Tilanteita, joissa teillä on jäänyt suu auki?

Vierailija kirjoitti:

Aluksi haluan sanoa, etten yleensä välitä mitä muut ihmiset tekevät ja toimivat, mutta nyt loksahti suu auki.

Istuin bussissa, jossa oli kauhea ruuhka. Bussissa oli jo 2 kpl rattaita ja ihmisiä seisoi käytävällä. Eräältä pysäkiltä nousi kyytiin tuliterillä ja kalliiden lastenvaunujen kanssa nainen sisään. Bussissa oli ruuhka, mutta nainen rattaineen saatiin bussiin sisään ja matka jatkui. Huomasin kuitenkin, että vaunu ei sisältänytkään lasta vaan toinen toistaan kalliimpaa lastenhoitoon tarkoitettua tavaraa, jonka nainen oli yrittänyt piilottaa käyttämällä harsoa kopan edessä. Harso tipahti ja muut matkustajat huomasivat saman asian. Nainen siis matkusti ilmaiseksi ilman lasta ja samassa tajusin naisen nousseen pysäkiltä jonka läheisyydessä on sosiaalitoimisto. Saman havainnon teki muutkin matkustajat ja ihmisten ilmeet kertoivat kyllä mitä he asiasta ajattelivat. En haluaisi olla ilkeä, mutta tuntuu jotenkin väärältä, että sossusta ilmeisesti saa kalliita tavaroita vauvalle ja tästä edusta huolimatta ei voi maksaa edes matkaansa? Tietysti voin olla väärässä, mutta sillä hetkellä kun harso tipahti alas ja ymmärsin tilanteen hämmästyin, miten joku kehtaa toimia noin. 

Haukkukaa kateelliseksi, mutta tuntuu uskomattomalta, että joku kehtaa olla maksamatta bussia juuri kun on oletettavasti saanut useita lastenhoitoon liittyviä tuotteita (rattaissa oli vielä suojamuovit kiinni yms).

T.opiskeleva mamma joka tyytyi käytettyihin tavaroihin, kun ei ollut muuhun varaa :)

Olisko mitenkään mahdollista että siinä kilometrin säteellä oli vaunuja myyvä liike ja jos muutakin lastentavaraa siellä oli niin ehkä oli ostamassa niitä syntyvälle lapselleen tai jo syntyneelle??? Ei voi ihmistä tuomita sen mukaan minkä oven kohdalta nousee bussiin. Onko joku toinen sitten alkoholisti jos sattuu nousemaan Alkon kohdilla bussiin ja kassissa kilisee (vaikka hillopurkit)??

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2005 aloin suunnittelemaan oman lakiasiaintoimiston perustamista Helsinkiin. Tarvitsin starttirahaa. Tuolloin sitä haettiin työkkäristä. Olin jo OTM, VT, syyttäjäksi kouluttautunut, oikeusavustajana ollut 2 v, yksityisellä töissä ja edunvalvojana kaupungilla. Lisäksi puhuin venäjää. Mieshenkilö, jonka kanssa oli palaveri, ei nyt niin innoissaan minua ottanut. Mulla oli farkut ja paitapusero. Luulin, että paperit puhuvat puolestaan. Lisäksi puhuin (puhun edelleen) lapin murretta.

Tyyppi nauroi mut ulos sanoen, että en ikinä pärjää Helsingissä juristina, kun mun kieltäkään ei ymmärretä. Kehoitti palaamaan Lappiin. Sanoi, että tulen tekemään testamentteja oluttuopin hinnalla.  Nousin ylös ja pyysin esimiehen yhteystietoja ja muutin kieleni kirjakieleksi. Ei antanut yhteystietoja. Poistuin ja pyysin sihteeriltä esimiehen tiedot. En koskaan ehtinyt esimiehelle soittaa, koska tyyppi soitti mulle seuraavana päivänä ja sanoi, että harkittuaan asiaa on valmis myöntämään rahan. Menin uudestaan tapaamiseen (tällä kertaa puku päällä ja puhuin vain kirjakieltä) ja pyysi mua, että en ota yhteyttä esimieheensä. En ottanut. Tavoite oli saavutettu. Sain vielä jatkostarttirahan, mikä oli yleensä todella hankalaa....

Voisi jostain kaivaa tyypin nimen ja lähettää postikortin. 18.6.2017 tulee 11 vuotta täyteen oman yrityksen pyörittämisellä ja elannon hankkimisella.

Fatalji

Hyvä esimerkki siitä että asiakaspalvelussa ei pidä koskaan luokitella eikä tuomita ihmistä ulkonäön/puhetyylin mukaan. Suurin virhe minkä voi tehdä. On tämäntyyppistä sattunut minullekin, useinkin, vaikka ei kyllä TE-keskuksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ruokakaupassa, koriin olin kerännyt jo muutamia tavaroita. Joku nainen käveli ohitseni ja nappasi minut koristani voileipäkeksipaketin omaan kärryynsä. Jäin niin ihmettelemään asiaa, etten saanut siinä tilanteessa suutani auki. Nainen käveli tyytyväisenä pois keksipakettini kanssa.

Minulle kävi päinvastoin; ohikulkeva asiakas nakkasi tavaran omasta korista minun koriini :D Oli ilmeisesti niin laiska ettei jaksanut viedä hyllyyn takaisin :D

Joku vei minun kärrystäni banaanit.

Eivät olleet lopussa, eikä banaanipöytä ollut edes kaukana.

Olen kyllä tarkka valikoimaan hedelmiä, mutten silti mielestäni mitenkään korvaamaton.

Ihan hetki sitten jäi suu auki, näitä suomalaisia käytöstapoja taas vaihteeks. Hiljaisella kadunpätkällä ulkoilutin koiraa. Se aina välillä jää haistelemaan(jää mun selän taa) ja kohta kipittää koko flexin mitan mua edelle. Ei näkynyt paljon ihmisiä, annoin koiran siis kulkea em tavalla. Yhtäkkiä mun seläntakaa kuuluu äkäinen (keski-ikäisen rouvan) ääni, Kato nyt mihin sun koira kakkaa, etkö sä nää, etkö sä meinaa kerätä sitä pois, mitä? No en nähnyt, kun ei oo silmiä selässä, olisin kyllä pian kääntynyt katsomaan, mihin koira jäi ja miksi pysähtyi. Mut mua hämmästytti ja ärsytti tuo töykeä ja komenteleva äänensävy. Eikö olis ollut meille molemmille mukavampaa, kun hän olis sanonut asian ystävällisesti ja kohteliaasti? Ihan asiallinen kommentti se muuten oli, mutta tuollainen ikävä äänensävy kun saa aikaan vaan halun protestoida. Ystävälliselle ihmiselle ei tee edes mieli v**tuilla, toisin kun tuommosille äkäisille komentelijoille.

Vanhempi mamma käveli vastaan kadulla, tiuskasi että kävelen väärällä puolella ja olisi pitänyt väistää häntä. Olin postista tulossa ja kävelemässä omalle autolleni. Olen raskaana, ei sinäänsä että voin kaikkea huonoa käytöstä laittaa sen piikkiin, mutta kiehahti niin paljon yli. Kehoitin kovaan sävyyn vaikka muuttamaan maalle, jos ei kerran jalkakäytävällä kulkeminenkaan muiden kanssa onnistu. Jälkikäteen olin vielä ihan että "tapahtuiko toi oikeesti just" 😳 Harmittaa tollaset ihmiset kenellä ei elämässä ole muuta tekemistä kuin kyylätä ja morkata muita. Usein yksinäiset vanhukset on pahimpia. Huomaa, että ikä ei ole yhtäkuin käytöstavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aluksi haluan sanoa, etten yleensä välitä mitä muut ihmiset tekevät ja toimivat, mutta nyt loksahti suu auki.

Istuin bussissa, jossa oli kauhea ruuhka. Bussissa oli jo 2 kpl rattaita ja ihmisiä seisoi käytävällä. Eräältä pysäkiltä nousi kyytiin tuliterillä ja kalliiden lastenvaunujen kanssa nainen sisään. Bussissa oli ruuhka, mutta nainen rattaineen saatiin bussiin sisään ja matka jatkui. Huomasin kuitenkin, että vaunu ei sisältänytkään lasta vaan toinen toistaan kalliimpaa lastenhoitoon tarkoitettua tavaraa, jonka nainen oli yrittänyt piilottaa käyttämällä harsoa kopan edessä. Harso tipahti ja muut matkustajat huomasivat saman asian. Nainen siis matkusti ilmaiseksi ilman lasta ja samassa tajusin naisen nousseen pysäkiltä jonka läheisyydessä on sosiaalitoimisto. Saman havainnon teki muutkin matkustajat ja ihmisten ilmeet kertoivat kyllä mitä he asiasta ajattelivat. En haluaisi olla ilkeä, mutta tuntuu jotenkin väärältä, että sossusta ilmeisesti saa kalliita tavaroita vauvalle ja tästä edusta huolimatta ei voi maksaa edes matkaansa? Tietysti voin olla väärässä, mutta sillä hetkellä kun harso tipahti alas ja ymmärsin tilanteen hämmästyin, miten joku kehtaa toimia noin. 

Haukkukaa kateelliseksi, mutta tuntuu uskomattomalta, että joku kehtaa olla maksamatta bussia juuri kun on oletettavasti saanut useita lastenhoitoon liittyviä tuotteita (rattaissa oli vielä suojamuovit kiinni yms).

T.opiskeleva mamma joka tyytyi käytettyihin tavaroihin, kun ei ollut muuhun varaa :)

Olisko mitenkään mahdollista että siinä kilometrin säteellä oli vaunuja myyvä liike ja jos muutakin lastentavaraa siellä oli niin ehkä oli ostamassa niitä syntyvälle lapselleen tai jo syntyneelle??? Ei voi ihmistä tuomita sen mukaan minkä oven kohdalta nousee bussiin. Onko joku toinen sitten alkoholisti jos sattuu nousemaan Alkon kohdilla bussiin ja kassissa kilisee (vaikka hillopurkit)??

Ei ne kyllä soskusta anna tavaroita ihmisille, ei. Joskus voi yrittää hakea harkinnanvaraista tukea, joka on 50-100€ luokkaa, jos sen sattuu saamaan. Että voisin ihan varmuudella sanoa, että ei soskusta ollut se nainen tulossa, eikä soskun rahoilla mitään kalliita tavaroita ostella. Esim soskun mielestä 30-50€ riittää hyvin toppatakin ja talvikenkien ostoon, maksusitoumuksen kun antavat, haluavat varmistaa että rahalla ostetaan se mihin sitä rahaa on hakenut, niin ei voi edes ostaa kalliista liikkeestä, eikä kirpparilta, yleensä tyyliin prismasta.

Siis se maksusitoumus määrätään tiettyyn liikkeeseen, yleensä joku prisma, cittari tms, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Jos saat 20€ muksulapun ja ostokset maksaa 17€, et saa vaihtorahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kylässä käymässä, puolen päivän maissa, ja siinä sit talon väki päättää yhtäkkiä aloittaa viikonlopun juhlimisen. Kysyi otanko oluen vai väkeviä. Sanoin etten kumpaakaan. Alkoi luettelo siitä, että on täällä siideriäkin pari, jos se paremmin maistuu. Ja lonkeroakin tuolta kaapista löytyy. Sanoin, ettei se siitä nyt kiinni ole, mut ei maistu alkoholi muutenkaan ja kun pitäisi tässä autollakin vielä ajaa, että ei kiitos. Sain vastaukseksi että No, kyllä se nyt muutama aina menee ja eteeni kannettiin valmiiksi avattu iso siideritölkki (sanoin etten juo sitä) ja pian myös lasillinen jotain viina-limppari sekoitusta (sanoin etten juo sitäkään) ja kehoitus ilmoittaa jos joku muu juoma maistuu, niin tarjotaan, kun vinkkupullokin vielä löytyi. Yritin taas kieltäytyä, ties kuinka monennen kerran, mutta vastaus oli vaan, että otahan nyt kun tarjotaan. En enää osannut sanoa mitään, pakko vaan oli siinä vaiheessa nousta ylös ja lähteä, kun ei kertakaikkiaan puhetta ymmärretty. Ja autolla kun vielä oli lähdettävä liikkeelle, niin ihmettelin, ettei edes sitä ymmärretty.

Muutenkaan en kovin usein käytä alkoholia, eli senkin takia siinä mun kieltäytymisessä ei ollut mitään tavallisesta poikkeavaa, mut tuntui että ois jotenkin pakko juoda. Tokihan tämä mun kieltäytyminen aiheutti isäntäväen loukkaantumisen, että kun ei mulle kelvannut heidän tarjoilut.

Suo anteeksi suorasukaisuuteni, mutta luettuani tuon täytyy sanoa, että harvinaisen idiooteilla ihmisillä kävit kylässä.

Hohhoijaa että on tiukkapipoista touhua. Taitaa olla hiekkaa kengässä ja vyö kiristää?

Uskomattomia selityksiä. Auton voi jättää varmasti parkkiin ja mennä taksilla kotia/jatkoille. Eletään vaan kerran niin kyllä kannattaa juhlia ilmasen viinan voimalla jos isäntäväki kerran tarjoaa. Voin hyvin kuvitella että tunnelma latistuu, kun joku turhantärkeä ravintointoilija ei lähde kunnon pämppäjäisiin mukaan.

Minut siis kutsui tuttava (jota niin kovin hyvin en tunne) päivällä kahville, ja ajattelin, että onhan tässä nyt sen verran aikaa, ja siitä sitten pääsen kätevästi lähtemään, taisi olla muistaakseni työvuoroon meno, (tai joku muu sovittu juttu kuitenkin). Ja onko oltava joku "oikea" syy jos ei kaikkien tarjoajien kanssa jää juomaan? Ja juu, kaikki suomalaiset joille ei ilmainen viina kelpaa, on pingottajia ja hihhuleita.

Olin noin 13-vuotias, kun suoritettiin terveystarkastus koulussa. Minulla oli ehkä muutama hormoniheitteleyistä johtuva kilo lanteilla ja terkkari sanoi, että näyttää olevan lievää ylipainoa ja pitäisi laihduttaa. Suu loksahti auki siksi, että terkkari itse oli aikamoinen kävelevä pallo.

Ja tästä lähtikin sitten parin vuoden anoreksiajakso käyntiin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kylässä käymässä, puolen päivän maissa, ja siinä sit talon väki päättää yhtäkkiä aloittaa viikonlopun juhlimisen. Kysyi otanko oluen vai väkeviä. Sanoin etten kumpaakaan. Alkoi luettelo siitä, että on täällä siideriäkin pari, jos se paremmin maistuu. Ja lonkeroakin tuolta kaapista löytyy. Sanoin, ettei se siitä nyt kiinni ole, mut ei maistu alkoholi muutenkaan ja kun pitäisi tässä autollakin vielä ajaa, että ei kiitos. Sain vastaukseksi että No, kyllä se nyt muutama aina menee ja eteeni kannettiin valmiiksi avattu iso siideritölkki (sanoin etten juo sitä) ja pian myös lasillinen jotain viina-limppari sekoitusta (sanoin etten juo sitäkään) ja kehoitus ilmoittaa jos joku muu juoma maistuu, niin tarjotaan, kun vinkkupullokin vielä löytyi. Yritin taas kieltäytyä, ties kuinka monennen kerran, mutta vastaus oli vaan, että otahan nyt kun tarjotaan. En enää osannut sanoa mitään, pakko vaan oli siinä vaiheessa nousta ylös ja lähteä, kun ei kertakaikkiaan puhetta ymmärretty. Ja autolla kun vielä oli lähdettävä liikkeelle, niin ihmettelin, ettei edes sitä ymmärretty.

Muutenkaan en kovin usein käytä alkoholia, eli senkin takia siinä mun kieltäytymisessä ei ollut mitään tavallisesta poikkeavaa, mut tuntui että ois jotenkin pakko juoda. Tokihan tämä mun kieltäytyminen aiheutti isäntäväen loukkaantumisen, että kun ei mulle kelvannut heidän tarjoilut.

Suo anteeksi suorasukaisuuteni, mutta luettuani tuon täytyy sanoa, että harvinaisen idiooteilla ihmisillä kävit kylässä.

Hohhoijaa että on tiukkapipoista touhua. Taitaa olla hiekkaa kengässä ja vyö kiristää?

Uskomattomia selityksiä. Auton voi jättää varmasti parkkiin ja mennä taksilla kotia/jatkoille. Eletään vaan kerran niin kyllä kannattaa juhlia ilmasen viinan voimalla jos isäntäväki kerran tarjoaa. Voin hyvin kuvitella että tunnelma latistuu, kun joku turhantärkeä ravintointoilija ei lähde kunnon pämppäjäisiin mukaan.

Minut siis kutsui tuttava (jota niin kovin hyvin en tunne) päivällä kahville, ja ajattelin, että onhan tässä nyt sen verran aikaa, ja siitä sitten pääsen kätevästi lähtemään, taisi olla muistaakseni työvuoroon meno, (tai joku muu sovittu juttu kuitenkin). Ja onko oltava joku "oikea" syy, pingottaja tai hihhuli jos ei kaikkien tarjoajien kanssa jää juomaan? Enkä olis mennyt/jäänyt toisten juhlia "häiritsemään", mutta kahville kutsumalla kutsuttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempi mamma käveli vastaan kadulla, tiuskasi että kävelen väärällä puolella ja olisi pitänyt väistää häntä. Olin postista tulossa ja kävelemässä omalle autolleni. Olen raskaana, ei sinäänsä että voin kaikkea huonoa käytöstä laittaa sen piikkiin, mutta kiehahti niin paljon yli. Kehoitin kovaan sävyyn vaikka muuttamaan maalle, jos ei kerran jalkakäytävällä kulkeminenkaan muiden kanssa onnistu. Jälkikäteen olin vielä ihan että "tapahtuiko toi oikeesti just" 😳 Harmittaa tollaset ihmiset kenellä ei elämässä ole muuta tekemistä kuin kyylätä ja morkata muita. Usein yksinäiset vanhukset on pahimpia. Huomaa, että ikä ei ole yhtäkuin käytöstavat.

Mullekkin on tullut mummo nillittämään siitä, että kävelen väärällä puolella katua, tai kävelytietä siis. Jos se etäältä jo mut näkee, niin miksi just mun pitäis väistyä? Ihme logiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hetki sitten jäi suu auki, näitä suomalaisia käytöstapoja taas vaihteeks. Hiljaisella kadunpätkällä ulkoilutin koiraa. Se aina välillä jää haistelemaan(jää mun selän taa) ja kohta kipittää koko flexin mitan mua edelle. Ei näkynyt paljon ihmisiä, annoin koiran siis kulkea em tavalla. Yhtäkkiä mun seläntakaa kuuluu äkäinen (keski-ikäisen rouvan) ääni, Kato nyt mihin sun koira kakkaa, etkö sä nää, etkö sä meinaa kerätä sitä pois, mitä? No en nähnyt, kun ei oo silmiä selässä, olisin kyllä pian kääntynyt katsomaan, mihin koira jäi ja miksi pysähtyi. Mut mua hämmästytti ja ärsytti tuo töykeä ja komenteleva äänensävy. Eikö olis ollut meille molemmille mukavampaa, kun hän olis sanonut asian ystävällisesti ja kohteliaasti? Ihan asiallinen kommentti se muuten oli, mutta tuollainen ikävä äänensävy kun saa aikaan vaan halun protestoida. Ystävälliselle ihmiselle ei tee edes mieli v**tuilla, toisin kun tuommosille äkäisille komentelijoille.

Olis odottanut, että käännynkö, vai aionko kävellä pois, ennenku alkaa räyhätä. Tai olis sanonut vaan, että hei vilkase tännepäin.

Äiti ja isä kahden 3-5v. pojan kanssa Lidlissä. Toinen lapsista moukaroi sipsipusseja nyrkein ja toisella oli juoksukilpailu yksinään. Kumpikaan vanhemmista ei sanonut lapsilleen mitään.

Nykyään entinen kaverini sai lapsen, lapsi alle kuukauden ikäinen ja itki nälkää. Kaverini ei syöttänyt lasta heti vaan katsoi itkevää lasta, samalla silmiin syttyi joku hullunkiilto ja kaverini alkoi karjua lapselle.. Siinä hetkessä en tiedä olisiko pitäny itkeä vai mitä tehdä, kyllä suu vähän jäi auki. Hieman jäi surullinen ja epäilevä olo arjen sujumisesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hetki sitten jäi suu auki, näitä suomalaisia käytöstapoja taas vaihteeks. Hiljaisella kadunpätkällä ulkoilutin koiraa. Se aina välillä jää haistelemaan(jää mun selän taa) ja kohta kipittää koko flexin mitan mua edelle. Ei näkynyt paljon ihmisiä, annoin koiran siis kulkea em tavalla. Yhtäkkiä mun seläntakaa kuuluu äkäinen (keski-ikäisen rouvan) ääni, Kato nyt mihin sun koira kakkaa, etkö sä nää, etkö sä meinaa kerätä sitä pois, mitä? No en nähnyt, kun ei oo silmiä selässä, olisin kyllä pian kääntynyt katsomaan, mihin koira jäi ja miksi pysähtyi. Mut mua hämmästytti ja ärsytti tuo töykeä ja komenteleva äänensävy. Eikö olis ollut meille molemmille mukavampaa, kun hän olis sanonut asian ystävällisesti ja kohteliaasti? Ihan asiallinen kommentti se muuten oli, mutta tuollainen ikävä äänensävy kun saa aikaan vaan halun protestoida. Ystävälliselle ihmiselle ei tee edes mieli v**tuilla, toisin kun tuommosille äkäisille komentelijoille.

Olis odottanut, että käännynkö, vai aionko kävellä pois, ennenku alkaa räyhätä. Tai olis sanonut vaan, että hei vilkase tännepäin.

Ajelin kerran maantien vasemmalla puolella rakenteilla olevaa pyörätietä pitkin. Pyörätie katkesi noin 200 metrin matkaksi siltatyömaan vuoksi ja jatkui sitten samalla puolen tietä. Siirryin tien puolelle työmaan kohdalla, en vaihtanut toiselle puolen tietä (vaikka se olisi ollut liikennesääntöjen mukaista). Rauhallisella maantiellä pyörällä vastaan tuleva ukko karjui jo kaukaa että olen väärällä puolen tietä. Hyvin mahduttiin sivuuttamaan toisemme, ei ollut autoliikennettä.

Olin sairastunut suht nuorena vakavaan sairauteen.Naapurin mummo tuli kaupassa sanomaan että on tämä elämä kummallista.Sinulla on elinaikaa viikkoja,korkeintaan kuukausia.Ja minulla vuosikymmeniä.Onnekseni vielä olen elossa.

Minulla oli alkuraskaus menossa, ultra oli muutaman päivän päästä ja juttelin vanhan kaverini kanssa. Hän kovasti ihmetteli miksei minulla ollut mitään raskausoireita (eli oksentelua pääsääntöisesti) kun hän ite joutui vähän väliä ravaamaan tiputuksessa. Hetken juttelun jälkeen kaverini läväytti sanoa "eikö sinua pelota että onko se edes elossa kun et oksentele"... Ei voinu kun jäädä miettimään kuulinko oikein ja hämmästellä miten ihminen voi olla niin tyhmä. En sen koommin jaksanut kaveerata kyseisen henkilön kanssa.

Nimimerkillä terveen puolivuotiaan äiti.

Kun meni leukaluu sijoiltaan

Kaikenmoista kirjoitti:

Olin sairastunut suht nuorena vakavaan sairauteen.Naapurin mummo tuli kaupassa sanomaan että on tämä elämä kummallista.Sinulla on elinaikaa viikkoja,korkeintaan kuukausia.Ja minulla vuosikymmeniä.Onnekseni vielä olen elossa.

Googleta lainausmerkit.

Aikoinani rupesin seurustelemaan miehen kansa, joka oli 190 sm pitkä ja hänellä oli erittäin upeat  kihartuvat lapaluihin asti ylettyvät hiukset.

  Ystävättäreni näki ensimmäistä kertaa tämän miehen ja kommentoi jälkeenpäin: Miten sillä oli niin iso pää?

  Äh.