En halua kämppistä vaan naisen
Ahdistaa elää liitossa jossa ollaan kuin kämppiksiä vaimon kanssa. Ja jos kämppistä hakisin niin valinta ei olisi vaimoni.
En suoraan sanottuna saa mitään enää tästä liitosta. Läheisyyttä ja seksiä ei ole, vaikka mitä tekisin tai olisin tekemättä. Ja silti molemmat kituu tässä ja vanhenee. Minulla olisi niin paljon rakkautta ja hellyyttä jaettavana, pitäisin naista hyvänä. En halua enää elää kämppiksenä ja kärvistellä!
Haluaisin olla mies naiselleni ja kokea vastarakkautta.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vaimo reagoi, jos päätät lähteä? Pärjääkö hän taloudellisesti itsekseen, joutuuko vaikeuksiin, vai katsooko peräti olevansa oikeutettu nöyrään elättäjään? Onko vaimolla monopoli lapsiin vai jakaisitteko vastuun eron jälkeen? Kumpi muuttaisi ja kuinka kauas? Onko vaimo välinpitämätön vai tyyppiä, joka tuntee vääryyttä ja kostaa?
En tiedä. Varmaan olisi iloinen kun tajusin lähteä ja päästin hänet menemään. Löytäisi sen prinssi uljaan joka mä en kyennyt hänelle olee.
Vastuut jaettaisiin. Rakastan lapsiani yhtä paljon kuin vaimoani. Sitten vain pitäisi tottua että lapsiani hoitaisi myös joku random isäpuoli.
Tuo ei ole mitenkään huonoin lähtökohta eroon. Parempi yksin vapaana kuin yhdessä hylättynä. Riita siitä tulee aina, mutta jos omasta puolestasi puret hammasta ja pysyt kohteliaana, niin tasaantuu nopeammin. Anna hänen kertoa omaa kertomustaan, äläkä loukkaa tai kiistä. Yhteistä tarinaa ei enää ole.
Tee jo nyt suunnitelma, miten selviät taloudellisesti osituksesta, kasvavista asumiskuluista ja lasten hoidosta. Muista että sopimukset eivät päde eron jälkeen, vaan kumpikin on omillaan ja ainoa yhteys on lapset. Älä lupaa hyvitykseksi erosta mitään, mihin vaimolla ei ole oikeutta, kuten että jätät asunnon exälle tai maksat lainan. Varaudu sen sijaan panostamaan nykyistäkin enemmän lapsiin ja rakenna heille turvallinen, lämmin koti luoksesi välittämättä siitä, mitä ex tekee tahollaan. Exän hyvittelystä taloudellisilla myönnytyksillä seuraa vain pysyvä riippuvuus ja katkeruus eikä ainakaan kiitosta.
Olet kun mun työkaveri. Vuodesta toiseen katkerana valittaa pihtaavasta justiinastaan. Vaikeeta enää kommentoidakaan hälle mitään.
Samanlaista meillä, minä en siedä oman miehen kosketusta enää ollenkaan. Mietin eroa joka päivä, mutta eipä se helppoa ole, vaatisi isot voimarat lähteä ja hajottaa kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista meillä, minä en siedä oman miehen kosketusta enää ollenkaan. Mietin eroa joka päivä, mutta eipä se helppoa ole, vaatisi isot voimarat lähteä ja hajottaa kaikki.
Miksi et siedä?
Ja miten rikot kun jo on rikki? Katkeruutta vain kerrytät molemmille.
-ap
Meillä sama juttu. Mies ei halua mitään läheisyyttä eikä seksiä. Omien sanojensa mukaan rakastaa, eikä halua elää kenenkään muun kanssa. Ja hyvin meillä muuten meneekin ns. kaveripohjalta. Mies ei halua sekoittaa seksiä ja tunteita keskenään.
Mietin sitten että mikäs siinä, turhaa tässä yritän muuttaa miestä omiin parisuhdekäsityksiini, mielummin muutun itse samanlaiseksi, eli seksi ja läheisyys haetaan suhteen ulkopuolelta ja leppoisa arki jaetaan aviomiehen kanssa.
Eli avoin suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista meillä, minä en siedä oman miehen kosketusta enää ollenkaan. Mietin eroa joka päivä, mutta eipä se helppoa ole, vaatisi isot voimarat lähteä ja hajottaa kaikki.
Miksi et siedä?
Ja miten rikot kun jo on rikki? Katkeruutta vain kerrytät molemmille.
-ap
Tilanne on vaan mennyt tähän, liian kauan aikaa on kulunut, mies ei pese hampaitaan eikä muutenkaan huolehdi itsestään. Suuri tympääntyminen ja erilleen kasvaminen, ei taitoa käsitellä asioita meillä kummallakaan.
En itse halua avointa suhdetta. Kuten jo mainitsin olen all or nothing tyyppiä. Ehkäpä pitäisi alkaa kartoittamaan mistä löytyisi uusi kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Oot siis valmis tekemään mitä vaan, että saisit läheisyyttä, mutta et kuitenkaan antamaan vaimollesi sitä, mitä hän haluaa. Takaan nimittäin, että KUKAAN nainen ei kieltööydy nautinnollisesta seksistä. Tosiasia on vaan, että seksi sun kanssa ei enää anna vaimollesi nautintoa. Mieti itse, miksei.
"naiset" käyttävät seksiä vallan välineenä miehen alistamiseen. Naisilla on itsetunto-ongelmia, naisilla on ongelmia oman seksuaalisuutensa kanssa, naiset ovat estyneitä, naiset tekevät elämässään typeriä valintoja.
Oikeita naisia on enää harvassa, mutta noita "justiinoita" ja perkeleen epätasa-arvoisia feminismin väärin ymmärtäviä pirttihirmuja on kyllä paljon.
Ja hyi helvetti niitä pillun kipeydessä näiden tahtoon alistuvia "miehiä"
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiin omalta kohdalta joudun ruksiin ei. Olen ns. hyvä mies ja isä. /quote]
jees, näin munkin mies sanoi ja varmaan uskoi oikeastikin. Siitä huolimatta, että olin yrittänyt selittää ja kåsstä pitäen näyttää, että että sen seksin "esileikit" Sattui ja sen hygienianpuute aihettu mulle kivuliaita tulehduksia ja että mä en kokenut työnjakoa reiluksi samalla tavalla kun hön ilmeisesti koki. Hän selitti slittämistään, että hänen kovakouraisuutensa johtui hänen kovasta halustaan, eikä kuunnellut kun sanoin, että se sattui. Hän selitti, että hänen täytyy saada seksiä kun tulee yöllä nukkumaan, eikä kuullu, kun minä selitin, että mun olisi helpompaa haluta silloin kun olen itse vielä hereillä, vaikka silloin hön katsoi telkkua. Ei kuullut, eikå kuunnellut, kaikki vika oli minun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oot siis valmis tekemään mitä vaan, että saisit läheisyyttä, mutta et kuitenkaan antamaan vaimollesi sitä, mitä hän haluaa. Takaan nimittäin, että KUKAAN nainen ei kieltööydy nautinnollisesta seksistä. Tosiasia on vaan, että seksi sun kanssa ei enää anna vaimollesi nautintoa. Mieti itse, miksei.
"naiset" käyttävät seksiä vallan välineenä miehen alistamiseen. Naisilla on itsetunto-ongelmia, naisilla on ongelmia oman seksuaalisuutensa kanssa, naiset ovat estyneitä, naiset tekevät elämässään typeriä valintoja.
Oikeita naisia on enää harvassa, mutta noita "justiinoita" ja perkeleen epätasa-arvoisia feminismin väärin ymmärtäviä pirttihirmuja on kyllä paljon.
Ja hyi helvetti niitä pillun kipeydessä näiden tahtoon alistuvia "miehiä"
Jännittävä ajatus, että hyvän seksin vaatiminen olisi feminististä väärinymmärtämisttä ja epåtasa-arvoa. Voi olls, että saisit enemmän jos koettaisit toista lähestymistapaa.
Vierailija kirjoitti:
En itse halua avointa suhdetta. Kuten jo mainitsin olen all or nothing tyyppiä. Ehkäpä pitäisi alkaa kartoittamaan mistä löytyisi uusi kumppani.
Kannattaa mieluummin laajentaa ajatteluaan. Mihin arvoihin nämä yksin yhdessä vaikka väkisin tyyppiset liitot perustuu. Loppujen lopuksi kukaan ei voi sanoa mikä on oikea tai väärä tapa elää parisuhdetta, enemmistö nyt sattuu kannattamaan yhtä puolisoa, mutta onko sille edes biologisia perusteita, vai onko uskonnon tuomaa hapatusta.
Voithan ehdottaa vaimolle avointa suhdetta, molemmat kuorii kermat ja varmasti fiilis olla yhdessä paranee, kun on kuitenkin olemassa se paras kaveri ja kumppani jonka kanssa jakaa arki ja hoitaa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse halua avointa suhdetta. Kuten jo mainitsin olen all or nothing tyyppiä. Ehkäpä pitäisi alkaa kartoittamaan mistä löytyisi uusi kumppani.
Kannattaa mieluummin laajentaa ajatteluaan. Mihin arvoihin nämä yksin yhdessä vaikka väkisin tyyppiset liitot perustuu. Loppujen lopuksi kukaan ei voi sanoa mikä on oikea tai väärä tapa elää parisuhdetta, enemmistö nyt sattuu kannattamaan yhtä puolisoa, mutta onko sille edes biologisia perusteita, vai onko uskonnon tuomaa hapatusta.
Voithan ehdottaa vaimolle avointa suhdetta, molemmat kuorii kermat ja varmasti fiilis olla yhdessä paranee, kun on kuitenkin olemassa se paras kaveri ja kumppani jonka kanssa jakaa arki ja hoitaa lapsia.
Joo ei avointa suhdetta. Olen niin mustasukkainen etten voi jakaa puolisoa. Ja kuten sanoin menin naimisiin siksi koska etsin naista en kämppistä. Ei millään pahalla mutta en puolisoani valitsisi kämppäkaveriksi, vaimoksi kyllä kiitos.
Se taitaa vain olla uuden kartturin etsintä alettava. Kokea ja näkeä uuden kanssa elämän iloja ja suruja. Kasvattaa lapset jne.
Ja ennen kaikkea nauttia kun toinen tykkää mun läheisyydestä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa elää liitossa jossa ollaan kuin kämppiksiä vaimon kanssa. Ja jos kämppistä hakisin niin valinta ei olisi vaimoni.
En suoraan sanottuna saa mitään enää tästä liitosta. Läheisyyttä ja seksiä ei ole, vaikka mitä tekisin tai olisin tekemättä. Ja silti molemmat kituu tässä ja vanhenee. Minulla olisi niin paljon rakkautta ja hellyyttä jaettavana, pitäisin naista hyvänä. En halua enää elää kämppiksenä ja kärvistellä!
Haluaisin olla mies naiselleni ja kokea vastarakkautta.
sen lisäksi, että valitat asiasta täällä av:lla, voisit kertoa nämä ihan samat asiat sille muijallesi. Eivät naisetkaan mitään ajatustenlukijoita ole. Jos senkään jälkeen ei muutosta tapahdu, niin sitten voit ottaa onnesi omiin käsiisi ja erota. Pelkkä valittaminen täällä ja odottaminen on huonoin ja tehottomin vaihtoehto.
Kuule ap, jos et ole valmis tekemään asialle mitään (kuten nostat kissan pöydälle ja puhut vaimosi kanssa tai ryhdyt tosissasi toteuttamaan eroa) niin sitten ainoaksi vaihtoehdoksesi jää jatkaa samaa rataa.
Sitäkö haluat? Jos et halua, niin tee hyvä mies jotain äläkä vaan vingu ja marise surkeaa tilannettasi täällä. Se on tosi epämiehekästä eikä yhtään seksikästäkään.
Tosimies laittaa tuulemaan!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa elää liitossa jossa ollaan kuin kämppiksiä vaimon kanssa. Ja jos kämppistä hakisin niin valinta ei olisi vaimoni.
En suoraan sanottuna saa mitään enää tästä liitosta. Läheisyyttä ja seksiä ei ole, vaikka mitä tekisin tai olisin tekemättä. Ja silti molemmat kituu tässä ja vanhenee. Minulla olisi niin paljon rakkautta ja hellyyttä jaettavana, pitäisin naista hyvänä. En halua enää elää kämppiksenä ja kärvistellä!
Haluaisin olla mies naiselleni ja kokea vastarakkautta.sen lisäksi, että valitat asiasta täällä av:lla, voisit kertoa nämä ihan samat asiat sille muijallesi. Eivät naisetkaan mitään ajatustenlukijoita ole. Jos senkään jälkeen ei muutosta tapahdu, niin sitten voit ottaa onnesi omiin käsiisi ja erota. Pelkkä valittaminen täällä ja odottaminen on huonoin ja tehottomin vaihtoehto.
Kyllä se tietää miten asiat on perseellään. Ei vain tee asialle mitään. Odottaa sitä prinssi uljasta ja tyytyy ok eloon mun kanssa. Arki rullaa tylsänä. Itselläni vaan tuo läheisyyden kaipuu korpeaa päivä ja vuosi vuodelta enemmän. En varmaan koskaan saa tuntea sitä tunnetta että joku haluaisi mut :(
Tämä palstalla ruikutus terapeuttista kun ei muuten voi avautua.
Mustasukkaisuuskin nostaa taas päätään kun kotona ei peitto heilu eikä muutenkaan läheisyyttä. Sitä alkaa epäilee kaikkea. Tunne jota vihaan.
-ap
Vierailija kirjoitti:
En itse halua avointa suhdetta. Kuten jo mainitsin olen all or nothing tyyppiä. Ehkäpä pitäisi alkaa kartoittamaan mistä löytyisi uusi kumppani.
Mitäpä jos olisit kuitenkin aikuinen, ja hoitaisit sen eron ennen kun rupeat uusia kumppaneita=toista naista ja puolison pettämistä etsimään. Sellainenko ihminen haluat olla? Kerrot sitten lapsille että "isi ja äiti oli tosi onnettomia yhdessä, niinpä sitten etsin toisen naisen itselleni ja me rakastuttiin oikein kovasti, mutta äiti suuttui siitä ja niinpä me sitten vihdoin erottiin. Koko ajanhan olisi pitänyt, mutta kun ei isi itse saanut aikaiseksi vaan piti saada äiti hoitamaan asia."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse halua avointa suhdetta. Kuten jo mainitsin olen all or nothing tyyppiä. Ehkäpä pitäisi alkaa kartoittamaan mistä löytyisi uusi kumppani.
Kannattaa mieluummin laajentaa ajatteluaan. Mihin arvoihin nämä yksin yhdessä vaikka väkisin tyyppiset liitot perustuu. Loppujen lopuksi kukaan ei voi sanoa mikä on oikea tai väärä tapa elää parisuhdetta, enemmistö nyt sattuu kannattamaan yhtä puolisoa, mutta onko sille edes biologisia perusteita, vai onko uskonnon tuomaa hapatusta.
Voithan ehdottaa vaimolle avointa suhdetta, molemmat kuorii kermat ja varmasti fiilis olla yhdessä paranee, kun on kuitenkin olemassa se paras kaveri ja kumppani jonka kanssa jakaa arki ja hoitaa lapsia.Joo ei avointa suhdetta. Olen niin mustasukkainen etten voi jakaa puolisoa. Ja kuten sanoin menin naimisiin siksi koska etsin naista en kämppistä. Ei millään pahalla mutta en puolisoani valitsisi kämppäkaveriksi, vaimoksi kyllä kiitos.
Se taitaa vain olla uuden kartturin etsintä alettava. Kokea ja näkeä uuden kanssa elämän iloja ja suruja. Kasvattaa lapset jne.
Juu ymmärrän hyvin. Itsekin menin naimisiin siinä luulossa että olemme aviopuolisoita, mutta kämppiksiksi muututtiin miehen torjuntojen jälkeen. Lopulta lakkasin yrittämästä. Yritin puhua aiheesta, mutta mies sulkeutui. Miehen syrjähypyn jälkeen kun pakkailin muuttolaatikoita mies sai vihdoinkin suunsa auki. Pitää suhdettamme jonain sisko-veli suhteena. Jokin tasapaino yritetään löytää ja ehdotin avointa suhdetta, mies ei oikein lämmennyt (vielä) ajatukselle, mutta ei sekään oikein ole, että mies ramppaa vieraissa ja itse olen joku uskollisuuden monumentti.
Yhteiset pelisäännöt vaan pitää löytää ja muistaa ettei kenelläkään ole omistusoikeutta toiseen ihmiseen. Sen minkä sallii itselleen, on sallittava myös toiselle jne.
Teidän arjestahan en tiedä, mutta meillä huumori kukkii ja yhteistä tekemistäkin on, mutta mies ei enää näe minussa mitään seksuaalista, vaan siskon.
Kun vaan voisi mennä ja halata vaimoa tietäen että hän nauttii kosketuksestani.
Minulla on liikaa sisään patoutunutta rakkautta jota en voi jakaa kenellekään. Illalla tuntuu monesti että sydämeen sattuu kun alan kylmässä aviovuoteessa nukkumaan.