Lue keskustelun säännöt.
Lapset eivät taaskaan saa toisilta isovanhemmiltaan mitään joululahjaa
09.12.2016 |
Inhottavaa, että tämä vaikuttaa meihin, minuun ja mieheeni. Kunpa sen pystyisi vaan työntämään kokonaan pois mielestä. Mutta suosiminen ja arvojärjestys on niin räikeä, että sydämestä ottaa.
Miehen vanhemmat asuvat kaukana ja tulimme juuri vierailulta. Joululahjat annetaan näissä tapaamisissa, jos annetaan, koska lähettäminen ei tule kuuloonkaan (liian hankalaa ja kallista). Ennen joulua ei enää nähdä. Eli kaksi pientä jäi taas ilman ukin ja mummin lahjaa.
Miehen veljen lapset kyllä saavat yltäkylläiset lahjat. Tällä vierailulla miehen veljen vaimo kertoi, miten oli toivonut molemmille lapsille seuraavan kauden haalarit ja miten kätevää on, kun toisilta isovanhemmilta voi sitten toivoa lelupuolta. Kuuntelin hiljaa, pala kurkussa. Miten voi olla näin?! Miten nuo aikuiset ihmiset selittävät asian itselleen?! Sama tapahtui joulukalentereiden kanssa, veljen perheen lapset saivat hienot kalenterit, meidän lapset "unohtui".
Olen todella pahoillani ja tyrmistynyt. Miten saan nuo ihmiset edes jollain tapaa neutraaleiksi omassa mielessäni.. Ja entä sitten, kun lapset alkavat ymmärtää miten tämä menee?!!
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama homma, anoppi ka appi eivät edes vaivaudu paikalle kun on lasten synttärit mutta tyttärensä lasten juhliin valmistellaan kyllä kakut ja maksetaan taikurit yms.
Anoppi sai sitten omissa synttärijuhlissaan näpäytyksen kun oma äitini oli ostanut kuopukselleni mekon ja käsilaukun ja yksi vieras kysyi mistäs noin hienon mekon oot saanu ja lapsi vastasi että mummulta ja vieras luuli tietysti että miehen äidiltä ja lapseni korjasi "ei siltä, siltä me ei saada ikinä mitään lahjoja"
Oli siinä anoppi punainen ja vieraat myös.. Yritin selittää että me niin harvoin nähdään mutta lapsi taas kertoi totuuden että nähdäänpäs mutta mummu antaa vain X ja Y lahjoja ei meille.
Että kyllä ne lapset huomaa eriarvoisuuden mutta ei pidä antaa sen häiritä.
Kasvattamaton kakara. Ja toisekseen toisen syntymäpäivät ei ole paikka näpäytellä. Miten voikaan aikuinen ihminen olla noin katkera siitä että ei saa materiaa sille omalle kullanherttileerilleen
Tämän lapsen äiti tai isäkö siellä juhlissa sanoi nuo lapsen sanat? Onko sulla ymmärryksessä vikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain isänäidiltä joka joulu joko villasukat tai käsineet, kun serkkuni sai jonkun kalliin lelun. En sitä lapsena mitenkään ymmärtänyt, enkä vieläkään, ei nuo sukat olleet edes mummin itse tekemiä vaan jostain myyjäisistä. Varmasti tiesi kumpi ilahduttaa pientä lasta enemmän, sukat vai lelu.
Meillä lapsilla ainakin ne villasukat menee ensinmäisen jalkaan ja lelut siirretään syrjään. Osa viime joululahjoista on jäänyt jonnekin sinne kaappien perukoille, mutta villasukat kuluneet puhki. Niitä odotelessa.
No jos on vaan yhdet per vuosi ja muuten palelisi jalat niin johan siinä voikin jo odottaa. Usein nuo on kuitenkin sellaisia perustarpeita jotka vanhemmat hankkivat joka tapauksessa.
Niin surullista kuin se onkin, monissa perheissä on lempilapset, ja inhokkilapset. Lemppareille ostetaan isot kasat kaikkea, ja inhokki jää ilman. Vanhemmat eivät näe kuviossa mitään väärää, onhan nyt itsestään selvää että se lempilapsi on parempi ja tärkeämpi ja ansaitsee enemmän.
Jos tilanne on ollut sama pienestä pitäen, on asia varmasti todella kipeä miehellesi. Miten käsittelet sitä, että vanhempasi eivät rakasta sinua yhtä paljon kuin toista lastaan? Millä sen selität puolisolle, joka miettii joululahjoja, kun olet koko elämäsi saanut pyytää anteeksi olemassaoloasi ja sitä ettet ole yhtä hyvä ja rakas kuin toinen? Minun mielestäni joku lasten haalarit on yks paskan hailee tässä, enemmän miettisin sitä miestä, jos hän on joutunut koko elämänsä olemaan se huonompi lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain isänäidiltä joka joulu joko villasukat tai käsineet, kun serkkuni sai jonkun kalliin lelun. En sitä lapsena mitenkään ymmärtänyt, enkä vieläkään, ei nuo sukat olleet edes mummin itse tekemiä vaan jostain myyjäisistä. Varmasti tiesi kumpi ilahduttaa pientä lasta enemmän, sukat vai lelu.
Mummon tekemät sukat<3
Leluja yms saa muutenkin, mutta mummolta sukat vain jouluisin.
Itsetekemät olisikin henkilökohtaiset mutta jotkut jostain ostetut perussukat aika tylsä lahja pienelle lapselle kun nykypäivänä niistä sukista harvalla on pulaa.
Minusta vaatteet sun muut kuuluu vanhempien ostaa lapsille. Tavaraa nykylapsilla on liikaa. Karkit tai lahjakortit on hyvä lahja. Tai esim että mummo vie lapsen jätskille ja elokuviin tms.
Itse en kehtaisi ikinä alkaa vaatimaan lahjoja keneltäkään. Lahja annetaan jos annetaan, antamisen ilosta, ei vaatimusten takia. Myös lapset pitää opettaa tähän ja iloitsemaan pienistäkin lahjoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain isänäidiltä joka joulu joko villasukat tai käsineet, kun serkkuni sai jonkun kalliin lelun. En sitä lapsena mitenkään ymmärtänyt, enkä vieläkään, ei nuo sukat olleet edes mummin itse tekemiä vaan jostain myyjäisistä. Varmasti tiesi kumpi ilahduttaa pientä lasta enemmän, sukat vai lelu.
Mummon tekemät sukat<3
Leluja yms saa muutenkin, mutta mummolta sukat vain jouluisin.
No ne eivät olleet itsetehdyt ja minä sain leluja vain jouluisin, jos sain, ja toinen isoäitini kutoi jatkuvasti uusia sukkia. Kyllä siinä tunsi itsensä toisarvoiseksi suhteessa serkkuun, kun serkku sai jonkun barbiauton ja minä ne sukat.
Nykylapset saa käsittämättömät kasat lahjoja. Leluja niin paljon ettei niillä ehdi leikkiä tai kiintyä niihin. Nukkeja on kasapäin ja autoja vaikka koko kylälle. Miten siinä oppii arvostamaan sitä että joka tavaran eteen pitää jonkun tehdä töitä, että ansaitsee siihen rahat. Miten oppii pitämään huolta tavaroistaan? Mielikuvituskin kärsii kun tavaraa on liikaa ja leluja jotka leikkii lapsen puolesta kun nappia painaa.
Ei lapset mieti keneltä lahjat tulee, pukkihan ne tuo. Toisaalta, jos ihminen on mulkku, hän on mulkku myös saatuaan lapsenlapsia. Sitä ei voi muuttaa. Itse en menisi kylään ollenkaan jos lapsenlapsia kohdellaan epätasa-arvoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini ostaa meidän lapsille pienet lahjat, vaikka muille ei. Kaksi syytä. Lapsenlapsia 14 ja äidillä pieni eläke. Toinen syy. Minä käyn siivoamassa äidille, tilaan lääkäriajat, käytän lääkärisdä, jaan lääkkeet, käytän kaupassa. Muut sisarukset käyvät joskus vain kylässä. Äitini antaa siksi piebet lahjat lapsilleni, koska haluaa sillä kiittää minua kaikesta avusta
Annat lapsillesi huonon mallin murehtimalla joulukalenteria ja lahjoja. Anna olla! Sä olet aikuinen, sulla pitäisi olla kapasiteettia muuhunkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tälläisiä ne mummot ovat ja siksi olen saanut elinikäisen trauman ja paljon mieleni pahoittanut. Pitää taas jouluna ottaa puheeksi veljeni kanssa.
Voitko ap. kuvitella, mun mummo oli niin epätasa-arvoinen, että meni sairastumaan ja vuoteenomaksi juuri ennen syntymääni ja parin vuoden päästä jopa kuolla kupsahti.
Taas veljilleni hän oli kovin antelias ja joka joulu- ja syntymäpäivä talletti tilille 100mk ja antoi tikkukaramellin. Ja tämä kaikki tapahtui 10v. ajan ja toisella jopa 13v. ajan.
Ja minä en saanut mitään, en edes tikkukaramelliä mummolta. Eikö ole suuri vääryys ja epäoikeudenmukaisuus.
Aloituksestasi tulikin mieleen, taidan ottaa asian esille veljieni kanssa joulupöydässä ja pyytää tasoitusta, vuosikausien vääryydestä. Eihän se näin voi mennä, jos mummot kohtelevat epätasa)arvoisesti lastenlapsiaan.
Kyllä on ihme vinkunaa ap:ltä. Joulukuu vasta alussa ja jo valittaa saamattomista joululahjoista!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain isänäidiltä joka joulu joko villasukat tai käsineet, kun serkkuni sai jonkun kalliin lelun. En sitä lapsena mitenkään ymmärtänyt, enkä vieläkään, ei nuo sukat olleet edes mummin itse tekemiä vaan jostain myyjäisistä. Varmasti tiesi kumpi ilahduttaa pientä lasta enemmän, sukat vai lelu.
Meillä lapsilla ainakin ne villasukat menee ensinmäisen jalkaan ja lelut siirretään syrjään. Osa viime joululahjoista on jäänyt jonnekin sinne kaappien perukoille, mutta villasukat kuluneet puhki. Niitä odotelessa.
Tässä tuli se syy miksi ei oikein lahjojen osto kiinnosta. Huomannut siskolla käydessäni, että suurin osa joulu-ja syntymäpäivälahjoista lojuu vielä paketeissaan, eikä vaatteitakaan käyttöön ole otettu.
Pisteet miehen veljelle, että uskaaltaa esittää niitä toiveita, jotka ihan oikeasti meneen käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Tälläisiä ne mummot ovat ja siksi olen saanut elinikäisen trauman ja paljon mieleni pahoittanut. Pitää taas jouluna ottaa puheeksi veljeni kanssa.
Voitko ap. kuvitella, mun mummo oli niin epätasa-arvoinen, että meni sairastumaan ja vuoteenomaksi juuri ennen syntymääni ja parin vuoden päästä jopa kuolla kupsahti.
Taas veljilleni hän oli kovin antelias ja joka joulu- ja syntymäpäivä talletti tilille 100mk ja antoi tikkukaramellin. Ja tämä kaikki tapahtui 10v. ajan ja toisella jopa 13v. ajan.
Ja minä en saanut mitään, en edes tikkukaramelliä mummolta. Eikö ole suuri vääryys ja epäoikeudenmukaisuus.
Aloituksestasi tulikin mieleen, taidan ottaa asian esille veljieni kanssa joulupöydässä ja pyytää tasoitusta, vuosikausien vääryydestä. Eihän se näin voi mennä, jos mummot kohtelevat epätasa)arvoisesti lastenlapsiaan.
Olet keskenkasvuinen idiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä sama tarina toistuu viikottain er muodoissa.
Aloittajana aina nainen ja katalia ovat miehen sukulaiset.
Kuka jaksaa vääntää tätä tuubaa kuukaudesta toiseen?
Näin on meilläkin, isovanhemmat antavat isommat lahjat siskon lapsille, kuin meidän, mutta se on jopa meidän toive, koska me molemmat ollaan hyväpalkkaisessa työssä ja siskoni taas yh ja elää vähemmillä tuloilla. Minusta se on isovanhemmilta hyvä ja muistutan vanhempiani joka joulu, ettei kaivata lahjoja, vaan mieluimmin auttaa siskoani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälläisiä ne mummot ovat ja siksi olen saanut elinikäisen trauman ja paljon mieleni pahoittanut. Pitää taas jouluna ottaa puheeksi veljeni kanssa.
Voitko ap. kuvitella, mun mummo oli niin epätasa-arvoinen, että meni sairastumaan ja vuoteenomaksi juuri ennen syntymääni ja parin vuoden päästä jopa kuolla kupsahti.
Taas veljilleni hän oli kovin antelias ja joka joulu- ja syntymäpäivä talletti tilille 100mk ja antoi tikkukaramellin. Ja tämä kaikki tapahtui 10v. ajan ja toisella jopa 13v. ajan.
Ja minä en saanut mitään, en edes tikkukaramelliä mummolta. Eikö ole suuri vääryys ja epäoikeudenmukaisuus.
Aloituksestasi tulikin mieleen, taidan ottaa asian esille veljieni kanssa joulupöydässä ja pyytää tasoitusta, vuosikausien vääryydestä. Eihän se näin voi mennä, jos mummot kohtelevat epätasa)arvoisesti lastenlapsiaan.
Olet keskenkasvuinen idiootti.
Tai sinä et vain ymmärtänyt :)
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti ei laita koskaan lahjoja. Minkäpä tuolle mahtaa. Elämäss ei voi saada kaikkea, pitää olla tyytyväinen siihen mitä on.
On vähän eri asia olla antamatta kenellekään mitään kuin että suosii noin räikeästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälläisiä ne mummot ovat ja siksi olen saanut elinikäisen trauman ja paljon mieleni pahoittanut. Pitää taas jouluna ottaa puheeksi veljeni kanssa.
Voitko ap. kuvitella, mun mummo oli niin epätasa-arvoinen, että meni sairastumaan ja vuoteenomaksi juuri ennen syntymääni ja parin vuoden päästä jopa kuolla kupsahti.
Taas veljilleni hän oli kovin antelias ja joka joulu- ja syntymäpäivä talletti tilille 100mk ja antoi tikkukaramellin. Ja tämä kaikki tapahtui 10v. ajan ja toisella jopa 13v. ajan.
Ja minä en saanut mitään, en edes tikkukaramelliä mummolta. Eikö ole suuri vääryys ja epäoikeudenmukaisuus.
Aloituksestasi tulikin mieleen, taidan ottaa asian esille veljieni kanssa joulupöydässä ja pyytää tasoitusta, vuosikausien vääryydestä. Eihän se näin voi mennä, jos mummot kohtelevat epätasa)arvoisesti lastenlapsiaan.
Olet keskenkasvuinen idiootti.
Hei, tuohan oli ironiaa!
Mäkin ymmärtäisin sen ettei anneta kellekään mitään. Mutta jos annetaan, niin pitäisi antaa tasapuolisesti.
Mummon tekemät sukat<3
Leluja yms saa muutenkin, mutta mummolta sukat vain jouluisin.