"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2086)
Vierailija kirjoitti:
Koulun ruokalan seinillä oli pelottavia mustavalkojulisteita nälkää näkevistä afrikkalaisista lapsista, jotka silmät isoina ja suu auki tuijottivat meitä hyvinvoivia suomalaisia ja minua, joka nieleksin pahaa kouluruokaa enkä arvostanut sitä yhtään.
Minä taas muistan lapsena (joskus 80-luvulla) ihmetelleeni, että miten muka noilla afrikkalaisilla lapsilla voi olla nälkä, kun niillä oli isommat mahat kuin meillä suomalaisilla lapsilla. Siis niissä kuvissa ja uutispätkissä näkyi niitä pikkulapsia joilla oli valtavan turvonneet mahat, ja lapsena yhdistin ison mahan ylensyöntiin (yhdistän sen vieläkin ylensyöntiin, mutta tuossa lasten tapauksessa kyseessä on kvasiorkor).
Kesken esikoulupäivän, tai sitten olin hieman nuorempi, sairastuin ja epäilivät umpisuolentulehdusta. Makasin sohvalla ja odotin äitiä tai isää saapuvaksi ja kaksi luokkalaistani poikaa esitti piristyksekseni jotain Batman-tanssia 😁
Vierailija kirjoitti:
Aikaisin muistoni! Olin vaunuikäinen ja äitini nukutti minua vaunuissa. Hän sanoi, että käy tuossa mummolassa nopsaan sisällä ja että minä voin nukkua tässä vaunuissa ulkona. Mielessäni mietin "miksen pääse mukaan?" (en osannut vielä puhua).
Sori mutta tää ei oo mahollista. Jos ei ole osannut puhua, ei ole myöskään osannut sanallisesti ajatella, eikä siitä olisi jäänyt sanoiksi puettavaa muistijälkeä aivoihin.
Asuessamme äidin uuden aviomiehen luona, jouduimme aina välillä auttamaan esim. auton tankkaamisessa, koska miehellä oli erinäisiä vammoja, jotka estivät häntä hoitamasta näitä juttuja. Olin vielä suht pieni silloin (oisko joku 8/9v), ja todella inhosin sitä hommaa - en muista miksi, mutta en millään olisi halunnut auttaa siinä. Pidinkin itsekseni tarkkaa lukua siitä, kumpi (minä vai sisareni) oli viimeksi tankannut auton, jos olisi tullut tilanne, että kumman vuoro oli mennä auttamaan. Muistan vieläkin, että minä olin viimeksi se, joka auttoi tankkaamisessa.
Ei ole tullut enää tankkaamisia sen jälkeen, koska äitini + hän erosivat suht pian, mutta silti. Minä olin se, joka viimeksi auttoi :)
Käyttäjä404 kirjoitti:
Muistan, että kotikyläni huoltsikalla 2dl kokis maksoi 50centtiä :D
Kotikyläni kyläkaupan ikkunassa oli sellainen itsetehty mainos, johon oli kirjoitettu mustalla leveällä tussilla "Goga-Gola". Hintaa en muista, mutta tuo muisto on jostain 80-luvulta tai 90-luvun alusta.
"Hiirellä on aakkoset. Kaikki hauskat kirjaimet on a-g näin se hiiri laulee...."
Ambomaan Agricola Martti Rautanen, yläasteen uskonnontunnilta...
Muistan ensimmäisen kotimme viisinumeroisen puhelinnumeron ulkoa. Se oli kirjoitettu kuulakärkikynällä puhelimen luurin alla olevaan lappuun.
Muistan kuinka leikimme läheisen päiväkodin pihalla eräänä iltana ja kaverilleni tuli nenäverenvuotoa, nuo verijäljet liukumäessä ovat syöpyneet mieleeni.
Muistan erään lenkin minkä teimme perheeni kanssa, olin 4 tai viisi. Pikkusisko rattaissa, minä pyöräilin, vanhemmat kävelivät ja työnsivät rattaita. Oli myöhäinen iltapäivä.
Käsille kuin käsille paljon sitruunaa
sitruuna on aine joka kädet kaunistaa.
Lemon Juice & Glycerine sitä sisältää,
eikä enää karheutta käsihinne jää.
Tulee vielä mummonakin mieleen, miten kävi joskus vahinko, kun ei leikeiltä ehtinyt huussiin. Yhdestä kerrasta on jopa dokumentti. Äidin serkulla oli kamera ja hän on oli innokas kuvaaja, joka myös kehitti kuvat itse. Kuvassa seison hiekkakasalla ja äiti kyykistelee edessäni ja vetää housuja alas. Muista, miten minua suututti, kun piti tulla kuvaamaan vahinkoni. Olen kuvassa aika myrtsin näköinen! Olin noin 3-4-vuotias.
Toisella kertaa olin jo viisivuotias. Olin saanut kaupunkituliaisena vihreän kovamuovisen vesipyssyn, jolla oli niin kiire ampua, että ei ollut taaskaan aikaa kipaista pihan perälle huussiin. Samalla kertaa sattui toinenkin haveri. Hiekkaiselle pihalle oli taas tuotu kuorma rapakiveä sitomaan kuohuvaa hiekkaa. Rapa ei ollut vielä sekoittunut hiekkaan, vaan oli siinä pinnalla, mukana aika isojakin murikoita. Sen pyssyn kassa piti sitten juoksennella ja ruiskia vettä toisten päälle. Vauhti oli niin kova, että kaaduin ja sääreeni tuli aika iso haava. Lääkäri oli kierroksellaan pitäjällä eikä tuttu diakonissakaan ollut kotona, joten haava sitten sidottiin itse. Oli kesä ja haava märki, joten rättiä oli vaikea vaihtaa. Lopulta haava parani, mutta se näkyy edelleen sääressäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisin muistoni! Olin vaunuikäinen ja äitini nukutti minua vaunuissa. Hän sanoi, että käy tuossa mummolassa nopsaan sisällä ja että minä voin nukkua tässä vaunuissa ulkona. Mielessäni mietin "miksen pääse mukaan?" (en osannut vielä puhua).
Sori mutta tää ei oo mahollista. Jos ei ole osannut puhua, ei ole myöskään osannut sanallisesti ajatella, eikä siitä olisi jäänyt sanoiksi puettavaa muistijälkeä aivoihin.
On mahdollista.
Muistan, kun serkku oli meillä käymässä ja hän ampui vesipyssyllään vanhan aittamme seinään kuvioita ja sitten vielä saman aitan yhteydessä olleen käytöstä poistetun ulkohuusin oven yläpuoleisesta ikkunasta sisälle huusiin. Sanoi vielä, että joku on tuolla sisällä ja huutaa, että ai. :D
Ala-asteen englanninkirjasta: "this is Ann and this is Bill, this is Jack and this is Jill" sen jälkeen luki muistaakseni "and this is their dog Spot" enkä koskaan ymmärtänyt miksi runoa ei jatkettu niin että tuo loppuosa rimmaisi..
Vierailija kirjoitti:
Käsille kuin käsille paljon sitruunaa
sitruuna on aine joka kädet kaunistaa.
Lemon Juice & Glycerine sitä sisältää,
eikä enää karheutta käsihinne jää.
...ja musta-keltaiset pakkaukset noissa käsirasvatuubeissa.
Muistan kun lapsena katsoin jotain ohjelmaa, jonka musiikkivieraana oli Neljä ruusua. Juontaja antoi bändille esityksen jälkeen neljä ruusua, johon Ilkka Alanko totesi, että: "olisi pitänyt antaa bändin nimeksi neljä kossua."
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa siinä 2-3v muistan sieltä ensimmäisinä muistoina sen, että laitoin talvella kieleni "Asiaton oleskelu alueella kielletty"- kylttiin ja se jäi siihen kiinni. :D Repäisin sen hätääntyneenä itse irti ja muistan vieläkin sen verisen maun suussa. Ei kukaan ollut kertonut ettei noin saa tehdä, mutta opin ainakin kantapään kautta.
Meillä oli päiväkodissa leikkikentällä siniseksi maalattu lamppupylväs joka laitettiin päälle avaimella. Yhtenä talvipäivänä se pylväs oli kauniin kuuran peitossa ja nuolaisin sitä - tarhantädeille tuli kiire hakemaan lämmintä vettä että saivat mun kielen irroitettua. Olin muistaakseni 5-v.
Peppilotta Sikuriina Rullakatriina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu.
Vierailija kirjoitti:
Peppilotta Sikuriina Rullakatriina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu.
..eiku Rullakartiina, sori kirjoitusvirhe :D
Ekalla luokalla lähdin kouluun. Talkkari kysyi että mihin tyttö näin aikaisin on menossa. Vastasin että kouluun tietenkin. Ihmettelin sitten tyhjää koulun pihaa. Katsoin koulun kelloa. Se oli 6:55.
Viikkoraha oli markka, sillä sai 2 possua ja limsapullon.
Joku vuosi myöhemmin possut jäi ostamatta, markalla sai Pikkubostonin. Eli 10 kpl tupakkaa.