Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?
Itsellä ei tule mieleen muuta kuin se kun kaveri tuli kerran Joulukuussa käymään kylässä ja valitti että hänellä tekee mieli suklaata ja hetken oltuamme olohuoneessa ja kaverin valitusta kuunnellessa päätin keittää meille kahvit ja häippäisin keittiöön ja kun olin laittanut kahvin porisemaan, tulin takaisin ja huomasin että kaveri oli ottanut lasten suklaakalenterit jotka oli olleet olohuoneen tietokonepöydällä ja luukku luukun jälkeen aukoi ja pisteli suklaat suuhunsa
Kommentit (2728)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni miehen 18-vuotias poika kysyi kerran, että saako hän kavereineen mennä mökillemme viikonlopuksi.
Tottakai annoin luvan ja kävin vielä siivoamassa mökin ja varmistamassa, että siellä oli kaikkea tarpeellista. Vein sinne myös säilykkeitä, kahvia ja limpparia ihan varalle, jos jotain oli pojilta unohtunut.
Kun kuukauden päästä menin mökille, oli siellä kaksi tuntematonta alaikäistä nuorta "peuhaamassa"
kaljatölkkejä vyöryi joka paikassa, matolla oli huonostisiivottuja oksennustahroja ja keittiön seinään oli väännetty tagi jota oli yritetty huonosti poistaa.
Naapurilta kuulin, että mökillä oli kuukausi mesottu ja tuntemattomat nuoret oli käyttänyt sitä yleisenä "panomestana" ja bilepaikkana.Kait tämä on vitsi? Annetaan mökki kummin kaiman 18v pojan bilemestaksi ja ihmetellään kun sotkua tulee ja lähtee lapasesta?
Eikö siellä alun perin pitänyt olla perheen oma poika kaverinsa kanssa ja yhden viikonlopun? Mistä ihmeestä sinä tuon kummin kaiman pojan oikein keksit?
My mistake, se tyyppi olikin siskon poikapuoli.
Vierailija kirjoitti:
Tsirp kirjoitti:
Kutsuin vegaaninaapurini lasilliselle. Hän kertoi kissansa olevan myös vegaani. Kun näytin kuvaamani videota, jossa naapurin kissa söi pihallani pikkulintua. Tämä naapurini kommentoi asiaa toteamalla, että nythän maailmassa on kuitenkin yksi eläinravinnon syöjä vähemmän.
Vegaaninaapurista voisi tehdä eläinsuojeluilmoituksen. Eläinsuojelulain mukaan eläimille pitää syöttää lajinmukaista ravintoa eikä kissa todellakaan ole mikään vegaani vaan lihansyöjä.
Jos vaan lopettaisit typeriin ilmiselviin provoihin tarttumisen ja menisit muualle valittamaan vegaaneista, on kuultu jo.
Erityisruokavaliovänkäyksestä tuli mieleen omat hääni. Ei tapahtunut siis sinänsä kylässä, mutta...
Olimme kutsussa pyytäneet ilmoittamaan erityisruokavaliot. Sen mukaan pyysimme sitten pitopalvelulta kakut ja ruuat erikseen näille gluteenittomille, maidottomille jne. No itse juhlissa tulikin yksi jos toinenkin vieras kyselemään meiltä, että onko tuossa pähkinää, onko enemmän gluteenitonta kun minullakin on keliakia, tuo hääkakku on suklaakakku enkä minä voi syödä suklaata ja erityisruokavalio-kakku loppui jo...
Ihan oikeasti meinasi pää räjähtää. "Anteeksi unohdin ilmoittaa!" no sitten jäit ilman kakkua, voivoi...
Me siis tarkasti huomioitiin erityisruokavaliot häissämme, ja oli inhottavaa että esim gluteeniton kakku loppui kesken kun olikin 7 gluteenitonta 4 sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ehkä ole ihan kirjaimellisesti otsikon mukaista, mutta kertomus törkeimmästä mitä vieras on kohdallani tehnyt. Omistan sisarusteni kanssa jakamattoman perikunnan. Siihen kuuluu iso talo, hehtaaritolkulla maata ja metsää, jopa oma lampi. Perikuntaan kuulumaton sukulainen lähestyi meitä kun olisi halunnut tilan meiltä itselleen ilmaiseksi lahjaksi. Veti sanattomaksi.
Perintöjen ollessa kyseessä todellisuus on paljon tarua ihmeellisempää. Meitä on neljä sisarusta. Vanhimman sisaren mielestä vanhempien jälkeensä jättämän perinnön jako olisi mennyt tasan jos hän olisi saanut pesästä puolet ja toiset kolme olisivat jakaneet keskenään toisen puolen. Kun tämä ei muille käynyt, kyseessä oli hänen mielestään muiden kolmen salaliitto häntä vastaan.
Perintöjutuista sais oman ketjun vink vink
vanha ei nyt jaksa. nautin vaan siitä että korona on ohi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
Kiitos läksytyksestäsi, kai tuo edellä kuvaamani keissi oli siis sittenkin täysin minun vikani, vaikken sitä itse pystykään näkemään. Toki olen velvollinen päälle nelikymppistä miehen suvun naisihmistä kasvattamaan. Hän oli nelikymppinen kun ensimmäisen kerran tapasimme. Niin sinäkin varmasti teet?
Toki minut on kasvatettu vieraanvaraiseksi, mutta ikinä koskaan en kuvitellut tuollaisia lokkeja oikeasti olevan olemassa. Oli täysi yllätys, että oikeasti on olemassa tuollaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä ollenkaan sanaa ei, eivätkä osaa mitenkään asettua toisen ihmisen asemaan.
Käly ei voinut "paeta vanhempiensa luota velvoitteitaan", näiden sisarusten molemmat vanhemmat kuolivat nuorina, mieheni oli täysorpo yhdeksänvuotiaana. Kälyllä ei ole omaa varsinaista perhettä. Tämän takia olinkin valmis tyyppiä tavanomaista enemmän sietämään.
Mielestäni en maininnut kirjoituksessa omia lapsiani mitenkään, joten mistä mahdoit vetäistä lastenkasvatukseni mukaan?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta sanonpa vain, että (anteeksi vaan) tyhmä on ihminen, joka ei omaa kotiaan tuon vertaa osaa puolustaa, mimmoinen lapanen sinulla on miehenäkin. Huh huh!
Kälyä kyllä kiellettiin tulemasta jo aikaisemminkin, juurikin mieheni kielsi, mutta käly ei ymmärtänyt sanaa ei. Kun lähisukulainen tulee satojen kilometrien päästä, vaikkakin kutsumatta, on hyvin vaikea laittaa ovi nenän edestä kiinni. Pyydettiin myös lähtemään kotiin useampaan kertaan kesken vierailua alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta sekään ei mennyt perille. Hänellä on oikeus sisarena ja hän tulee ja on minkä haluaa. Ja nythän hän ei enää kutsumatta tule, sen verran kovasti viimeisestä tempauksesta suutuin.
Mitäpä sinä olisit miehenäni tehnyt, etsinyt haulikon esiin vai? Jos ei ole tuota kälyn kaltaista ihmistyyppiä tavannut, ei osaa edes kuvitella miten oikein härski lokki käyttäytyy.
Olisin pitänyt oveni lukossa. Jos tosiaan käly on noin kova riesa ja uppiniskainen, puolestani olisi saanut seisoa ulkona vaikka viikon. Korkeintaan taksin olisin soittanut, jos sellaista olisi pyytänyt. Poliisi poistaa myös kiinteistön omistajan pyynnöstä ylimääräiset henkilöt pihapiiristä.
Kovin keksityltä tuntuu juttusi. Tai sitten olette kaikki kolme uskomattomia tolloja, sinä, mies ja käly.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni miehen 18-vuotias poika kysyi kerran, että saako hän kavereineen mennä mökillemme viikonlopuksi.
Tottakai annoin luvan ja kävin vielä siivoamassa mökin ja varmistamassa, että siellä oli kaikkea tarpeellista. Vein sinne myös säilykkeitä, kahvia ja limpparia ihan varalle, jos jotain oli pojilta unohtunut.
Kun kuukauden päästä menin mökille, oli siellä kaksi tuntematonta alaikäistä nuorta "peuhaamassa"
kaljatölkkejä vyöryi joka paikassa, matolla oli huonostisiivottuja oksennustahroja ja keittiön seinään oli väännetty tagi jota oli yritetty huonosti poistaa.
Naapurilta kuulin, että mökillä oli kuukausi mesottu ja tuntemattomat nuoret oli käyttänyt sitä yleisenä "panomestana" ja bilepaikkana.
Juu ja naapuri osasi kertoa ketkä oli tuntemattomia nuoria eikä sun sukulaisia. Eikä silti ilmoittanut sulle, todella uskottava tarina.
Estottomia piereskelijälapsia. Kikattavat toisilleen pieteskellessään hajupommeja ja vanhempansa eivät ole moksiskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
Kiitos läksytyksestäsi, kai tuo edellä kuvaamani keissi oli siis sittenkin täysin minun vikani, vaikken sitä itse pystykään näkemään. Toki olen velvollinen päälle nelikymppistä miehen suvun naisihmistä kasvattamaan. Hän oli nelikymppinen kun ensimmäisen kerran tapasimme. Niin sinäkin varmasti teet?
Toki minut on kasvatettu vieraanvaraiseksi, mutta ikinä koskaan en kuvitellut tuollaisia lokkeja oikeasti olevan olemassa. Oli täysi yllätys, että oikeasti on olemassa tuollaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä ollenkaan sanaa ei, eivätkä osaa mitenkään asettua toisen ihmisen asemaan.
Käly ei voinut "paeta vanhempiensa luota velvoitteitaan", näiden sisarusten molemmat vanhemmat kuolivat nuorina, mieheni oli täysorpo yhdeksänvuotiaana. Kälyllä ei ole omaa varsinaista perhettä. Tämän takia olinkin valmis tyyppiä tavanomaista enemmän sietämään.
Mielestäni en maininnut kirjoituksessa omia lapsiani mitenkään, joten mistä mahdoit vetäistä lastenkasvatukseni mukaan?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta sanonpa vain, että (anteeksi vaan) tyhmä on ihminen, joka ei omaa kotiaan tuon vertaa osaa puolustaa, mimmoinen lapanen sinulla on miehenäkin. Huh huh!
Kälyä kyllä kiellettiin tulemasta jo aikaisemminkin, juurikin mieheni kielsi, mutta käly ei ymmärtänyt sanaa ei. Kun lähisukulainen tulee satojen kilometrien päästä, vaikkakin kutsumatta, on hyvin vaikea laittaa ovi nenän edestä kiinni. Pyydettiin myös lähtemään kotiin useampaan kertaan kesken vierailua alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta sekään ei mennyt perille. Hänellä on oikeus sisarena ja hän tulee ja on minkä haluaa. Ja nythän hän ei enää kutsumatta tule, sen verran kovasti viimeisestä tempauksesta suutuin.
Mitäpä sinä olisit miehenäni tehnyt, etsinyt haulikon esiin vai? Jos ei ole tuota kälyn kaltaista ihmistyyppiä tavannut, ei osaa edes kuvitella miten oikein härski lokki käyttäytyy.
Olisin pitänyt oveni lukossa. Jos tosiaan käly on noin kova riesa ja uppiniskainen, puolestani olisi saanut seisoa ulkona vaikka viikon. Korkeintaan taksin olisin soittanut, jos sellaista olisi pyytänyt. Poliisi poistaa myös kiinteistön omistajan pyynnöstä ylimääräiset henkilöt pihapiiristä.
Kovin keksityltä tuntuu juttusi. Tai sitten olette kaikki kolme uskomattomia tolloja, sinä, mies ja käly.
Tuollaisia "vieraita" on todella. Joillakin ihmisillä ei vaan ole käsitystä mikä on sopivuuden raja. Yl.nämä on ylisosiaalisia, mahdollisesti luonnevikaisia. Normi-ihmiset yrittää sitten puhua näiden kanssa kuin olisivat järki-ihmisiä mutta kun sellainen puhe on vierasta, se ei yksinkertaisesti mene perille.
Joka kerta kun yrittää kompromissia, joutuu vetäytyyn. Se ei toimi.
Mikä toimii on "luun vetäminen kurkkuun".
Meillä oli tuollainen sukuporukka joka vaati pääsyä minun ja sisarusteni mökille ja muut osakkaat yrittivät puhua heille järkeä koko talven. Tuloksetta. Pyysin valtuutuksen muilta osakkailta hoitaa asiaa ja soitin sukuporukan suurpäsmärille ja sanoin että jos joku heistä ilmestyy mökille luvatta mökin vuokralainen ja mökkinaapurit on ohjeistettu soittamaan poliisille. Jos vuokralainen lähtee ja meille tulee tappioita, niitä tulla vaatimaan sukuporukalta käräjillä. Loppu siihen.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko vegaanineurootikot siirtyä vaikka toiseen ketjuun valittamaan? Takaisin hauskoihin juttuihin törkeistä vieraista!
Totta. Vegaanien fanaattisiudessa ei ole mitään hauskaa.
- Mieheni veli pyöritteli silmiään kun halasin häntä tervetulleeksi meille kotiin.
- Sama veli ei kätellyt minua eikä sanonut näkemiin minulle lähtiessään, muille kylläkin.
- Hänen siskonsa pilasi laittamani ruoan. Koska hän antoi ruuan palaa pohjaan. Tahallaan.
- Sama sisko käyttäytyi miestään kohtaan kuin lapselle. esim. "laittappa nyt lautsliina kaulaasi, ettet sottaa."
- Jälleen sama sisko sai raivarin kun miesparka vahingossa läiskytti punaviiniä valkoiselle liinalle.
- Olin antanut kyseiselle siskolle luvan keittää kahvia milloin hän haluaa, mutta ei. Ei se tullut kuuloonkaan. Siellä mökin terassilla sitten nökötellään ja ollaan olevinaan.
- Siskoni typerä ystävätär tuli mökilleni ja alkoi huutamaan, että "missäs ne ruuat ja viinit viipyy." En todellakaan kutsunut arvon leidejä mökilleni ruokailemaan. Meni jopa jääkaapilleni ja etsi viinejä. Valehteli, että otti valokuvia. Vitsinä se huuto olisi jo mennytkin, mutta.
Kummia tapauksia, kun yrittää olla ihmisille ystävällinen.
Onko tuo saaminen sulle niin harvinaista, että piti tulla tänne kehumaan. Ja oli se myös törkeetä toisten kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni miehen 18-vuotias poika kysyi kerran, että saako hän kavereineen mennä mökillemme viikonlopuksi.
Tottakai annoin luvan ja kävin vielä siivoamassa mökin ja varmistamassa, että siellä oli kaikkea tarpeellista. Vein sinne myös säilykkeitä, kahvia ja limpparia ihan varalle, jos jotain oli pojilta unohtunut.
Kun kuukauden päästä menin mökille, oli siellä kaksi tuntematonta alaikäistä nuorta "peuhaamassa"
kaljatölkkejä vyöryi joka paikassa, matolla oli huonostisiivottuja oksennustahroja ja keittiön seinään oli väännetty tagi jota oli yritetty huonosti poistaa.
Naapurilta kuulin, että mökillä oli kuukausi mesottu ja tuntemattomat nuoret oli käyttänyt sitä yleisenä "panomestana" ja bilepaikkana.Ai että totta kai annoit luvan 😂 Minä en olisin tietenkään luovuttanut mökkiäni ryyppäävän jätkälauman haltuun. Ja miten et muka sen vkl jälkeen ottanut sälliltä avaimia pois ja käynyt tarkistamassa mihin kuntoon se oli jätetty, jos jo ennen sitä kävit siivoamassa ja viemässä ruokaa?
Ihan omaa tyhmyyttä.
Joo, ymmärrän sen nyt. Siskon miehen poika on sellainen ylikiltti, luotettava ja rauhallinen.
Hän itse ei osallistunut mutta vähän "vietävissä olevana", oli ilmeisesti paljastanut avaimen kätköpaikan muulle seurueelle, joista joku oli sitä kavereineen hyödyntänyt ja juttu paisui omia aikojaan.
Täytyy muistaa, että aina seurueesta löytyy yksi "mätä omena".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohi aiheen, mutta ihmetyttää ihmisten yksinkertaisuus, kun kyseessä on vegaaninen ruokavalio 🙄 perus mariannet, oreot ja jopa uudet dominot ovat vegaanisia. Pullien leivonnaista ja piirakkapohjasta vaan muna pois, lehmänmaidon tilalle vettä tai soija-,kaura-, mantelimaitoa ja margariini kasvislevitteeseen. Niin yksi kertaista eikä kalliimpaa. Lidlissä myydään vegaanisia munkkirinkeleitä ja jopa Aino-merkillä on vegaanista jäätelöä. Pitää aika yksinkertainen olla, jos vegaanisen ruoan tarjoaminen on haastavaa 🤦🏼
Siitä nyt vaan on järki kaukana, että vegaanille hommataan pienen hippusen takia oma tarjottava.
Mutta toki, jos se kämäinen Oreo-keksi tai munkki käy, mikäs siinä.. mutta miltä minä emäntänä näytän, kun tarjoan vegaanille tällaista?
Vois vegaaniruokavaliota harjoittavat hieman kohtuullistaa ja miettiä kokonaisuutta.
Miksi kaikki eivät voi syödä niitä samoja vegaanisia keksejä tai samaa vegaanista jäätelöä? Tai samoja vegaanisia leipomuksia? Eikun ai niin, koska VEGAANI. Kyllä pitää joka suupalassa olla eläintä, muuten ei kukaan kunnon sekasyöjä voi selvitä kahvittelusta hengissä.
Ha ha, itsehän en edes kerro, että tarjoilut ovat vegaanisia. Täydestä menee ja jopa vanhat perussedät syövät posket tyytyväisyydestä punoittaen. Lisää pullaa, sanovat.
Huomaa taas, miten vegaani pitää itseään parempana ihmisenä, vaikka onkin alhainen kusettaja.
Kusettaja? Miten niin? Millä tavalla vieraani kärsivät tarjoiluistani? Ai niin, koska VEGAANI.
Lue oma viestisi hitaasti ja rauhallisesti, niin ehkä myls itse ymmärrät. Tiedän toki, että se voi olla liikaa vaadittu.
Edelleen, miten ne vieraat kärsivät vegaanisesta pullasta, jos eivät edes tiedä sen olevan vegaanista, eivätkä ole allergisia sen ainesosille? Vai väitätkö, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät voi käyttää ravinnokseen (tai mielihyvää saadakseen) minkäänlaista ei-eläinperäistä leivonnaista? Mä luulen, että sun kaltaisesi ovat elämässään syöneet yhtä ja toistakin vegaanisafkaa ihan normaalina ruokana. Jos joku olisi kertonut, että muuten, tuo porkkanaraaste on vegaanista, niin olisit varmaan saanut kohtauksen. Mitä! Eikö tämä porkkana olekaan raastettu possun perseestä?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
Kiitos läksytyksestäsi, kai tuo edellä kuvaamani keissi oli siis sittenkin täysin minun vikani, vaikken sitä itse pystykään näkemään. Toki olen velvollinen päälle nelikymppistä miehen suvun naisihmistä kasvattamaan. Hän oli nelikymppinen kun ensimmäisen kerran tapasimme. Niin sinäkin varmasti teet?
Toki minut on kasvatettu vieraanvaraiseksi, mutta ikinä koskaan en kuvitellut tuollaisia lokkeja oikeasti olevan olemassa. Oli täysi yllätys, että oikeasti on olemassa tuollaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä ollenkaan sanaa ei, eivätkä osaa mitenkään asettua toisen ihmisen asemaan.
Käly ei voinut "paeta vanhempiensa luota velvoitteitaan", näiden sisarusten molemmat vanhemmat kuolivat nuorina, mieheni oli täysorpo yhdeksänvuotiaana. Kälyllä ei ole omaa varsinaista perhettä. Tämän takia olinkin valmis tyyppiä tavanomaista enemmän sietämään.
Mielestäni en maininnut kirjoituksessa omia lapsiani mitenkään, joten mistä mahdoit vetäistä lastenkasvatukseni mukaan?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta sanonpa vain, että (anteeksi vaan) tyhmä on ihminen, joka ei omaa kotiaan tuon vertaa osaa puolustaa, mimmoinen lapanen sinulla on miehenäkin. Huh huh!
Kälyä kyllä kiellettiin tulemasta jo aikaisemminkin, juurikin mieheni kielsi, mutta käly ei ymmärtänyt sanaa ei. Kun lähisukulainen tulee satojen kilometrien päästä, vaikkakin kutsumatta, on hyvin vaikea laittaa ovi nenän edestä kiinni. Pyydettiin myös lähtemään kotiin useampaan kertaan kesken vierailua alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta sekään ei mennyt perille. Hänellä on oikeus sisarena ja hän tulee ja on minkä haluaa. Ja nythän hän ei enää kutsumatta tule, sen verran kovasti viimeisestä tempauksesta suutuin.
Mitäpä sinä olisit miehenäni tehnyt, etsinyt haulikon esiin vai? Jos ei ole tuota kälyn kaltaista ihmistyyppiä tavannut, ei osaa edes kuvitella miten oikein härski lokki käyttäytyy.
Jestas. No tietenkin iloisena komentaa käly keittiöön! Ihanaa kun tulit avuksi! Voit käydä myös kaupassa, tässä on lista. Pyykit löytyvät [ pyykkipaikasta]. Oletpa kultainen. Tässä toipumisessa menee varmaan viikko, ylihuomenna onkin siivouspäivä. Huomenna voi no aloittaa viemällä matot pihalle. Ja onpas kiva kun kerrankin on apua ikkunanpesuineen, otetaan se sitten kun olen vähän paremmassa kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
Kiitos läksytyksestäsi, kai tuo edellä kuvaamani keissi oli siis sittenkin täysin minun vikani, vaikken sitä itse pystykään näkemään. Toki olen velvollinen päälle nelikymppistä miehen suvun naisihmistä kasvattamaan. Hän oli nelikymppinen kun ensimmäisen kerran tapasimme. Niin sinäkin varmasti teet?
Toki minut on kasvatettu vieraanvaraiseksi, mutta ikinä koskaan en kuvitellut tuollaisia lokkeja oikeasti olevan olemassa. Oli täysi yllätys, että oikeasti on olemassa tuollaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä ollenkaan sanaa ei, eivätkä osaa mitenkään asettua toisen ihmisen asemaan.
Käly ei voinut "paeta vanhempiensa luota velvoitteitaan", näiden sisarusten molemmat vanhemmat kuolivat nuorina, mieheni oli täysorpo yhdeksänvuotiaana. Kälyllä ei ole omaa varsinaista perhettä. Tämän takia olinkin valmis tyyppiä tavanomaista enemmän sietämään.
Mielestäni en maininnut kirjoituksessa omia lapsiani mitenkään, joten mistä mahdoit vetäistä lastenkasvatukseni mukaan?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta sanonpa vain, että (anteeksi vaan) tyhmä on ihminen, joka ei omaa kotiaan tuon vertaa osaa puolustaa, mimmoinen lapanen sinulla on miehenäkin. Huh huh!
Kälyä kyllä kiellettiin tulemasta jo aikaisemminkin, juurikin mieheni kielsi, mutta käly ei ymmärtänyt sanaa ei. Kun lähisukulainen tulee satojen kilometrien päästä, vaikkakin kutsumatta, on hyvin vaikea laittaa ovi nenän edestä kiinni. Pyydettiin myös lähtemään kotiin useampaan kertaan kesken vierailua alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta sekään ei mennyt perille. Hänellä on oikeus sisarena ja hän tulee ja on minkä haluaa. Ja nythän hän ei enää kutsumatta tule, sen verran kovasti viimeisestä tempauksesta suutuin.
Mitäpä sinä olisit miehenäni tehnyt, etsinyt haulikon esiin vai? Jos ei ole tuota kälyn kaltaista ihmistyyppiä tavannut, ei osaa edes kuvitella miten oikein härski lokki käyttäytyy.
Jestas. No tietenkin iloisena komentaa käly keittiöön! Ihanaa kun tulit avuksi! Voit käydä myös kaupassa, tässä on lista. Pyykit löytyvät [ pyykkipaikasta]. Oletpa kultainen. Tässä toipumisessa menee varmaan viikko, ylihuomenna onkin siivouspäivä. Huomenna voi no aloittaa viemällä matot pihalle. Ja onpas kiva kun kerrankin on apua ikkunanpesuineen, otetaan se sitten kun olen vähän paremmassa kunnossa.
Jos itse eksyisi kyläilemään paikkaan missä emäntä on kipeä, vuorosanat olisivatkin tietysti: "Lepäile sinä, minä alan hommailla ruokaa jne." Jokainen täysipäinen ihminen tämän tietenkin tajuaisi.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli kylään tuttava jota en ollu aikoihin nähnyt. Otti hevosen kokoisen koiransa mukaan. Tää koira ärisi ja näytteli hammasta mun koiralle. Tuttava huusi ja komensi mun koiraa kun mun koira ei oikein sulattanut että sen reviirille tullaan komentelemaan, koira vilautteli hampaitaan takaisin. Yleensä mun koira on ihan asiallinen muille koirille.
Monella tapana kun vierailla koira mukana niin oma lukitaan huoneeseen tai viedään häkkiin, mutta itsellä tapana jättää vieraan koira pihalle ellei keskenään toimeen tule.
Ei talon asukkaiden on sitten ihminen tai eläin tarvi vieraiden takia piiloon mennä.
Ei meillä onneksi mitään ihan katastrofaalista ole sattunut. Sellaisia pieniä ihmetyksen aiheita on joskus ollut, kun kylään tulijat haahuilevat takkiensa kanssa, että mihin nämä nyt laitettaisiin, ja vaikka moneen kertaan osoittaa eteisen naulakkoa, missä on hyvin tilaa, ja tarjoutuu ottamaan ne takitkin, niin silti näkee ne sitten hetken päästä ruokapöydän tuoleilla olohuoneessa. Tai se, että kerran meidän olohuoneen vaalealla matolla oli tosi kuraiset jäljet, kun yksi kylään tullut tuli riisumaan pitkävartisia saappaita olohuoneeseen, vaikka meillä siis eteisessä on tuoleja sitä varten. Lähinnä pidän omituisena jo niitä vääntöjä, mitä on pitänyt käydä miehen sukulaisten kanssa silloin, kun meillä on ollut rippi-tai yo-juhlat. Kotimme ei ole mikään suuren suuri, ja siksi juhliin on ulos tehty hyvät katokset pöytien päälle jne. että mahdutaan. On ollut tosi työn takana saada heidät ymmärtämään, että meillä ei ole silloin aikaa ja mahdollisuutta majoittaa puolta sukua joillekin patjoille lattioille yöpymään, kun meillä tehdään juhlavalmisteluja.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä törkeää mutta kun oltiin yökylässä kaveripariskunnan luona viime Ubutenavuotena, niin vaimon kanssa naida naksautettiin siinä aamulla herättyämme, ennen kuin mentiin isäntäväen tarjoamalle aamupalalle.
Tuleeko teille muille sellainen järkyttävä säälin tunne, kun luette ylläolevan kaltaisia tekstejä? Minua säälittää kirjoittaja aina, mietin, että minkälaista elämää viettää ihminen, joka viitsii kirjoittaa jotain noin typerää?
Tuossa ei ole huumoria edes siteeksi. Voi, voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
Kiitos läksytyksestäsi, kai tuo edellä kuvaamani keissi oli siis sittenkin täysin minun vikani, vaikken sitä itse pystykään näkemään. Toki olen velvollinen päälle nelikymppistä miehen suvun naisihmistä kasvattamaan. Hän oli nelikymppinen kun ensimmäisen kerran tapasimme. Niin sinäkin varmasti teet?
Toki minut on kasvatettu vieraanvaraiseksi, mutta ikinä koskaan en kuvitellut tuollaisia lokkeja oikeasti olevan olemassa. Oli täysi yllätys, että oikeasti on olemassa tuollaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä ollenkaan sanaa ei, eivätkä osaa mitenkään asettua toisen ihmisen asemaan.
Käly ei voinut "paeta vanhempiensa luota velvoitteitaan", näiden sisarusten molemmat vanhemmat kuolivat nuorina, mieheni oli täysorpo yhdeksänvuotiaana. Kälyllä ei ole omaa varsinaista perhettä. Tämän takia olinkin valmis tyyppiä tavanomaista enemmän sietämään.
Mielestäni en maininnut kirjoituksessa omia lapsiani mitenkään, joten mistä mahdoit vetäistä lastenkasvatukseni mukaan?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta sanonpa vain, että (anteeksi vaan) tyhmä on ihminen, joka ei omaa kotiaan tuon vertaa osaa puolustaa, mimmoinen lapanen sinulla on miehenäkin. Huh huh!
Kälyä kyllä kiellettiin tulemasta jo aikaisemminkin, juurikin mieheni kielsi, mutta käly ei ymmärtänyt sanaa ei. Kun lähisukulainen tulee satojen kilometrien päästä, vaikkakin kutsumatta, on hyvin vaikea laittaa ovi nenän edestä kiinni. Pyydettiin myös lähtemään kotiin useampaan kertaan kesken vierailua alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta sekään ei mennyt perille. Hänellä on oikeus sisarena ja hän tulee ja on minkä haluaa. Ja nythän hän ei enää kutsumatta tule, sen verran kovasti viimeisestä tempauksesta suutuin.
Mitäpä sinä olisit miehenäni tehnyt, etsinyt haulikon esiin vai? Jos ei ole tuota kälyn kaltaista ihmistyyppiä tavannut, ei osaa edes kuvitella miten oikein härski lokki käyttäytyy.
Jestas. No tietenkin iloisena komentaa käly keittiöön! Ihanaa kun tulit avuksi! Voit käydä myös kaupassa, tässä on lista. Pyykit löytyvät [ pyykkipaikasta]. Oletpa kultainen. Tässä toipumisessa menee varmaan viikko, ylihuomenna onkin siivouspäivä. Huomenna voi no aloittaa viemällä matot pihalle. Ja onpas kiva kun kerrankin on apua ikkunanpesuineen, otetaan se sitten kun olen vähän paremmassa kunnossa.
En ole tuon jutun ap, mutta joidenkin ihmisten kanssa ei vaan toimi normaali logiikka. Mt-ongelmista kärsivä siskoni on samanlainen. Hän tulee perheen mökille ja odottaa, että kaikki tuodaan valmiina tarjottimella. Jos hänelle ilmoitetaan, että on hänen tiskivuoronsa, hän aloittaa tiskaamisen mutta lopettaa kesken kaiken, koska "väsyttää" tai "päätä särkee".
Ongelma sisarusten kanssa on myös se, että heihin olisi hyvä pitää edes jonkinlaiset välit niin pitkään, kun vanhemmat ovat elossa. Äitini perheessä on yhdellä sisaruksella mennyt välit vähän kaikkiin, ja nyt toisen vanhemman kuoltua tämä aiheuttaa jatkuvasti hallaa hankaloittamalla perikunnan asioiden hoitamista. Siksi pihalle heittäminen ei ole ideaalein ratkaisu.
Eikö siellä alun perin pitänyt olla perheen oma poika kaverinsa kanssa ja yhden viikonlopun? Mistä ihmeestä sinä tuon kummin kaiman pojan oikein keksit?