Miksi miehet pitävät yksinhuoltajuutta niin suurena turn-offina?

Vierailija kirjoitti:

Koska miehenä minulla on luontainen tarve siirtää oma geeniperimäni eteenpäin. Minulle ei ole niin suurta tarvetta kasvattaa/suojella vieraan miehen geeniperimää. Lisäksi lapsi rajoittaa valtavasti elämää, niin otan tämän vastuun mielummin oman lapseni kanssa.

Seli seli. Kummasti se miesten "luontainen tarve siirtää geeniperimäänsä" katoaa, kun nainen puhuu perheen perustamisesta ja niitä lapsia pitäisi vielä hoitaakin. Niin kauan se "luontainen tarve" on, kun ollaan p*llun perässä. 

Kaikki ei tykkä lapsista jollon yksinhuoltajuus voi olla trun off ihan uskupuolesta riippumatta. Lisäksi lapsi ton selkeä muistutus edellisestä parisuhteesta ja lapsen isä todennäköisesti kuitenkin mukana lapsen elämässä jollon tottakai myös väkisinkin mukana myös naisen elämässä. Lisäksi uusi mies saattaa tuntea olonsa ulkopuoliseksi eikä tiedä millaiseen rooliin joutuu sitten sen lapsen elämässä. Itse olen nainen, mutta kyllä mullekin yksinhuotajuus ja lapset ylipäätään on erittäin suuri turn off niin miehissä kuin naisissakin ja niin parisuhteen tasolla kuin ystävyydessäkin.  

Vierailija kirjoitti:

Tää nyt on joku mammapalstan myytti. Omalla kohdalla lapset eivät koskaan ole olleet mikään este. Tosin omat tyttöni ovat jo teinejä ja välit heidän isäänsä ovat hyvät. Seurustelen itse nykyään lapsettoman miehen kanssa ja kaikki on sujunut hyvin.

-----------

Se himoitsee salaa sun tyttäriä. Mutta ei tietenkään kerro sitä sinulle. T. Lapseton mies

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsisi eniten se, että siinä joutuisin väkisinkin välillisesti elättämään jonkun toisen ihmisen jälkeläisiä. Pariskunnalle riittää kaksio, mutta lapsilla pitää olla omat huoneet. Tai mikäs siinä jos yh maksaa kolme neljäsosaa asumiskuluista...

Kun olin kimpassa erään yksinhuoltajan kanssa, niin raha-asiat eivät olleet päällimmäinen syy sille ettei elämä ollut hyvää. Minulle kuitenkin saneltiin miten raha-asiat hoidetaan. Muutimme kalliiseen vuokra-asuntoon ja oli päivänselvästi reilu jako että asumiskulut jaettiin 50-50. Vasta myöhemmin tajusin maksavani kuluja jotka eivät minulle mitenkään kuulu. Olisi ollut lasten isän ja äidin tehtävä maksaa lastensa asumisesta.

Ja kyllä kun näin elätin näitä lapsia, olisi minulla kuulunut olla jonkinnäköistä päätäntävaltaa perheen asioihin. Kuitenkin aina kun jostain asiasta tuli kiistaa, minun sanallani oli pienempi painoarvo.

Vierailija kirjoitti:

Sen jälkeen kun erosin miehestäni ja jäin noin 3v. lapsen yksinhuoltajaksi, on parisuhde elämäni ollut erittäin kuivaa. Olen mielestäni hyvin sievä, en mikään täydellinen kymppi, mutta kuitenkin... Jotenkin ahdistaa tämä yksinhuoltajuus niin paljon kun tuntuu ettei ketään enää kiinnosta :( En voi asiasta oikein valehdellakkaan :((

Johan on taas uhriutumista & ulinaa !

Olisikohan kannattanut miettiä _pikkuisen_ pidemmälle eikä alkaa nakkelemaan niskojaan, diivailemaan ja draama kuningatarta leikkimään. Saatikka sitten olemaan yksi niistä 80% naisista jotka AIHEUTTAVAT sen eron, niin ei tarvisi kysellä tyhmiä. Voin kertoa että juuri tuollaisen MINÄ MINÄ MINÄ !!! -käytöksen takia Yh:t ovat niin vastenmielisiä ettei niihin halua koskea edes pitkällä tikullakaan. Ei lapsia ajatella yhtään, vaan MINÄ MINÄ MINÄ !!! Onko jotenkin yllättävää ettei ketään kiinnosta, mistäköhän tuo voisi johtua ???!!!!!          . . . . . vtun pässi !

Lapsi muistuttaa miestä siitä, että toinen mies on ähkinyt naisen päälle ja siittänyt lapsen josta ei halua ottaa vastuuta. Itse en miehenä halua toisen uroksen pentuja reviirilleni viemään resursseja ja rahojani. Riskinä on myös joutua tekemisiin lasten isän kanssa. En kaipaa turhia konflikteja elämääni.

Kerron sellaisen todellisen kokemuksen joka voi jollekin olla arvokas tieto. Eli vaikka kaikki lapset ovat samanarvoisia niin kyllä suosittelen harkitsemaan pitkään ennenkuin lyöttäytyy yhteen yh-äidin kanssa jolla on kaksi poikalasta. Siis kaikkihan voi mennä hyvin silloinkin.. mutta valitettavasti usein on niin että jos yh-äiti ei vain osaa tai halua muuttaa kahden huonosti käyttäytyvän pojan käytöstä, ei ole mitään mieltä olla katselemassa moista kiukuttelua.

Tuskin olen ainut joka on tällaisen suhteen huonoksi kokenut. Niin paljon parempaa olisi elämä ollut jos kotona olisi asunut sääntöjä kunnioittavia tyttölapsia.

Ja kyllä näinkin rankasti voi jossain määrin yleistää koska kyllä yh-perheessä kasvaminen kasvattaa syrjäytymisriskiä eritoten poikien elämässä.

Siinä sanassa on vähän negatiivinen glangi, vähän kuin käytetty patja sis. Tyynyn.

Olenko minä ainoa yh joka ei ole treffaillut vaikka erosta on yli 10 vuotta? Ajattelin odottaa kunnes jälkikasvu muuttaa pesästä (vielä pari vuotta) ja sitten aloittaa vilkkaan seuraelämän mutta kesällä yhtäkkiä törmäsinkin ihmiseen jonka kanssa nyt jollain tasolla tapaillaan ja ollaan yhteyksissä mutta kotiin en häntäkään tuo.

Samanikäisillä miehillä on myös lapsia. Etsivätkö he naisia jotka eivät pidä lapsista?

Ei, kyse on pienestä ryhmästä idiootteja, joita ei pidä tapailla.

Vierailija kirjoitti:

Kerron sellaisen todellisen kokemuksen joka voi jollekin olla arvokas tieto. Eli vaikka kaikki lapset ovat samanarvoisia niin kyllä suosittelen harkitsemaan pitkään ennenkuin lyöttäytyy yhteen yh-äidin kanssa jolla on kaksi poikalasta. Siis kaikkihan voi mennä hyvin silloinkin.. mutta valitettavasti usein on niin että jos yh-äiti ei vain osaa tai halua muuttaa kahden huonosti käyttäytyvän pojan käytöstä, ei ole mitään mieltä olla katselemassa moista kiukuttelua.

Tuskin olen ainut joka on tällaisen suhteen huonoksi kokenut. Niin paljon parempaa olisi elämä ollut jos kotona olisi asunut sääntöjä kunnioittavia tyttölapsia.

Ja kyllä näinkin rankasti voi jossain määrin yleistää koska kyllä yh-perheessä kasvaminen kasvattaa syrjäytymisriskiä eritoten poikien elämässä.

Ei tuon asian ääneen sanominen ole mikään rikos. Fakta on kuitenkin se että yhdysvalloissa on miljoonia ghetoissa asuvia afroamerikkalaisia miehiä, joista yli 70 % tulee yh-perheistä. Ikävää mutta totta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi muistuttaa miestä siitä, että toinen mies on ähkinyt naisen päälle ja siittänyt lapsen josta ei halua ottaa vastuuta. Itse en miehenä halua toisen uroksen pentuja reviirilleni viemään resursseja ja rahojani. Riskinä on myös joutua tekemisiin lasten isän kanssa. En kaipaa turhia konflikteja elämääni.

Tuskin kukaan sun kanssa viihtyy.

Riippuu vähän lapsille omistautuneisuuden asteesta voiko yh:n kanssa ylipäätään harkita suhdetta. Jos kaikki yh:n ja puolison välillä päätetään orjallisesti lapset edelle laittaen niin hulluksihan siinä äkkiä tulee. Toisin sanoen herää kysymys pystyykö yh tasaveroiseen suhteeseen uuden kumppanin kanssa? Ei kukaan halua liiaksi joutua kilpailemaan kumppaninsa lasten kanssa kumppanin ajasta. Pienempi päänsärky kun valitsee suoraan lapsettoman kumppanin. Lisäksi lapsellisten kanssa tulee lukuisia muitakin tekijöitä joihin ei voi suoraan vaikuttaa  ja joita ei ole lapsettomilla kumppaneilla.

Varmasti löydät jonkun reppanan joka suostuu elämään jonkun toisen lapsen ehdoilla ikuisena kakkosena. Toinen vaihtoehto on joku pelimies joka käy kyllä paneskelemassa kanssasi, mutta ei ryhdy sen kummallisempaan suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on este kahden aikuisen välisella suhteelle.

Lol 🤣

Puhu kuule ihan vain omasta puolestasi.

Ria, haluan edelleen maata kanssasi.

Niin no. Valtaosa miehistä treffipalstoilla sopivasti "unohtaa" mainita, että hänellä on lapsi, tai lapsia. Asia tulee usein esille vasta muutamien treffien jälkeen, eli miehillä ei ainakaan ole mitään ongelmaa valehdella tästä asiasta. Tällaisia kokemuksia itselläni on ainakin ollut. Ja juttu loppuu omalta osaltani aina siihen, kun käy ilmi että lapsi, tai lapsia on tuolla jossain, koska en halua 1)Vastuutonta miestä ja valehtelijaa 2)Kenekään lapsen äitipuoleksi.

Kaikista hauskinta oli viimeisin kokemukseni, kun mies aktiivisesti haaveili perheen perustamisesta ja perhe-elämästä kanssani, vaikka oli hylännyt 1v lapsensa toiselle paikkakunnalle 600km päähän. Lasta näkee muutaman kerran vuodessa.

Harvoinpa naisellekaan yksinhuoltajamies on se ykkösvaihtoehto. Varsinkaan jos mukaan olisi tulossa miehen tytär.

En kyllä tiedä mistä puhut. Kyllä niitä lapsettomiakin miehiä riittää mistä valita. Voi toki riippua itsestäkin se juttu. Jos itse olet sitä mieltä että sun lapset on riippakivi ja sinä käytetty ja arvoton nainen ja exäkin ihan pissapää, niin eihän se kuvio ketään viehätä.

On totta että lapset vie aikaa, toisaalta kun lapsilla on osallistuva isä joka hoitaa heitä 50% ajasta, niin minulla on silloin aikaa yllin kyllin omalle kumppanille. Nyxä voi paneutua rauhassa esim. töihin, harrastuksiin tai kaverisuhteisiin silloin kun minä olen lasten kanssa, jos tuntuu siltä. Etu joka monesta perinteisestä suhteesta tuntuu puuttuvan; lapseton nainen voi olla miehen ajankäytön ja huomion suhteen melkoisen vaativa.

Lapset tuo kuitenkin mukanaan melkoista elämänkokemusta naiselle ja kypsyyttä, ota se hyödyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on este kahden aikuisen välisella suhteelle.

Lol 🤣

Puhu kuule ihan vain omasta puolestasi.

Mukavahan se on siinä seurustella kun 10+ vuotias esiliina on jatkuvasti mukana kun ei ole napanuoraa saatu poikki.