttäydytään epäoikeudenmukaisesti? Onko itse koettu samaa? Tunteita on vaikea hallita, mutta käytöstä ei. Toisaalta isovanhemmat siinä lopulta menettävät.
Vierailija kirjoitti:
Tälläisiä ne mummot ovat ja siksi olen saanut elinikäisen trauman ja paljon mieleni pahoittanut. Pitää taas jouluna ottaa puheeksi veljeni kanssa.
Voitko ap. kuvitella, mun mummo oli niin epätasa-arvoinen, että meni sairastumaan ja vuoteenomaksi juuri ennen syntymääni ja parin vuoden päästä jopa kuolla kupsahti.
Taas veljilleni hän oli kovin antelias ja joka joulu- ja syntymäpäivä talletti tilille 100mk ja antoi tikkukaramellin. Ja tämä kaikki tapahtui 10v. ajan ja toisella jopa 13v. ajan.
Ja minä en saanut mitään, en edes tikkukaramelliä mummolta. Eikö ole suuri vääryys ja epäoikeudenmukaisuus.
Aloituksestasi tulikin mieleen, taidan ottaa asian esille veljieni kanssa joulupöydässä ja pyytää tasoitusta, vuosikausien vääryydestä. Eihän se näin voi mennä, jos mummot kohtelevat epätasa)arvoisesti lastenlapsiaan.
Oikeastiko pidät tätä samana asiana, kuin sitä, että mummo ostaa järjestelmällisesti vain toisen lapsensa lapsille joululahjoja, ja toiselle ei?
Palstamamman ironia kuulostaa samalta kuin palstalla useampaan kertaan olleet nillitykset siitä, että kyllä minulla on ollut asiat huonosti ja jonkun toisen pitää osoittaa kiitollisuutta siitä, että hänellä on asia x.
"Mulla ei ollut mummoa ja sun kakaroillasi on edes mummo. Arvaa kuinka monta synttäriä, joulua, juhannusta, häitä, ristiäisiä itkin, kun mulla ei ollut mummoa. Saisit hävetä ap, kun että arvosta sitä, että sun lapsillasi on edes mummo." Ja itkua sekä krokotiilin kyyneliä perään.