Miten löydän köyhän pienen perheen, jota auttaa?

Miksei puhuta ilahduttamisesta jouluna, eikä avustamisesta.

En nyt ehdi lukemaan kaikkia vastauksia, eli en tiedä onko jo mainittu, mutta suosittelen ottamaan yhteyttä paikkakuntasi Hope Ry:hyn, jos hope toimii paikkakunnallasi! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väiti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ap. vielä miettisen antamista, koska se on ehdollinen ja vaikka ap. löytäisikin mieleisensä kohteen, seuraava askel on syynätä ja syyllistää heidän elämäntapansa ja kuinka lahjoitusta käytetään, jolloin lahja aiheuttaa enemmän pahaa mieltä kuin iloa ja lahjansaaja on ikuisessa kiitollisuuden velassa. Ei hyvä, sillä pyyteettömiä lahjanantajajia vielä löytyy.

En ole ap, mutta en silti näe aloitusta tuolla tavalla kuin sinä. Missä luki, että hän haluaisi syyllistää ja aiheuttaa pahaa mieltä sille perheelle, jota avustaisi? Tai että hän edellyttäisi perheeltä ikuista kiitollisuuden velkaa? Ei missään. Minusta on ihan järkevää, että kohdistaa avustuksensa sellaiseen perheeseen, jossa taloudellinen tilanne on heikentynyt työttömyyden, sairauden, menetyksen tms vuoksi eikä siksi, että on tehty liuta lapsia. 

Entäs jos on tehty liuta lapsia ja sitten on tullut sairaus tai työttömyys?

Vittu, meinasin jo lahjoittaa työttömille hiukan rahaa jouluksi mutta pitääkin katsoa ettei se vaan ole mikään yksinelävä tai yksilapsinen perhe. Voi se syrjintä mennä näinkin päin.

Jokainen peruskoulun käynyt tietää, että yksi litra maitoa maksaa vähemmän kuin neljä litraa maitoa. Yhteen- ja kertolasku opitaan jo parin ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lapsia hankkiessaan jokainen tietää, että yhden lapsen elättäminen tulee maksamaan vähemmän kuin neljän lapsen elättäminen. Mitä enemmän tekee lapsia, sitä enemmän on varautunut siihen, että jotain voi elämässä tapahtua. 

Jokainen voi lahjoittaa omia rahojaan ihan kenelle haluaa. Tässä ketjussa ei ole missään sanottu, että kukaan ei saisi avustaa suurperheitä. Sinä voit ihan hyvin kuulua niihin, jotka avustavat mieluummin suurperheitä. Ei ole sinulta eikä avustamiltasi suurperheiltä pois, jos minä ja ap avustamme pieniä perheitä. Eikö ole vain hyvä, että on avustajia sekä suurperheille että pienille perheille?

Tämä on hyvä pointti. Me ainakin olemme miettineet lapsiluvun niin, että vaikka nyt ollaan hyvätuloisia niin entä, jos ei joskus oltaisi. Ollaan varauduttu sijoittamalla mm. minulla pari sijoitusasuntoa, joista tulisi pääomatuloja, vaikka olisin työtön tai sairastuisin. Nykyään kun tukijärjestelmiä heikennetään mm. opintotuki, pitää niinkin pitkälle miettiä, että voidaanko auttaa lasta koulutuksen hankkimisessa ym. Ollaan laskettu, että molempien poissaolo työelämästä aika ajoin mahdollistaisi korkeintaan kahden lapsen elättämisen ja kouluttamisen. Siksi meillä kun on vaan yksi niin yritetään korkeintaan enää yhtä ja lapsilukua 2. Minä uskaltaisin lähteä yrittämään esim. neljää vain jos minulla ja miehellä olisi pääomatuloja niin, että vaikka ei oltaisi työelämässä niin niistä tulisi molemmille yhden hyvän palkan verran, eikä tilanne nyt missään nimessä ole sellainen eli ei voi.

En ymmärrä siitä huomauttamista, että miksi jotkut avustaisi pientä perhettä, että se on jotenkin ajattelematon näkökanta. Kaikki ei voi avustaa kaikkia, joten jokainen sitten valkkaa itse, miten avustaa. Joku lahjoittaa suurperheelle, joku yksinäiselle vanhukselle, joku SPR:ään, joku vie vaatteet nuorelle opiskelijalle ja joku vie ne vaatekeräyslaatikkoon. Joku lahjoittaa syömishäiriöliitolle, joku lastensairaalalle jne. Kun yksi ei voi lahjoittaa ihan joka paikkaan ja jokaiselle niin ihan luonnollisesti ne lahjoituskohteet valikoituu jollain lailla jokaisen lahjoittajan kohdalla. Minä haluisin ilahduttaa yksinäisiä vanhuksia ja ap sitten pientä perhettä. Ihan neutraalia ajattelua. 

Järkevää toimintaa, ja hyvää pohdintaa myös tuossa loppuosassa. Tämä tuntuu olevan yleinen ilmiö, että jos joku avustaa jotakin kohdetta, saa hän heti kuulla että miksei avusta jotain toista kohdetta. Ja sitten arvostelijat harvoin itse kuitenkaan avustavat sitä kohdetta jota pitävät tärkeämpänä. 

Mutta tuota lapsimäärää jäin yleisesti miettimään. Jos kaikki ajattelisivat noin, harvalla olisi kai lapsia ollenkaan. Jotenkin tämä kaikkeen varautuminen ja ennenkaikkea köyhien syyllistäminen lastenteosta on aika uusi ilmiö. On jotenkin ristiriitaista, että yhteiskunnan epävakaus ja kovat arvot ajavat juuri syntyvyyden laskuun, sitten jollain päättäjien puheilla yritetään valaa kansaan rohkeutta lisääntyä. 

No, tämä vain tällaista hajanaista mietintää. Minulle asialla ei ole mitään väliä. Olen lapseton ja aion sellaisena pysyä. Minua ei myöskään haittaa, jos suomalaiset vähenevät. Maailmassa on ihmisiä jo liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väiti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ap. vielä miettisen antamista, koska se on ehdollinen ja vaikka ap. löytäisikin mieleisensä kohteen, seuraava askel on syynätä ja syyllistää heidän elämäntapansa ja kuinka lahjoitusta käytetään, jolloin lahja aiheuttaa enemmän pahaa mieltä kuin iloa ja lahjansaaja on ikuisessa kiitollisuuden velassa. Ei hyvä, sillä pyyteettömiä lahjanantajajia vielä löytyy.

En ole ap, mutta en silti näe aloitusta tuolla tavalla kuin sinä. Missä luki, että hän haluaisi syyllistää ja aiheuttaa pahaa mieltä sille perheelle, jota avustaisi? Tai että hän edellyttäisi perheeltä ikuista kiitollisuuden velkaa? Ei missään. Minusta on ihan järkevää, että kohdistaa avustuksensa sellaiseen perheeseen, jossa taloudellinen tilanne on heikentynyt työttömyyden, sairauden, menetyksen tms vuoksi eikä siksi, että on tehty liuta lapsia. 

Entäs jos on tehty liuta lapsia ja sitten on tullut sairaus tai työttömyys?

Vittu, meinasin jo lahjoittaa työttömille hiukan rahaa jouluksi mutta pitääkin katsoa ettei se vaan ole mikään yksinelävä tai yksilapsinen perhe. Voi se syrjintä mennä näinkin päin.

Jokainen peruskoulun käynyt tietää, että yksi litra maitoa maksaa vähemmän kuin neljä litraa maitoa. Yhteen- ja kertolasku opitaan jo parin ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lapsia hankkiessaan jokainen tietää, että yhden lapsen elättäminen tulee maksamaan vähemmän kuin neljän lapsen elättäminen. Mitä enemmän tekee lapsia, sitä enemmän on varautunut siihen, että jotain voi elämässä tapahtua. 

Jokainen voi lahjoittaa omia rahojaan ihan kenelle haluaa. Tässä ketjussa ei ole missään sanottu, että kukaan ei saisi avustaa suurperheitä. Sinä voit ihan hyvin kuulua niihin, jotka avustavat mieluummin suurperheitä. Ei ole sinulta eikä avustamiltasi suurperheiltä pois, jos minä ja ap avustamme pieniä perheitä. Eikö ole vain hyvä, että on avustajia sekä suurperheille että pienille perheille?

Tämä on hyvä pointti. Me ainakin olemme miettineet lapsiluvun niin, että vaikka nyt ollaan hyvätuloisia niin entä, jos ei joskus oltaisi. Ollaan varauduttu sijoittamalla mm. minulla pari sijoitusasuntoa, joista tulisi pääomatuloja, vaikka olisin työtön tai sairastuisin. Nykyään kun tukijärjestelmiä heikennetään mm. opintotuki, pitää niinkin pitkälle miettiä, että voidaanko auttaa lasta koulutuksen hankkimisessa ym. Ollaan laskettu, että molempien poissaolo työelämästä aika ajoin mahdollistaisi korkeintaan kahden lapsen elättämisen ja kouluttamisen. Siksi meillä kun on vaan yksi niin yritetään korkeintaan enää yhtä ja lapsilukua 2. Minä uskaltaisin lähteä yrittämään esim. neljää vain jos minulla ja miehellä olisi pääomatuloja niin, että vaikka ei oltaisi työelämässä niin niistä tulisi molemmille yhden hyvän palkan verran, eikä tilanne nyt missään nimessä ole sellainen eli ei voi.

En ymmärrä siitä huomauttamista, että miksi jotkut avustaisi pientä perhettä, että se on jotenkin ajattelematon näkökanta. Kaikki ei voi avustaa kaikkia, joten jokainen sitten valkkaa itse, miten avustaa. Joku lahjoittaa suurperheelle, joku yksinäiselle vanhukselle, joku SPR:ään, joku vie vaatteet nuorelle opiskelijalle ja joku vie ne vaatekeräyslaatikkoon. Joku lahjoittaa syömishäiriöliitolle, joku lastensairaalalle jne. Kun yksi ei voi lahjoittaa ihan joka paikkaan ja jokaiselle niin ihan luonnollisesti ne lahjoituskohteet valikoituu jollain lailla jokaisen lahjoittajan kohdalla. Minä haluisin ilahduttaa yksinäisiä vanhuksia ja ap sitten pientä perhettä. Ihan neutraalia ajattelua. 

Järkevää toimintaa, ja hyvää pohdintaa myös tuossa loppuosassa. Tämä tuntuu olevan yleinen ilmiö, että jos joku avustaa jotakin kohdetta, saa hän heti kuulla että miksei avusta jotain toista kohdetta. Ja sitten arvostelijat harvoin itse kuitenkaan avustavat sitä kohdetta jota pitävät tärkeämpänä. 

Mutta tuota lapsimäärää jäin yleisesti miettimään. Jos kaikki ajattelisivat noin, harvalla olisi kai lapsia ollenkaan. Jotenkin tämä kaikkeen varautuminen ja ennenkaikkea köyhien syyllistäminen lastenteosta on aika uusi ilmiö. On jotenkin ristiriitaista, että yhteiskunnan epävakaus ja kovat arvot ajavat juuri syntyvyyden laskuun, sitten jollain päättäjien puheilla yritetään valaa kansaan rohkeutta lisääntyä. 

No, tämä vain tällaista hajanaista mietintää. Minulle asialla ei ole mitään väliä. Olen lapseton ja aion sellaisena pysyä. Minua ei myöskään haittaa, jos suomalaiset vähenevät. Maailmassa on ihmisiä jo liikaa.

Lapsimäärän miettiminen on aika sama asia kuin asuntolainan määrän miettiminen. Kummassakin on kyse noin parinkymmenen vuoden investoinnista. Sillä erotuksella tosin, että lapsia ei voi myydä, jos rahat loppuu. Ihmiset joutuvat miettimään, ottaako 400 000 € asuntolainan unelmiensa kotia varten vai sittenkin vain 200 000 € asuntolainan, jolloin rahaa jäisi vähän muuhunkin kuin vain lainan makseluun.

Mä ajattelen asian niin, että 1990-luvun lama opetti suomalaisille, että jatkuvaan positiiviseen talouskehitykseen ei voi luottaa. Ei voi myöskään luottaa siihen, että yhteiskunnan tuet eivät missään vaiheessa pienenisi. Jos se tapahtui 1990-luvulla, ei ole mitään syytä olettaa, etteikö se voisi tapahtua uudelleenkin. Niinkuin on jo käynyt ja edelleen tukia pienennetään. Vanha sanonta, että lapsi tuo leivän tullessaan, ei ole pitänyt paikkaansa enää pitkiin aikoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väiti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ap. vielä miettisen antamista, koska se on ehdollinen ja vaikka ap. löytäisikin mieleisensä kohteen, seuraava askel on syynätä ja syyllistää heidän elämäntapansa ja kuinka lahjoitusta käytetään, jolloin lahja aiheuttaa enemmän pahaa mieltä kuin iloa ja lahjansaaja on ikuisessa kiitollisuuden velassa. Ei hyvä, sillä pyyteettömiä lahjanantajajia vielä löytyy.

En ole ap, mutta en silti näe aloitusta tuolla tavalla kuin sinä. Missä luki, että hän haluaisi syyllistää ja aiheuttaa pahaa mieltä sille perheelle, jota avustaisi? Tai että hän edellyttäisi perheeltä ikuista kiitollisuuden velkaa? Ei missään. Minusta on ihan järkevää, että kohdistaa avustuksensa sellaiseen perheeseen, jossa taloudellinen tilanne on heikentynyt työttömyyden, sairauden, menetyksen tms vuoksi eikä siksi, että on tehty liuta lapsia. 

Entäs jos on tehty liuta lapsia ja sitten on tullut sairaus tai työttömyys?

Vittu, meinasin jo lahjoittaa työttömille hiukan rahaa jouluksi mutta pitääkin katsoa ettei se vaan ole mikään yksinelävä tai yksilapsinen perhe. Voi se syrjintä mennä näinkin päin.

Jokainen peruskoulun käynyt tietää, että yksi litra maitoa maksaa vähemmän kuin neljä litraa maitoa. Yhteen- ja kertolasku opitaan jo parin ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lapsia hankkiessaan jokainen tietää, että yhden lapsen elättäminen tulee maksamaan vähemmän kuin neljän lapsen elättäminen. Mitä enemmän tekee lapsia, sitä enemmän on varautunut siihen, että jotain voi elämässä tapahtua. 

Jokainen voi lahjoittaa omia rahojaan ihan kenelle haluaa. Tässä ketjussa ei ole missään sanottu, että kukaan ei saisi avustaa suurperheitä. Sinä voit ihan hyvin kuulua niihin, jotka avustavat mieluummin suurperheitä. Ei ole sinulta eikä avustamiltasi suurperheiltä pois, jos minä ja ap avustamme pieniä perheitä. Eikö ole vain hyvä, että on avustajia sekä suurperheille että pienille perheille?

Tämä on hyvä pointti. Me ainakin olemme miettineet lapsiluvun niin, että vaikka nyt ollaan hyvätuloisia niin entä, jos ei joskus oltaisi. Ollaan varauduttu sijoittamalla mm. minulla pari sijoitusasuntoa, joista tulisi pääomatuloja, vaikka olisin työtön tai sairastuisin. Nykyään kun tukijärjestelmiä heikennetään mm. opintotuki, pitää niinkin pitkälle miettiä, että voidaanko auttaa lasta koulutuksen hankkimisessa ym. Ollaan laskettu, että molempien poissaolo työelämästä aika ajoin mahdollistaisi korkeintaan kahden lapsen elättämisen ja kouluttamisen. Siksi meillä kun on vaan yksi niin yritetään korkeintaan enää yhtä ja lapsilukua 2. Minä uskaltaisin lähteä yrittämään esim. neljää vain jos minulla ja miehellä olisi pääomatuloja niin, että vaikka ei oltaisi työelämässä niin niistä tulisi molemmille yhden hyvän palkan verran, eikä tilanne nyt missään nimessä ole sellainen eli ei voi.

En ymmärrä siitä huomauttamista, että miksi jotkut avustaisi pientä perhettä, että se on jotenkin ajattelematon näkökanta. Kaikki ei voi avustaa kaikkia, joten jokainen sitten valkkaa itse, miten avustaa. Joku lahjoittaa suurperheelle, joku yksinäiselle vanhukselle, joku SPR:ään, joku vie vaatteet nuorelle opiskelijalle ja joku vie ne vaatekeräyslaatikkoon. Joku lahjoittaa syömishäiriöliitolle, joku lastensairaalalle jne. Kun yksi ei voi lahjoittaa ihan joka paikkaan ja jokaiselle niin ihan luonnollisesti ne lahjoituskohteet valikoituu jollain lailla jokaisen lahjoittajan kohdalla. Minä haluisin ilahduttaa yksinäisiä vanhuksia ja ap sitten pientä perhettä. Ihan neutraalia ajattelua. 

Järkevää toimintaa, ja hyvää pohdintaa myös tuossa loppuosassa. Tämä tuntuu olevan yleinen ilmiö, että jos joku avustaa jotakin kohdetta, saa hän heti kuulla että miksei avusta jotain toista kohdetta. Ja sitten arvostelijat harvoin itse kuitenkaan avustavat sitä kohdetta jota pitävät tärkeämpänä. 

Mutta tuota lapsimäärää jäin yleisesti miettimään. Jos kaikki ajattelisivat noin, harvalla olisi kai lapsia ollenkaan. Jotenkin tämä kaikkeen varautuminen ja ennenkaikkea köyhien syyllistäminen lastenteosta on aika uusi ilmiö. On jotenkin ristiriitaista, että yhteiskunnan epävakaus ja kovat arvot ajavat juuri syntyvyyden laskuun, sitten jollain päättäjien puheilla yritetään valaa kansaan rohkeutta lisääntyä. 

No, tämä vain tällaista hajanaista mietintää. Minulle asialla ei ole mitään väliä. Olen lapseton ja aion sellaisena pysyä. Minua ei myöskään haittaa, jos suomalaiset vähenevät. Maailmassa on ihmisiä jo liikaa.

Totta tämä. Minusta jos syntyvyyttä halutaan lisätä, sitä pitäisi tukea kokreettisilla toimilla, eikä heikentää lapsiperheen etuuksia. Korulauseet puheissa ei auta konkreettisesti, vaan ne vastuuttaa riskin taloudellisista muutoksista kuitenkin vanhemmille. Totta kai jokaisella on ensisijainen vastuu siitä, että perheellä on toimeentulo, mutta jos syntyvyyttä halutaan lisätä, olisi sitä paremmin tuettava. Kuitenkin en sitä perustelua sillä tavalla "ota omakseni", että yhteiskunnallisista syistä pitäisi tehdä lapsia tilanteessa, jossa ei ole varma, onko varaa elättää tai tietenkään siinä tilanteessa, että ei edes haluta lapsia, mut jos puhutaan vaan niistä perheistä, jotka haluaa. 

Erityisesti ihmettelen tilanteita, joissa heikko taloudellinen tilanne on jatkunut vuosia ja niiden vuosien aikana on lapsia tullut vielä kolmas ja neljäskin. Ja vaikka useampi koira. Itsekin koiranomistajana tiedän, että mikäli tulee yllättävä sairaus, voivat eläinlääkärikulut nousta korkeiksi. Se ei tietenkään ole lasten itsensä vika, eikä niiden koirien, mutta tällaisia perheitä näkee erilaisissa apuryhmissä kyllä. Toivelistaukset on myös sellaisia usein, että oikein miettii, että enhän minä voisi noita toiveita toteuttaa, kun en edes kummilapsille hanki noin kallista. Silti lämmöllä muistelen kerran auttamaani kolmelapsista perhettä, joiden toiveet olivat muistaakseni värityskirja/puuhakirja, puuvärit ja muovailuvahaa sekä sitten aikuisia ilahduttaisi shampoo ja hoitoaine ihan marketista ostettuna ja niistä lämmin kiitos ja kuvia lapsista leikkimässä niillä. Sydän suli silloin. Sen voin kertoa <3 Ja eräs vanhus ilahtui pienestä ruokalahjakortista ja kynttilästä, joiden avulla sai vähän joulua itselleen. Sen sijaan yhden perheen toiveet: kahdelle Iphone (parhaat ja uusimmat mallit) ja yhdelle pienemmällä lahja, joka maksoi yli 200 niin ne tuntui aivan järjettömiltä. Kun edes kummilasten vanhemmat ei noin kalliita haluaisi meiltä kummeilta niin on se minusta epäkorrektia pyytää niitä vierailta. Jos tilanne on se, että noihin ei ole varaa, voi Iphoneikäisille  sen selittää, että korkeintaan joku halvempi puhelin sitten. En kehtaisi itse pyytää järjettömiä, jos olisin vastaavassa tilanteessa ja uskoisin, että järjettömien pyytäminen verottaa auttamishalukkuutta. Sen sijaan pienet toiveet lisää auttamishalua ja mahdollisuutta haluta lahjoittaa muutakin jouluun liittyvää, vaikka ruokalahjakortin. Kohtuus on kiva sana, sen voisi muistaa ihan jokainen. Harvassa kuitenkin ne, jotka lähtee käyttämään yli tonnia vieraan perheen joululahjoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Miksei puhuta ilahduttamisesta jouluna, eikä avustamisesta.

Varmaan voitaisiin puhua ilahduttamisestakin. Varsinkin, jos kyseessä on lapselle joululahja. Mä näen noiden kahden termin eron siinä, miten tarpeellinen antamani juttu saajalle on ja millaiset mahdollisuudet saajalla olisi hankkia sitä itse. Jos ostan joulun ruuat vähävaraiselle perheelle, voidaan puhua avustamisesta. Jos ostan joulun ruuat jollekin hyvätuloiselle perheelle, voidaan puhua ilahduttamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Väiti kirjoitti:

Apusi on suurempi pienessä kuin suuressa perheessä...? Jaaha. Kuten sanoin, pienissä perheissä kela ja sossu auttaa aina kun tulee se hätä. Aina autetaan niitä 2+2 perheitä niin että varmana on kaikki hyvin.

Ne suuremmat perheet jää tän ulkopuolelle ihan tän yhteiskunnan sorsimisen takia.

Mut älä vaan ymmärrä. Sä olet vain ehdollistanut auttamisesi ja olet muutoinkin hyvin vastenmielinen. Hyvää päivänjatkoa.

Toimeentulotuki on lakisääteinen ja kaikille perhekoosta riippumatta sama. Jos täyttää toimeentulotuen ehdot, saa toimeentulotukea. Jos ei täytä, ei saa. Tämä ei ole millään tavalla kiinni lasten lukumäärästä. 

Ja et kai tosissasi väitä, että saisit esimerkiksi 400 grammasta jauhelihaa sinun perheellesi yhtä monta ateriaa kuin joku yhden lapsen yksinhuoltaja saa? Tottakai apuni on pienessä perheessä suurempi kuin suuressa, koska antamallani summalla pieni perhe saa pidemmäksi aikaa apua kuin suuri perhe saisi. 

Vittu mikä persereikä. Toivon sulle todella työttömyyttä, nälkää ja kurjuutta. Niin tekopyhä ja ilkeä olet.

Jos tuolla on joku viisilapsinen perhe, jolla on isä jäänyt työttömäksi ja äiti on sairauslomalla ja ne tarvis apua ja sinä olet noin vittumainen....

Ei voi sanoa muuta kuin mätäne helvetissä.

Meillä on tällä hetkellä taloudellisesti huono tilanne.

Vanhemmat ja yksi lapsi. 

En nyt ala sen enempää avautua miten tähän tilanteeseen päädyttiin. Toivon ja uskon että tilanne paranee viimeistään vuoden päästä.

Sukulaiset kyllä ostaa lapselle lahjat jouluksi, joten ei hän niistä jää paitsi. Enemmän tarvitsisimme apua ruokaan yms. 

En tällä viestilläni pyri mihinkään, kunhan kirjoitan. 

Meillä on neljä lasta ja asiat paremmin kuin hyvin. Todellakin lahjoitan hyviä, ehjiä leluja kaikille perheille, riippumatta siitä, montako teitä on ja autan, jos apua kaipaat. Meillä on vaatetta ja leluja vaikka muille jakaa.

Ja käyn vielä köyhää, sairasta äitiäni auttamassa. Ja tasan katson, että ystävillä ja sukulaisilla on asiat hyvin.

Katan joulupöydän koreaksi, ja kaikki ovat tervetulleita.

Hyvää joulua kaikille..

Ja sille alkoholisoituneelle pummillekin vippaan vitosen.

Näin meillä.

Hyvää ja sydämellistä joulun odotusta.

Väiti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väiti kirjoitti:

Apusi on suurempi pienessä kuin suuressa perheessä...? Jaaha. Kuten sanoin, pienissä perheissä kela ja sossu auttaa aina kun tulee se hätä. Aina autetaan niitä 2+2 perheitä niin että varmana on kaikki hyvin.

Ne suuremmat perheet jää tän ulkopuolelle ihan tän yhteiskunnan sorsimisen takia.

Mut älä vaan ymmärrä. Sä olet vain ehdollistanut auttamisesi ja olet muutoinkin hyvin vastenmielinen. Hyvää päivänjatkoa.

Toimeentulotuki on lakisääteinen ja kaikille perhekoosta riippumatta sama. Jos täyttää toimeentulotuen ehdot, saa toimeentulotukea. Jos ei täytä, ei saa. Tämä ei ole millään tavalla kiinni lasten lukumäärästä. 

Ja et kai tosissasi väitä, että saisit esimerkiksi 400 grammasta jauhelihaa sinun perheellesi yhtä monta ateriaa kuin joku yhden lapsen yksinhuoltaja saa? Tottakai apuni on pienessä perheessä suurempi kuin suuressa, koska antamallani summalla pieni perhe saa pidemmäksi aikaa apua kuin suuri perhe saisi. 

Vittu mikä persereikä. Toivon sulle todella työttömyyttä, nälkää ja kurjuutta. Niin tekopyhä ja ilkeä olet.

Jos tuolla on joku viisilapsinen perhe, jolla on isä jäänyt työttömäksi ja äiti on sairauslomalla ja ne tarvis apua ja sinä olet noin vittumainen....

Ei voi sanoa muuta kuin mätäne helvetissä.

Mistä sinä pilkkaat häntä? Siitä että hän kertoi ensin totuuden siitä, että tt-tuki todella on lakisääteinen ja sitä suurempi mitä enemmän on lapsia. Myös asumistuet nousevat ts. perhe saa asua kalliimmassa asunnossa, jos on viisi lasta kuin jos olisi yksi lapsi. Tietenkään suurperheitä ei jätetä toimeentulotuen ulkopuolelle ja heillä on samat kriteerit kuin muillakin perheillä.

Lisäksi hän on oikeassa siinä, että hänen apu auttaa kokonaisvaltaisemmin pientä perhettä, esim. jos hänellä auttajana on tavoite mahdollistaa joulu perheelle kokonaisvaltaisesti niin siihen riittää yhden lapsen perheessä pienempi summa häneltä. Sehän voi olla hänen kriteeri auttajana: joulun mahdollistaminen kokonaisuudessaan. Joillain auttajilla on muita kriteereitä. Yksi ei voi auttaa kaikkia, joten jokainen valitsee omilla kriteereillä: toinen auttaa pientä perhettä, toinen suurperhettä, yksi auttaa vanhusta ja yksi auttaa vaikka opiskelijaa. Tällä tavalla kaikille kohtuullisia toiveita esittäneille voi löytyä auttaja. Kun taas jos kaikki päättäisivät auttaa suurperheitä niin moni jäisi avun ulkopuolelle. Paras siis että eri yksilöillä on omat yksilölliset kriteerinsä jouluapuun. 

Minusta hän eei nyt ansainnut pilkkaasi ollenkaan.

t. eri

Oikeasti, jos joku vaatetta tai lelua kaipaa, mulla on antaa. Jos on jostain pulaa tai kaipaat ystävää, tervetuloa meille.

On vilskettä ja vilinää, mut meille mahtuu aina.

Juuri pakkaan taas " ylimääräistä" pusseihin kun meidän yltäkylläisyydessä eläneet tenavat ei arvosta.. Minä jouduin aikanani köyhyydessä kasvamaan. Jos kelpaa, laita viestiä.

Väiti kirjoitti:

Oikeasti, jos joku vaatetta tai lelua kaipaa, mulla on antaa. Jos on jostain pulaa tai kaipaat ystävää, tervetuloa meille.

On vilskettä ja vilinää, mut meille mahtuu aina.

Juuri pakkaan taas " ylimääräistä" pusseihin kun meidän yltäkylläisyydessä eläneet tenavat ei arvosta.. Minä jouduin aikanani köyhyydessä kasvamaan. Jos kelpaa, laita viestiä.

Ja kenkiä ja haalariakin löytyy. Jos kinkku ja itse tehdyt laatikot maittaa niin katan pöydän, vaikka suurperheelle.

Ei ole kellään enää mitään sanottavaa. Oikeasti, meillä on paljon tavaraa ja vaatetta jota annan tarvitsevalle, ei ole rajoituksia.

Olen itse köyhyydessä kasvanut. Nyt olen onnekas, jos joku tarvii, annan mielelläni.

Väiti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väiti kirjoitti:

Apusi on suurempi pienessä kuin suuressa perheessä...? Jaaha. Kuten sanoin, pienissä perheissä kela ja sossu auttaa aina kun tulee se hätä. Aina autetaan niitä 2+2 perheitä niin että varmana on kaikki hyvin.

Ne suuremmat perheet jää tän ulkopuolelle ihan tän yhteiskunnan sorsimisen takia.

Mut älä vaan ymmärrä. Sä olet vain ehdollistanut auttamisesi ja olet muutoinkin hyvin vastenmielinen. Hyvää päivänjatkoa.

Toimeentulotuki on lakisääteinen ja kaikille perhekoosta riippumatta sama. Jos täyttää toimeentulotuen ehdot, saa toimeentulotukea. Jos ei täytä, ei saa. Tämä ei ole millään tavalla kiinni lasten lukumäärästä. 

Ja et kai tosissasi väitä, että saisit esimerkiksi 400 grammasta jauhelihaa sinun perheellesi yhtä monta ateriaa kuin joku yhden lapsen yksinhuoltaja saa? Tottakai apuni on pienessä perheessä suurempi kuin suuressa, koska antamallani summalla pieni perhe saa pidemmäksi aikaa apua kuin suuri perhe saisi. 

Vittu mikä persereikä. Toivon sulle todella työttömyyttä, nälkää ja kurjuutta. Niin tekopyhä ja ilkeä olet.

Jos tuolla on joku viisilapsinen perhe, jolla on isä jäänyt työttömäksi ja äiti on sairauslomalla ja ne tarvis apua ja sinä olet noin vittumainen....

Ei voi sanoa muuta kuin mätäne helvetissä.

Sen sijaan, että käytät energiaasi ja aikaasi minun haukkumiseeni, käy vaikka perehtymässä toimeentulotukeen liittyvään lainsäädäntöön ja STM:n antamiin ohjeistuksiin toimeentulotuen myöntämisessä. Voisit jopa tulla paremmalle tuulelle.

Lukematta ketjua kerron omasta tilanteestamme. Olemme hyvin pärjäävä yhden lapsen perhe. Poika kasvoi pituutta hyvin nopeasti kouluaikana, ja mm. uusia kenkiä piti hankkia joka neljäs kuukausi. Urheilutamineet olivat uudenveroisia, mutta liian pieniä. Sovimme koulun liikunnanopettajan kanssa, että hän valitsee alemmalta luokalta lahjakkaan, vähävaraisen nuoren, jolle lahjoitamme urheiluvälineitä. Myöhemmin poika itse tahtoi antaa leffalippuja ja kirjoja joululahjaksi. Lisäksi hän kustansi itse omista viikkorahoistaan frakkivuokran samalle pojalle vanhojentanssia varten. Emme tiedä kuka tämä

poika on/oli, ja ehtona olikin täysi anonymiteetti, jotta emme joutuisi kerjäyksen kohteeksi. Tahdoimme autta, mutta niillä ehdoilla jotka sopivat meidän elämäntilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Lukematta ketjua kerron omasta tilanteestamme. Olemme hyvin pärjäävä yhden lapsen perhe. Poika kasvoi pituutta hyvin nopeasti kouluaikana, ja mm. uusia kenkiä piti hankkia joka neljäs kuukausi. Urheilutamineet olivat uudenveroisia, mutta liian pieniä. Sovimme koulun liikunnanopettajan kanssa, että hän valitsee alemmalta luokalta lahjakkaan, vähävaraisen nuoren, jolle lahjoitamme urheiluvälineitä. Myöhemmin poika itse tahtoi antaa leffalippuja ja kirjoja joululahjaksi. Lisäksi hän kustansi itse omista viikkorahoistaan frakkivuokran samalle pojalle vanhojentanssia varten. Emme tiedä kuka tämä

poika on/oli, ja ehtona olikin täysi anonymiteetti, jotta emme joutuisi kerjäyksen kohteeksi. Tahdoimme autta, mutta niillä ehdoilla jotka sopivat meidän elämäntilanteeseen.

Sori, subjektit menivät sekaisin kun kiireessä kirjoitin.

Väiti kirjoitti:

Ei ole kellään enää mitään sanottavaa. Oikeasti, meillä on paljon tavaraa ja vaatetta jota annan tarvitsevalle, ei ole rajoituksia.

Olen itse köyhyydessä kasvanut. Nyt olen onnekas, jos joku tarvii, annan mielelläni.

Täältä löydät paljon suurperheitä, joita voit auttaa:

http://jouluapua.fi/kartta/

"Perheeseen kuuluu äiti ja isä sekä 4 lasta, äiti on raskaana. Äiti on sairaseläkkeellä ja isä on tällä hetkellä työttömänä. Perheen tulot ovat pienet ja rahat eivät aina riitä."

Ihmettelen kyllä, miksi moiseen tilanteeseen hankitaan lisää lapsia. Samoin huomattavan monella apua hakevalla on useitakin lemmikkieläimiä. Hämmentävän monessa perheessä vaatekoko alkaa myös koosta xl - jopa lapsilla. Elämänhallinta kokonaisuudessaan näyttää olevan hukassa.

Suurperhe tarvitsee varmasti eniten apua, mutta tarpeet ovat sellaista mittakaavaa, etten uskaltaisi luvata apua. 4-6 lapsen talvivaatteet ovat paitsi kalliita niin ne pitää etsiä kaupoista. Miten se tapahtuu? Lähteekö koko perhe kauppaan auttajan kanssa, koska ja kenen kyydillä? Jos on kokemusta, niin kuulisin mielellään.

Haluaisin antaa jonkun pienen joululahjan yksinäiselle alkoholistille. Mielellään vanhemmalle miehelle, joka lapsesta asti on torjuttu ja josta vanhemmat, eivätkä sukulaiset ole välittäneet. Tämä ihminen on tuskin saanut joululahjaa vuosikymmeniin.