Palkaton harjoittelu romutti yh-äidin talouden – Katja ei meinannut uskoa puhelua sosiaalitoimistosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä yliopistotutkinto vaatii pakollisen neljän kuukauden palkattoman harjoittelun?

No ei mikään vaadi minkään mittaista palkatonta harjoittelua. Opiskelijat nyt vaan ovat päästäneet tilanteen siihen ettei palkallista harjoittelua ole enää tarjolla. En ymmärrä mikä siinäkin on niin vaikeaa, jos kertakaikkiaan kukaan ei suostuisi palkattomiin harjoitteluihin niin yrityksiltä loppuisi se mahdollisuus ja varmaan mahdollisuudet palkalliseen harjoitteluun paranisi.

Helppo on huudella lehdissä ja keskustelupalstoilla tilanteen vääryydestä ja sitten itse kuitenkin mennä vapaaehtoisesti ilman palkkaa töihin. Kuinka moni menisi kesätöihin samoihin hommiin ilman palkkaa, no ei varmaan kukaan? Ainakin AMK:ssahan harjoittelut voi sitä paitsi suorittaa juuri siten, alalla juuri esimerkiksi kesällä oikeasti töissä joista kirjoitetaan tarvittavat raportit ym, ei siihen mitään erityistä harjoittelua tarvitse edes vetää mukaan. 

Vai onko näiden palkattomien "harjoitteluiden" sisältö kuitenkin lähinnä toimiston kahvinkeittimen hoitaminen, lähettinä toimiminen ym.  Ihan ymmärrettävää ettei palkkaa makseta kun ei mitään oikeaa tehdäkään. Sitäkin kannattaisi miettiä harjoittelupaikkaa valitessaan, että mitä oikeasti tulee tekemään ja liittyykö se ylipäätään mitenkään oman alan töihin.

Työnhaku- ja työelämätaitojen omaaminen on avainasemassa jo opiskeluaikana, osa saa jalan oven väliin heti opintojen alkuvaiheessa, pääsee oikeasti oman alansa töihin ja saa hyvää työkokemusta jo opiskeluaikana.

Sitten taas toinen ääripää saattaa juuri ja juuri päästä kesätöinä kaupungille ruohoa leikkaamaan ja pakolliset harjoittelut "suoritettua" kahvinkeittäjänä ilman palkkaa, sitten valittaa kun ei ole töitä ja palkatta joutuu tekemään. Ei se auta vaikka olisi kuinka hyvä ja keräisi kursseista hyviä arvosanoja jos itseään ei osaa markkinoida.

Suomen opiskelujärjestelmässä opiskelupaikka tulee aina kuin manulle illallinen jos vaan menestyy edellisissä opinnoissaan ja pääsykokeissa, joita pääsee yrittämään automaattisesti. Lisäksi työelämätaitoja opetetaan hyvin vähäisesti millään koulutusasteella.

Millähän vuosikymmenellä jos koskaan tämän kirjoittaja on yliopistossa opiskellut? Akateemisia palkattomia harjoittelijoita käyttää pääasiassa julkinen sektori. Toki alasta riippuen. Ja todellakaan minkään alan tai tason opiskelija ei ole nykyään tai ennenkään ollut siinä asemassa, että voisi sanella harjoittelunsa palkalliseksi. Onnellinen saa olla, jos harjoittelusta napsahtaa niin paljon opintopisteitä että on oikeutettu opintotukeen. Ammoin 1990-luvulla ei ollut sellaista mäihää, vaan kokopäiväisen harjoittelun lisäksi sai vääntää vielä esseitä. 1990-lukua edeltävästä ajasta en itse tiedä, mutta epäilen ettei silloinkaan ole harjoittelijoille maksettu, jos eivät ole olleet jotain johtajan jälkikasvua.

Niin, eihän yksittäinen opiskelija pystykään sitä harjoittelua palkalliseksi muuttamaan koska toisella puolella tiedetään että jonossa on vähintään kymmenen palkattomaan suostuvaa. Pitäisi ajatella vähän muutenkin kuin "minä, minä" asenteella, jos esimerkiksi korkeakouluopiskelijoista KUKAAN ei suostuisi palkattomaan harjoitteluun niin silloin se mahdollisuus poistuisi yrityksiltä.

Ja jos yleisesti tiedetään, että esim. julkinen sektori käyttää palkattomia harjoittelijoita niin silloin sellaiseen paikkaan ei pitäisi edes tarjoutua harjoitteluun. Miksi ihmiset ei arvosta itseään sitä vertaa että suostuvat käytännössä orjaksi "harjoittelun" varjolla?

Tietysti toinen juttu on sellainen harjoittelu, joka on yritykselle täysin hyödytöntä. Juuri nämä kahvinkeittäjät ym., hommat sopivat ehkä peruskoulun TET harjoitteluun mutta korkeakouluopiskelijan harjoittelu joka koostuu jostain keittiön astioiden tiskaamisesta tai varaston siivoamisesta on täysin hyödytöntä kummallekaan osapuolelle eikä siitä tietenkään mitään palkkaakaan voida maksaa. Eikä tällaista "harjoittelua" pitäisi edes hyväksyä opintoihin kuuluvaksi muutenkaan.

Sen sijaan harjoittelu, jossa on oikeasti alansa töissä ja tekee jotain hyödyllistä ja tuottavaa niin ei kenenkään kannattaisi sitä palkatta tehdä. Ei esimerkiksi puolen vuoden harjoittelu opintojensa loppuvaiheessa olevalla alan oikeissa töissä voi olla yritykselle nollatulos tai negatiivinen, ja silloin jonkinlaista palkkaakin pitäisi maksaa.

Miten palkkaa voidaan samoille opiskelijoille maksaa kuitenkin jos he ovat opintojen ulkopuolella alansa töissä esim. kesäisin? Jotenkin tuntuu että näiden palkattomien harjoittelijoiden työnhakutaidot ei ole kunnossa ja ainoana mahdollisuutena nähdään joku julkinen harjoittelupaikkailmoitus joita sitten haetaan innosta puhkuen.

Onhan se täysin selvää että jos joltain julkiselta työnhakusivustolta löydät vaikkapa kymmenen ilmoitusta harjoittelupaikoista ja alat miettiä kuinka moni sen näkee ja kuinka moni todennäköisesti siihen hakee, ettei se voi mikään kultakaivos olla. Ei edes viitsitä ottaa itse yhteyttä paikallisiin yrityksiin ym., ajatellaan " ei siellä mitään töitä ole kuitenkaan", "aina on joku parempi jonka ne ottaa" jne.., turha sitten ihmetellä miten "joutuu" paskaan harjoitteluun!

Pitäisi verkostoitua ja hankkia "suhteita" niin voisi päästäkin "parempiin" paikkoihin kuin julkisen sektorin palkattomiin harjoitteluihin. Ei sitä tulla kotoa hakemaan.

Tämä henkilö kuvittelee, että Suomessa maksetaan RAHApalkkaa kaikesta tuottavast työstä reilusti ja oikeudenmukaisesti. Eheeeii! Koko julkinen sektori on valjastettu palvelemaan kansalaisia ja kuntalaisia mahdollisimman tehokkaasti, siis halvalla työvoimalla. Näin pyritään takaamaan kohtuullinen elintaso suurimmalle osalle suomalaisista. Julkisen sektorin työ on erittäin tuottavaa, koska menot pidetään kurissa julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja säätelemällä. Se tarkoittaa työntekijöille palkattaomia harjoitteluita, heikkoa tulotason kehitystä, heikkoa mahdollisuutta säädellä työaikaa ja lomia, huonoja henkilöstöetuja sekä sitä, että oma palkka ei vastaa työn arvoa.

Haluan tästä huolimatta elää tässä yhteiskunnassa sekä työskennellä julkisella sektorilla. Ne, jotka eivät osaa hyvinvointivaltiota arvostaa, voisivat kokeilla vaikka Trumppilaa.

Vierailija kirjoitti:

AMK:sssa on ainakin sote-alalla palkattomia kaikki harjoittelut. Itse olin kahden pienen lapsen äiti opiskellessani siellä ja jouduin kahdesti lähtemään harjoitteluun paikkaan, jonne pääsi kohtuullisesti vain omalla autolla, koska kaikki nuoremmat opiskelijat rohmusivat itselleen lähempänä sijaitsevat paikat. Joten se auto oli pakko olla. Niin että ei perheellisen opiskelu usein ole kovin helppoa, varsinkaan jos on yh. Harjoittelupaikkojen jaossa ei ollut todellakaan mitään oikeudenmukaisuutta.

Ei meillä AMK:ssa kukaan mitenkään rohmunnut paikkoja tai niitä muutenkaan mitenkään jaeltu. Jokainen haki sinne minne halusi ja sieltä ottivan sen tyypin harjoitteluun, josta tykkäsivät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä yliopistotutkinto vaatii pakollisen neljän kuukauden palkattoman harjoittelun?

En tiedä tästä tapauksesta, mutta kun minä suoritin ylempää arkistotutkintoa osana opintojani niin siihen kuului 6 kk palkaton harjoittelu.

Mikä helvetti on ylempi arkistotutkinto? 😂 Jessus että tässä maassa tuhlataan rahaa turhuuksiin.

Voit perehtyä asiaan vaikkapa täällä: http://nakokulmiaarkistosta.blogspot.fi/2013/04/tiesitko-taman-arkistol…

Ylempää arkistotutkintoa ei ole enää mahdollista suorittaa. 

Rehellisesti sanoen, en ymmärrä, miten mikään koulutus olisi ns. turhuutta. 

Kyllähän niitä turhia koulutuksia on paljonkin, esim 90% humanistisen tiedekunnan opinnoista.

Sivistymätön moukka.

Mitä hyötyä on taidehistoriasta? Alue- ja kulttuuritutkimuksesta? Klassillisesta filologiasta? Estetiikasta? Humanistiselta puolelta olisi todellakin varaa leikata, eikä kouluttaa ihmisiä työttömiksi.

Määrittele hyöty. Mitä tarkoitat termillä?

Humanististen tieteiden opiskelusta on ainakin sellainen etu, että niitä opiskellut kykenee määrittelemään käyttämänsä termit. Tekis hyvää muillekin. :DD t. ohis

Ei-humanistit sen sijaan ymmärtävät yksinkertaisten sanojen merkityksen ja osaavat käyttää niitä kirjoittamatta esseetä.

Tekisi hyvää sullekin. Voisit jopa saada töitä vaikka kaupan kassana.

Tätä on varmaan aivan turha tähän kirjoittaa, ei varmasti mene perille, mutta lyönpä nyt päätäni seinään kumminkin. Oletko koskaan ajatellut että "hyöty" merkitsee eri asioita eri ihmisille? Kun tuo ensimmäinen kommentoija väittää että humanistisista aloista ei ole mitään hyötyä, tuo seuraava kommentoija kyselee mitä tämä ensimmäinen sillä hyödyllä tarkoittaa. Ei siis ole olemassa mitään universaalia kaikille samaa hyötyä, mutta kun joku heittää tuollaisen läpän, niin todennäköisesti ihmisiä kiinnostaa mitä hän sillä täsmälleen ottaen tarkoittaa. Mutta jos ei edes itse tiedä mitä sanomisillaan tarkoittaa, niin mikä on sitten se pointti edes osallistua? t. ohis 

Ps. Tienaan yrittäjänä ihan mukavasti, kiitos kysymästä! :DD   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä yliopistotutkinto vaatii pakollisen neljän kuukauden palkattoman harjoittelun?

En tiedä tästä tapauksesta, mutta kun minä suoritin ylempää arkistotutkintoa osana opintojani niin siihen kuului 6 kk palkaton harjoittelu.

Mikä helvetti on ylempi arkistotutkinto? 😂 Jessus että tässä maassa tuhlataan rahaa turhuuksiin.

Voit perehtyä asiaan vaikkapa täällä: http://nakokulmiaarkistosta.blogspot.fi/2013/04/tiesitko-taman-arkistol…

Ylempää arkistotutkintoa ei ole enää mahdollista suorittaa. 

Rehellisesti sanoen, en ymmärrä, miten mikään koulutus olisi ns. turhuutta. 

Kyllähän niitä turhia koulutuksia on paljonkin, esim 90% humanistisen tiedekunnan opinnoista.

Sivistymätön moukka.

Mitä hyötyä on taidehistoriasta? Alue- ja kulttuuritutkimuksesta? Klassillisesta filologiasta? Estetiikasta? Humanistiselta puolelta olisi todellakin varaa leikata, eikä kouluttaa ihmisiä työttömiksi.

Määrittele hyöty. Mitä tarkoitat termillä?

Humanististen tieteiden opiskelusta on ainakin sellainen etu, että niitä opiskellut kykenee määrittelemään käyttämänsä termit. Tekis hyvää muillekin. :DD t. ohis

Ei-humanistit sen sijaan ymmärtävät yksinkertaisten sanojen merkityksen ja osaavat käyttää niitä kirjoittamatta esseetä.

Tekisi hyvää sullekin. Voisit jopa saada töitä vaikka kaupan kassana.

Tätä on varmaan aivan turha tähän kirjoittaa, ei varmasti mene perille, mutta lyönpä nyt päätäni seinään kumminkin. Oletko koskaan ajatellut että "hyöty" merkitsee eri asioita eri ihmisille? Kun tuo ensimmäinen kommentoija väittää että humanistisista aloista ei ole mitään hyötyä, tuo seuraava kommentoija kyselee mitä tämä ensimmäinen sillä hyödyllä tarkoittaa. Ei siis ole olemassa mitään universaalia kaikille samaa hyötyä, mutta kun joku heittää tuollaisen läpän, niin todennäköisesti ihmisiä kiinnostaa mitä hän sillä täsmälleen ottaen tarkoittaa. Mutta jos ei edes itse tiedä mitä sanomisillaan tarkoittaa, niin mikä on sitten se pointti edes osallistua? t. ohis 

Ps. Tienaan yrittäjänä ihan mukavasti, kiitos kysymästä! :DD   

Pienen pieni piikki ja noin syvälle tunteisiin upposi :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä yliopistotutkinto vaatii pakollisen neljän kuukauden palkattoman harjoittelun?

En tiedä tästä tapauksesta, mutta kun minä suoritin ylempää arkistotutkintoa osana opintojani niin siihen kuului 6 kk palkaton harjoittelu.

Mikä helvetti on ylempi arkistotutkinto? 😂 Jessus että tässä maassa tuhlataan rahaa turhuuksiin.

Voit perehtyä asiaan vaikkapa täällä: http://nakokulmiaarkistosta.blogspot.fi/2013/04/tiesitko-taman-arkistol…

Ylempää arkistotutkintoa ei ole enää mahdollista suorittaa. 

Rehellisesti sanoen, en ymmärrä, miten mikään koulutus olisi ns. turhuutta. 

Kyllähän niitä turhia koulutuksia on paljonkin, esim 90% humanistisen tiedekunnan opinnoista.

Sivistymätön moukka.

Mitä hyötyä on taidehistoriasta? Alue- ja kulttuuritutkimuksesta? Klassillisesta filologiasta? Estetiikasta? Humanistiselta puolelta olisi todellakin varaa leikata, eikä kouluttaa ihmisiä työttömiksi.

Määrittele hyöty. Mitä tarkoitat termillä?

Humanististen tieteiden opiskelusta on ainakin sellainen etu, että niitä opiskellut kykenee määrittelemään käyttämänsä termit. Tekis hyvää muillekin. :DD t. ohis

Ei-humanistit sen sijaan ymmärtävät yksinkertaisten sanojen merkityksen ja osaavat käyttää niitä kirjoittamatta esseetä.

Tekisi hyvää sullekin. Voisit jopa saada töitä vaikka kaupan kassana.

Tätä on varmaan aivan turha tähän kirjoittaa, ei varmasti mene perille, mutta lyönpä nyt päätäni seinään kumminkin. Oletko koskaan ajatellut että "hyöty" merkitsee eri asioita eri ihmisille? Kun tuo ensimmäinen kommentoija väittää että humanistisista aloista ei ole mitään hyötyä, tuo seuraava kommentoija kyselee mitä tämä ensimmäinen sillä hyödyllä tarkoittaa. Ei siis ole olemassa mitään universaalia kaikille samaa hyötyä, mutta kun joku heittää tuollaisen läpän, niin todennäköisesti ihmisiä kiinnostaa mitä hän sillä täsmälleen ottaen tarkoittaa. Mutta jos ei edes itse tiedä mitä sanomisillaan tarkoittaa, niin mikä on sitten se pointti edes osallistua? t. ohis 

Ps. Tienaan yrittäjänä ihan mukavasti, kiitos kysymästä! :DD   

Pienen pieni piikki ja noin syvälle tunteisiin upposi :D

Tyhmyys ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä yliopistotutkinto vaatii pakollisen neljän kuukauden palkattoman harjoittelun?

No ei mikään vaadi minkään mittaista palkatonta harjoittelua. Opiskelijat nyt vaan ovat päästäneet tilanteen siihen ettei palkallista harjoittelua ole enää tarjolla. En ymmärrä mikä siinäkin on niin vaikeaa, jos kertakaikkiaan kukaan ei suostuisi palkattomiin harjoitteluihin niin yrityksiltä loppuisi se mahdollisuus ja varmaan mahdollisuudet palkalliseen harjoitteluun paranisi.

Helppo on huudella lehdissä ja keskustelupalstoilla tilanteen vääryydestä ja sitten itse kuitenkin mennä vapaaehtoisesti ilman palkkaa töihin. Kuinka moni menisi kesätöihin samoihin hommiin ilman palkkaa, no ei varmaan kukaan? Ainakin AMK:ssahan harjoittelut voi sitä paitsi suorittaa juuri siten, alalla juuri esimerkiksi kesällä oikeasti töissä joista kirjoitetaan tarvittavat raportit ym, ei siihen mitään erityistä harjoittelua tarvitse edes vetää mukaan. 

Vai onko näiden palkattomien "harjoitteluiden" sisältö kuitenkin lähinnä toimiston kahvinkeittimen hoitaminen, lähettinä toimiminen ym.  Ihan ymmärrettävää ettei palkkaa makseta kun ei mitään oikeaa tehdäkään. Sitäkin kannattaisi miettiä harjoittelupaikkaa valitessaan, että mitä oikeasti tulee tekemään ja liittyykö se ylipäätään mitenkään oman alan töihin.

Työnhaku- ja työelämätaitojen omaaminen on avainasemassa jo opiskeluaikana, osa saa jalan oven väliin heti opintojen alkuvaiheessa, pääsee oikeasti oman alansa töihin ja saa hyvää työkokemusta jo opiskeluaikana.

Sitten taas toinen ääripää saattaa juuri ja juuri päästä kesätöinä kaupungille ruohoa leikkaamaan ja pakolliset harjoittelut "suoritettua" kahvinkeittäjänä ilman palkkaa, sitten valittaa kun ei ole töitä ja palkatta joutuu tekemään. Ei se auta vaikka olisi kuinka hyvä ja keräisi kursseista hyviä arvosanoja jos itseään ei osaa markkinoida.

Suomen opiskelujärjestelmässä opiskelupaikka tulee aina kuin manulle illallinen jos vaan menestyy edellisissä opinnoissaan ja pääsykokeissa, joita pääsee yrittämään automaattisesti. Lisäksi työelämätaitoja opetetaan hyvin vähäisesti millään koulutusasteella.

Millähän vuosikymmenellä jos koskaan tämän kirjoittaja on yliopistossa opiskellut? Akateemisia palkattomia harjoittelijoita käyttää pääasiassa julkinen sektori. Toki alasta riippuen. Ja todellakaan minkään alan tai tason opiskelija ei ole nykyään tai ennenkään ollut siinä asemassa, että voisi sanella harjoittelunsa palkalliseksi. Onnellinen saa olla, jos harjoittelusta napsahtaa niin paljon opintopisteitä että on oikeutettu opintotukeen. Ammoin 1990-luvulla ei ollut sellaista mäihää, vaan kokopäiväisen harjoittelun lisäksi sai vääntää vielä esseitä. 1990-lukua edeltävästä ajasta en itse tiedä, mutta epäilen ettei silloinkaan ole harjoittelijoille maksettu, jos eivät ole olleet jotain johtajan jälkikasvua.

Minua kiinnostaisi tietää, minkä alan harjoittelussa pitää tehdä reissutöitä eli auton hankkiminen on välttämätöntä. En epäile, etteikö näin olisi, mutta millä alalla.

Sossuhan ei yleensä tue opiskelevaa ihmistä, jos heidän laskujensa mukaan opiskelija saisi tuloja olemalla reilusti työtön. Silloin ei kysellä, jos laskennallinen vaje on olemassa. Ongelmia tuleekin ihmisille, jotka pyrkivät ulos köyhyysloukusta. Pätkätöitäkin varten joutuu joskus hankkimaan menopelin, asumistukiloukkoon on helppo joutua, kun tulot vaihtelevat jne. Minusta sossu toimii tyhmästi, jos antaa harkinnanvaraista tukea vaikkapa vain huonekaluostoihin, muttei esim. siihen, että joku pystyisi sen turvin tekemään vielä 3 kk kestävät opinnot loppuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä yliopistotutkinto vaatii pakollisen neljän kuukauden palkattoman harjoittelun?

En tiedä tästä tapauksesta, mutta kun minä suoritin ylempää arkistotutkintoa osana opintojani niin siihen kuului 6 kk palkaton harjoittelu.

Mikä helvetti on ylempi arkistotutkinto? 😂 Jessus että tässä maassa tuhlataan rahaa turhuuksiin.

Voi luoja tätä tyhmyyden ja sivistymättömyyden määrää. Naurattaisi jos ei melkein itkettäisi. t. ohis

No nyt alkaa selvitä miksi te mammat av:lla olette työttömiä ja rahattomia.

Kerrotko syyn muillekin? Jaa toki viisauttasi palstalle.

Täti Staminako se siellä taas huhuilee?

Vierailija kirjoitti:

Olihan tuossa Katjan tilanteessa jotain ristiriitaisuuksia, kuten:

"– Elin kahden lapseni kanssa noin 500 eurolla per kuukausi. Olin valmistumassa hyvään ammattiin, mutta raha ei riittänyt ruokaan"

"Katjan vanhempi yläasteikäinen lapsi asuu pääosin isällään koulusyistä."

Toimittaja teki tuon jo tahallaan tai huolimattomuuttaan. Kahden voi tarkoittaa kaksistaan lapseni kanssa (= huollettavia on yksi) tai se voi tarkoittaa kahta lasta. 

Jos viittasi kahteen lapseen, niin olipa taas ärsyttävän leväperäistä toimittamista.

Taas pitänyt erota ja särkeä pienten lasten perhe. Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mirjamin lapsi asuu kuitenkin ilmaiseksi, vaikka joutuukin maksamaan äidin laskuja ja ruokia. Ihmettelen tuon Katjan päivähoitomaksuja noilla tuloilla.

Joo, ei taida väitetty hoitomaksu ihan pitää paikkaansa. Nämä jutut pitäisi tehdä huolellisesti ja kunnolla, tai ei ollenkaan.

Oisko yksityinen päikky?

VAi olisiko kyse siitä, että pk on toisen kunnan alueella, jollon Katja joutuu maksamaan tuloistaan riippumatta korkeimman taksan mukaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä yliopistotutkinto vaatii pakollisen neljän kuukauden palkattoman harjoittelun?

En tiedä tästä tapauksesta, mutta kun minä suoritin ylempää arkistotutkintoa osana opintojani niin siihen kuului 6 kk palkaton harjoittelu.

Mikä helvetti on ylempi arkistotutkinto? 😂 Jessus että tässä maassa tuhlataan rahaa turhuuksiin.

Voi luoja tätä tyhmyyden ja sivistymättömyyden määrää. Naurattaisi jos ei melkein itkettäisi. t. ohis

No nyt alkaa selvitä miksi te mammat av:lla olette työttömiä ja rahattomia.

Kerrotko syyn muillekin? Jaa toki viisauttasi palstalle.

Täti Staminako se siellä taas huhuilee?

... en olisi osannut arvata, että tapaamme vauvapalstalla :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä yliopistotutkinto vaatii pakollisen neljän kuukauden palkattoman harjoittelun?

No ei mikään vaadi minkään mittaista palkatonta harjoittelua. Opiskelijat nyt vaan ovat päästäneet tilanteen siihen ettei palkallista harjoittelua ole enää tarjolla. En ymmärrä mikä siinäkin on niin vaikeaa, jos kertakaikkiaan kukaan ei suostuisi palkattomiin harjoitteluihin niin yrityksiltä loppuisi se mahdollisuus ja varmaan mahdollisuudet palkalliseen harjoitteluun paranisi.

Helppo on huudella lehdissä ja keskustelupalstoilla tilanteen vääryydestä ja sitten itse kuitenkin mennä vapaaehtoisesti ilman palkkaa töihin. Kuinka moni menisi kesätöihin samoihin hommiin ilman palkkaa, no ei varmaan kukaan? Ainakin AMK:ssahan harjoittelut voi sitä paitsi suorittaa juuri siten, alalla juuri esimerkiksi kesällä oikeasti töissä joista kirjoitetaan tarvittavat raportit ym, ei siihen mitään erityistä harjoittelua tarvitse edes vetää mukaan. 

Vai onko näiden palkattomien "harjoitteluiden" sisältö kuitenkin lähinnä toimiston kahvinkeittimen hoitaminen, lähettinä toimiminen ym.  Ihan ymmärrettävää ettei palkkaa makseta kun ei mitään oikeaa tehdäkään. Sitäkin kannattaisi miettiä harjoittelupaikkaa valitessaan, että mitä oikeasti tulee tekemään ja liittyykö se ylipäätään mitenkään oman alan töihin.

Työnhaku- ja työelämätaitojen omaaminen on avainasemassa jo opiskeluaikana, osa saa jalan oven väliin heti opintojen alkuvaiheessa, pääsee oikeasti oman alansa töihin ja saa hyvää työkokemusta jo opiskeluaikana.

Sitten taas toinen ääripää saattaa juuri ja juuri päästä kesätöinä kaupungille ruohoa leikkaamaan ja pakolliset harjoittelut "suoritettua" kahvinkeittäjänä ilman palkkaa, sitten valittaa kun ei ole töitä ja palkatta joutuu tekemään. Ei se auta vaikka olisi kuinka hyvä ja keräisi kursseista hyviä arvosanoja jos itseään ei osaa markkinoida.

Suomen opiskelujärjestelmässä opiskelupaikka tulee aina kuin manulle illallinen jos vaan menestyy edellisissä opinnoissaan ja pääsykokeissa, joita pääsee yrittämään automaattisesti. Lisäksi työelämätaitoja opetetaan hyvin vähäisesti millään koulutusasteella.

Millähän vuosikymmenellä jos koskaan tämän kirjoittaja on yliopistossa opiskellut? Akateemisia palkattomia harjoittelijoita käyttää pääasiassa julkinen sektori. Toki alasta riippuen. Ja todellakaan minkään alan tai tason opiskelija ei ole nykyään tai ennenkään ollut siinä asemassa, että voisi sanella harjoittelunsa palkalliseksi. Onnellinen saa olla, jos harjoittelusta napsahtaa niin paljon opintopisteitä että on oikeutettu opintotukeen. Ammoin 1990-luvulla ei ollut sellaista mäihää, vaan kokopäiväisen harjoittelun lisäksi sai vääntää vielä esseitä. 1990-lukua edeltävästä ajasta en itse tiedä, mutta epäilen ettei silloinkaan ole harjoittelijoille maksettu, jos eivät ole olleet jotain johtajan jälkikasvua.

Minua kiinnostaisi tietää, minkä alan harjoittelussa pitää tehdä reissutöitä eli auton hankkiminen on välttämätöntä. En epäile, etteikö näin olisi, mutta millä alalla.

Sossuhan ei yleensä tue opiskelevaa ihmistä, jos heidän laskujensa mukaan opiskelija saisi tuloja olemalla reilusti työtön. Silloin ei kysellä, jos laskennallinen vaje on olemassa. Ongelmia tuleekin ihmisille, jotka pyrkivät ulos köyhyysloukusta. Pätkätöitäkin varten joutuu joskus hankkimaan menopelin, asumistukiloukkoon on helppo joutua, kun tulot vaihtelevat jne. Minusta sossu toimii tyhmästi, jos antaa harkinnanvaraista tukea vaikkapa vain huonekaluostoihin, muttei esim. siihen, että joku pystyisi sen turvin tekemään vielä 3 kk kestävät opinnot loppuun. 

Joku tuolla mainitsi aiemmin eläinlääketieteellisen. Myös jollain rakennusalalla voi olla, että työmaat ovat ympäri maakuntaa. Sitten on tietysti harvinaisemmat kuten arkeologia (jos esim. inventoi muinaismuistoja). Kyllähän näitä on.

Ja taas näitä juttuja jossa ei ole kaikkia faktoja laskettu pöydälle. Tästäkään tapauksesta en mene sanomaan mitään koska en tiedä tarkkoja faktoja tarkkoine lukuineen. Ärsyttää nämä tukijutut sen takia että yleensä niissä paljastetaan joitain numeroita mutta jotkut jätetään taas kertomatta. Valitettavasti yleensä toimittajat eivät itse tiedä näistä tukijutuista miten ne menee yksityiskohtaisesti joten eivät osaa varmaan edes esittää oikeita kysymyksiä jotta saataisiin kaiken kattava kuva tapauksesta.

Yleensähän toimeentulotuki menee vain raakana matematiikkana niin että jos tulojen jälkeen ei jää käteen sitä summaa mitä pitäisi jäädä elämiseen asumiskulujen jälkeen niin toimeentulotukea saa sen verran jotta tuo perustoimeentulotuen normiluku tulee täyteen. Jos tämä yh on joutunut elämään 500€ summalla kahden lapsen kanssa hän ei ole saanut tuota perustoimeentulotuen normisummaa koska se on paljon enemmän kahden lapsen yksinhuoltajalle (n. 1200€) eli tuollainen summa pitäisi jäädä asumiskulujen jälkeen.

Tässä tapauksessa on taas jotain erikoista. Ei minusta hirveän selvästi selvinnyt miksi hän ei ole saanut tuota minimisummaa käyttöönsä. Ehkä sen takia että autonkuluja ei ole hyväksytty toimeentulotukilaskelmassa? Vai olisiko hänen pitänyt ottaa opintolainaa jota ei ottanut mutta opintolainahan lasketaan käytettäväksi olevaksi tuloksi vaikka sitä ei olisi ottanut. Vai olisko kyseessä tilanne että tuloja on ollut sen verran ennen tukihakemusta että siitä on vyörytetty tulevaisuuteen. Jos näin tehdään niin ihan pikkusummasta ei pitäisi olla kyse. Ja muutenkin jos on todistettu että rahoja on ollut ja niitä ei todellakaan enää ole (niinkuin tässä oli ostettu huonekaluja) periaatteessa silloinkaan ei saisi käyttää toimeentulotukilaskelmassa sellaisia tuloja tuloina joita ei käytännössä enää ole olemassa eli on lähdettävä siitä tilanteesta mitä on juuri nyt ja mitkä tulot tulee olemaan tulevaisuudessa. Nyt oli taas outo juttu josta emme tiedä kaikkea.