Lue keskustelun säännöt.
"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2086)
Vierailija kirjoitti:
Exien syntymäpäivät...ihmeellistä ja niin turhaa :)
Muistin juuri eilen omalla kohdallani, lähetin onnittelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvät kansalaiset! Täällä Leo Eläin tieeeetääää!
Ai niin, se sanoi noin.
Näitä H.Holopaisen sivupersoonia.
Kosketelkaa toisianne.
Onnenpyörässä oli joskus tehtävä Pärttylinyön verilöylystä. Kukaan kilpailijoista ei ilmeisesti ollut kuullut siitä aiemmin, en tosin itsekään, ja tehtävän ratkaissut kilpailija luki sen näin: Pärt-ty-li-ny-ön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät kansalaiset! Täällä Leo Eläin tieeeetääää!
Ai niin, se sanoi noin.
Näitä H.Holopaisen sivupersoonia.Kosketelkaa toisianne.
nykyversio lienee "kosketelkaa itseänne" ja ohjelman sponsori "nauristoukka" (nimi muutettu)
Läiskyttelin hotellin lastenaltaassa kellukkeiden kanssa ja katselin, kun sen vieressä kasvoi talon korkuista, kaislan näköistä kasvia.
Myöhemmin olen lomakuvista todennut näin todella olleen ja olin tuolla reissulla 2-vuotias, eli kyseessä yksi varhaisista muistoistani. Voi olla, että jokin muisto on aikaisempi, tai samoilta ajoilta, mutta tuon etelänreissun tarkka ajankohta on tiedossa, joten siksi tiedän kuinka vanha olin. Jotain oman pihan leikkejä ei osaa samalla tavalla ajoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähinnä muistan hävettäviä ja noloja tilanteita. Kusipää aivot, sitten kun pitäisi muistaa jotain hyödyllistä niin aivot on ihan jaa niin mikä?
Kouvolan VKSn hoitajan tuoksu tupakkahuoneessa ovensuussa istuessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus ennen kouluikää osasin jotenkuten kirjoittaa ja raapustelin jotain itsekseni. Kirjoitin "pöyvvälle", ja lappusta vilkaistessaaan äitini hyväntahtoisesti naureskeli, ettei sitä "pöydälle" nyt ihan noin kirjoiteta. Isä puhui aika paksua savon murretta.
Muista edelleen kaikki pikkuautot, legopaketit ja hiekkalelut mitä on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näetkös? Häirintää, kidutusta, Arja Korisevaa.
Kolmannella luokalla opettaja nauroi mun väitteeni siitä että taloa rakentaessa pitää ensin tehdä perustukset.
Hänen mielestään ensin tehdään katto että voidaan sateelta suojassa tehdä perustukset ja kun kyseenalaistin tuon kysymällä että minkä varaan se katto rakennetaan, ope siirtyi ihan vaan suoraan vinoiluun mun älykkyydestä johon sai loppuluokankin yhtymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki nolot tilanteet, mitkä tulevat kaivertamaan alkuyöstä kun olisi jo pitänyt nukkua ja saavat sängynnurkkaan sikiöasentoon huutamaan, miksi?! Kauheella myötähäpeän irvistyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät kansalaiset! Täällä Leo Eläin tieeeetääää!
Ai niin, se sanoi noin.
Näitä H.Holopaisen sivupersoonia.Kosketelkaa toisianne.
Holopaisella selkeä ääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensisimmäinen palkka vuonna 1970 lähettinä oli 400markkaa ja kuukausikortti Helsingissä 34markkaa.
"Tarpeellista on vähän, tahi yksi ainoa." Vuosikymmenien takaa läksy pyhäkoulusta eli muistolause. Eli käsiteltiin päivän "epistolaa" ja pyhäkoulun opettaja tiivisti lauseen siihen liittyen ja kysyttäisiin seuraavana pyhänä.
Kummasti tulee aina joskus päähän, mutta on unohtunut, että mikä vähä tai ainoa on vain tarpeellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akai kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ah, tämä tuli niin äkkiä, mutta jos olisimme kahden kesken, vastaisin kyllä.
Lapsena lempivastaukseni siinä kysymysten ja vastausten korttipelissä, jonka nimen olen unohtanut.
77 hassua kysymystä ja vekkulia vastausta
Tai jotenkin noin noi adjektiivit. Karsein vastaus oli: kyllä, kasiaisia kerätessä.
Oli tosi hauska peli, aikuisenakin sitä pelailtiin illanistujaisissa, siis mulla on se jossain vieläkin, täytyykin etsiä...
Minulla oli myös tuo peli, sain sen joskus kasarilla joululahjaksi. Olin tikahtua aina vastaukseen ”Kyllä, välistä sängyn alla”. :)
Siellä oli se vastaus "Vasta vuonna 1999" (en muista oliko tuossa lopussa "aion yrittää" tai jotain) . Sitä aina mietti, kun pelattiin sitä joskus kasarilla, että vuoteen 1999 on vielä pitkä aika, minkähänlaista silloin on. Ja nyt vuodesta 1999 on vieläkin pitempi aika. Kortit on vieläkin lapsuudenkodissani ja pelaan sitä joskus lasten kanssa.
Olisko ollut tämä: Ylihuomenna aion yrittää
Monien kansakoulukavereiden nimet, ja opettajien. Turhaako? No ei ehkä sittenkään. VUOSI OLI 1967, kun aloitin koulun. Ekaa koulupäivää en muista, mutta vuotta aiemmin olin päivän kuunteluoppilaana, sen muistan kyllä, olinhan 5v...
Muistan kun nuorisotyönohjaaja lupasi piirtää minullekkin sarjakuvahahmon mutta petti lupauksensa.
Sitten muistan Sultan paketin naapureiden yöpöydän laatikossa, kaveri kerto että isi ja äiti käyttää öiain turbaaneja. Vieläki huvittaa ja huvitti kun nuorena tajusin mitä ne turbaanit on oikeasti ja kuinka olin kuvitellut naapurin pariskunnan turbaanit päässä yöunilla. Haha.
Muistan yläasteen ruotsin tunneilta kaksi asiaa "en öde ö" ja "Pernilla". Voiko turhempaa olla? Yhä vatuttaa muistella.
Siellä oli se vastaus "Vasta vuonna 1999" (en muista oliko tuossa lopussa "aion yrittää" tai jotain) . Sitä aina mietti, kun pelattiin sitä joskus kasarilla, että vuoteen 1999 on vielä pitkä aika, minkähänlaista silloin on. Ja nyt vuodesta 1999 on vieläkin pitempi aika. Kortit on vieläkin lapsuudenkodissani ja pelaan sitä joskus lasten kanssa.