Lapseni ei saa kaverinsa luona koskaan mitään syötävää. Onko tällainen yleistäkin?

Itse olin lapsena tosi nirso, oon kyllä edelleenkin, ja kavereilla syöminen oli aina kuumottavaa jos tarjolla oli jotain mistä en tykkää. Joskus jos sovittiin kyläilyt etukäteen ja sanottiin että oon aina nirso ruuan suhteen eikä asiasta sen enempää keskusteltu, tarjolla oli aina jotain makarooni/jauheliha-ruokia. Kumpaakaan en ole koskaan sietänyt. Lapsena etenkin nirsous oli aikuisille merkki tarjota vain makaroonia ja jauhelihaa tai perunaa ja jotain nakki/jauhelihakastiketta. Olisin ollut tyytyväinen vaan jos olisin saanut pelkkää porkkanaa kouraan ja rouskuttanut sitä. Muutamien kavereiden vanhemmat kyselivät että mitä syön ja kerroin että ihan salaatti/porkkana riittää ja makaroonia/pastaa en syö ja sitten sain sitä porkkanaa ja se oli ok.

Yksi kaveri tuli meille syömään joskus ja ei suostunut syömään mitään koska oli tottunut syömään vaan einesnugetteja ja meillä ei semmosta syöty koskaan. Sitten se kitisi pöydässä että kalakeitto on pahaa ja kala on ällöä, miten me muut voidaan syödä kalaa. 

Omia lapsia ei vielä ole, odotan kuitenkin innolla näitä tilanteita. Se kaverien kitinä ja ruuan haukkuminen oli niin noloa.

Te jotka ette tarjoa vieraille lapsille (lapsenne kavereille!) välipalaa tai ruokaa jos siihen aikaan paikalla ovat, miten toimitte omien ystävienne kanssa? Keitätte kahvit ja tarjoatte pullaa vai oletatteko heidänkin tulevan omien eväiden kanssa?

Meillä saisi muttei kelpaa. Tai lapsi on silleen suomalaisittain vaatimaton. Sama toisinpäin, eli poika ei halua syödä kaverilla.

Olkoon sitten niin.

Nyt teet näin: pakkaat lapsen reppuun ihania ruokia . Ja sano että alkaa syödä omiaan just kun huvittaa aina, ja tarjoaa toisellekin. Eiköhän viesti mene perille?

Mulla on kolme lasta. Jos jokainen heistä toisi jatkuvasti vieraita ruokapöytään, ruoan määrät kasvaisivat aivan mahdottomiksi. En vaan jaksa tehdä jatkuvasti ruokia liki 10 hengelle. Lisäksi en tykkää siitä, että joku naapurin lapsi syö ruoan, joka piti olla meidän seuraavan päivän ruoka.

Voileipää tai nakkia saavat kyllä vierailevatkin tähdet meillä. Yöpyjille toki tarjotaan lämmintä ruokaa.

On aivan eri, jos itsellä vaan yksi lapsi, niin tehdä ruokaa kolmen sijasta neljälle, kuin että viiden sijasta vaikka 7lle.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka ette tarjoa vieraille lapsille (lapsenne kavereille!) välipalaa tai ruokaa jos siihen aikaan paikalla ovat, miten toimitte omien ystävienne kanssa? Keitätte kahvit ja tarjoatte pullaa vai oletatteko heidänkin tulevan omien eväiden kanssa?

Toimin virallisten suositusten mukaan.

Ihmettelin aina kouluikäisenä kun yhden kaverin luona ei edes yökylässä saanut aamupalaa. Jo lapsena pidin sitä töykeänä ja omituisena. Nyt jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että perheellä luultavasti vain ei ollut varaa. Kolme lasta, jotka kaikki tuovat kavereita kotiin. Tyttärellä yökylässä neljä kaveria. Siinä on aamiaispöydässä neljä lisäsuuta ruokittavana. Perheenäiti ei kuitenkaan halunnut rajoittaa lapsien sosiaalista elämää ja antoi ihmisten tulla ja mennä, mutta ruokaa ei voinut kaikille tarjota.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka ette tarjoa vieraille lapsille (lapsenne kavereille!) välipalaa tai ruokaa jos siihen aikaan paikalla ovat, miten toimitte omien ystävienne kanssa? Keitätte kahvit ja tarjoatte pullaa vai oletatteko heidänkin tulevan omien eväiden kanssa?

Vähän eri juttu jos aikuiset kutsuvat vieraita kuin jokapäiväinen vieras kakaralauma syötettävänä.

Hei 98, "kitaruus" ei ole sana, se on joko kitsas tai itara. Mutta asiaan, kyllä mäkin ymmärrän, että koko aikaa ei huvita ruokkia lasten kavereita. Meiltä saa välipalaa koulusta tultua, ja ruokaakin, jos sitä on osattu riittävästi varata. Yleensä niin, että tiedän etukäteen jonkun olevan meillä ruoka-aikaan, jos on yllärivieras, niin sitten voi joutua tyytymään voileipään tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta sinun velvollisuutesi on tehdä omalle lapsellesi eväät reppuun.

Toki tekisinkin mutta ei nämä kyläilyt ole välttämättä etukäteen sovittuja vaan saattavat sopia vasta koulupäivän aikana/jälkeen. Ihan uusi juttu kyllä tällainen ettei kylässä tarjota mitään, isompien lasten kohdalla en ole tallaiseen törmännyt. Ja ymmärtäisin jos olisi kyseessä naapurukset (lähekkäin asuvat) niin aina voisi käydä kotona syömässä.

ap

Missä lapsesi viettää ajan koulupäivän päättymisen ja 16:n välillä, jos ei mene kaverille? Eikö silloin tarvitse ruokaa?

No menee varmaankin kotiinsa ja syö siellä???

Vierailija kirjoitti:

Lapsi menee suoraan koulusta tuon kaverin luo (meiltä heille on yli 4 km) ja haen hänet kotiin kun pääsen töistä neljältä. Yleensä on ollut vähintään 5 h syömättä ja nälkä on tietysti kova. Itse en kehtaisi olla tarjoamatta mitään jos joku on meillä kylässä monta tuntia. Myös kyseiselle kaverille olen aina tarjonnut välipalaa, joskus ihan kunnon ruoankin jos on ollut pidempään meillä.

Mielestäni sinun pitäisi sopia kyläpaikan kanssa, että lapsesi saa siellä välipalan ja tarjota siitä pientä maksua. Ainakin puheenvuorostasi saa sen kuvan, että lapsi on usein siellä koulun jälkeen. Jotkut ihmiset ovat niin pihejä, etteivät anna toisen lapselle mitään suuhunpantavaa, sen sain kokea omien lastenikin kohdalla aikoinaan. Itse syötin ja juotin lasteni kaverit ruoka-aikaan, mutta lapseni saivat harvoin kaverin luona mitään syötävää,

Vierailija kirjoitti:

Hei 98, "kitaruus" ei ole sana, se on joko kitsas tai itara.

Kas, meni kitsaus ja itaruus sekaisin ajatuksissa. Kiitos, kielipoliisi. ;)

Yleensä tuollaiset kyläpaikat karsiutuvat pikku hiljaa pois. Vaikka kaveri olisikin kiva, niin nälkäisenä on aika kurjaa. Mieluummin vieraillaan sitten niissä paikoissa joissa vastavuoroisuus pelaa.

Jospa siellä kaverin kotona on joka päivä joku - vaikka omanne ei kävisikään kuin kerran kahdessa viikossa. Jos perheessä on lisäksi muita lapsia, heidänkin kavereitaan saattaa olla siellä joka päivä. Ihan ymmärrettävää silloin ettei kenellekään vieraalle tarjota mitään.

Muistan itse, että niiden vanhemmat joiden luona ei saanut koskaan välipalaa olivat tosi töykeitä ja välinpitämättömiä muutenkin. Sitten taas mukavissa perheissä sai välipalaa ja tarjottiin jopa päivällistä. Tietysti vastavuoroisuutta tässäkin asiassa.

N23

Entisen naapurini poika kävi olemassa meillä monta tuntia äitinsä luona lomilla ollessaan. Äiti kipaisi iloisesti töihin ja kakara helvetti olisi ollut meillä yötäkin johon sanoin jyrkän ein. Sai ilmaisen ylöspidon pariksi viikoksi, kun äitinsä ei ollut tehnyt ruokaa eikä äidin miesystävä viitsinyt. No sitten äiskä sanoi että lapseni voisi tulla mukaan Merimaailmaan koska hänellä sattuu olemaan kaksi vapaalippua. Lapseni näytti onnelliselta ja minäkin ajattelin että onhan rouvalla sittenkin valoja vintillä. Ja paskanmarjat. "Niin, nämä liputhan on sitten tarkoitettu minulle ja syöttöporsaalle..." Eli maksoin sitten omani. Bensakuluihin ei kuulemma tarvinnut osallistua. Venakko kyseessä. Muuttivat sitten huitsin nevadaan ja iloista loppuelämää toivottelin.

Halusi myös pojan huoltajuuden ja lahjoi poikaansa että äiti ostaa sulle sitten koiran kun muutat äitin luo. 

En tuhlaa enää elämääni yhteenkään aivolahoon. Hitsin pimpula.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin aina kouluikäisenä kun yhden kaverin luona ei edes yökylässä saanut aamupalaa. Jo lapsena pidin sitä töykeänä ja omituisena. Nyt jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että perheellä luultavasti vain ei ollut varaa. Kolme lasta, jotka kaikki tuovat kavereita kotiin. Tyttärellä yökylässä neljä kaveria. Siinä on aamiaispöydässä neljä lisäsuuta ruokittavana. Perheenäiti ei kuitenkaan halunnut rajoittaa lapsien sosiaalista elämää ja antoi ihmisten tulla ja mennä, mutta ruokaa ei voinut kaikille tarjota.

Jos on noin monta kersaa yökylässä niin olisi voinut vanhempien kanssa sopia että tulevat nyyttäriperiaatteella. Itse en edes suostuisi ottamaan noin montaa lasta yökylään yhdellä kertaa, yksi vieras kerrallaan kiitos. Neljä muksua nälkäisenä aamulla on jo ilkeää, mieluummin rajoittaisi yövieraiden määrää ja keittäisi sitten puuroa vähän ekstraa. Meillä syödään aina aamuisin puuroa, etenkin viikonloppuisin ja siihen on yövieraidenkin tyytyminen. Muutama vieras on toivonut aamupalaksi leipää, mutta meillä ei leipää syödä :D 

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti siis lapsesi ystävä ei ole teillä vuoroin vieraissa vaan lapsesi useimmiten heillä? Eli käytät siis ystäväsuhdetta iltapäivä hoitona? Kaipa viet heidänkin lastaan joskus jonnekin ja korvaat sen avun mitä antavat sinulle?

lu-ku-tai-to kun-toon

ennen kuin vastaillaan, jookos

Vierailija kirjoitti:

Minusta sinun velvollisuutesi on tehdä omalle lapsellesi eväät reppuun.

Tämä tai mitä jos kysyisit asiaa suoraan kaverin vanhemmilta? Itse tarjoutuisin myös korvaamaan välipalan. Tai voiko lapsi tulla koulusta suoraan kotiin välipalalle ja sitten kaverille?

Vierailija kirjoitti:

Ei terve hyvin syönyt lapsi siihen kuole, jos on muutaman tunnin ruuatta.

Ei, ei kuole. Mutta koulussa on usein ruokailu jo klo 10.15 ja jos on siitä syömättä klo 17 saakka, niin ei kasvavalle lapselle siitä mitään hyvääkään koidu. Olisin kyllä itsekin nälissäni, kouluruoka kun voi olla vaikka joku laiha jauhelihakeitto ja pala näkkileipää.

Mutta ap, kun nyt tiedät tilanteen, niin laita lapselle sellaista hyvin säilyvää evästä reppuun - banaani rasiassa, mandariinia, välipalakeksiä tms. niin voi sitten syödä omia eväitään jos ei siellä vieraalle ruokaa anneta.