Olen huolissani heikkolahjaisista lapsista ja nuorista - määrä lisääntynyt valtavasti

Vierailija kirjoitti:

Television tuijottaminen, pädin tökkiminen ja muut vastaavat "täyteajankulut" on vienu aikaa niin vanhemmilta kuin lapsilta. Jos lapselle ei pienenä lueta vaan annetaan sen katsoa koko ajan televisiota, kielellinen kehitys jää jälkeen. Kun se jää jälkeen ja mielikuvitus on nollatasolla, ei ole mielenkiintoa tai taitoa oppia samalla tavalla uusia asioita tai kiinnostua niistä.

Ihmiset eivät tylsisty tarpeeksi. Jatkuvasti pitää olla viihdykettä. Se on huono homma. Toki oma osansa ongelmaan voi olla myös huonossa ravinnossa. Jos aina syödään samoja ruokia tai eineksiä, niin tietyt haitat voivat kasaantua. Esim. muovista bisfenoli jne.

Juuri tätä samaa olin tulossa kirjoittamaan! Teknologia, härvelit ja somesaaste eivät kehitä lasta (eivätkö myöskään aikuista), vaikka nykyään noita pädejä ja kännyjä löytyy jo lähes vauvaikäisiltä. Kun vanhemmatkin vajoavat omaan mukavuuden kuplaansa, jossa tärkeintä on se, että kaikilla on koko ajan kivaa viihdykettä naaman edessä, lopputulos on se, että porukka on pian jukkapalmun tasolla ajattelukyvyltään. Eikä asiaa taatusti paranna kaikkialta tunkevat kemikaalit ja se prosessoitu p*ska, jota kurkuistamme alas valutamme.

Ihmettelen miten kukaan voi nykykoulussa enää olla "vähälahjainen". Kymppejä tulee sillä kirjoittaa nimensä paperiin.

" opettaja" ei taida tietää mitä heikkolahjaisuus tarkoittaa. Tavallisessa luokassa ei montaa sellaista ole. Tuskin yhtään.

Vierailija kirjoitti:

" opettaja" ei taida tietää mitä heikkolahjaisuus tarkoittaa. Tavallisessa luokassa ei montaa sellaista ole. Tuskin yhtään.

Heikkolahjaisuus nimensä mukaisesti tarkoittaa ettei lapsen vanhemmat hanki opettajalle lahjoja jouluna ja keväällä.

Olen erityisopettajana tavallisessa lähikoulussa. Työskentelen 12 eri luokan kanssa. Luokissa on tehostetun ja erityisen tuen oppilaita todella paljon. Kyllä sydäntä särkee huomata, etteivät nämä oppilaat saa riittävästi tukea. Pidin yksi päivä pienelle ryhmälle kirjoitusharjoituksen ja vaikka kuinka paasasin ohjeita kärsivällisesti uudelleen ja uudelleen, oppilaat eivät ymmärtäneet, vaikka koulunkäyntiä on takana vuosia. Seuraavalle kerralle tein todella yksinkertaiset ohjeet: 1. Avaa vihkosta tyhjä sivu, 2. Ota kynä käteen, 3. Kirjoita kuulemasi sana (aloita kirjoittamaan sivun vasemmasta laidasta). Jokaista ohjetta tehostin kuvalla. Nämä ohjeet oppilaat sisäistivät. Tiettyjen oppilaiden on vaikea kulkea ohjeiden mukaisesti jonossa ihan vaan koulun ruokalaan. 

Luulen, että monien nykyihmisten aivot janoavat nopeita ärsykkeitä (uutisten silmäilevä lukeminen, Instagramin selailu jne.) ja tästä syystä keskittyminen esimerkiksi pitkäkestoiseen lukemiseen ja ohjeiden ymmärtämiseen takkuilevat. Huomaan itsekin, että en jaksa nykyään keskittyä esimerkiksi elokuvien katseluun. Pitäisi varmaan varmaan ruveta opettamaan kuvien ja lyhyiden videoiden muodossa :D

Valitettavasti tämä näkyy myös politiikan kentällä. Suomi on jo polvillaan ja noudattaa pilkuntarkasti EU- direktiivejä kuvitellen muiden tietävän paremmin mikä tälle kansalle sopii.

Suomalainen ainutlaatuisuus unohdetaan ja uhrataan globaalin ahneuden puolesta. Hälyttävä osa suomalaisista rakastaa sääntöjä ja sanelua, joka tappaa kaiken luovuuden ja innovatiivisuuden passivoittaen kansan Zombie- ihmisiksi, jotka eivät ole verenhimoisia mutta eivät mitään muutakaan.

Toivottavasti Suomeen saapuneet ihmiset auttaisivat tämän maan herättämisessä ja pelastamisessa auttaen suojelemaan tämän maan ja kansan erityisyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei koulussa nykyään mitään vaaditakaan. Omat lapseni ovat akateemisesti kohtalaisen lahjakkaita eli kiitettäviä numeroita tulee tekemättä mitään. Mitään eivät myöskään osaa. Toinen on mm. opiskellut valinnaista kieltä nyt neljä vuotta ja kevättodistuksessa tästä aineesta kymppi. Silti ei osaa yksinkertaisimpiakaan lauseita muodostaa kyseisellä kielellä. Kielitaito on pelkkää "que tal?" -tasoa. Naurattaisi ellei itkettäisi. Matematiikassa taas lahjoja olisi enemmän, mutta edes kotitehtäviä ei näytä olevan koskaan, ja poika on kuitenkin jo yläkoulussa.

Mä ehdin aikoinaan tehdä kaikki matikan tehtävät jo tunnilla. Niin ehti poikanikin. Vasta lukiossa mulla jäi kotitehtäviä kotiinkin, kun opettaja pisti niitä niin paljon, että varmasti ei ehtinyt. 

Vierailija kirjoitti:

On aivan käsittämätöntä että puolet koululuokasta voi olla epänormaaleja, heikkolahjaisia ns. apukoulutasoa.

Yksinkertaisia asioitakaan ei ymmärretä ja oppiminen on vaikeaa. Muisti pyyhkiytyy yli ja taas on aloitettava ikään kuin alusta.

Erityisten määrä on räjähdysmäisesti lisääntynyt. Arkijärki, päättelykyky ja luovuus on kadonnut.

Kertokaa syitä mistä tämä johtuu?

Katselen asiaa aitiopaikalta.

opettaja

Koska ihmisen elämä on nykyään yhteiskunnan käsissä. Se alkaa raskausaikana neuvolassa jossa saat nipun ohjeita kuinka elää, ei siinä käytetä arkijärkeä. Seuraavaksi tulee päiväkoti joss päättelykyky ja luovuus ei kuki (olen aitiopaikalla). Työelämässä ta sanelee, ja tt tekee, arkijärkeä jos käytät tulet hulluksi, parempi mennä massan mukana. Luovuus on koulussa lähinnä kirosana. Massaa oleva oppilas on kaikkein mieluisin, etenkin jos on tyttö. Ei nykyaikana tarvitse muistaa asioita, ne voi googlettaa. Erityisiä ei ole yhtään enempää kuin ennen, väitä että jopa vähemmän.

Tapasin juuri eläkkeelle jääneen ruotsin opettajani, joka valitteli samaa. Hän ei enää voi käyttää 20 vuoden takaisia tehtäväpohjia kokeissa (vaikka sisältö olisi ihan kelvollista), koska teinit eivät pääsisi kokeista läpi.

Matematiikkaa on myös helpotettu paljon. Vaatimustaso on noussut lähinnä nopeasti muuttuvissa tieteenaloissa, joissa vanhan tiedon lisäksi on tullut valtavasti uutta opetettavaa. Biologia esimerkkinä.

Syitä huonontuviin tuloksiin: Lapset eivät lue enää. Lapset ulkoilevat ja liikkuvan liian vähän. Ulkona riekkuminen ja puissa kiipeily kehittävät aivojen niitä alueita, joita tarvitaan mm. matematiikan hahmottamiseen. Puolen tunnin ulkoilu ennen koulupäivää parantaisi tutkitusti tuloksia.

Muuttotappioalueilla lisääntyvät nyt keskenään ne, jotka eivät ole kyenneet muuttamaan alueelta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän olen huolissani lahjakkaista ja fiksuista lapsista, jotka eivät saa tasolleen sopivaa opetusta ja sitä kautta muuttuvat häiriköiksi tai syrjäytyvät

Suomessa on pitkä perinne älykkäiden ja lahjakkaiden syrjäyttämisessä. Jos ihan rehellisiä ollaan, suuri osa älykkäistä,  luovista ja lahjakkaista on täysin järjestelmän ulkopuolella. Hierarkioissa ylenevät lähinnä keskiverrot ja tunteettomat robotti-ihmiset, joilla ei ole mitään tavoitteita oman edun lisäksi.

Mihin ryhmään itse kuulut?

Ja kun saavat äänioikeuden niin ovat vihervasemmistossa äänestämässä Suomi tuhoon.

Sääliksi käy niitä oppilaita, joiden opettajalla on tuollainen asennevamma. Vai että ihan heikkolahjaisia? Kas kun ei kehitysvammaisia.

Eikös niistä jo päältä näe kuka on n eekeri ja kuka mehmetti ja kuinka niiden määrä on suorastaan räjähtänyt ihan viime vuosina.

Vierailija kirjoitti:

Sääliksi käy niitä oppilaita, joiden opettajalla on tuollainen asennevamma. Vai että ihan heikkolahjaisia? Kas kun ei kehitysvammaisia.

huoh. Itse asia ei siitä mihinkään muutu, vaikka heikkolahjaisia nimiteltäisiin oppimishäiriöisiksi tai miksi lie "oman polun kulkijoiksi". Ihmiset nyt on vaan älyllisiltä kyvyiltään erilaisia.

Samassa luokassa on

1) häirikkö, joka ei opi mitään.

2) häirikkö, joka saa kumminkin kympin kokeessa.

3) kiltti, joka tekee tunnollisesti kaiken ja lukee kuulema kokeisiin. Saa silti aina vaan 5-6 arvosanaksi.

3) kiltti, joka teke tunnollisesti kaiken ja lukee kokeisiin. Koearvosanan pitäisi oikeastaan olla 36 eikä se 10+

Minä en eriytä mitään. Kaikille samat jutut frontaaliopetuksesa ja kirjoitetaan muistiinpanoja. No, pahiten kirjoitustaidottomille annan muistiinpanot monisteina, koska muuten lukemisesta ei tule mitään. Tukiopetusta tarjoan ennen kokeita.

Heikkolahjaisuuden sijaan nykyään puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Ihan sama ongelma on kuitenkin näillä ihmisillä.

Olin 70-luvun lopulla ala-asteella ja 5-6 luokkalaisista pojista lähes puolet eivät osanneet lukea kunnolla. Luokalla oli yhttensä n. 20 oppilasta. Mikä on muuttunut 40 vuoden aikana, kun en huomaa mitään?

Nykyään on ihan sama tilanne poikien kohdalla. Kun ei lueta, niin ei myöskään opita lukemaan.

Mietinpä sitäkin: Kuinka moni alle 15-vuotias pystyy ja jaksaa lukea yli satasivuisen kirjan? Yhä pienempi osuus koko ajan ja lukutaidon puute ennakoi syrjäytymistä tehokkaasti.

- Huonolaatuinen ravinto

- Liian vähän unta 

- Liikaa ruutuaikaa 

- Vaaditaan liian vähän: sekä vanhemmat että opet ovat lepsuja eivätkä jaksa vaatia pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä 

- Aikuisten esimerkki: liikaa ruutuaikaa, liian vähän kirjojen lukemista 

- Liian vähän luonnon rauhassa ja hiljaisuudessa olemista 

- Valtava viriketulva ja kiireinen elämänrytmi pienestä pitäen (illat juostaan harrastuksissa) 

- Liian vähän aikaa, jolloin "ollaan vain, eikä ole mitään tekemistä" (luovuuden ja oppimisen kannalta tärkeää) 

Kaikki tämä johtaa keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin. Me aikuiset olemme itse syypäinä - sekä opet että vanhemmat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän olen huolissani lahjakkaista ja fiksuista lapsista, jotka eivät saa tasolleen sopivaa opetusta ja sitä kautta muuttuvat häiriköiksi tai syrjäytyvät

Suomessa on pitkä perinne älykkäiden ja lahjakkaiden syrjäyttämisessä. Jos ihan rehellisiä ollaan, suuri osa älykkäistä,  luovista ja lahjakkaista on täysin järjestelmän ulkopuolella. Hierarkioissa ylenevät lähinnä keskiverrot ja tunteettomat robotti-ihmiset, joilla ei ole mitään tavoitteita oman edun lisäksi.

Mihin ryhmään itse kuulut?

En kumpaankaan. Olen varmaankin ollut nuorempana keskimääräistä älykkäämpi, eli koulunkäynti oli aina helppoa. Työelämässä olen kuitenkin himmaillut minimipanostuksella ja teen töitä enimmäkseen rahan takia. Huomio ylennettävien ihmisten luonteenpiirteistä on omista työyhteisöistä.