Lue keskustelun säännöt.
Oppilaiden osaamisessa on valtava ero, joka tekee opettamisesta lähes mahdotonta
12.11.2016 |
Yläkouluun tullaan nykyään todella hurjilla osaamisen eroilla. Parhaimmat oppilaat pystyisivät jo seiskalla (rakenteen neuvonnan jälkeen) kirjoittamaan kokeessa esseen, jolla pärjäisi hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Heikoimmat osaavat lukea tutkitusti keskimääräisen 2-3 luokkalaisen tasoisesti. Ilman kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa ei yläkoulussa pärjää.
Miksi yläkouluun päästetään oppilaita, jotka eivät heikon lukutaidon vuoksi siellä pärjää? Osalla heistä ei ole mitään erityistä lukivaikeutta selittävää häiriötäkään. Kunhan eivät ole tulleet opetelleiksi.
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on. Open tehtävä on eriyttää ja ohjata jokaisen osaamista eteenpäin omalta tasolta lähtien. Se on haastavaa, mutta siitä opelle maksetaan.
Toki homma olisi helpompi, jos oppilailla olisi erinomaiset taidot ja huippumotivaatio, ei olisi riitoja, kiusaamista, murkkuikää, perhehuolia jne.
Jos yläkoulun luokassa on 25 oppilasta ja heistä 4-5 osaa juuri ja juuri lukea, perusjutut ympäröivästä maailmasta on ihan hepreaa ( ovat siis ihan suomalaisia) niin opettajan koko aika menee heidän ohjaamiseensa. Kuka on sitten se henkilö joka opettaa täysillä muita ja eriyttää lisäksi ylöspäin? Kyllä säästöjen vuoksi tehdyt erityiskoulujen alasajo on ihan katastrofi.
Mä sain tänä vuonna poikkeuksellisen heikon seiskaluokan, luokalla on SEITSEMÄN melkein lukutaidotonta oppilasta (tiedoksi: kantasuomalaisia). En tiedä mitä tästä tulee: kympin oppilaat tylsistyvät, kasin ja seiskan oppilaat jäävät totaalisesti ilman huomiota kun opettajan kaikki aika menee niiden heikkojen ohjaamiseen. Kiitos vaan Säästösuomi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on. Open tehtävä on eriyttää ja ohjata jokaisen osaamista eteenpäin omalta tasolta lähtien. Se on haastavaa, mutta siitä opelle maksetaan.
Toki homma olisi helpompi, jos oppilailla olisi erinomaiset taidot ja huippumotivaatio, ei olisi riitoja, kiusaamista, murkkuikää, perhehuolia jne.
Jos yläkoulun luokassa on 25 oppilasta ja heistä 4-5 osaa juuri ja juuri lukea, perusjutut ympäröivästä maailmasta on ihan hepreaa ( ovat siis ihan suomalaisia) niin opettajan koko aika menee heidän ohjaamiseensa. Kuka on sitten se henkilö joka opettaa täysillä muita ja eriyttää lisäksi ylöspäin? Kyllä säästöjen vuoksi tehdyt erityiskoulujen alasajo on ihan katastrofi.
Mä sain tänä vuonna poikkeuksellisen heikon seiskaluokan, luokalla on SEITSEMÄN melkein lukutaidotonta oppilasta (tiedoksi: kantasuomalaisia). En tiedä mitä tästä tulee: kympin oppilaat tylsistyvät, kasin ja seiskan oppilaat jäävät totaalisesti ilman huomiota kun opettajan kaikki aika menee niiden heikkojen ohjaamiseen. Kiitos vaan Säästösuomi!
Älä käytä aikaa heikkojen ohjaamiseen. Anna niiden touhuta omiaan kunhan ovat hiljaa ja vitosella päästät läpi. Niistä ei kuitenkaan tule mitään, vaikka miten paljon panostaisit. Käytä mieluummin resurssit hyviin oppilaisiin, jotka voivat pelastaa Suomen suosta
T. tuleva kollega
Lapseni halusi aikanaan painotetulle luokalle yläasteella. Oli nk nörttiluokka painotuksena mm fysiikka ja tietotekniikka. Pääsi soveltuvuuskokeella.
Samaan aikaan monet aikuiset kertovat ylpeänä, ettei heidän kotonaan ole yhtään kirjaa...
Tasokurssit poistettiin yläasteilta / kielet/matematiikka )
kun suppealla kursilla olivat yliedustettuina
ruumiillista työtä tekevien poikalapset
= tyhmät.
Nyt tyhmät ovat muiden joukossa häiriköimässä ilman henkilökohtaista vartijaa.
Saavat tietenkin mukautetun arvosanan peruskoulussa ja toisella asteella jos osaavat uhkailla asianajajalla ja uhkailemalla rehtoria kantelulla aluehallintovirastoon (=AVI ) mukautettua arvosanaa vaatia.
Mukautettu arvosana on pakko antaa.
Näin tyhmäkin vamistuu.
On silti tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttuni, entinen unelmahöttö valmistui ja päätyi opettajaksi kouluun jossa paljon ma-tuja. Takki on kääntynyt ja nyt hän voi reilusti myöntää, että ma-tu-oppilaat ja heidän vanhempansa ovat aivan väärässä ympäristössä ja kulttuurissa. Ollut kova shokki hänelle, mutta maailma opettaa niitä joilla kykyjä todeta realiteetit.
Haluaa nyt vaihtaa koulua johonkin missä vain kantiksia.
Ikävä kyllä ainakin minun koulussani heikoimmin menee ihan kantis-lapsilla. Heistä erityisesti pojilla, joiden mielestä opiskelu ja esim. lukeminen on tyttömäistä. Maahanmuuttaja-tytöt ovat usein kaikkein ahkerimpia, koska heille koulutus on oikeasti väylä parempiin asemiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yläkoulun äidinkielen ope, ja viime vuosina kehitellyt kaikenlaisia systeemejä juuri sen vuoksi, että yläkoululaisten tasoerot ovat aivan järkyttäviä. Nytkin seiskalla on yksi oppilas (suomalainen), joka käy erityisopen luona yhden oppitunnin viikossa harjoittelemassa lukemista.
Parhaaksi olen kokenut systeemin, jossa tietyn aihepiirin tehtävät on jaoteltu kolmeen tasoon (A-, B- ja C-taso). A-tason tehtävät ovat helppoja perustehtäviä, Ja ne ovat pakollisia kaikille. B-tason tehtävät ovat hieman haastavampia ja C-tason tehtävät taas soveltavia ja syventöviä tehtäviä. Tunnin alussa on aina 5 - 10 minuutin opetustuokio, ja sen jälkeen oppilaat alkavat tehdä läppäreillä. tehtäviä. Heikoimmat saavat yleensä petustehtävät tehdyksi ja taitavammat taas ovat päässeet tehtävissä pitkälle. Hyvät oppilaat yleensä itse vielä jatkavat kotona C-tehtävät loppuun.
Tunneilla kierrän auttamassa. Eniten tietysti apua tarvitsevat heikot. Osaavammat pystyvät itsenäisesti etenemään ja usein he auttavat toinen toistaan.
Usein kokeetkin (olen tosin luopunut Monista kokeista ja mittaan osaamista muuten) olen jakanut kolmeen tasoon. A-taso on pakollinen ja siinä on helppoja perustehtäviä (koenumero 5 - 6). B-tason tehtävät ovat haastavampia (numero 7 - 8) ja C-tason tehtävät tekemällä voi saada kiitettävän. Oppilas saa siis itse tavoitella sitä numeroa kuin haluaa.
Tämä systeemi vaatii opettajalta hurjan määrän työtä ja valmistelua. Monet eivät ole valmiita sitä tekemään. Itse teen sen, sillä oppitunnit ovat tämän systeemin myötä rauhallisempia, kun kaikki tekevät itselleen sopivia tehtäviä.
Eikö tuossa systeemissä ole kuitenkin se huono puoli, että laiska oppilas ei koskaan opi kieltä kunnolla? Huonoa lukutaitoa pidetään kuitenkin yhtenä suurimmista syrjäytymisen syistä? Oppilas saa syrjäytyä rauhassa opettajan siunauksella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ennen tultiin vielä isommilla, kun varsinkaan maaseudulla ei herkästi laitettu erityisluokalle, piti olla tosi vaikea tapaus, jos laitettiin. Mun luokalla oli jo 70-luvulla seiskalla kaksi sellaista poikaa, jotka niukin naukin osasivat edes lukea. Eikä kyse ollut lukihäiriöstä, sillä se olivat huonoja ihan kaikessa.
Meillä taas siirrettiin apukouluun heti kun havaittiin siihen riittäviä oppimisvaikeuksia.
Eräästä suvusta suurin osa siirrettiin tosi pian ja vain yksi heistä meni tavallisen opetuksen läpi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuossa systeemissä ole kuitenkin se huono puoli, että laiska oppilas ei koskaan opi kieltä kunnolla? Huonoa lukutaitoa pidetään kuitenkin yhtenä suurimmista syrjäytymisen syistä? Oppilas saa syrjäytyä rauhassa opettajan siunauksella?
Tämä nyt on paras tapa - jos sinulla on joku parempi keino, niin kerro ihmeessä! Mielelläni otan ideoita vastaan. Ja Kyllä sitä 5 - 6 numeroon saa jo tehdä töitä, eli oppia asian perusteet. Mutta nykykoulussa tuo "kaikkien pitää oppia samat asiat" ei enää toimi. Jo eskariin ja ekaluokalle tulevat ovat jo niin järkyttävän eritasoisia. Toki sitä tasoeroa pyritään kaventamaan kaikin keinoin ensimmäisten vuosien aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on. Open tehtävä on eriyttää ja ohjata jokaisen osaamista eteenpäin omalta tasolta lähtien. Se on haastavaa, mutta siitä opelle maksetaan.
Toki homma olisi helpompi, jos oppilailla olisi erinomaiset taidot ja huippumotivaatio, ei olisi riitoja, kiusaamista, murkkuikää, perhehuolia jne.
Jos yläkoulun luokassa on 25 oppilasta ja heistä 4-5 osaa juuri ja juuri lukea, perusjutut ympäröivästä maailmasta on ihan hepreaa ( ovat siis ihan suomalaisia) niin opettajan koko aika menee heidän ohjaamiseensa. Kuka on sitten se henkilö joka opettaa täysillä muita ja eriyttää lisäksi ylöspäin? Kyllä säästöjen vuoksi tehdyt erityiskoulujen alasajo on ihan katastrofi.
Mä sain tänä vuonna poikkeuksellisen heikon seiskaluokan, luokalla on SEITSEMÄN melkein lukutaidotonta oppilasta (tiedoksi: kantasuomalaisia). En tiedä mitä tästä tulee: kympin oppilaat tylsistyvät, kasin ja seiskan oppilaat jäävät totaalisesti ilman huomiota kun opettajan kaikki aika menee niiden heikkojen ohjaamiseen. Kiitos vaan Säästösuomi!
Älä käytä aikaa heikkojen ohjaamiseen. Anna niiden touhuta omiaan kunhan ovat hiljaa ja vitosella päästät läpi. Niistä ei kuitenkaan tule mitään, vaikka miten paljon panostaisit. Käytä mieluummin resurssit hyviin oppilaisiin, jotka voivat pelastaa Suomen suosta
T. tuleva kollega
Pitäisköhän sun harkita vielä onko ala sulle ihan oikea?
Poika luki vielä kirjoja kolmanteen luokkaan asti mutta sitten kirjallisuus muuttui akuankoiksi ja roopesediksi. Niinpä vaan kirjoitti äikästä Een , tosin luonnontiede aineet meni paremmin samaten enkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan monet aikuiset kertovat ylpeänä, ettei heidän kotonaan ole yhtään kirjaa...
Esimerkiksi sellainen monen nuoren jääkiekkoilijan idoli kuin Teemu Selänne kehuskelee asialla hänestä tehdyssä suositussa omaelämäkertaisessa dokumentissa. Millainen roolimalli on eläkepäivinään auringossa löhöilevä ja autoja harrastuksekseen osteleva mieslapsi? Mitähän Teemu on ajatellut elämässään tehdä seuraavat 30 vuotta?
jälkeenjääneille oma luokaa ts pienryhmä. Maksaahan se mutta oppivat edes lukemaan .
Koulukirjat ovat liian tylsiä. Lapselle opettaessani on ihan työn ja tuskan takana lukea se kappale, kun aivot huutaa, että ei huvita lukea tätä ja huutohaukotus meinaa tulla koko ajan. Eikö niitä asioita voisi kertoa mielenkiintoisemmin?
Nykyään ei varmaan saa samaa tehdä mitä selkeästi oli tehty 80-uvun lopuusa, 90-luvun alussa mun kotipaikkakunnalla yläasteella. A- ja B- luokilla paremmin pärjääviä, C-luokalla keskivertoa tavallista matskua.. D-luokasta en muista mutta E-luokalla jo useampi tarkkismatskua oleva oppilas.. Siis suurin osa häiriköistä ja oppimisvaikeuksista tiivistetty yhteen luokkaan.. Sillä opella oli kivaa varmasti verrattuna esim A-luokan opeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan monet aikuiset kertovat ylpeänä, ettei heidän kotonaan ole yhtään kirjaa...
Esimerkiksi sellainen monen nuoren jääkiekkoilijan idoli kuin Teemu Selänne kehuskelee asialla hänestä tehdyssä suositussa omaelämäkertaisessa dokumentissa. Millainen roolimalli on eläkepäivinään auringossa löhöilevä ja autoja harrastuksekseen osteleva mieslapsi? Mitähän Teemu on ajatellut elämässään tehdä seuraavat 30 vuotta?
Onhan Teemulla ravintola ja muutakin yritystoimintaa. Monen haaveena on eläköityä viimeistään 50-vuotiaana jos siihen olisi mahdollisuus. Nykyäänhän on useita suomenkielisiäkin blogeja, joissa ihmiset tähtäävät tähän ja blogissa kirjoittelevat suunnitelmistaan ja varallisuuden kasvustaan. Miksi raataa 8 tuntia päivässä yli kuusikymppiseksi jos on mahdollisuus muuhunkin?
Kai nyt kantasuomalainen osaa lukea jo seiskalle mennessä. Ymmärrän maahanmuuttajana joka tulee Suomeen 9 v.