Miksi SUOMALAISESSA yliopistossa opiskellaan englanniksi? Järjetöntä!
Halutaanko kansallisvaltio ja oma kulttuuri romuttaa sillä että yliopistoissa ei saa osata suomea? Tämän takia en päässyt ikinä yliopistoon. Olen katkera! En saa korkeakoulututkintoa, minua rangaistaan siitä että en osaa ulkomaista kieltä. Ihan naurettavaa.
Kommentit (52)
Yleensä pääsykokeet jne on suomeksi. Minne on hakukin englanniksi? Kyllä säkin vielä opit, älä tee tekosyytä itsellesi tästä vaan yritä uudestaan haluamaasi kouluun.
Mikset osaa jos olet oikein yliopistoon hakemassa
Vierailija kirjoitti:
Halutaanko kansallisvaltio ja oma kulttuuri romuttaa sillä että yliopistoissa ei saa osata suomea? Tämän takia en päässyt ikinä yliopistoon. Olen katkera! En saa korkeakoulututkintoa, minua rangaistaan siitä että en osaa ulkomaista kieltä. Ihan naurettavaa.
Kansallisvaltioiden aika meni jo.
Ymmärrän, jos esim. luennoitsija on ulkomailta tai kirjallisuus on vieraskielistä, mutta muuten tuohon olisi laitettava stoppi. Onkohan tuollainen oikein perustuslain mukaista?
Perustuslaki, 16§ ja 17 §
Kylla me universitians osaa ihan hyvin se Suomen kieli. Teilla tavallis tollololla se tekee vaikiata.
-F23, universitian mäster
Luuletko, että se edistäisi globaalia tieteellistä tutkimusta ja kehitystä, jos jokainen yliopisto pyörittäisi toimintaansa vain omalla kielellään oman valtion rajojen sisällä? Tieteen kieli on englanti ja yliopistojen ensisijainen tehtävä on tutkimus.
Kielitaidottomuutta pahempi ongelma kohdallasi taitaa olla alhainen ymmärryksen taso ja kapea-alainen ajattelu, se on varmasti suurempi este yliopistoon pääsemiselle. Jokainen suomalaisen peruskoulun käynyt nuori pystyy kyllä kehittämään halutessaan kielitaitonsa sille tasolle, että pärjää yliopistossa.
No, lähes kaikki tieteelliset julkaisut ovat englanniksi monilla aloilla. Saattaa meillä tentti olla suomeksi, muttei se paljoa auta, jos oppikirjat ja artikkelit ovat englanniksi.
Ole tyytyväinen, että englanniksi. Kun faija opiskeli korkeakoulussa 1950-luvulla, oppikirjat oli saksaksi.
En ole itsekään mikään kielinero mutta ne yliopistojen Finglish-luennot ovat toisinaan aika kamalaa englannin kielen raiskaamista. Aina ei tiedä, itkeäkö vai nauraa vai vajotako vaan myötähäpeästä luennoitsijaa kohtaan maan alle.
Natiivit ovat asia erikseen.
Suurin osa tutkimuksista on englanniksi, samoin kirjallisuus, julkaisut, tilastot, raportit, seminaarit ym. Typerää kuvitella että yliopistossa voisi elää jossain suomi-kuplassa.
Aina englannin käytöstä valittaa ne, jotka sitä ei osaa eikä edes yritä.
Aloita lukemalla vaikka lastenkirjoja englanniksi. Sitä kieltä on käytettävä, että sitä osaisi.
Terv. Joka päivä englanniksi lukeva/kirjoittava (ihan omasta halusta)
Meillä suomalaiset luennoitsijat ei osaa englantia. Muutaman kurssilla olleen vaihtarin vuoksi englanniksi pidettävät luennot menneet suoraan sanottuna harakoille eikä niillä opiskelijoita paljon näy. On harmittanut.
Tenttimateriaalit ovat usein englanniksi. Sitä on siis pakko osata jos haluaa pärjätä opinnoissa, vaikka opetus onkin suomeksi.
Lisäksi yliopistoilla on pyrkimys kansainväliseen yhteistyöhön, jolloin vaihto-opiskelijoita ajatellen täytyisi olla englanninkielisiä kursseja. Meidän pieni oppiaineemme tähtää tällä hetkellä siihen, että joskus tulevaisuudessa voitaisiin järjestää muutamia kursseja lukukaudessa englanniksi jotta saataisiin vaihto-opiskelijoita, ja niiden kautta yhteistyötä vaihtareiden lähtömaiden yliopistoihin.
koska englanti on kansainvälinen kieli, myös uudet tutkimukset tulevat usein englanninkielisenä ensiksi ulos. Kuka oikeasti joka yliopistoon yrittää ei osaa englantia? Sitä kuulee ja näkee ihan kaikkialla, yksi helpoimmista kielistä oppia.
Yliopistot ovat aina olleet kansainvälisiä. Tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuus edellyttää sen, että on olemassa yhteinen kieli, jolla tehdään töitä ja opiskellaan.
Käsittääkseni suurin osa kandiohjelmista on edelleen suomankielisiä ja englanninkielisiä on etenkin maisteriohjelmat. Tämä mahdollistaa sen, että ohjelmiin voidaan hakea kaikkialta maailmasta. Myös opetushenkilökunta voidaan rekrytoida kaikkialta maailmasta.
Toki on selvää, että myös suomankielisissä ohjelmissa tentitään englanninkielistä materiaalia. Ihan vain sen takia, että tarjonta olisi aika suppeaa jos oltaisiin vain suomenkielisen materiaalin varassa ja aineistot vanhenisi, jos kaikki pitäisi kääntää.
Ap raivoaa muutenkin turhaan. On ihan perusteltua, että yliopistoon pääsee voin ne, jotka hallitsee jotenkin edes toisen asteen oppimäärän - ja Suomessa käytännössä kaikki ovat opiskelleet englantia.
Sitä pidetään hienona. Sit saadaan kv.opiskelijoita. Ilmaiseen tutkintoon. Lähtee valmistuttuaan. Meil o varaa. Ai niin, ei afrikkalaiset lähe pois.
Prototyyppi kirjoitti:
En ole itsekään mikään kielinero mutta ne yliopistojen Finglish-luennot ovat toisinaan aika kamalaa englannin kielen raiskaamista. Aina ei tiedä, itkeäkö vai nauraa vai vajotako vaan myötähäpeästä luennoitsijaa kohtaan maan alle.
Natiivit ovat asia erikseen.
Käypä joskus yhdysvaltalaisessa huippuyliopistossa kuuntelemassa, kun siellä intialais- tai kiinalaistaustainen professori pitää luentoa. Sen jälkeen suomalaisen professorin Finglish voi kuulostaa kumman hyvältä. En toki väitä, etteikö monen ääntämyksessä olisi parantamisen varaa, mutta näin yleisesti suomalaiset opiskelijat ovat tosi kriittisiä jonkun englannin kielen taidon suhteen.
Ainakin omassa yliopistossani omalla laitoksellani tilanne on se, että professorit haluavat kansainvälisiä maisteriopiskelijoita, koska tarpeeksi hyviä suomalaisia hakijoita ei ole tarpeeksi. Kansainvälisten opiskelijoiden saaminen toki vaatii sen, että opetus on englanniksi.
No mua ainaki ärsyttää ku mun maisteriohjelma muuttu yhtäkkiä englannin kieliseksi.
Englantia ja muita kieliä on vähän vaikea opiskella suomeksi.