Lue keskustelun säännöt.
Harjoittelija oli liian hieno keittääkseen kahvia
04.12.2016 |
Kommentit (144)
Minä olen miesvaltaisella alalla, ja joutunut oppimaan aivan julmetun tiukaksi sen suhteen, että minä EN ole sihteeri, kahvinkeittäjä, kokousten varaaja tms vaan oikea alani osaaja. Nuorempana annoin vähän periksi, ajatellen että eihän siitä mitään vaivaa ole jos noitakin hommia teen, varsinaisten ohessa, mutta se johti siihen että se olin AINA minä joka joutui olemaan palaverin sihteeri, tilaamaan kahviosta kahvit ja tarjottavat jne. Ja vain siksi, että olin ainoa nainen.
Aloin olla tiukka siitä, että minä en tee noita hommia enempää kuin muutkaan vain sukupuoleni takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, meillä töissä on kyllä ihan tavallista, että näkee tekniikan tohtorin tai professorin keittämässä kahvia.
Niin meilläkin, mutta kuinka iso osa ajasta menee näihin hommiin? 0,1%? En tajua miksi ihmiset haluavat tahallaan ymmärtää väärin tuon kirjoituksen
Siksi, koska harjoittelijalta siihen kahvinkeittoon menee 50% ajasta, koska ei osaa eikä halua oppia. Sitten vielä jonkun toisen ajasta 2-3 kertaa niinpaljon, kuin ilman sitä harjoittelijaa olisi mennyt.
No jo on aikoihin eletty, jos harjoittelija on liian fiini kahvinkeittoon...haloo.
Normaalissa työpaikassa jokainen tekee joskus hanttihommia. Kyllä meilläkin toimari keittelee kahvia ja käy korttelikaupasta suodatinpusseja.
Tietenkin jos haluaa olla joustamaton hapannaama, siinähän on. Mä en kyllä pitkään katselis harjoittelijaa, jolle kelpaa vain tietyt työt.
Itse en juo kahvia mutta pääsen joka aamu mieheni kyydissä töihin n 15 min ennen työajan alkua.
Kun tulen työpaikalle, laitan koneen päälle, menen keittiöön, laitan vettä pannuun ja täytän kahvinkeittimen. Sillä aikaa kun terveisiä kiehuu, täytän kahvikoneen.
Otan teekupin ja menen paikalleni. Kun olen saanut ohjelmat auki, valuu ekat ihmiset töihin.
Kun olen poissa, se joka tulee ekana, keittää kahvin.
Ei tarvi olla niin vaikeeta.
Toista pannua en täytä enkä kolmatta koska juon vain yhden kupin teetä ja käyn syömässä ruokalassa lounaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaikki keittää kahvia, jos se on loppu ja sitä just sillä hetkellä haluaa, oli sitten kirurgi, sisätautilääkäri, sairaanhoitaja, osastonsihteeri, tekstinkäsittelijä, röntgenhoitaja, välinehuoltaja ym. Ei mitään ongelmaa.
Juuri näin. Harjoittelijan työelämävalmiudet on aika onnettomat jos tästä pitää alkaa nillittää.
terv. lääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun entisessä työpaikassa paikan ylin pomokin latasi sujuvasti kahvinkeittimen, kun kahvia halusi. Kokouskahvien keittäminen taas oli sihteereiden ja heitä avustaneiden harjoittelijoiden vastuulla.
Av-Käyttis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan työura aloitettiin hanttihommilla. Kun opittiin enemmän, päästiin astetta vaativampiin hommiin. Nykyisin tilanne on toinen ja harjoittelijaksi tuleva kuvittelee pääsevänsä heti jos ei ihan johtajan niin ainakin asiantuntijan oikeaksi kädeksi. Vaikkei tajua yrityksen liiketoiminnasta vielä hölkäsen pöläystä. Myös meillä on käynyt niin, että vapaaehtoisia ohjaajia ei enää ole ja sen vuoksi ei voida ottaa harjoittelijoitakaan.
Harjoittelussa on ne tietyt tavoitteet, jotka pitää täyttyä. Harjoittelun on tarkoitus opettaa opiskeltua alaa käytännössä, ei niin että harjoittelija toimii siivoojana ja juoksupoikana.
Mitäpä luulet, kun sairaanhoitajaopiskelija menee harkkaan ja potilastyön sijasta keitteleekin siellä kahvia ja on laitosapulaisen ilmainen korvike, niin pelottaisiko edes hippasen ajatus mitä käy kun tämä sitten siirtyy työelämään vailla oikeaa kokemusta?
Itsellänikin on se periaate, että harjoittelusta on oltava minulle jotain hyötyä oppimisen kannalta. Jos menee ilmaisen siivoojan hommaksi, niin sitten vihelletään peli poikki.
80-luvulla, kun minä opiskelin sairaanhoitajaksi, jokaisella lukukaudella oli yksi tai useampi harjoittelujakso. Ensimmäisellä harjoittelujaksolla opiskelijat todellakin pesivät alusastioita, taittelivat sykeröitä (ei taideta tehdä missään enää lainkaan moista), täyttivät varastoja, vaihtoivat potilaiden sänkyihin lakanoita ja myös keittivät kahvit. Mitä pidemmälle opinnot etenivät, sitä vaativampia tehtäviä pääsi tekemään. Viimeisenä lukuvuonna käytiin läpi asiat, joita opiskelija ei ehkä ollut siihen mennessä vielä päässyt tekemään ja varmistettiin niillä harjoittelujaksoilla, että jokainen oli katetroinut, vaihtanut tipan, poistanut ompeleet, jakanut lääkkeitä, poistanut pleuradreenin, ottanut ekg:n, pitänyt aamuraportin jne jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi lellipentu oli kesätöissä energiayhtiössä aikoinaan.Kaikki muut kesätyöläiset olivat pihatöissä mutta tämä ainoa konttorissa jossa onnistui hajottamaan jonkun tietokonejärjestelmän.
Vierailija kirjoitti:
Luin tuon niin, että ne tehtävät mitä hänet laitettiin tekemään olivat sellaisia hanttihommia, että ilman mitään koulutusta niitä voisi tehdä ja siksi hän kirjoittaa, että voisi tehdä niitä palkallisesti. Esimerkiksi postitus, laskujen tarkistus, kuittien arkistointi jne. ovat tällaisia tehtäviä, joita voi tehdä ihan kuka vain eikä siihen vaadita juuri muuta kuin, että osaa lukea ja käyttää laskinta. Olen itsekin suoraan lukiosta tulleena tehnyt tuollaisia avustavia toimistotehtäviä monessakin firmassa, ihan palkallisena työntekijänä ja keittänyt kahvia, mutta se olikin minun työni: avustavat toimistotehtävät. Kirjoittaja varmastikin kaipasi sitä, että olisi päässyt oppimaan jotain ihan konkreettisia taitoja ja kartuttanut osaamistaan. Ja se ei ole huono asia ollenkaan, vaan kertoo korkeasta motivaatiosta omaa alaa kohtaan ja halusta oppia. Ei kukaan käytä elämästään 3-5 vuotta opiskellen ja nosta isoa lainaa, että pääsee keittämään kahvia ja siivoamaan toimistoja.
Mä ymmärsin tekstin myös juurikin noin, että tehtävät olivat tuollaisia avustavia yksinkertaisia hommia, joita kuka vaan pystyy tekemään ja siihen lisäksi tämä kahvin keittely sekä siivoaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työharjoittelussa opetellaan myös työyhteisössä toimimista, ei pelkästään yksittäisiä temppuja. Tämä kannattaa muistaa harjoitteluun lähtiessä, jos mielii saada joko suositukset tai mahdollisen tulevaisuuden työpaikankin harjoittelupaikastaan. Harjoittelija, jolla on jo valmiina lista asioista, joita ei suostu tekemään, ei valitettavasti yleensä ole se, joka saa parhaimmat suositukset tai joka valitaan ensimmäisenä kesätöihin.
Paskahommia se tämäkin amk-opiskelija on tehnyt, mutta ei tule mieleenkään valittaa, ilman niitä ei olisi elämässä edennyt. Jostain se jokainen uransa starttaa.
Muutenkin käsittämätöntä vinkumista, ensin mangutaan, että on oikein joutunut parka tekemään oman alan töitään joista olisi voinut saada palkkaakin (harjoittelu = jonkin asian toistamista niin että sen taitaa kunnolla) ja voi ei kun kahviakin joutunut keittämään... jaxuhalit hänelle kun on niin rankkaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harjoittelija on työpaikalla oppimassa niitä työtehtäviä eikä työpaikan käytäntöjä esim.sitä kahvin keittoa,roskien vientiä tms!
Monella työpaikalla vaan valitettavasti kuvitellaan,että opiskelija on apulainen jolla teetetään ne ylimääräiset tehtävät.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sihteeri/assistentti keitti palavereihin kahvit ja laittoi muutenkin pöydän jne. Jos sihteeri ei kerennyt niin saattoi tuon tehdä vaikka yksikönvetäjäkin. Pääaisa että hommat eteni.
Tuli harjoittelija nro 1 kauppiksesta ja tervehdysten jälkeen eka kommentti oli " minä en sitten keitä kahvia, koulusta sanottiin ettei se kuulu harjoitteluun". No teki muuten hommia esim lajitteli postin kun kerran selitti miten ja joka päivä kun eriksen pyysin että lajittelisistko. Kun oli tehnyt pyydetyn työn istui ja ododtti seuraavaa. Usein istui sitten pitkään kun minä kävin valmistelemassa palaverit kahveineen ja välillä oli itsellä pakko keskittyä töihin niin ettei kernnyt koko ajan pidellä kädestä harjoittelijaa. Sai työtodistuksen ja se siitä.
Tuli harjoittelija nro 2 samasta koulusta. Tämä keitti kahvit oma-aloitteisesti ja tiskasi kahvihuoneessa lojuneeet tiskit. Kerran kun näytin miten postit lajitellaan ym niin teki automaattisesti tällaiset hommat koko loppuharjoittelun ajan joka päivä aina kun oli sopivasti aikaa. Kun sai tehtyä antamani homman niin tuli hakemaan uutta tai jos näki etten kerkeä antaa lisää töitä etsi niitä itse (tiskaamista, järjestelyjä jne). Tätä toista harjoittelijaa kerkesin opettaa paljon enemmän koska hän teki minun rutiinitöitäni niin kerkesin sitten opettaa monenlaisia tietojärjestelmiä ym. Tämä harjoittelija olisi päässyt meille töihin kahden kuukaudne pääästä avautuvana paikkaan mutta sai meiltä aivan uskomattoman hyvän todistuksen harjoittelusta ja työllistyi heti pankkiin.
Eli kyllä siitä kahvikeitosta voi olla oikeasti hyötyä...
Ette siis olleet varautuneet harjoittelijaan, koska häntä ei ollut aikaa opastaa, jollei harjoitteija tee sinun jämähommiasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harjoittelija on työpaikalla oppimassa niitä työtehtäviä eikä työpaikan käytäntöjä esim.sitä kahvin keittoa,roskien vientiä tms!
Monella työpaikalla vaan valitettavasti kuvitellaan,että opiskelija on apulainen jolla teetetään ne ylimääräiset tehtävät.
Hyvin monelle työharjoittelijalle harjoittelupaikka on tet-jaksoa lukuunottamatta elämän ensimmäinen työyhteisö, jossa pitäisi osata tai edes oppia toimimaan työyhteisössä. Harjoittelupaikka ei ole paikka, jossa harjoittelija saa alan ammattilaiselta yksityisopetusta haluamistaan työtehtävistä. Jos oppilaitoksissa näin opiskelijoille sanotaan, ei liene mikään ihme, että harjoittelupaikkoja on yhä vaikeampi saada.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut tota kahvinkeittokulttuuria työpaikoilla. Ne keittäköön itse jotka sitä haluavat juoda. Kahvinkeitto työkaverille ei mielestäni ole mikään työtehtävä. Se on työtehtävä sitten, jos sitä kaffea tarjotaan asiakkaalle.
Samaa mieltä. En ikinä ole kahvia juonut enkä sitä osaisi edes keittää. Miksi keittäisin kun en itse juo. Pahaa kahvia vain tulisi :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut tota kahvinkeittokulttuuria työpaikoilla. Ne keittäköön itse jotka sitä haluavat juoda. Kahvinkeitto työkaverille ei mielestäni ole mikään työtehtävä. Se on työtehtävä sitten, jos sitä kaffea tarjotaan asiakkaalle.
Samaa mieltä. En ikinä ole kahvia juonut enkä sitä osaisi edes keittää. Miksi keittäisin kun en itse juo. Pahaa kahvia vain tulisi :D
Jos ei osaa, kysyy neuvoa tai selvittää jostain. Pitäähän neuvoa kysyä muissakin asioissa, joissa ei ole varma, miten asia tehdään. Niin me vuosikymmeniä työssämme olleetkin teemme, jos tulee jokin uusi asia, jota emme ole aikaisemmin tehneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sihteeri/assistentti keitti palavereihin kahvit ja laittoi muutenkin pöydän jne. Jos sihteeri ei kerennyt niin saattoi tuon tehdä vaikka yksikönvetäjäkin. Pääaisa että hommat eteni.
Tuli harjoittelija nro 1 kauppiksesta ja tervehdysten jälkeen eka kommentti oli " minä en sitten keitä kahvia, koulusta sanottiin ettei se kuulu harjoitteluun". No teki muuten hommia esim lajitteli postin kun kerran selitti miten ja joka päivä kun eriksen pyysin että lajittelisistko. Kun oli tehnyt pyydetyn työn istui ja ododtti seuraavaa. Usein istui sitten pitkään kun minä kävin valmistelemassa palaverit kahveineen ja välillä oli itsellä pakko keskittyä töihin niin ettei kernnyt koko ajan pidellä kädestä harjoittelijaa. Sai työtodistuksen ja se siitä.
Tuli harjoittelija nro 2 samasta koulusta. Tämä keitti kahvit oma-aloitteisesti ja tiskasi kahvihuoneessa lojuneeet tiskit. Kerran kun näytin miten postit lajitellaan ym niin teki automaattisesti tällaiset hommat koko loppuharjoittelun ajan joka päivä aina kun oli sopivasti aikaa. Kun sai tehtyä antamani homman niin tuli hakemaan uutta tai jos näki etten kerkeä antaa lisää töitä etsi niitä itse (tiskaamista, järjestelyjä jne). Tätä toista harjoittelijaa kerkesin opettaa paljon enemmän koska hän teki minun rutiinitöitäni niin kerkesin sitten opettaa monenlaisia tietojärjestelmiä ym. Tämä harjoittelija olisi päässyt meille töihin kahden kuukaudne pääästä avautuvana paikkaan mutta sai meiltä aivan uskomattoman hyvän todistuksen harjoittelusta ja työllistyi heti pankkiin.
Eli kyllä siitä kahvikeitosta voi olla oikeasti hyötyä...
Ette siis olleet varautuneet harjoittelijaan, koska häntä ei ollut aikaa opastaa, jollei harjoitteija tee sinun jämähommiasi?
Joo ei varauduttu. Ihan mielenkiinnosta kysyn kuinkakohan monta työpaikkaa suomessa on jolla on varaa palkata työntekijä opettamaan harjoittelijoita? Uskoakseni ei kovin paljoa, ja kuinkahan paljon noita harjoittelupaikan etsijöitä on? Jos harjoittelijalla ei saa teettää mitään "jämähommia" vaan siihen tarvitaan työntekijä joka opastaa häntä uusiin asioihin niin luulen että jatkossa ei harjoittelupaikkoja paljon löydy. Toisekseen kauppiksesta valmistuvat saattavat hyvinkin tehtävissään joutua lajittleemaan posteja, käsittelemään ostolaskuja jne. Eli miksi harjoittelija ei voisi harjoittelussa tehdä myös tällaisia rutiinitöitä joita saattaa tulla tekemään tulevassa työssään.
Minua huvittaa kuinka mahdottomia osa odottaa harjoittelulta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä akateemisia, amkin käyneitä ja ammattikoulun käyneitä. Ja se, joka luulee olevansa liian koulutettu työpaikkakahvin keittoon, saa olla juomatta sitä kahvia. Ei minunkaan työtä ole kahvin keittely akateemisille. Vaan vuoronsa kullakin.
Mä en keittele kellekään kahvia, kun en juokaan sitä. Vois tulla aika paskaakin, kun mulla ei oo hajua ku omasta keittimestä, ja siihenkin oon saanu opastusta vierailtani. Siis omassa kodissa omille vierailleni max keitän kahvia.
Sitähän tekee töissä mitä käsketään. Vaikka kahvia oppii keittämään, ei se rakettitiedettä ole vaikka ei sitä juokkaan. Se että ei juo ei ole mikää syy olla keittämätttä. Kun pomo sanoo että keität, niin siinähän keität.
Ihan kuin se kahvinkeitto olisi niin vaikeaa; 3 min./pv kun laittaa valumaan. Kun niitä kahvinkeittäjä'tyttöjä' ei ole enää olemassakaan, tai on harvassa toimistossa. Saa rentoutua hetken kun ei tarvitse ajatella työasioita kahvia keittäessään. Yleensä se pannu porisee koko ajan monessa toimistossa.
Jos opiskelijalla on työharjoitteluun mennessään jo niin laaja oman alan verkosto, ettei harjoittelupaikassa tarvitse enää verkostoitua, miksi opiskelija ei valitse harjoittelupaikkaansa verkostostaan? Niiden, joilla verkostoa ei vielä ole, pitäisi ymmärtää, että ensimmäinen työharjoittelupaikka on myös heidän ensimmäinen verkostonsa. Kannattaako ihan oikeasti nillittää ja kieltäytyä tekemästä asioita, joita työpaikalla muutkin ja jopa korkeasti koulutetut tekevät? Kannattaako jäädä työnantajan, esimiehen ja työkavereiden mieleen ihmisenä, joka valikoi tarkasti, mitä suostuu tekemään ja mitä ei? Ihmisenä, josta oli enemmän haittaa kuin hyötyä? Ja kenties vielä odottaa, että seuraavana kesänä saisi kesätöitäkin samasta paikasta? Tai saisi harjoittelupaikastaan edes suosittelijan työhakemukseensa?
Eihän se mikään salaisuus ole, että nuoleskelijat ja "ahkerat" pääsee pitkälle työelämässä.
Meillä on töissäkin ihminen jota vaihtuvat esimiehet rakastaa, koska hän tekee niin paljon ylimääräistä, keittelee kahvit, ei koskaan kieltäydy pikkutehtävistä mitä esimies antaa, aina vaihtaa työvuoroa jos pyydetään/tekee ylimääräistä/alimääräistä siis ihan täysi tossukka, tarvittaessa luopuu omista menoistaan että saa miellyttää työnantajaa.
Ainoa vaan, että tekee niitä pikkuaskareitaan oikeiden töiden kustannuksella, jää perustyö tekemättä ja kukapa muu ne sitten hänen puolestaan hoitaa, kuin muut työntekijät. Sitten kuitenkin ottaa kunnian niistäkin ja esittää kuin olisi muka jotain tehnyt muutakin kuin keitellyt kahvia ja toiminut sihteerinä. Eli saa kaiken kunnian esimiehiltä ahkeruudesta että myös asiakkailta kun osaa puhua aivan kuin olisi itse tehnyt, vaikk oikeasti muut teki.
Ei sitä voi kieltää, etteikö tuo olisi hyvä taktiikka, mikäli ei koe ongelmaksi kieroilua ja sitä, että muut eivät takuulla tällaista ihmistä rakasta ja yleensäkkään ei huono omatunto soimaa siitä, miten kohtelee kollegojaan.