Lapseni ei saa kaverinsa luona koskaan mitään syötävää. Onko tällainen yleistäkin?
Lapsi menee suoraan koulusta tuon kaverin luo (meiltä heille on yli 4 km) ja haen hänet kotiin kun pääsen töistä neljältä. Yleensä on ollut vähintään 5 h syömättä ja nälkä on tietysti kova. Itse en kehtaisi olla tarjoamatta mitään jos joku on meillä kylässä monta tuntia. Myös kyseiselle kaverille olen aina tarjonnut välipalaa, joskus ihan kunnon ruoankin jos on ollut pidempään meillä.
Kommentit (190)
Kaikissa perheissä ei ole edes ns.välipalakulttuuria, vaan syövät pelkkää kunnon ruokaa. Ruoka-aika ei välttämättä osu siihen ajankohtaan,kun lapsesi kyläilee perheessä. Kaikilla ei ole runsaita välipala-ja aamiastykötarpeita kaapit pullollaan. Vaikeaa antaa,jos ei ole mistä ottaa. Talo elä tavallaan,vieraat lähtee ajallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi pystyy olemaan syömättäkin muutamia tunteja. Ei aiheuta mitään vaaraa. Ihminen voi olla pitkäänkin syömättä ilman terveydellistä vaaraa.
Tarjoavatko vettä?
Ei ole terveydellistä vaaraa mutta eipä tuo mitään mukavaakaan ole. Ajatteleeko jotkut lapsia vähäpätöisempinä vieraina vai kohdellaanko aikuisvieraita samalla tavalla?
Vieras ei tule kutsumatta joka iltapäivä moneksi tunniksi.
Jaa mikä juttu tää on? Ei ainakaan tämän ketjun aihe.
Tavallaan on. Yksi kysyy kohdellaanko lapsia huonommin kuin aikuisvieraita. Usein aikuisvieraille tehdään hienot ja runsaat tarjottavat, mutta he käyvät kylässä tyyliin kerran puolessa vuodessa. Jos joku lapsi ilmestyy ilman aikuisen kanssa sopimista tyyliin joka iltapäivä, voiko silloin olettaa, että hän on kutsuttu vieras, jota varten on osattu varata tarjottavaa..? Varmaan useimmilta sitä leipää jne löytyy, mutta voi olla, ettei niitä muita välipalajuttuja ole osattu varata. Eli vieras on joku, joka on kutsuttu vieraaksi - ja on tiedetty varautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi pystyy olemaan syömättäkin muutamia tunteja. Ei aiheuta mitään vaaraa. Ihminen voi olla pitkäänkin syömättä ilman terveydellistä vaaraa.
Tarjoavatko vettä?
Ei ole terveydellistä vaaraa mutta eipä tuo mitään mukavaakaan ole. Ajatteleeko jotkut lapsia vähäpätöisempinä vieraina vai kohdellaanko aikuisvieraita samalla tavalla?
Ei päiväkoditkaan anna kaikille lapsille ruokaa.
Ajattelitko että Suomi olisi joku rikas valtio jossa ruoka on itsestäänselvyys. Ei todellakaan ole, vaan on pitkät leipäjonot, ja kova pula ruuasta. Kansa elää köyhyydessä.
Ollaan kiitollisia että saadaan olla leipäjonoissa eikä kerjämistä ja köyhyyttä ole kielletty valtion toimesta.
......oi jos sä matkamies maan, mun kaikki hyylkää vaaan siiinä et......
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa perheissä ei ole edes ns.välipalakulttuuria, vaan syövät pelkkää kunnon ruokaa. Ruoka-aika ei välttämättä osu siihen ajankohtaan,kun lapsesi kyläilee perheessä. Kaikilla ei ole runsaita välipala-ja aamiastykötarpeita kaapit pullollaan. Vaikeaa antaa,jos ei ole mistä ottaa. Talo elä tavallaan,vieraat lähtee ajallaan.
Eipä ollut minullakaan lapsuudenkodissa välipaloja, enkä pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä. Vaimo taas on toista maata ja minusta on outoa että hän tuputtaa lapsillekin ruokaa jatkuvasti. Kokoajan pitäisi suun käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi pystyy olemaan syömättäkin muutamia tunteja. Ei aiheuta mitään vaaraa. Ihminen voi olla pitkäänkin syömättä ilman terveydellistä vaaraa.
Tarjoavatko vettä?
Ei ole terveydellistä vaaraa mutta eipä tuo mitään mukavaakaan ole. Ajatteleeko jotkut lapsia vähäpätöisempinä vieraina vai kohdellaanko aikuisvieraita samalla tavalla?
Vieras ei tule kutsumatta joka iltapäivä moneksi tunniksi.
Jaa mikä juttu tää on? Ei ainakaan tämän ketjun aihe.
Minusta on. Lasta oletetaan kohdeltavan kuin vierasta, johon on varauduttu, mutta kuitenkin lapset ovat saattaneet keskenään koulussa sopia tulosta - eli ei ole ns. aikuisen kutsuma vieras, jota varten on osattu varata tarjottavaa. Saattaahan aikuinenkin kutsua vieraat kunnon illalliselle kaikkine herkkuinen pari kertaa vuodessa, mutta joka ilta ei ole mahdollisuutta tällaista vieraanvaraisuutta osoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa perheissä ei ole edes ns.välipalakulttuuria, vaan syövät pelkkää kunnon ruokaa. Ruoka-aika ei välttämättä osu siihen ajankohtaan,kun lapsesi kyläilee perheessä. Kaikilla ei ole runsaita välipala-ja aamiastykötarpeita kaapit pullollaan. Vaikeaa antaa,jos ei ole mistä ottaa. Talo elä tavallaan,vieraat lähtee ajallaan.
Eipä ollut minullakaan lapsuudenkodissa välipaloja, enkä pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä. Vaimo taas on toista maata ja minusta on outoa että hän tuputtaa lapsillekin ruokaa jatkuvasti. Kokoajan pitäisi suun käydä.
Naisilla kuulemma laskee verensokeri nopeammin kuin miehillä.Jos minulta kysytään tämä "välipala" on täysin naurettava ja turha.
Lopetin muiden lasten ruokkimisen, kun pari kertaa tuli viestiä että annoin lapsille vääränlaista ruokaa. Mitä, jos lapsi on allerginen jollekin ruualle? Meillä esim kävi tyttö jolla lakto., mutta hän söisi suklaata ja jäätelöä. Kyllä minä oletan koululaisen osaavan itse kertoa, enkä vanhemmilta ala kyselemään.
Ei kai se lapsi nälkään kuole, jos ei koko ajan ole mussuttamassa jotain?
Kuvittelin ennen että tarjoaisin aina lasteni kavereille ruokaa. Näin alkuun teinkin, mutta kolmen lapsen kaverit tyhjensi jääkaapin nopeasti.
Pienillä tuloilla ei ravitsevaa ruokaa osteta isolle lapsilaumalle.
Omat lapset tulee koulun jälkeen kotia ja syövät välipalan ja tekevät läksyt. Sitten saa mennä kavereille tai meille voi tulla.
Ruoka aikaan tulevat kotiin syömään.
En mäkään ruoki toisten muksuja, ellei sitten yökylässä ole.
Eipä ole tullut mieleenkään.. tai jos oma ottaa leivän, niin tarjoaa kaverillekin. Ei yleensä ota
Vierailija kirjoitti:
No, mun oli pakko joskus kieltää lapsen kavereita syömästä meillä. Töistä tullessa oli usein kaikki leivät ja jugurtit ym. välipalat syöty kaikki, vaikka olin ajatellut niitä riittävän muutamaksi päiväksi. Olisivat ottaneet vaikka sen yhden leipäviipaleen, mutta söivät oikein mahan täydeltä.
Ihan hyvä pointti. Minä olen joskus miettinyt samaa. Tavallaan nautin tarjoamisesta, se ei ole minulle ongelma. Joskus on kuitenkin aika kiire, eikä kauppaan ehdi koko aikaa. Jos kahdella pojalla on yhteensä viisi kaveria kolmena iltapäivänä viikossa ja kaikki syövät joka kertan jogurtin, välipalapatukan ja sämpylän tarkoittaa se 15 ylimääräistä jogurttia, sämpylää ja välipalapatukkaa viikossa. Logistiikka alkaa pettää. Toki pari leipäpalaa silloin tällöin ei kenenkään logistiikkaa kaada. Eli ei se aina halusta ole kiinni. Joskus toin aina töistä tullessani litran kalliita pensasmustikoita, joita lapsemme rakastivat. Kun tulin kotiin olikin niiden kimpussa 2 omaa ja liuta vieraita ja omille jäi tyyliin yksi mustikka. Jouduin omillekin lapsilleni opetamaan, että koska meillä vieraille tarjotaan samaa kuin itsekin otetaan niin mitää noita erityisiä herkkuja ei kannata ruveta haluamaan kun on muita.
Meillä on omalle lapselle välipalana kulhollinen porkkanaa, lanttua, kaalia, retiisiä yms. ja saa tehdä leivän. Vieraille saa tarjota samaa ja siinä kulhossa on niitä porkkanatikkuja vaikka parillekin kaverille valmiina.
Sen verran olen ohjeistanut että jos on kaveri mukana, niin hedelmiä ja jogurtteja ei silloin syödä. Puuroa saa tehdä mikrossa vaikka koko kompanjalle.
Sitten tuli uintipäivän jälkeen kylään se yksi, joka ei usko mitään, joka oli puuroonsa kipannut tölkillisen hilloa ja jättänyt likaiset astiat pöytään. Todettiin muksun kanssa että tämä kaveri voi ensin syödä kotonaan ja tulla vasta sitten, asuukin matkan varrella.
Tämä ihan sillä, että käyn kerran tai kaksi viikossa kaupassa ja ostan sen mitä perhe syö. Me emme suostu jäämään ilman jotta kaverit voi vetää herkut.
Toistaiseksi kaverit on aina olleet menossa kotiin kun meillä alkaa olla ruoka-aika klo 17. Jos on vanhempien kesken sovittu "hoidosta" niin saa ruokaakin, muuten me voidaan syödä tarvittaessa vähän myöhemmin tai me vanhemmat syödään keskenämme ja muksu syö kun kaveri lähtee.
Tuohon löytyy tuskin muuta syytä kuin että aikuinen ei ala tehdä päivällistä kuin viiden jälk. ja jos lapset eivät pyydä välipalaa niin ei ole osattu antaa. Koululaisen pitäisi jo osata itse pyytää tai ottaa/tehdä välipala. Onko siellä aikuinen iltapäivällä paikalla?
Jos lapsesi päivät venyvät noin pitkiksi, eli viiteen, ennen kuin pääsee kotiin, niin on ensisijaisesti sinun tehtäväsi huolehtia lapsesi ravitsemuksesta. Mä usein pakkaan säilyvää välipalaa eväsrasiaan, esim. Hedelmiä, mueslipatukouta jne. ja hyvään juomapulloon esim. puhdasta vettä.
Kannattaa sopia kaveriperheen kanssa esim. että joka toinen vierailu heiltä löytyy välipalaa siten että koululaiset sen tietää ja vastaavasti joka toinen kerta sä laitat lapsesi mukaan välipalaa. Ja muistuta lapsia juomisesta, se helposti unohtuu leikin tiimellyksessä!
Miksi et voi laittaa eväitä lapsellesi varuiksi? Mulla oli aina lapsena eväät ja ikinä ei vieraspaikoissa kukaan ruokkinut ellei siitä erikseen vanhempien kesken sovittu.
Minusta taas on noloa kun lapsen kaveri tulee meille ja meillä syödään välipalaa. Olen tarjonnut sitä myös sille kaverille niin hän katsoo mitä pöydässä ja soittaa äidilleen saako syödä ja luettelee ruoat pöydässä. Täh? Luulin ensin että ehkä on allerginen jollekin mutta ei kuulemma. Joka kerta hän soittaa ja aloittaa tämän äiti täällä pyytää häntä pöytään ja pöydässä on...ompa noloa en kohta viitsi enään tarjota välipalaa. Siis pöydässä yleensä on leipäätai riisipiirakoita, Leikkeleitä, tomaattia, kurkkua, mehua ja jogurttia siis tavallista settiä.
Mutta kyllä mielestäni välipalaa pitäisi tarjota myös kaverille.
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas on noloa kun lapsen kaveri tulee meille ja meillä syödään välipalaa. Olen tarjonnut sitä myös sille kaverille niin hän katsoo mitä pöydässä ja soittaa äidilleen saako syödä ja luettelee ruoat pöydässä. Täh? Luulin ensin että ehkä on allerginen jollekin mutta ei kuulemma. Joka kerta hän soittaa ja aloittaa tämän äiti täällä pyytää häntä pöytään ja pöydässä on...ompa noloa en kohta viitsi enään tarjota välipalaa. Siis pöydässä yleensä on leipäätai riisipiirakoita, Leikkeleitä, tomaattia, kurkkua, mehua ja jogurttia siis tavallista settiä.
Mutta kyllä mielestäni välipalaa pitäisi tarjota myös kaverille.
Mitä ihmettä? Onko äiti joku terveysfriikki jonka lapset ei syö kuin luomuavokadoa ja chia-vanukkaita? Outoa ja ennenkaikkea epäkohteliasta isäntiä kohtaan. Luulisi että koululainen osaisi itse arvioida mitä syö ja toisaalta ei kai kavereiden luona niin usein olla että kerran viikossa syöty "vääränlainen" välipala olisi joku issue.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok.
Annat heidän lapselleen välipalaa sen takia että voisit osoittaa heille että ovat huonoja ihmisiä kun eivät ruoki omaa lastasi.
No miten te toimitte jos lapsen kaveri on monta tuntia kylässä. Missä se on kun itse syötte?
Itse olen ajatellut että vieraille tarjoaminen on ihan perusjuttu eikä mitään hyväntekeväisyyttä.
Arkena meillä saa olla kylässä päivällisaikaan saakka, viikonloppuna kyläillään yleensä aterioiden välissä. Eli pääsääntöisesti syödään omissa kodeissa oman perheen kanssa. Jos on sovittu yökylästä, niin sitten toki syö samalla kuin omakin perhe. Tai silloin tällöin jos kaveri tulee kylään ja mennään yhdessä harrastukseen, saavat tietysti syödä ruuan. Jos viikonloppuna kaveri tulee kun ollaan vielä lounaalla, kysyn että joko hän söi kotona, haluaako syödä. Yleensä on jo syönyt ja odottelee joko tyttären huoneessa tai olohuoneessa joka on ruokailutilan vieressä.
Tää on niin suomalaista toimintaa. Minun lapseni, minun ruokani, minun rahat. On ihan totta, että päävastuu lapsen ruokkimisesta on tietenkin vanhemmalla. Mutta onko se ihan oikeesti (teille, joilla olisi varaa) niin helvetin vaikeaa olla kohtelias tai vaikka jopa mukava toisen vanhemman lapselle ja kutsua syömään joku välipala. Banaani ja leipä vaikka edes jos toinen on tunteja kylässä. Montako senttiä siinä "menettikään"?
Minun mielestä tuossa on paljon muustakin kuin nälän karkottamisesta kyse, kyse on yleensäkin kasvatuksesta. Onko tuo sitä parasta esimerkkiä mitä omalle lapsellenne opetatte, kun jätätte yhden lapsen yksin lapsenne huoneeseen kököttämään kun itse ruokailette? Tuo on moukkamaista ja oikeastaan aika ilkeää. Joo joo joo on teidän koti ja ei ole velvollisuutta siihen ja tähän. Mutta ihan oikeesti, miksi ei? Miksi ei tarjoaisi lapsen kaverillekin jotakin syömistä? Tuntuisiko liian vieraalta olla vaihteeksi mukava toiselle? Mutkun mutkun meidän koti ja meidän säännöt ja minähän en vieraan pentuja ruoki...
Ankeita ja moukkamaisia ihmisiä pullollaan tämä maa, onneksi uudemmat sukupolvet ovat piiikkuhiljaa toinen toistaan avoimempia, toki onneksi vanhemmissakin polvissa on toivoa antavia poikkeuksia. Ja ennen kuin joku alkaa huutelemaan, niin ei en ole mamumatto tms. Reissuilta kun palaa niin kyllähän tämä ihmisten ankeus pläjähtää silmille joka kerta. Ei harmaa sää haittaa vaan nimenomaan junttikansa.
Meni vähän ohi aiheen, anteeksi vaan. Pitää taas alkaa kasvattaa kuori ja pistää ilme ja ääni peruslukemille..
Yhtä usein (vuoroviikoin) vierailevat toistensa luona, lapseni käy siis siellä ehkä n. kerran kahdessa viikossa. Minä olen kyllä ruokkinut heidän lastaan monet kerrat, enkä ole ajatellut että siihen kauheasti kustannuksia menisi.
ap[/quote]
Eli kerran kahdessa viikossa tulee nälkäisenä kotiin? Jos se vaivaa, käske aina koulun jälkeen kotiin. Ikävää käytöstä kyllä toiseltakin perheeltä jos ei pysty joka toinen viikko yhtenä päivänä antamaan edes välipalaa.. Mutta jos näin, siltikin aika iso haloo pienestä asiasta.