Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?
Itsellä ei tule mieleen muuta kuin se kun kaveri tuli kerran Joulukuussa käymään kylässä ja valitti että hänellä tekee mieli suklaata ja hetken oltuamme olohuoneessa ja kaverin valitusta kuunnellessa päätin keittää meille kahvit ja häippäisin keittiöön ja kun olin laittanut kahvin porisemaan, tulin takaisin ja huomasin että kaveri oli ottanut lasten suklaakalenterit jotka oli olleet olohuoneen tietokonepöydällä ja luukku luukun jälkeen aukoi ja pisteli suklaat suuhunsa
Kommentit (2728)
Koska vegaanit vaativat juhliin tullessaan vegaaniruokaa, niin samalla tavoin minä vaadin vegaanin järjestämissä juhlissa ns. sekaruokaa, tai edes tavallisia leivonnaisia, mansikkakermakakkua, munavoita, tms. Miks tämä ei koskaan mene näinpin? Vegaanit järjestävät vegaanijuhlia, mutta sekasyöjän ruokavaatimuksiin ei suostuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menivät olohuoneen sohvalle panemaan, koska himot veivät vallan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sisarukset perivät vanhempansa, niin lain mukaan jokaiselle kuuluu yhtä suuri osuus perinnöstä. Esimerkiksi, jos perintö on 200000 euroa ja perijöitä on viisi (5), niin kukin saa 40000 euroa. Perintöveroa peritään, jos perintö on suurempi kuin 20001 euroa.
Niin, lakiosa on tuo viidennes, mutta kenenkään ei ole pakko ottaa perintöä vastaan ollenkaan jos ei halua. Pesän voi siis jakaa myös muuten jos se osapuolille on OK. Toki tietysti useimmiten se tuossa tilanteessa jaetaankin 1/5 jokaiselle. Mutta jos jostakin ihme syystä yksi putsaisi jaossa potin, hän ei maksa silloin sisaruksien osuuksista lahjaveroa, vaan maksaa perinnöstä ainoastaan perintöveron. Jos sisarukset ottavat vastaan sen täyden osuutensa, maksavat siitä omat perintöverot, pesä ositetaan loppuun ja sitten jostakin syystä antavat myöhemmin osuutensa toiselle, silloin osuudesta maksetaan lahjavero.
Lakiosa on PUOLET normaalista osituksesta. Jos perintö on 200000 ja periviä 5 ja koko omaisuus olisi tarkoitus jättää yhdelle, neljä muuta voivat vaatia itselleen 20000 jokainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohi aiheen, mutta ihmetyttää ihmisten yksinkertaisuus, kun kyseessä on vegaaninen ruokavalio 🙄 perus mariannet, oreot ja jopa uudet dominot ovat vegaanisia. Pullien leivonnaista ja piirakkapohjasta vaan muna pois, lehmänmaidon tilalle vettä tai soija-,kaura-, mantelimaitoa ja margariini kasvislevitteeseen. Niin yksi kertaista eikä kalliimpaa. Lidlissä myydään vegaanisia munkkirinkeleitä ja jopa Aino-merkillä on vegaanista jäätelöä. Pitää aika yksinkertainen olla, jos vegaanisen ruoan tarjoaminen on haastavaa 🤦🏼
Siitä nyt vaan on järki kaukana, että vegaanille hommataan pienen hippusen takia oma tarjottava.
Mutta toki, jos se kämäinen Oreo-keksi tai munkki käy, mikäs siinä.. mutta miltä minä emäntänä näytän, kun tarjoan vegaanille tällaista?
Vois vegaaniruokavaliota harjoittavat hieman kohtuullistaa ja miettiä kokonaisuutta.
Miksi kaikki eivät voi syödä niitä samoja vegaanisia keksejä tai samaa vegaanista jäätelöä? Tai samoja vegaanisia leipomuksia? Eikun ai niin, koska VEGAANI. Kyllä pitää joka suupalassa olla eläintä, muuten ei kukaan kunnon sekasyöjä voi selvitä kahvittelusta hengissä.
Ha ha, itsehän en edes kerro, että tarjoilut ovat vegaanisia. Täydestä menee ja jopa vanhat perussedät syövät posket tyytyväisyydestä punoittaen. Lisää pullaa, sanovat.
Huomaa taas, miten vegaani pitää itseään parempana ihmisenä, vaikka onkin alhainen kusettaja.
Kusettaja? Miten niin? Millä tavalla vieraani kärsivät tarjoiluistani? Ai niin, koska VEGAANI.
Lue oma viestisi hitaasti ja rauhallisesti, niin ehkä myls itse ymmärrät. Tiedän toki, että se voi olla liikaa vaadittu.
Voisiko vegaanineurootikot siirtyä vaikka toiseen ketjuun valittamaan? Takaisin hauskoihin juttuihin törkeistä vieraista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
Ystäväni piti viikonlopun kestäneet valmistujaiset perheensä mökillä. Paikalla oli kavereita elämän eri vaiheilta, joista osa ei tuntenut toisiaan etukäteen ollenkaan.
Alussa oli säätöä makuupaikkojen kanssa. Olimme jo parin kaverini kanssa ehtinyt laittaa tavaramme yhden huoneen makuuparvelle, kun toinen porukka kysyi ihan asiallisesti, voisimmeko vaihtaa huoneita heidän kanssaan. Tämä oli meille ok. Emme edes ehtineet tehdä mitään asian eteen, kun toisen porukan tyypit ryntäsivät huoneeseen, kiipesivät parvelle ja alkoivat heitellä kassejamme ja reppujamme parvelta alas lattialle. Laukuissa ei onneksi ollut mitään särkyvää, koska useamman metrin pudotus kovalle alustalle olisi voinut olla kohtalokas. Katsoimme toimintaa aivan silmät pyöreinä. Itseäni suorasanaisempi ystäväni onneksi sai avattua suunsa ja huudahti, ettei toisten ihmisten omaisuutta saa tuolla lailla paiskoa. Tyypit eivät sanoneet mitään, saatikka pahoitelleet.
Loppuviikonloppu meni aika jäisessä tunnelmissa. Yritimme kyllä tehdä tuttavuutta tämän toisen porukan kanssa, mutta nämä suhtautuivat meihin nihkeästi ja juttelivat vain oman porukkansa inside-juttuja. Juhlat järjestänyt ystävä silminnähden häpesi kavereidensa käytöstä, mutta eihän se hänen vikansa ollut. Tämän jälkeen olen suhtautunut skeptisesti tällaisiin mökkiviikonloppuihin, joissa kaikki eivät tunne toisiaan etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
Kiitos läksytyksestäsi, kai tuo edellä kuvaamani keissi oli siis sittenkin täysin minun vikani, vaikken sitä itse pystykään näkemään. Toki olen velvollinen päälle nelikymppistä miehen suvun naisihmistä kasvattamaan. Hän oli nelikymppinen kun ensimmäisen kerran tapasimme. Niin sinäkin varmasti teet?
Toki minut on kasvatettu vieraanvaraiseksi, mutta ikinä koskaan en kuvitellut tuollaisia lokkeja oikeasti olevan olemassa. Oli täysi yllätys, että oikeasti on olemassa tuollaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä ollenkaan sanaa ei, eivätkä osaa mitenkään asettua toisen ihmisen asemaan.
Käly ei voinut "paeta vanhempiensa luota velvoitteitaan", näiden sisarusten molemmat vanhemmat kuolivat nuorina, mieheni oli täysorpo yhdeksänvuotiaana. Kälyllä ei ole omaa varsinaista perhettä. Tämän takia olinkin valmis tyyppiä tavanomaista enemmän sietämään.
Mielestäni en maininnut kirjoituksessa omia lapsiani mitenkään, joten mistä mahdoit vetäistä lastenkasvatukseni mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
P.S. Se kyynärsauvoilla kokkailu yllättyneenä oli muuten vastausta edellisen kirjoittajan tekstiin: "Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
Kiitos läksytyksestäsi, kai tuo edellä kuvaamani keissi oli siis sittenkin täysin minun vikani, vaikken sitä itse pystykään näkemään. Toki olen velvollinen päälle nelikymppistä miehen suvun naisihmistä kasvattamaan. Hän oli nelikymppinen kun ensimmäisen kerran tapasimme. Niin sinäkin varmasti teet?
Toki minut on kasvatettu vieraanvaraiseksi, mutta ikinä koskaan en kuvitellut tuollaisia lokkeja oikeasti olevan olemassa. Oli täysi yllätys, että oikeasti on olemassa tuollaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä ollenkaan sanaa ei, eivätkä osaa mitenkään asettua toisen ihmisen asemaan.
Käly ei voinut "paeta vanhempiensa luota velvoitteitaan", näiden sisarusten molemmat vanhemmat kuolivat nuorina, mieheni oli täysorpo yhdeksänvuotiaana. Kälyllä ei ole omaa varsinaista perhettä. Tämän takia olinkin valmis tyyppiä tavanomaista enemmän sietämään.
Mielestäni en maininnut kirjoituksessa omia lapsiani mitenkään, joten mistä mahdoit vetäistä lastenkasvatukseni mukaan?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta sanonpa vain, että (anteeksi vaan) tyhmä on ihminen, joka ei omaa kotiaan tuon vertaa osaa puolustaa, mimmoinen lapanen sinulla on miehenäkin. Huh huh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
Kiitos läksytyksestäsi, kai tuo edellä kuvaamani keissi oli siis sittenkin täysin minun vikani, vaikken sitä itse pystykään näkemään. Toki olen velvollinen päälle nelikymppistä miehen suvun naisihmistä kasvattamaan. Hän oli nelikymppinen kun ensimmäisen kerran tapasimme. Niin sinäkin varmasti teet?
Toki minut on kasvatettu vieraanvaraiseksi, mutta ikinä koskaan en kuvitellut tuollaisia lokkeja oikeasti olevan olemassa. Oli täysi yllätys, että oikeasti on olemassa tuollaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä ollenkaan sanaa ei, eivätkä osaa mitenkään asettua toisen ihmisen asemaan.
Käly ei voinut "paeta vanhempiensa luota velvoitteitaan", näiden sisarusten molemmat vanhemmat kuolivat nuorina, mieheni oli täysorpo yhdeksänvuotiaana. Kälyllä ei ole omaa varsinaista perhettä. Tämän takia olinkin valmis tyyppiä tavanomaista enemmän sietämään.
Mielestäni en maininnut kirjoituksessa omia lapsiani mitenkään, joten mistä mahdoit vetäistä lastenkasvatukseni mukaan?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta sanonpa vain, että (anteeksi vaan) tyhmä on ihminen, joka ei omaa kotiaan tuon vertaa osaa puolustaa, mimmoinen lapanen sinulla on miehenäkin. Huh huh!
Kälyä kyllä kiellettiin tulemasta jo aikaisemminkin, juurikin mieheni kielsi, mutta käly ei ymmärtänyt sanaa ei. Kun lähisukulainen tulee satojen kilometrien päästä, vaikkakin kutsumatta, on hyvin vaikea laittaa ovi nenän edestä kiinni. Pyydettiin myös lähtemään kotiin useampaan kertaan kesken vierailua alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta sekään ei mennyt perille. Hänellä on oikeus sisarena ja hän tulee ja on minkä haluaa. Ja nythän hän ei enää kutsumatta tule, sen verran kovasti viimeisestä tempauksesta suutuin.
Mitäpä sinä olisit miehenäni tehnyt, etsinyt haulikon esiin vai? Jos ei ole tuota kälyn kaltaista ihmistyyppiä tavannut, ei osaa edes kuvitella miten oikein härski lokki käyttäytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ehkä ei oo hirmu törkeetä, mutta...
Meillä on melko erikoinen sisustus. Värikäs, maksimaalinen, yksityiskohtia riittää.
Myyn aina välillä tori.fin kautta pois huonekaluja tms. Kun ostaja on tulossa ne hakemaan niin nostan ne jo eteiseen valmiiksi, ettei niitä tarvitse hakea syvemmältä asunnosta. Kerran olin ehtinyt ihan vasta tulla iltavuorosta ja lämmittää ruoan, kun ostaja tuli.
Ko. nainen jäi ihan avoimesti töllistelemään eteiseen ja pälättämään mitä lie. Sitten ihan pokkana lähti kiertämään koko asunnon. Ratsasi makuuhuonetta myöten kaikki paikat. Kesken työviikon oli varmaan sängyt petaamatta ja tiskejä pöydillä ja joku random nainen niitä sitten tuijotteli. Näki että mulla ruoka-annos odotti ruokapöydällä, silti ei lamppu syttynyt että voisi painua kotiinsa. Näin jälkikäteen oon ajatellut että miten ihmeessä en vaan heittänyt sitä pihalle, mutta varmaan siinä tilanteessa vaan on niin pöyristynyt että ei tiedä mitä tehdä.
Toinen vastaava otti puhelimensa ja alkoi kuvata mun kotia mitään kysymättä. Outo tunne että jollain täysin tuntemattomalla on kuvia meidän kodista.
Ei tulis mieleenkään tunkeutua toisen ihmisen kotiin tuollaisessa tilanteessa ja jäädä puoleksi tunniksi. Vaikka koti onkin vähän erilainen mitä yleensä niin silti se on meidän koti ja intiimi paikka eikä mikään näyttelyesine.
Minulla on myös ollut tilanteita joissa olen ollut niin täysin pöyristynyt vieraiden käytöksestä (vaikka luulisi että tällä iällä, 60+) olisi jo kaiken nähnyt ja kokenut mutta ihmiset vieläkin osaavat yllättää) että vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten minun olisi pitänyt toimia ja todellakin laittaa heidät heti pihalle. Mutta sitä joskus on vaan täysin äimänä eikä tajua heti miten pitäisi toimia.
Kälyllä on ollut tapana kutsua itsensä välillä jopa viikoiksi meille täysihoitoon, tuli siis ilman kutsua tyhjin käsin ja mitenkään ei ylläpitoonsa koskaan osallistunut. Kauppaan laittoi toki ostoslistaa minulle mukaan mitä erikoistarvikkeita sieltä halusi minun hänelle ostavan, tietysti minun rahoillani. Ilmoitti välillä tulevansa pariksi päiväksi, mutta eihän sitä kotiinsa saanut kun meillä on niin mukavaa, (ilmainen) ruoka hyvää ja on NIIN mukava seurata vierestä kun me touhuamme. Kieltelimme välillä, mutta tätä armas käly piti vitsailuna. Kuulemma hänellä lähisukulaisena oli oikeus tulla kun haluaa ja viipyä minkä haluaa.
Tapahtuipa sitten kerran että putosin portaissa. Jalka murtui, hehtaari mustelmaa, joka paikkaa tietenkin särki. Olisi siinä tietysti vielä pahemminkin voinut käydä, onneksi ei käynyt. Päivä meni jonottaessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Olin tosi kipeä. Käly tietysti ilmoitti juuri silloin tulevansa kylään. Mies selitti sisarelleen asiallisesti miksi nyt ei todellakaan sovi ja siis kielsi selväsanaisesti siskoaan tulemasta. Sisko tuosta vähät välitti ja tuli silti. Yllätys oli tietysti suuri kun ovikello soi. Ja arvatkaapa mitä käly ensimmäiseksi halusi, pätkääkään välittämättä miten kipeä minä selvästi olin kepeillä könkätessäni? Käly halusi minun laittavan hänelle ruokaa, matkalla kun oli tullut nälkä ja ruoka junassa oli kovin kallista. Niin ällistynyt olin, että todella raavin viimeisillä voimillani ruuat kasaan. Minkä jälkeen käly kielsi minua menemästä lepäämään, hän kun halusi seuraavaksi mieluummin seurustella. Suutuin niin että muutuin suunnilleen mustaksi. En enää ikinä ota tätä ihmistä meille kutsumatta vastaan.
Arvatkaapa kuka kälyn mielestä oli tarinan roisto? Minä tietenkin kun en ollut sen vertaa vieraanvarainen sukulaiselle.
Olittepa päässyt opettamaan kälyn pahoille tavoille. Ja kaiken huippu että vielä kyynärsauvoillakin kokkailet kälylle ruokaa kun hänellä on nälkä!!!
Mikä suakin vaivaa? Miksi ihmeessä jo ajat päivät sitten et laittanut kälyn toiveille rajoja? Jos hän jo kovin nuoresta asti oli ollut teillä vaan puhtaasti passattavana, niin eikö ikinä tullut mieleen, että pakenee vanhempiensa luota kodin velvoitteita, joita kasvatuksellisesti nuorille asetetaan? Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?
No toivottavasti kumpikin kerrankin oppi jotakin. Tolla huimalla palvelualttiudella ette kasvata mahdollisista lapsistannekaan hyviä puolisoita kenellekään, eikä edes hyviä kälyjä kenellekään.
"Eikö tullut pieneen päähän, että jos huolitte tyypin teille useiksi päiviksi, olette kasvattajia tekin?"
Tästä sai kyllä viikon naurut, olen höröttänyt tätä kohta kaksi tuntia. 😂😁😁😁🤡 Käly on ammatiltaan opettaja.
Tarinani on niin tunnistettava, että odottelen mielenkiinnolla milloin käly ilmaantuu keissiä tänne itse kommentoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vegaani tässä, hei. Ei se vegaanisen kakun leipominen ole mitään rakettitiedettä, oikeasti. Erinomaisia perusohjeita löytyy pikaisellakin googlauksella, eivätkä ainesosat ole mitään ihmeellisiä. Vegaaninen kakkupohja syntyy vehnäjauhoista, sokerista, leivinjauheesta, vaniljasokerista, kasviöljystä, leivinjauheesta, tipasta etikkaa ja ripauksesta ruokasoodaa. Nämähän ovat aineita, jotka suurimmalta osalta leivontaa vähänkin harrastavista löytyy kaapista? Kakku on vieläpä helpompi tehdä kuin ei-vegaaninen kakku, sillä vegaanikakkuja ei vatkata, vaan kaikki aineet vain sekoitetaan keskenään.
Lisäksi esim. Oreot, Dominot, Ballerinat, Wiener Nougat, Vihreät kuulat, Mariannet ja Tutti Frutit ovat vegaanisia. Näistä löytyy kattava lista nopealla googlauksella.
Myös valmista vegaanista lehtitaikinaa ja piirakkataikinaa myydään yleisesti (löytyy mm. Myllyn paras ja Kotimaista-merkeiltä), ja vähän joka kaupan jäätelöaltaasta löytyy vegaanista jätskiä. Miten olisi vaikka valmiista vegaanisesta piirakkataikinasta leivottu marjapiirakka vegaanisella vaniljajäätelöllä?
En odota voivani syödä ihan jokaista kahvipöydän tarjottavaa, mutta jos joku perustelee vegaaniruokavalion huomiotta jättämistä asian vaikeudella, se vain osoittaa, ettei kyseinen henkilö ole halunnut nähdä asian eteen yhtään vaivaa. Nykyään vegaanin tai maidottoman vaihtoehdon tarjoaminen ei vaadi muuta kuin sen, että marssii kauppaan.
Miksi veget kuvittelevat olevansa jotain etuoikeutettuja vaatimaan heille sopivia tarjottavia? onhan niitä periaatteellisia ruokavaliota vaikka mitä mutta kukaan muu ei koskaan ole vaatimassa tahi itkemässä kun ei ole sopivaa. Vielä jotain vuosia sitten esim keliaatikot toi usein omat eväänsä mukanaan kun gluteenitonta oli huonosti saatavilla. Näin voisi vegetkin toimia. Välillä tuntuu että veget tulee juhliin pahastumaan tarjottavista eikä nauttimaan juhlasta ja ystävien/sukulaisten tapaamisesta
Juhliin liittyy kestitys. Se ei ole kestitystä, jos vieraat joutuvat tuomaan omat syötävänsä tullessaan. Nyyttärit tietysti eri juttu.
Uskon, että suurin osa vegaaneista tai allergikoista/keliaakikoista arvostaa sitä, jos tilaisuudessa on edes se yksi tarjottava jota he voivat syödä, vaikka se olisi kaupasta haettu keksipaketti. Tämä osoittaa juhlien järjestäjän haluavan kaikkien vieraidensa viihtyvän. Mutta juhlien järjestäminen siten, että tietoisesti jättää vieraiden erikoisruokavaliot täysin huomioimatta tai informoimatta heitä asiasta, on mielestäni lähinnä pikkumaista kiusaamista.
Muissa yhteyksissä on tullut selväksi, ettei kotona leivottua uskalla syödä, koska tavallinen kotileipuri ei noudata normaalia hygieniaa tai osaa katsoa netistä reseptejä. Kaupan valmistavara taas maistuu pahalta. Kerran varasin keliakiasta kärsivälle ystävälle monenlaista tarjottavaa ja hän uskalsi ottaa vain puolen sentin siivun kääretorttua. Meni rahaa ja aikaa hukkaan. Vielä oli moneen kertaa soitellut ja muistuttanut rajoitteestaan.
Jos kokkaaminen olisi ollut netin resepteistä kiinni, ihmiskunta olisi kuollut nälkään jo kauan ennen netin keksimistä.
Tästä olen täysin eri mieltä. Netti on tuonut kaikki maailman keittiöt suoraan kotiin. Eikä pelkästään reseptejä ohjeineen, vaan myös tarvikkeet. Etenkin leivonnan taso on noussut netin myötä suorastaan sfääreihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein joskus vieraille kasviksista ruokaa. Oli chilipataa (palkokasveja yms), kaikkia mahdollisia kasviksia ja hedelmiä mitä kaupasta saa. Ei kelvannut. Ei ollut kuulema vegaaniruokaa. Mitä se vegaaniruoka sitten on?
Vegaaniruoka on kasviperäisistä aineksista tehtyä mahdollisimman pahanmakuista ruokaa.
Tällaiset kommentit paljastavat vain sen, etteivät niiden kirjoittajat tiedä tästä aiheesta yhtään mitään.
Siskoni miehen 18-vuotias poika kysyi kerran, että saako hän kavereineen mennä mökillemme viikonlopuksi.
Tottakai annoin luvan ja kävin vielä siivoamassa mökin ja varmistamassa, että siellä oli kaikkea tarpeellista. Vein sinne myös säilykkeitä, kahvia ja limpparia ihan varalle, jos jotain oli pojilta unohtunut.
Kun kuukauden päästä menin mökille, oli siellä kaksi tuntematonta alaikäistä nuorta "peuhaamassa"
kaljatölkkejä vyöryi joka paikassa, matolla oli huonostisiivottuja oksennustahroja ja keittiön seinään oli väännetty tagi jota oli yritetty huonosti poistaa.
Naapurilta kuulin, että mökillä oli kuukausi mesottu ja tuntemattomat nuoret oli käyttänyt sitä yleisenä "panomestana" ja bilepaikkana.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni miehen 18-vuotias poika kysyi kerran, että saako hän kavereineen mennä mökillemme viikonlopuksi.
Tottakai annoin luvan ja kävin vielä siivoamassa mökin ja varmistamassa, että siellä oli kaikkea tarpeellista. Vein sinne myös säilykkeitä, kahvia ja limpparia ihan varalle, jos jotain oli pojilta unohtunut.
Kun kuukauden päästä menin mökille, oli siellä kaksi tuntematonta alaikäistä nuorta "peuhaamassa"
kaljatölkkejä vyöryi joka paikassa, matolla oli huonostisiivottuja oksennustahroja ja keittiön seinään oli väännetty tagi jota oli yritetty huonosti poistaa.
Naapurilta kuulin, että mökillä oli kuukausi mesottu ja tuntemattomat nuoret oli käyttänyt sitä yleisenä "panomestana" ja bilepaikkana.
Ai että totta kai annoit luvan 😂 Minä en olisin tietenkään luovuttanut mökkiäni ryyppäävän jätkälauman haltuun. Ja miten et muka sen vkl jälkeen ottanut sälliltä avaimia pois ja käynyt tarkistamassa mihin kuntoon se oli jätetty, jos jo ennen sitä kävit siivoamassa ja viemässä ruokaa?
Ihan omaa tyhmyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni miehen 18-vuotias poika kysyi kerran, että saako hän kavereineen mennä mökillemme viikonlopuksi.
Tottakai annoin luvan ja kävin vielä siivoamassa mökin ja varmistamassa, että siellä oli kaikkea tarpeellista. Vein sinne myös säilykkeitä, kahvia ja limpparia ihan varalle, jos jotain oli pojilta unohtunut.
Kun kuukauden päästä menin mökille, oli siellä kaksi tuntematonta alaikäistä nuorta "peuhaamassa"
kaljatölkkejä vyöryi joka paikassa, matolla oli huonostisiivottuja oksennustahroja ja keittiön seinään oli väännetty tagi jota oli yritetty huonosti poistaa.
Naapurilta kuulin, että mökillä oli kuukausi mesottu ja tuntemattomat nuoret oli käyttänyt sitä yleisenä "panomestana" ja bilepaikkana.
Aikas vähällä pääsitte jos kuukauden rellestivät. Nykyään kun melkein räjäyttävät paikat tuhoamisvimmoissaan. Eikä väliä kenenkä omaisuus kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni miehen 18-vuotias poika kysyi kerran, että saako hän kavereineen mennä mökillemme viikonlopuksi.
Tottakai annoin luvan ja kävin vielä siivoamassa mökin ja varmistamassa, että siellä oli kaikkea tarpeellista. Vein sinne myös säilykkeitä, kahvia ja limpparia ihan varalle, jos jotain oli pojilta unohtunut.
Kun kuukauden päästä menin mökille, oli siellä kaksi tuntematonta alaikäistä nuorta "peuhaamassa"
kaljatölkkejä vyöryi joka paikassa, matolla oli huonostisiivottuja oksennustahroja ja keittiön seinään oli väännetty tagi jota oli yritetty huonosti poistaa.
Naapurilta kuulin, että mökillä oli kuukausi mesottu ja tuntemattomat nuoret oli käyttänyt sitä yleisenä "panomestana" ja bilepaikkana.
Kait tämä on vitsi? Annetaan mökki kummin kaiman 18v pojan bilemestaksi ja ihmetellään kun sotkua tulee ja lähtee lapasesta?
Tsirp kirjoitti:
Kutsuin vegaaninaapurini lasilliselle. Hän kertoi kissansa olevan myös vegaani. Kun näytin kuvaamani videota, jossa naapurin kissa söi pihallani pikkulintua. Tämä naapurini kommentoi asiaa toteamalla, että nythän maailmassa on kuitenkin yksi eläinravinnon syöjä vähemmän.
Vegaaninaapurista voisi tehdä eläinsuojeluilmoituksen. Eläinsuojelulain mukaan eläimille pitää syöttää lajinmukaista ravintoa eikä kissa todellakaan ole mikään vegaani vaan lihansyöjä.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä monen (jokaisen?) vegaanin kohdalla tuntuu, kyse on nimenomaan sairaudesta korvien välissä.