Mies sanoi että pahonpitelen häntä henkisesti, onko näin?

Vierailija kirjoitti:

Mököttäminen - mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa. Siinä miehesi on oikeassa.

Tiedän, mutta se ei ole tarkoitus. Olen saattanut yrittää päiviä ottaa jotakin asiaa esille ilman vastakaikua ja lopulta olen aivan järkyttävän vihainen ja pettynyt, enkä yksinkertaisesti saa sanaa suustani vaikka miten haluaisin. Silloin mies tosin yritää puhua, vaikka tarvitsisin hieman tilaa koota itseni.

Tätä mököttämistä ei ole ollut paljoa, mutta tiedän ettei se tee siitä oikeampaa.

En vain pysty puhumaan vaikka kuinka haluaisin.

Miten ihmeessä voi tuhota päivittäin toisen omaisuutta? Kuulostaa erikoiselta ja epäuskottavalta. Miten hän tuhoaa? Leikkaa saksilla vaatteen silpuiksi per päivä vai?

Miksi te ihmiset jäätte tuollaisiin suhteisiin? En voisi kuvitellakaan, että heittäisin elämäni hukkaan ihmisen kanssa, joka ei kunnioita minua lainkaan.

Oma mieheni pitää minua erityisenä, viehättävänä ja "parhaana mahdollisena vaimona", edelleen. On onnekas, että on saanut minut (siis sanoo noin).

Toki meilläkin ongelmamme ja riitamme on, mutta halusin vain sanoa esimerkin kunnioittavasta ja rakastavasta kommunikaatiosta.

Lue kirja Why does he do that?

Miehesi harrastaa henkistä väkivaltaa.

Nyt jätät tuon miehen. Oikeasti. Hän ei ikinä tule oppimaan mitään, ettekä selvästi sovi toisillenne. Hän tarvitsisi jonkun oikein topakan ja tiukkasanaisen naisen, joka pakottaisi hänet lopettamaan venkoilunsa, sinä taas tarvitset jonkun hienotunteisen miehen.

Ja kun eroar ja alat taas hakeutua parisuhdemarkkinoille, MUISTA tuo kokemuksesi. Äläkä edes yritä pariutua voimakastahtoisten ns. "alfojen" kanssa, koska tulet yhä uudestaan jyrätyksi. Tuollaisia he nimittäin pahimmillaan ovat, taitavia manipuloijia ja toisen persoonan litistäjiä.

Oikeasri vahva mies osaa ja haluaa antaa toisellekin arvon, mutta ns. Alfat eli itsekkäät minäminä-miehet eivät osaa. Tehdään se ero määritelmissä. Ihminen, jolla on terve itsetuntoa, osaa antaa toisellekin tilaa ja ymmärtää, että muillakin on ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita, joilla on arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa pahalta ap, ja nimenomaan tuo miehen käytös. Hänhän toimii aika narsistisella tavalla - enkä nyt jaa mitään kyökkidiagnoosia, vaan sanon, että hän TOIMII kuten narsisteilla on tapana. Ehkä ihan vaan silkkaa itsekkyyttään.

Eli hän ei näe parisuhteessanne kuin itsensä, katsoo oikeudekseen määrittää sen, mikä TEISTÄ on mielenkiintoista, miten TE harrastatte ja ajattelette, mistä TE olette kiinnostuneita. Ja millainen sinun pitää olla häntä mielyttääkseen.

Minä vähän luulen, että tuohon ei edes parisuhdeterapia tehoa, koska miehen defenssi on tuota tasoa. Hän osaa hienosti muka-psykologisoida ristiriitanne, ja kääntää sen sinun syyksesi, vaikka alkusyy on hänen piittamattomuutensa sinun mielipiteistäsi, tarpeistasi ja omaisuudestasi.

Toki, sinäkin voisit opetella suoraa kommunikaatiota. Kokeile edes. Eli sen sijaan, että mykistyt, sanotkin heti, mitä ajattelet. Siis välittömästi, äläkä hilloa asiaa. Jos sanot vain yleisellä tasolla miehelle ajan päästä, että sinä sitä ja tätä, hänen on helppo sivuuttaa asia, koska ei muka muista tai käytännössä siis HALUA muistaa, mitä tarkoitat.

Mieti vaikka muotoiluja vähän etukäteen. "Miksi kohtelet omaisuuttani tuolla lailla, kuin paskaa, mitä jos minä tekisin sinun ....-lesi samalla lailla?"

Kokeile vastata hänellekin hänen puhuessaan jostakin omasta mielenkiinnon aiheestaan samalla lailla kuin hän kommentoi sinun puheitasi silloin, kun aihe ei kiinnosta häntä - "ei voisi vähempää kiinnostaa" (tai mitä hän nyt sanokaan sinulle) - ja kun hän siitä loukkaantuu, sanot suoraan, että "huomaatko, ei tunnu kivalta, kun toinen ei noteeraa sinua ja sinun mielenkiinnon kohteitasi?" Ja vastaavasti kun hän sanoo sinulle noin, kommentoit silloinkin heti "sivuutat siis minut ja sen, mikä minua kiinnostaa, se tuntuu tosi ikävältä".

Tätä rataa. Ei, en usko tuonkaan miestä opettavan mihinkään, hän kun kokee sinun vain "ylikritisoivan" jne. Mutta ehkä hänelle sitten ainakin valkenee, jos ja kun teille tulee ero, mistä kana pissii.

Olen yrittänyt sanoa suoraan, mutta mies ei joko ole kuulevinaan tai mutisee jonkun puolustuksen tai hymähtää jotakin ja kääntää puheenaiheen siihen onkohan itselläni kaikki hyvin.

Puheenaiheen vaihtoa olen myös yrittänyt, mutta siitä on aiheutunut se, että mies saattaa nykyään lopettaa juttunsa kesken, tokaista ettei mua kuitenkaan kiinnosta ja kääntyä kannoillaan pois, ennen kuin ehdin kommentoimaan. Eli pyrkii jotenkin hallitsemaan reaktioitani yrittämällä ennakoida ne ja päättämällä itse mistä olen kiinnostunut. Saattaa myös kesken juttunsa kommentoida, että "kerro vaan jos ei kiinnosta" mutta ei odota vastaustani vaan joko jatkaa juttuaan suoraan tai poistuu kesken paikalta.

Täytyy kyllä sanoa, että jos mieltäisin itseni kuvailemasi miehen tilalle kommunikoinnissa, väitän että vastapuolellla ei välttämättä ole kaikki ok. Mies taistelee, jotta hänen itsetuntonsa ei murenisi. Mistähän se johtuu.

Kerro omat huonot ja hyvät puolesi. Entä miehen hyvät puolet?

Mies painostaa sinua liikkumaan? Voiko tuosta päätellä, että olet jämähtänyt sohvalle ja mies tajuaa, ettei se tee hyvää sinulle.

Olen pahoillani ap, mutta en ymmärrä sinua alkuunkaan. Minkälaisen kasvatuksen olet saanut kun nyt luimistelet tuollaisessa suhteessa ja yrität olla vahva mykkäkoulua pitämällä? Siinäkö ovat sinun taistelukeinosi? Minkälaisia edelliset suhteesi ovat olleet? Tuo on jotenkin niin omituista, että joku jää tuollaiseen suohon ja on siitä aika ajoin jopa kiitollinen... Miten elämäsi muuttuisi jos muuttaisit pois? Mitä kaipaisit suhteesta?

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä voi tuhota päivittäin toisen omaisuutta? Kuulostaa erikoiselta ja epäuskottavalta. Miten hän tuhoaa? Leikkaa saksilla vaatteen silpuiksi per päivä vai?

quote=Vierailija]Miten ihmeessä voi tuhota päivittäin toisen omaisuutta? Kuulostaa erikoiselta ja epäuskottavalta. Miten hän tuhoaa? Leikkaa saksilla vaatteen silpuiksi per päivä vai?

Esmerkiksi: Heittää koulupapereita roskiin, koska ei tiedä että ovat tärkeitä. Pesee pyykkiäni (vaikka olen sanonut peseväni itse omani), ja lopputulos on yleensä jotakin käsittämätöntä, värjäytyneitä, reikäisiä yms. Raivaa tilaa ja järjestelee kotia säkittämällä sekaisin roskia ja tavaroitani (mukana voi olla lasiesineistä ja vaatteista elintarvikkeisiin) ja heittää ne jonnekkin varaston/komeron perälle. Usein näissä yllätyssäkeissä on ihan sellaisinkin asioita, joita tarvitsen itse päivittäin, mutta mies ei koskaan.

Mies valitsee myös aina jonkin oman esineeni askarteluprojekteihinsa kysymättä, vaikka itsellään olisi vastaava. Miehen omat vaatteet ja tavarat sen sijaan ovat aina kauniisti asetettuina esille ja kestävät miehen käsittelyt.

Odottaa myös näistä kiitosta. Ja loukkaantuu, jos mainitsen että tarvitsen vaikka tehosekoitinta, joka on osasina missä sattuu. Se kun tarkoittaa sitä ettei hän osaa tehdä nitään oikein ja tarkoitus oli kuitenkin hyvä. Saa itsenikin vähän häpeämään, koska tavallaan tulee kyllä sellainen olo, että se on totta.

"Onnistuu kääntämään asiat niin, että ongelma on siinä miten reagoin miehen käytökseen. Eli ylireagoin, en näe hyviä asioita miehen käytöksessä, olen liian tunteellinen, enkä osaa ajatella asioita järkevästi.

Monesti mies esittää asiat myös siten, että niistä ei voi olla erimieltä ilman että näytän itse riidanhaastajalta tai todistamatta miehen väitteitä todeksi."

Tuossa on aika monta varoitusmerkkiä, miten sinun ajatuksiasi ja mielipiteitäsi mitätöidään. Muista aina, että sinulla on yhtäläinen oikeus omiin tunteisiisi, ajatuksiisi ja mielipiteisiisi, ja myös oikeus niitä ilmaista ja tuoda esille.

Sinä et ylireagoi. Sinä et ole ylitunteellinen. Sinä osaat ajatella järkevästi, vaikka miehesi väittää muuta. Sinä et myös ole ainut, joka näin tuntisi/ajattelisi/reagoisi miehesi tekemisiin ("Kukaan muu ei voisi ikinä noin ajatella, tuntea tässä tilanteessa jne. --> sinussa on jotain vikaa"). Sinä et ole viallinen sen vuoksi, että sinulla on erilaisia mielipiteitä kuin miehelläsi. Sinun mielenkiinnon kohteesi ovat yhtä tärkeitä, ne eivät ole mitättömiä, etkä ansaitse sen vuoksi alentuvaa kohtelua.

Kuulostaa tosi tutulta. Meillä kokeiltiin pariterapiaa, koska lähinnä lasten takia en olisi halunnut erota.

Pariterapiassa mies valehteli suhteestamme. Se oli viimeinen niitti minulle, en pystynyt enää arvostamaan miestä. Ongelmiakin kuitenkin käsiteltiin ja lopulta terapeutin mielipide oli, että miehen pitää hoitaa ensin kuntoon oma päänsä ja asiansa ennen kuin on mahdollista käsitellä parisuhdetta. Minulle hän taas suositteli keskusteluapua huonosta suhteesta toipumiseen, eli siis että selviän siitä, millainen mieheni oli ollut minulle.

Ero tuli sitten pienen viivytyksen jälkeen, kun mies ei heti suostunut eroon, vaikka pyysin. Annoin aikaa, mutta ainoa, mikä muuttui, oli että mies etsi ja löysi uuden naisen.

Muutama vuosi erosta kaikki on paremmin kuin ennen. Seurustelin vähän aikaa, mutta tuntui helpommalta olla sittenkin yksin. Kokemukseni miehistä ovat melko negatiivisia ja ainakin toistaiseksi ajattelen, että parasta, helpointa ja mukavinta on olla ilman. Lapseni ovat ehdottomasti etusijalla. Kukaan ei saa enää viedä voimavarojani niin kuin miehet ennen, se on kaikki pois lapsilta ja minun elämästäni. Ehkä toivun edelleen, vielä vuosien päästä.

Vierailija kirjoitti:

Mies painostaa sinua liikkumaan? Voiko tuosta päätellä, että olet jämähtänyt sohvalle ja mies tajuaa, ettei se tee hyvää sinulle.

Voi päätellä aivan mitä haluaa. Liikun päivittäin useita kilometrejä kävellen ja pyöräillen olosuhteidenkin pakosta. Mies viettää päivät kotona ja haluaa heti kotiin päästyäni lähteä kanssani pitkälle lenkille. Ei suostu uskomaan, että olen aivan poikki ja liikkunut siltä päivältä tarpeeksi, kun huomioi sen että lenkitän tuohon päälle koirankin pari kertaa päivässä. Aikaa pitäisi jäädä myös syömiselle, nukkumiselle ja koulutehtäville. Ovat kuulema pelkkiä tekosyitä laiskuudelleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa pahalta ap, ja nimenomaan tuo miehen käytös. Hänhän toimii aika narsistisella tavalla - enkä nyt jaa mitään kyökkidiagnoosia, vaan sanon, että hän TOIMII kuten narsisteilla on tapana. Ehkä ihan vaan silkkaa itsekkyyttään.

Eli hän ei näe parisuhteessanne kuin itsensä, katsoo oikeudekseen määrittää sen, mikä TEISTÄ on mielenkiintoista, miten TE harrastatte ja ajattelette, mistä TE olette kiinnostuneita. Ja millainen sinun pitää olla häntä mielyttääkseen.

Minä vähän luulen, että tuohon ei edes parisuhdeterapia tehoa, koska miehen defenssi on tuota tasoa. Hän osaa hienosti muka-psykologisoida ristiriitanne, ja kääntää sen sinun syyksesi, vaikka alkusyy on hänen piittamattomuutensa sinun mielipiteistäsi, tarpeistasi ja omaisuudestasi.

Toki, sinäkin voisit opetella suoraa kommunikaatiota. Kokeile edes. Eli sen sijaan, että mykistyt, sanotkin heti, mitä ajattelet. Siis välittömästi, äläkä hilloa asiaa. Jos sanot vain yleisellä tasolla miehelle ajan päästä, että sinä sitä ja tätä, hänen on helppo sivuuttaa asia, koska ei muka muista tai käytännössä siis HALUA muistaa, mitä tarkoitat.

Mieti vaikka muotoiluja vähän etukäteen. "Miksi kohtelet omaisuuttani tuolla lailla, kuin paskaa, mitä jos minä tekisin sinun ....-lesi samalla lailla?"

Kokeile vastata hänellekin hänen puhuessaan jostakin omasta mielenkiinnon aiheestaan samalla lailla kuin hän kommentoi sinun puheitasi silloin, kun aihe ei kiinnosta häntä - "ei voisi vähempää kiinnostaa" (tai mitä hän nyt sanokaan sinulle) - ja kun hän siitä loukkaantuu, sanot suoraan, että "huomaatko, ei tunnu kivalta, kun toinen ei noteeraa sinua ja sinun mielenkiinnon kohteitasi?" Ja vastaavasti kun hän sanoo sinulle noin, kommentoit silloinkin heti "sivuutat siis minut ja sen, mikä minua kiinnostaa, se tuntuu tosi ikävältä".

Tätä rataa. Ei, en usko tuonkaan miestä opettavan mihinkään, hän kun kokee sinun vain "ylikritisoivan" jne. Mutta ehkä hänelle sitten ainakin valkenee, jos ja kun teille tulee ero, mistä kana pissii.

Olen yrittänyt sanoa suoraan, mutta mies ei joko ole kuulevinaan tai mutisee jonkun puolustuksen tai hymähtää jotakin ja kääntää puheenaiheen siihen onkohan itselläni kaikki hyvin.

Puheenaiheen vaihtoa olen myös yrittänyt, mutta siitä on aiheutunut se, että mies saattaa nykyään lopettaa juttunsa kesken, tokaista ettei mua kuitenkaan kiinnosta ja kääntyä kannoillaan pois, ennen kuin ehdin kommentoimaan. Eli pyrkii jotenkin hallitsemaan reaktioitani yrittämällä ennakoida ne ja päättämällä itse mistä olen kiinnostunut. Saattaa myös kesken juttunsa kommentoida, että "kerro vaan jos ei kiinnosta" mutta ei odota vastaustani vaan joko jatkaa juttuaan suoraan tai poistuu kesken paikalta.

Täytyy kyllä sanoa, että jos mieltäisin itseni kuvailemasi miehen tilalle kommunikoinnissa, väitän että vastapuolellla ei välttämättä ole kaikki ok. Mies taistelee, jotta hänen itsetuntonsa ei murenisi. Mistähän se johtuu.

Kylläpä oli taas tulkinta.

Esimerkkejä (keksitty ap:n kuvausten perusteella):

Mies on heittänyt naisensa luentomuistiinpanot roskiin. Nainen kyselee aamulla luennoille lähtiessään, missä ne ovat. Löytää ne roskista ja kysyy mieheltä, miksi tämä on heittänyt ne sinne, miksei edes kysynyt, ovatko ne tärkeitä? Miehen itsetunnon murentamista vai pikemminkin helvetinmoista naisen tekemisten vähättelyä?

Nainen kertoo jostakin itselleen tärkeästä asiasta. Mies kääntää selkänsä ja sanoo, "joojoo, ei nyt kiinnosta". Nainen sanoo, että "tuo on loukkaavaa". Miehen mielestä tuo on osoitus siitä, että naisen mielenterveydessä on jotain vikaa. Miksi? Onko se muka jotenkin yleisesti psykologian kirjoissa määritelty, että naisen mielenkiinnon aiheet ovat yhdentekeviä ja niiden sivuuttaminen on normaalia ja hyväksyttävää, ja jos siitä loukkaantuu, on loukkaantujan pää pipi? Ja miehen mielenkiinnon aiheiden sivuuttaminen taas on legitiimi syy loukkaantua, ja se on "miehen itsetunnon murentamista"?

Mä sanoisin, että terveessä parisuhteessa molemmat kuuntelevat ja osallistuvat keskusteluun, kun toinen kertoo mieltään kuohuttavasta asiasta. Ja toisaalta molemmat ymmärtävät, että molemmilla on omat harrastuksensa, eikä niistä tarvitse toisen olla syvällisesti kiinnostunut.

Jos sanoo ja kokee se on aina oikein. Ei ole mitään mittaria mitata oikeassaoloa tai miltä musta tuntuu,

Ei järjellä voi kaikkea hoitaa, hiljaisuus on merkki jostain, odota

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies painostaa sinua liikkumaan? Voiko tuosta päätellä, että olet jämähtänyt sohvalle ja mies tajuaa, ettei se tee hyvää sinulle.

Voi päätellä aivan mitä haluaa. Liikun päivittäin useita kilometrejä kävellen ja pyöräillen olosuhteidenkin pakosta. Mies viettää päivät kotona ja haluaa heti kotiin päästyäni lähteä kanssani pitkälle lenkille. Ei suostu uskomaan, että olen aivan poikki ja liikkunut siltä päivältä tarpeeksi, kun huomioi sen että lenkitän tuohon päälle koirankin pari kertaa päivässä. Aikaa pitäisi jäädä myös syömiselle, nukkumiselle ja koulutehtäville. Ovat kuulema pelkkiä tekosyitä laiskuudelleni.

Onko sun mies työtön, jos makoilee kotona päivät pitkät? Sillä on todennäköisesti oikeita itsetunnon ongelmia, ja yrittää siksi alistaa sinua, joka olet sentään koulussa ja teet jotain tulevaisuutesi eteen.

Ei, ei ole hyväksyttävää, mutta voisi ehkä osin johtua tuosta?

Olen samaa mieltä muiden kanssa siitä, että sinun ei pidä jäädä tuollaiseen suhteeseen, jossa ylitsesi kävellään koko ajan ja itsetuntoasi yritetään murentaa syyllistämällä sinua vieläpä siitäkin, että koet tilanteen epäreiluksi.

Kotinne vaikuttaa erittäin sotkuiselta.

Ai niin tuollakin lukikin että mies siivoaa kodin ja pesee pyykkisi.

Oletko saanut vastausta asuntohakemuksiin?

Vierailija kirjoitti:

Ai niin tuollakin lukikin että mies siivoaa kodin ja pesee pyykkisi.

Miehen käsitys siivoamisests on se, että hankkiutuu omista tavaroistani eroon. Olin pitkään se joka ainoana siivosi. Lopetin kun en enää jaksanut, kaikki yrityämiseni sabotoitiin. Lattian pesun jälkeen mies tepasteli niillä kurakengillään, koska kengät eivät olleet mielestään likaiset tai koska ei huomannut Tai koska ei kuulema pidä puhtaita lattioita tärkeinä. Joten kyllä, meillä on aika sotkuista. On vaikka heittäisi kaikki tavarani roskiin, koska ei näe omia sotkujaan, näkee vain omat hyödyttömät tavarani.