Lue keskustelun säännöt.
Kaverini on aina, AINA liian aikaisessa missä tahansa sovitussa tapaamisessa, ja nyt paljastui se syykin...
12.11.2016 |
Kaverini on siis aina ja joka paikassa liian aikaisin paikalla siitä mitä on sovittu. Ja ihan reilusti jonkun puolituntia tai vähintään vartin.
Tämä pätee tietysti epävirallisiin tapaamisiin jonnekin kahvilaan/ravintolaan, niin siellähän sillä on jo kahvikuppi loppuunjuotuna kun muut tulee vasta tapaamiseen. Sitten tietysti hakee lisää ja aletaan tosiaan seurustelemaan muutenkin, mutta hän on joka tapauksessa ollut "ajoissa".
Tuli sitten puheeksi että hän menee myös virallisiin tai työtapaamisiin vaikkapa 20 minuuttia "ajoissa" (=hänen sanontansa) ja ihmetteli että se kumma kun menee paikalle niin saattaa tapaamispaikalla (käy kodeissa arviointikäynneillä työtehtävien osalta) olla väki vielä yöpuvussa tai jossain hampaanpesulla. Niin kait kun se on mennyt soitteleen ovikelloa klo 07.40 sovitun klo 08.00 sijaan.
Sanoin sitten hänellle että et sä voi mennä jonnekin tapaamisiin 20 minuuttia liian aikaisin pimuputtelemaan kelloja, että se on kuule huonoa käytöstä.
Kaveri totesi että "miten niin huonoa käytöstä, minähän olen ajoissa enkä varsinkaan myöhässä"
Niinkuin olen aina ollut huomaavinani; hän on se Hyvä Ihminen ja Aina Ajoissa, eikä tajua että on moukkamaista ja epäkohtelista tulla myös ennen sovittua. Ei pelkästään myöhästyminen ole epäkohtelista. On epäkohteliasta tulla paikalle reilusti liian aikaisin.
Yritin selittää sille, että sovittu on sovittu aika, etkä sä voi sitä ylimielisyyksissäsi alkaa aikaistamaan. Vaikka olet miten hieno ja aamuvirkku ihminen , jonka mielestä viikonloppuisikin pitää olla vaatteet päällä ja sänky pedattuna viimeistään klo 09.00
Ei mennyt jakeluun luultavasti. Kaveri vaan tuhahteli ja ihan selvästi se on sitä mieltä että liian aikaisin paikalle tuleminen on Hyve ja Hyvä ja Tavoiteltava asia, eikä hän aio ainakaan käytöstään muuttaa. Harmi, mutta pieleen sillä menee.
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nykyään 15 min etuajassa aina kaverien tapaamisista. Ennen olin usein myöhässä, mutta kerran (tai monta) eräät kaverit olivat haukkuneet mua selän takana tästä. Ehkä ansaitsin. Toinen kostaa olemalla myöhässä itse, siis jo vuosien ajan kun olen jo vuosia ollut aina etuajassa. :D Pitäiskö mun alkaa kostaa nyt :D
Olen siis siksi ajoissa, että nolottaisi liikaa myöhästyä ja antaa taas uutta haukuttavaa (eivät tajua että myöhästelystä on oikeasti vuosia!), mutta en kyllä tästä mitään sano. Odottelen vaan hiljaa ja olen tyytyväinen kun olen eka paikalla.
Mä voin niin samaistua tähän! Mulla oli aikaisemmin tapana olla myöhässä. Jotenkin en vaan osannut arvioida oikein aikaa, kuinka paljon kestää mennä johonkin paikkaan. Olen viime vuosina opetellut tulemaan paikalla ajoissa, mielummin etuajassa kuin myöhässä. Mutta mulla on myös pari kaveria, jotka ovat joka kerta nykyisin myöhässä, vaikkeivat aikaisemmin olleet. Ja nämä kaverit muistavat aina huomauttaa minulle, miten minä olen aina ollut myöhässä, vaikken nykyisin enää ole.
Ilmeisesti Suomessa kun tekee jonkun virheen, jopa pienenkin, niin sitä on sitten koko loppuelämänsä siitä leimattu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon hoivakodissa töissä ja yövuorossa ollessa huvittaa kun yks on tullut aamuvuoroon aina jo 6.20. 40minuuttia ennen työajan alkua. Aina.
Tuohon aikaan ei välttämättä ole kuin yksi mahdollinen bussi, jolla tulla töihin.
Pieni paikkakunta, ei ollenkaan paikallisbusseja. Ja tää ihminen asuu noin puolen kilsan päässä töistä :D
Mun kaverin kans sovittiin kerran, että hän tulisi kyläilemään aamupäivällä klo 10. Joka mun mielestä oli sekin turhan aikaisin.
No, hän tuli jo klo 9 kun ei ollut jaksanut odotella. Olin juuri herännyt, yövaatteisillaan aamukahveja keittelemässä.
Olin ajatellut ehtiväni vähän järjestellä (tiskit koneeseen ym.) ja juoda kahvit rauhassa. Kaveri alkoi sitten siivoilla :)
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuttava saapui juhliini kerran yli tunnin etuajassa. Olin vielä kylpytakki päällä meikkaamassa, kun tämä jo soitteli ovikelloa. Hänellä piti olla jotain menoa aikaisemmin, jonka olikin sitten perunut ja ei viitsinyt enää mennä kotiinsa siinä välissä. Eli ihan ymmärrettättävää, mutta silti. Olin kyllä aika turhautunut, kun olin kuvitellut saavani kaikessa rauhassa laittautua, mutta en raskinut toista ovenkaan taakse jättää. Tämä vieras näytti myös pettyneeltä, kun kaikki ei ollutkaan valmista, kun hän saapuu tuntia ennen paikalle. Ei edes olisi antanut minun laittautua loppuun vaan olisi halunnut minun seurustelevan hänen kanssaan. Koitin siinä sitten viihdyttää vierasta, tarjota ruokia ja samalla kuivata tukkaa ja meikata. Lopputulos oli, että en ollut vieläkään saanut itseäni kuntoon, kun muut ajoissa olevat vieraat saapuivat ja siinä kohtaa nolotti jo itseäkin. Eli etuajassa oleminen ei todellakaan ole aina kohteliasta!
Mä olisin pokkana jättänyt kaverin istumaan olkkariin ja jatkanut laittautumista. Toisaalta mullekin kävi tavallaan noin. Tästä on vuosia aikaa mutta korpeaa edelleen oma kiltteys ja eksän älykääpiöinti. Tulin raskaan viikon jälkeen opiskelupaikkakunnalta takaisin eksän luo, ja meidän oli tarkoitus lähteä illalla messuille vaikka väsytti ja olisin halunnut lähteä sinne vasta lauantaina. Vaan ei, sinne oli mentävä perjantaina. Eikös naapuri ilmestynyt paikalle sovittua aiemmin ja roikku per...ssä kiinni koko sen ajan kun koitin pukeutua ja laittautua. Naapurin oli tarkoitus tulla vasta kun lähdemme, niin eks oli pyytänyt sen tulemaan mukaan aiemmin. Virhe. Lopulta kun olimme valmiita, ja kävelimme pysäkille, niin ohitsemme meni bussi ja eksä päätti, että myöhästyimme bussista vaikka niitä kulki kymmenen minuutin välein. Eks sai siitä neronleimauksen mennä kaljalle bussipysäkin takana olevaan viereiseen baariin ja tää naapuri sai väläyksen kaivaa jotain karaokekansioita esille ja jäädä sinne laulamaan. Kun sanoin että nyt kaljat ja kansiot pois ja takaisin pysäkille, niin mies alkoi loukkaantuneena marisemaan että miksi nyt on kauhea kiire kun äsken ei ollut.. jaa miksikö. Oli ollut mielenkiintosta käydä suihkussakin kun naapuri jäi kylppärin ovensuuhun selostaa asioitaan, käveli siitä perässäni makkariin ja kun vihjasin että poistuisi ja ovi kiinni että saan rauhassa pukea, niin juttu jatkui vaan ja kovemmalla volyymilla. Olen sen jälkeen oppinut kunnioittamaan omia aikataulujani ja kieltäytymään menoista, joihin ei edes jaksa osallistua ja siivoamaan kämpän asiattomista että saan rauhassa ilman kiirettä valmistautua, kun siten tavallisesti olen huomattavasti nopeammin valmis.
Esim. kyläilemään en mene turhan ajoissa, vaan pyrin olemaan ennemmin vaikka 5min. myöhässä. Virallisempiin tai sellaisiin tapaamisiin, joissa toinen osapuoli ei kärsi jos olen turhan ajoissa, kuten vaikkapa lääkärille, lähden kuitenkin heti kun olen valmis. Välillä olen sitten puoli tuntia etuajassa. Monesti käy kuitenkin niin, että olen jo lähdössä ja aikataulua edellä, mutta sitten kengistä katkeaakin nauha, tajuan pysäkillä unohtaneeni puhelimen kotiin tmv. Eli varaan aikaa vastoinkäymisille, kuten pysäkin ohi ajavalle bussille. Minua ei haittaa odotella vartti käytävällä tai kahvilassa yksikseni, pidän aina kuulokkeita mukana ja luen luppoajan yleensä uutisia puhelimen avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on töissä useita "parempia" ihmisiä, jotka istuvat sitten taukotilassa 30-60min ennen töiden alkua juoruamassa ja arvostelemassa muiden kulkemisia, tekemisiä, olemisia ja tulemisia. Ja sitten alleviivaavat, miten hyviä työntekijöitä ovat, kun tulevat niin hyvissä ajoin paikalle. Mä taas lasken, että jokainen joutominuutti siellä taukotilassa on pois mun läheisiltä... mä teen kuitenkin työtä, jossa mennään kellon mukaan ja parempi olla 2min myöhässä ku minuutti etuajassa. Nyt oon joutunu muutamana päivänä "tappamaan aikaa" siellä, ku oma auto hajos ja piti mennä työkaverin kyydissä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nykyään 15 min etuajassa aina kaverien tapaamisista. Ennen olin usein myöhässä, mutta kerran (tai monta) eräät kaverit olivat haukkuneet mua selän takana tästä. Ehkä ansaitsin. Toinen kostaa olemalla myöhässä itse, siis jo vuosien ajan kun olen jo vuosia ollut aina etuajassa. :D Pitäiskö mun alkaa kostaa nyt :D
Olen siis siksi ajoissa, että nolottaisi liikaa myöhästyä ja antaa taas uutta haukuttavaa (eivät tajua että myöhästelystä on oikeasti vuosia!), mutta en kyllä tästä mitään sano. Odottelen vaan hiljaa ja olen tyytyväinen kun olen eka paikalla.
Mä voin niin samaistua tähän! Mulla oli aikaisemmin tapana olla myöhässä. Jotenkin en vaan osannut arvioida oikein aikaa, kuinka paljon kestää mennä johonkin paikkaan. Olen viime vuosina opetellut tulemaan paikalla ajoissa, mielummin etuajassa kuin myöhässä. Mutta mulla on myös pari kaveria, jotka ovat joka kerta nykyisin myöhässä, vaikkeivat aikaisemmin olleet. Ja nämä kaverit muistavat aina huomauttaa minulle, miten minä olen aina ollut myöhässä, vaikken nykyisin enää ole.
Ilmeisesti Suomessa kun tekee jonkun virheen, jopa pienenkin, niin sitä on sitten koko loppuelämänsä siitä leimattu!
No nii-i! Mullekin tää kostaja sanoo aina että "etköhän sä kuule oo itse se joka on enemmän ollut myöhässä" :D "Ihana" että meitä on muitakin, joita parjataan menneisyyden virheiden takia! Itse asiassa sattui hauskasti tää ketju tänne tänään, kun just oon itsekseni purnannut tätä juttua ja pietaroinut itsesäälissä. Helpottaa vähän purkaa av:lle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten näitä ihmisiä onkin niin paljon, joiden mielestä mitä enemmän etuajassa, sitä parempi ihminen?
Exässä oli myös tällaisia piirteitä. Jos jonnekkin illanistujaisiin tai muihin pirskeisiin kutsuttiin seitsemältä, niin oli ihan tavallista, että porukka alkoi olla koolla vasta kahdeksalta ja muutenkin valui paikalle illan mittaan. Yritin tätä hänelle selittää, että todellakin on fiksumpaa mennä vaikka 20 min. yli, eikä missään nimessä ennen sovittua aikaa. Pitkin hampain exä suostui olemaan oven takana tasan seitsemältä. Siinä sitten istut ainoina vieraina nolona rupattelemassa hyvää päivää kirvesvartta, kun illan isäntä/emäntä ei todellakaan odottanut ketään tulevan jo tasalta ja laittelee vielä valmisteluja kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nykyään 15 min etuajassa aina kaverien tapaamisista. Ennen olin usein myöhässä, mutta kerran (tai monta) eräät kaverit olivat haukkuneet mua selän takana tästä. Ehkä ansaitsin. Toinen kostaa olemalla myöhässä itse, siis jo vuosien ajan kun olen jo vuosia ollut aina etuajassa. :D Pitäiskö mun alkaa kostaa nyt :D
Olen siis siksi ajoissa, että nolottaisi liikaa myöhästyä ja antaa taas uutta haukuttavaa (eivät tajua että myöhästelystä on oikeasti vuosia!), mutta en kyllä tästä mitään sano. Odottelen vaan hiljaa ja olen tyytyväinen kun olen eka paikalla.
Mä voin niin samaistua tähän! Mulla oli aikaisemmin tapana olla myöhässä. Jotenkin en vaan osannut arvioida oikein aikaa, kuinka paljon kestää mennä johonkin paikkaan. Olen viime vuosina opetellut tulemaan paikalla ajoissa, mielummin etuajassa kuin myöhässä. Mutta mulla on myös pari kaveria, jotka ovat joka kerta nykyisin myöhässä, vaikkeivat aikaisemmin olleet. Ja nämä kaverit muistavat aina huomauttaa minulle, miten minä olen aina ollut myöhässä, vaikken nykyisin enää ole.
Ilmeisesti Suomessa kun tekee jonkun virheen, jopa pienenkin, niin sitä on sitten koko loppuelämänsä siitä leimattu!
No nii-i! Mullekin tää kostaja sanoo aina että "etköhän sä kuule oo itse se joka on enemmän ollut myöhässä" :D "Ihana" että meitä on muitakin, joita parjataan menneisyyden virheiden takia! Itse asiassa sattui hauskasti tää ketju tänne tänään, kun just oon itsekseni purnannut tätä juttua ja pietaroinut itsesäälissä. Helpottaa vähän purkaa av:lle.
Miks sä liikut tollasten kaa? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nykyään 15 min etuajassa aina kaverien tapaamisista. Ennen olin usein myöhässä, mutta kerran (tai monta) eräät kaverit olivat haukkuneet mua selän takana tästä. Ehkä ansaitsin. Toinen kostaa olemalla myöhässä itse, siis jo vuosien ajan kun olen jo vuosia ollut aina etuajassa. :D Pitäiskö mun alkaa kostaa nyt :D
Olen siis siksi ajoissa, että nolottaisi liikaa myöhästyä ja antaa taas uutta haukuttavaa (eivät tajua että myöhästelystä on oikeasti vuosia!), mutta en kyllä tästä mitään sano. Odottelen vaan hiljaa ja olen tyytyväinen kun olen eka paikalla.
Mä voin niin samaistua tähän! Mulla oli aikaisemmin tapana olla myöhässä. Jotenkin en vaan osannut arvioida oikein aikaa, kuinka paljon kestää mennä johonkin paikkaan. Olen viime vuosina opetellut tulemaan paikalla ajoissa, mielummin etuajassa kuin myöhässä. Mutta mulla on myös pari kaveria, jotka ovat joka kerta nykyisin myöhässä, vaikkeivat aikaisemmin olleet. Ja nämä kaverit muistavat aina huomauttaa minulle, miten minä olen aina ollut myöhässä, vaikken nykyisin enää ole.
Ilmeisesti Suomessa kun tekee jonkun virheen, jopa pienenkin, niin sitä on sitten koko loppuelämänsä siitä leimattu!
No nii-i! Mullekin tää kostaja sanoo aina että "etköhän sä kuule oo itse se joka on enemmän ollut myöhässä" :D "Ihana" että meitä on muitakin, joita parjataan menneisyyden virheiden takia! Itse asiassa sattui hauskasti tää ketju tänne tänään, kun just oon itsekseni purnannut tätä juttua ja pietaroinut itsesäälissä. Helpottaa vähän purkaa av:lle.
Miks sä liikut tollasten kaa? :D
Nämä kaksi on mun pitkäaikaisimmat kaverit, yläasteelta saakka! :D Tää kostoksi itse myöhässä-tyyppi on ehkä aina ollut hieman erikoinen. En edes odota että pystyisi asiallisesti keskustelemaan tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nykyään 15 min etuajassa aina kaverien tapaamisista. Ennen olin usein myöhässä, mutta kerran (tai monta) eräät kaverit olivat haukkuneet mua selän takana tästä. Ehkä ansaitsin. Toinen kostaa olemalla myöhässä itse, siis jo vuosien ajan kun olen jo vuosia ollut aina etuajassa. :D Pitäiskö mun alkaa kostaa nyt :D
Olen siis siksi ajoissa, että nolottaisi liikaa myöhästyä ja antaa taas uutta haukuttavaa (eivät tajua että myöhästelystä on oikeasti vuosia!), mutta en kyllä tästä mitään sano. Odottelen vaan hiljaa ja olen tyytyväinen kun olen eka paikalla.
Mä voin niin samaistua tähän! Mulla oli aikaisemmin tapana olla myöhässä. Jotenkin en vaan osannut arvioida oikein aikaa, kuinka paljon kestää mennä johonkin paikkaan. Olen viime vuosina opetellut tulemaan paikalla ajoissa, mielummin etuajassa kuin myöhässä. Mutta mulla on myös pari kaveria, jotka ovat joka kerta nykyisin myöhässä, vaikkeivat aikaisemmin olleet. Ja nämä kaverit muistavat aina huomauttaa minulle, miten minä olen aina ollut myöhässä, vaikken nykyisin enää ole.
Ilmeisesti Suomessa kun tekee jonkun virheen, jopa pienenkin, niin sitä on sitten koko loppuelämänsä siitä leimattu!
No nii-i! Mullekin tää kostaja sanoo aina että "etköhän sä kuule oo itse se joka on enemmän ollut myöhässä" :D "Ihana" että meitä on muitakin, joita parjataan menneisyyden virheiden takia! Itse asiassa sattui hauskasti tää ketju tänne tänään, kun just oon itsekseni purnannut tätä juttua ja pietaroinut itsesäälissä. Helpottaa vähän purkaa av:lle.
Miks sä liikut tollasten kaa? :D
Nämä kaksi on mun pitkäaikaisimmat kaverit, yläasteelta saakka! :D Tää kostoksi itse myöhässä-tyyppi on ehkä aina ollut hieman erikoinen. En edes odota että pystyisi asiallisesti keskustelemaan tästä.
Niin ja tapaamme aika harvon, pari kk tapaamisten välissä. Ehkä ehtii siksi aina unohtaa että olen ollut ajoissa enkä myöhässä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on liukuva työaika. Yks tulee aina seiskaksi ja pitää itseään parempana työntekijänä. On ahkera kun on aikaisin töissä. Kahdeksan jälkeen tulevista puhuu että tulevat myöhässä. Puoli 10 pitää meidän viimeistään olla töissä.
Mulla oli samanlainen työkaveri. Sitten hän kahdeksan jälkeen alkoi kierrellä kertomassa, mitä kaikkea on taas tänään aamulla saanut aikaan. Eli käytännössä oli tunnin toista tekemättä mitään ja häiritsi muidenkin töitä.
Itse olen tyyppi, joka on aina ajoissa paikalla, mutta en mene esimerkiksi toisten koteihin liian ajoissa. Mutta täsmällinen olen. Saatan esim kiertää korttelin. Mm. työpaikkahaastatteluun olen mennyt 5 min liian aikaisin. En arvannut, ettei pienessä työpaikassa ollutkaan mitään erillistä eteistä, missä voisi odottaa, että kello tulee tasan. Sain paikan, mutta haasttelussa kera huomautuksen, että olin etujassa.
Kyllä mä noissa ravintoloissakin olisin 10 minuuttia etuajassa, mutta sen ei pitäisi häiritä ketään, kun en sano, että olen odottanut. Olen saattanut sanoa, että kävin hoitamassa muutaman asian ja tulin sitten tänne odottelemaan. Se on valkoinen valhe, tosiasiassa en ole vain halunnut myöhästyä. Kirkkoon, konsertteihin yms. mennessä on tosiaan suotavaakin olla sen verran ajoissa, että kaikki ovat paikkansa löytäneet kun tilaisuus alkaa. Myös ryhmäliikuntatunneille olisi hyvä tulla sen verran ajoissa, että löytää paikkansa ja ehtii ottaa tarvittavat välineet, jos niitä tarvitaan. Se on aika ärsyttävää, kun tunti on jo alkanut ja osa tulee kolistelemaan vasta siinä vaiheessa. Jos ei ehdi, menee sitten toiselle tunnille tai tekee oman treenin. Niin minäkin teen.
Mä odotan aina työhaastatteluissa nurkan takana tai jossain näkymättömissä paikan vieressä, että kello tulee minuuttia vaille sen, kun on sovittu ja meen sillä kellonlyömällä sisään.
Itse olen niitä jotka ovat aina etuajassa. Ahdistaa niin paljon ajatus myöhässä olemisesta että pelaan aina varman päälle. Tilanne pahenee entisestään jos täytyy esim. Kulkea julkisilla ja käyttää kahta bussia, silloin varaan vielä bussien väliinkin vähintään 10min.
Toisin kuin aloituksessa niin kärsin hiljaa hammasta purren omat ongelmani ja odottelen aina ulkosalla niin kauan että sovittu aika koittaa. Kavereille hymyilen nätisti ja vastaan että en joutunut kauaa odottamaan, eihän se niitten vika ole että vapaaehtoisesti tulin paikalle puoli tuntia ennen sovittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perunajauho kirjoitti:
Itse olen niitä jotka ovat aina etuajassa. Ahdistaa niin paljon ajatus myöhässä olemisesta että pelaan aina varman päälle. Tilanne pahenee entisestään jos täytyy esim. Kulkea julkisilla ja käyttää kahta bussia, silloin varaan vielä bussien väliinkin vähintään 10min.
Toisin kuin aloituksessa niin kärsin hiljaa hammasta purren omat ongelmani ja odottelen aina ulkosalla niin kauan että sovittu aika koittaa. Kavereille hymyilen nätisti ja vastaan että en joutunut kauaa odottamaan, eihän se niitten vika ole että vapaaehtoisesti tulin paikalle puoli tuntia ennen sovittua.
Mulla on kaltaisesi ystävä. Varmaan ahdistaa ajatus myöhästymisestä että on kaikkialla aina etuajassa vaikka kuinka. Tajusin sen vasta vuosia ystävyytemme alun jälkeen, että jos sovitaan että nähdään kahvilan edessä klo 16.00, on hän aina siinä minua ennen. Selvisi kun kerran tulin kaupungille vähän enemmin bussilla ja ajoin sovitun paikan ohi puolta tuntia ennen tapaamistamme; siinä ystäväni tönötti ja odotteli minua.
Mut tää liian ajoissa tuleminen ja siitä ylemyyttä tunteminen ja suuttuminen on varmaan tyypillistä suomalaisuutta. Ei varmaan missään latinokulttuurissa tai aasiassa olisi mitään väliä miten tullaan ja mennään. Toisaalta suomalainen on kiltti ja päästää sen vieraan tuntia ennen istumaan olohuoneeseen. Mä voisin hyvin huikata ovenraosta et hei ei teidän vielä pitänyt tulla, tulkaa tunnin päästä uudestaan ja ovi kiinni.
Ne, jotka haluaa odotella ja esim. pakkasilla paleltua ulos, niin odotelkoot. Omapahan on asiansa, mutta sitten ei auta valittaa siitä, että on odottanut.
Töihin ei kande etuajassa mennä. Joutuu vain aloittamaan työt aiemmin, koska ei kehtaa kännykällä surffaillakaan sitä joutilasta aikaa. Kahvihuonekin voi olla sellaisessa paikassa, ettei sinne voi vain livahtaa.
Jos tekee työtä, johon liittyy kotikäynnit, kannattaa olla sellainen kello, joka on sekunnilleen oikein. Esim. MLL:n lastenhoitajat ei saa olla yhtään etuajassa eikä myöhässä, vaan just sillä kellonlyömällä, kun on sovittu. Jos siis lastenhoitaja on tilattu klo 8.00, silloin tasan klo 8.00 soitetaan ovikelloa.
Julkisissa kulkuneuvoissa metro ja juna on niitä, joilla ei ole mitään asiaa kulkea etuajassa, ei sekuntiakaan. Ja jos taksin tilaa omaan pihaan, niin sen on syytä olla siellä just eikä melkein siihen aikaan, kun on sovittu.
Tunnen tämän ihmistyypin ja olen aina ajatellut näitä tapaamisiamme kauhulla. Perhejuhliin tullaan vähintään puoli tuntia liian aikaisin, jolloin perheenäiti (minä) lapset puettuaan ja viimeiset siistimiset tehtyään on vielä rullat päässään tai suihkuun menossa. Sitten vielä ihmetellään: "Ai, etkö sinä ole vielä pukenutkaan?!" Pahimmassa tapauksessa vieraat olettavat, että joku pitää heille seuraa ja niin menee viimeiset kalliit minuutit ja suunniteltu ohjelma ihan sekaisin. Huh, tämä on jäänyt painajaismaisena mieleeni näistä ajoissaolijoista varsinkin siltä ajalta, kun lapset olivat pieniä ja aika kortilla! Mielestäni sovittu juhlienalkamisaika on juuri se, eikä yhtään aikaisemmin.
Just puhuttiin tästä mieheni kanssa. Todella ärsyttäviä nuo liian aikaisin koputtelijat.
Itsekin lähden matkaan mielelläni vähän liian aikaisin, etten vaan myöhästy, mutta odotan vaikka kahvilassa tai autossa, ja menen tapaamiseen sovittuna aikana.
Miehen yhdet sukulaiset on aina puol tuntia etuajassa ja se on raivostuttavaa varsinkin jos on juhlat.
Ilmoitetaan heille nykyään alkuaika puoli tuntia oikeaa aikaa myöhemmäksi niin eivät ilmaannu liian aikaisin.
Neuvolassa osa asiakkaista olettaa, että heille varattu aika alkaa silloin, kun he tulevat paikalle, mutta jatkuu 45 min, kuten pitääkin. Muutamalle äidille olen joutunut toteamaan, että 10 minuutissa ei lapsen tilannetta selvitetä, tervetuloa uudestaan ensi kuussa. Annan uuden ajan ja se siitä.
Yksikään liian aikaisin paikalle tullut ei ole joutunut luopumaan neuvolakäynnistä siksi, että on paikalla ajoissa.
Tulee näistä "ajoissa" saapuvista ihmisistä omat isovanhemmat mieleen. He ovat aina liian aikaisin paikalla, joskus jopa tunnin. :D
Kaiken huippu oli, kun olimme sopineet isovanhempien kanssa, että he tulevat jouluaattona 8:30 hakemaan mua ja mennään yhdessä mun vanhempien luokse. Olin moneen kertaan sanonut, että en ole sitten jouluaattona luultavastikaan valmis, jos tulevat paljon ennen puoli yhdeksää. No jouluaattona sitten ovikello soi 7:10 ja oli oikeasti aika lähellä, että olisin huutanut postiluukusta: "Tulkaa tunnin ja kahdenkymmenen minuutin päästä takaisin!" En sitten kuitenkaan tehnyt noin, koska olin herännyt jo kuudelta ja oikeastaan valmis lähtemään. Joka tapauksessa TODELLA raivostuttavaa ja törkeää käytöstä!