Lue keskustelun säännöt.
Talonmiehen tytär väitteli tohtoriksi- viikon mielensäpahoittaja?
03.11.2016 |
Olenko ainoa jonka mieledtä tästä koko uutisoinnista pastoi jotenkin akateeminen ylemmyydentuntoisuus ja sanon tämän itsekin akateemisena. Eihän Marin vanhemmat edes mitenkään estelleet opiskeluja, hirveä valitus taas täysin turhasta. Kieltämättä eniten näitä luokkaeroja pyrkivät pitämään akateemiset itse. Marikin jopa alentuu joskus niin rahvaan tasolle, että lukee sisustuslehtiä. Huooh.
Http://www.hs.fi/m/elama/a1478062146917
Kommentit (288)
Sosiaaliluokan periytymistä on tutkittu ja kaikkein vaikuttavin tekijä on vanhempien ja lähipiirin asenne koulutusta/sosiaalista liikkuvuutta kohtaan. Toisissa "duunariperheissä" akateemisia ei arvosteta ja akateemiseksi miellettyyn elämäntapaan liitetyt asiat kuten tieteen ja taiteen arvostaminen ovat jotenkin turhia tai epäkiinnostavia hömpötyksiä. Toisissa perheissä taas kulttuurillista pääomaa arvostetaan vanhempien koulutustasosta riippumatta.
Tämä sama tekijä selittää monien muiden kansakuntien menestystä, esimerkiksi aasiassa koulutuksen arvostaminen ei riipu yhteiskuntaluokasta. Näin aasialaisten "duuniariperheiden" lapsilla on jo vanhemmilta peritty malli että koulutus on hyvästä ja he hakeutuvatkin mahdollisuuksien mukaan koulutukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa vanhempien koulutustaso periytyy kv vertailuissa vähemmän kuin muualla. Etelä- ja Keski-Euroopassa periytyy voimakkaammin. Suomalaiset ovat joka sukupolvi selvästi koulutetumpia kuin edellinen sukupolvi.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miksi monelle ihmiselle työläistausta =ei koulutusta, ei lue kirjoja, ei harrasta kulttuuria.
Noin ei suinkaan ole, moni vanhempikin ihminen on aikanaan käynyt erilaisilla kursseilla, osallistunut teatteritoimintaan, lukenut paljon kirjoja jne. Vastaavasti voi olla, että monessa akateemisessa perheessä itsensä sivistäminen on jäänyt hyvin kapeaksi (esim. matemaattista osaamista on paljon, mutta ei se kulje käsi kädessä ns. muun sivistyksen kanssa).
Minä tunne paljon ns. taitelijaporukkaa, ja useimpien suvuissa on hyvinkin sivistyneitä, mutta ei akateemisia, ihmisiä. Kaikkien tuntema esimerkki voisi olla Väinö Linna, hän oli köyhäistä työläisperheestä, ei käynyt juuri kouluja, mutta itsenäisesti luki ja opiskeli paljon, ja lopulta päätyi yhdeksi Suomen tärkeimmistä kirjailijoista.
Yleisellä tasolla myös akateemisen käsite on "laskenut" (ainakin joillakin aloilla), jos vaikka ajatellaan opettajaa joka ennen oli ns. arvostettu ammatti, niin ei se enää sitä ole samalla tavalla mitä oli vielä vaikkapa 50-luvulla. Ennen opettaja oli ns. "kylän kermaa", nykyään lähinnä "duunariammatti" (kärjistäen!), ja palkallisesti jäänyt myös monen duunariammatin jalkoihin (putkimiehet ym.)
Kirkonkylän eliittiä olivat pappi, lääkäri, nimismies ja metsänhoitaja. Pankinjohtajat, kunnanjohtajat ja muut olivat alkujaan luottamushenkilöitä, tavallaan eliittiä hekin samalla tavalla kuin nykyisetkin poliitikot. Kyläkoulujen opettajat eivät siihen aikaan olleet akateemisia, vaan kansakoulupohjalta seminaarin käyneitä. Oli vielä erikseen naispuoliset alakoulunopettajat ja miespuoliset yläkoulunopettajat. Vasta oppikoulujen ja lukioitten opettajat olivat akateemisia, peruskoulujen opettajat sitten myöhemmin.
Monet duunarit siirtyvät eliittiin, kun perustavat oman yrityksen. Sitten ovatkin "eliittiä" toimitusjohtajan tittelillä, taustasta ja sivistyksestä riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, taas joku av-mamma kieltää sen, että ihmisillä olisi elämässä eri lähtökohdat.
Opiskelin DI:ksi. Opiskelukavereiden vanhemmista löytyi siivoojasta toimitusjohtajaan ja siellä me opiskeltiin ja biletettiin sulassa sovussa.
Omat vanhempani olivat klassisesti insinööri ja sairaanhoitaja, mieheni on pienviljelijäperheestä ja kovin vaikea oli asennoitua artekkelista huokuvaan ulkopuolisuuden tunteeseen.Kyse ei ole siitä, etteikö akateemissa oppilaitoksissa opiskelisi silloin tällöin muutamia köyhien perheiden lapsia. Voihan pillustakin löytyä joskus yksittäinen puolukka. Kyse on vain siitä, että niitä puolukoita on siellä huomattavasti vähemmän kuin jotain muita juttuja.
Silloin tällöin 😂 Suomessa on maailman parhaimmat mahdollisuudet opiskella, jos vain into ja perselihakset kestävät. Kaikilla ei kestä ja se on kai sitten yhteiskunnan syy eiku...
Voit vapaasti liittää tähän alle 40-vuotiaan köyhistä lähtökohdista ponnistaneen henkilön nimen, joka nykyään tunnetaan maanlaajuisesti akateemisista ansioistaan, jos sellaisen tiedät. Myös alle 50-vuotias (muu kuin Mari) käy.
Airin Bahmani ja Maryan Abdulkarim.
Ovat kuitenkin jotain heimopäälliköiden sukua, kuten Nasima.
Miten Janne Saarikivi mahdollinen tausta liittyy mitenkään köyhien mahdollisuuteen opiskella? Mitä sitten Tarja Halonen tai moni muu? Todistavatko he päinvastaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minun mielestäni viikon mielensäpahoittaja on tämän ketjun aloittaja.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliluokan periytymistä on tutkittu ja kaikkein vaikuttavin tekijä on vanhempien ja lähipiirin asenne koulutusta/sosiaalista liikkuvuutta kohtaan. Toisissa "duunariperheissä" akateemisia ei arvosteta ja akateemiseksi miellettyyn elämäntapaan liitetyt asiat kuten tieteen ja taiteen arvostaminen ovat jotenkin turhia tai epäkiinnostavia hömpötyksiä. Toisissa perheissä taas kulttuurillista pääomaa arvostetaan vanhempien koulutustasosta riippumatta.
Tämä sama tekijä selittää monien muiden kansakuntien menestystä, esimerkiksi aasiassa koulutuksen arvostaminen ei riipu yhteiskuntaluokasta. Näin aasialaisten "duuniariperheiden" lapsilla on jo vanhemmilta peritty malli että koulutus on hyvästä ja he hakeutuvatkin mahdollisuuksien mukaan koulutukseen.
Niin eli kyse on yksilöiden asenteista. Siinä missä on juntteja akateemisia on sivistyneitä duunareita. Yksilö päättää mitä mieltä on vaikka kouluttautumisesta. Jos taas käyttäytyy omien halujensa vastaisesti koska on niin tyhmä että ajattelee "en minä nyt uskalla kannustaa lastani opiskelemaan/lukea kirjaa/keskustella politiikasta/käyttäytyä hyvin juhlissa, koska mitä duunarityökaveritkin siitä ajattelisi kun duunarina minun nyt vain tulee käyttäytyä näin", niin se on sen yksilön tyhmyyttä.
Ovatko sosiaaliluokkien määräävään asemaan yksilön elämässä niitä samoja joiden mielestä myös sukupuoli määrää ihmisen käyttäytymistä niin että 100% miehistä käyttäytyy aina noin ja 100% naisista aina noin? Kun eivät taida olla, vaan sukupuolten välillä ymmärretään yksilöiden väliset erot, vaikka jotain yleisiä keskimääräisiä taipumuksia voikin olla, mutta suurimmaksi osaksi ne on stereotyyppisiä oletuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, taas joku av-mamma kieltää sen, että ihmisillä olisi elämässä eri lähtökohdat.
Opiskelin DI:ksi. Opiskelukavereiden vanhemmista löytyi siivoojasta toimitusjohtajaan ja siellä me opiskeltiin ja biletettiin sulassa sovussa.
Omat vanhempani olivat klassisesti insinööri ja sairaanhoitaja, mieheni on pienviljelijäperheestä ja kovin vaikea oli asennoitua artekkelista huokuvaan ulkopuolisuuden tunteeseen.Kyse ei ole siitä, etteikö akateemissa oppilaitoksissa opiskelisi silloin tällöin muutamia köyhien perheiden lapsia. Voihan pillustakin löytyä joskus yksittäinen puolukka. Kyse on vain siitä, että niitä puolukoita on siellä huomattavasti vähemmän kuin jotain muita juttuja.
Silloin tällöin 😂 Suomessa on maailman parhaimmat mahdollisuudet opiskella, jos vain into ja perselihakset kestävät. Kaikilla ei kestä ja se on kai sitten yhteiskunnan syy eiku...
Voit vapaasti liittää tähän alle 40-vuotiaan köyhistä lähtökohdista ponnistaneen henkilön nimen, joka nykyään tunnetaan maanlaajuisesti akateemisista ansioistaan, jos sellaisen tiedät. Myös alle 50-vuotias (muu kuin Mari) käy.
Airin Bahmani ja Maryan Abdulkarim.
Tuota, mitä akateemisia ansioita Maryanilla on? Ei hänestä ainakaan lääkäriä ole tainnut tulla.
Vierailija kirjoitti:
Miten Janne Saarikivi mahdollinen tausta liittyy mitenkään köyhien mahdollisuuteen opiskella? Mitä sitten Tarja Halonen tai moni muu? Todistavatko he päinvastaista?
Tässä haettiin tunnettua esimerkkiä akateemisesta menestyjästä, jolla on köyhät vanhemmat. Sellaista ei ole kuulunut. Halonen on eri aikakaudelta, tässä oli ikärajana 40v. tai enintään 50v (Saarikivi on 43).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli Janne Saarikivi ei kuulu listalle. Nimetkää yksikin suomalainen, joka kuuluu akateemisten menestyjien listalle (ja on alle 40-vuotias). Taustasta riippumatta.
Sellainen vinkki, että akateemisessa maailmassa menestymistä ei yleensä mitata julkisuuden määrällä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa vanhempien koulutustaso periytyy kv vertailuissa vähemmän kuin muualla. Etelä- ja Keski-Euroopassa periytyy voimakkaammin. Suomalaiset ovat joka sukupolvi selvästi koulutetumpia kuin edellinen sukupolvi.
Niin oli ennen, mutta akateeminen työttömyys on lisääntynyt ja toisaalta ammattikoulu-suunta ei katkaise reittiä korkeakouluun ja yliopistoon. Eikä muutenkaan akateemisesti kouluttautuneitten lapset valitse akateemista ja vanhempiaan koulutetummaksi johtavaa opintopolkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, tästähän mm. Bourdieu kirjoittaa, tosin Ranskassa tämä lienee vieläkin korostuneempaa.
En yhtään halua väheksyä Marin kokemaa, ja tunnen itsekin sellaisia, joiden on vaikea viihtyä yliopistolla samasta syystä.
Toisaalta, voidaanko olettaa, että Marin läheisten olisi pitänyt ennakoida Marin tuleva akateeminen ura ja muuntaa elämäänsä sen mukaiseksi. Vanhemmilla on kuitenkin omista lähtökohdistaan muovautunut elämä, ja Mari on itse vapaaehtoisesti lähtenyt toteuttamaan omia ambitioitaan.
Oma, alkoholisoitunut ja katkera äitini ei voinut sietää sitä, että kouluttauduin pitkälle. Itse olen tyytyväinen, että olen valinnut sen tien.
En minä näe, että tässä haetaan millään muotoa sitä, että ei akateemisten tulisi jotenkin muuttua. Sen sijaan akateemisten perheiden akateemisten lasten on hyvä ymmärtää ettei kaikilla ole samaa kokemusmaailmaa. Kouluttautuminen vaatii enemmän kun ei ole kouluttautunutta taustaa tukemassa. Kaikkien vanhemmat eivät tunne karonkkaetikettiä saati pysty neuvomaan opintosuunnitelmissa. Jälkimmäistä olisin itse kaivannut nuorena vaikka tuettiinkin.
Se on kyllä tietenkin todellinen ongelma jollei tunne karonkkaetikettiä.
Niinpä :D
Mä en tuntenut etikettiä silloin kun yliopistossa ollessani sain päähäni käydä kuuntelemassa yhtä karonkkaa. Oli vähän nolo olo siinä vaiheessa, kun tajusin, että kaikki muut olivat viimeisen päälle juhlatamineissa ja minä opiskelijan köyhäilyvermeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Janne Saarikivi mahdollinen tausta liittyy mitenkään köyhien mahdollisuuteen opiskella? Mitä sitten Tarja Halonen tai moni muu? Todistavatko he päinvastaista?
Tässä haettiin tunnettua esimerkkiä akateemisesta menestyjästä, jolla on köyhät vanhemmat. Sellaista ei ole kuulunut. Halonen on eri aikakaudelta, tässä oli ikärajana 40v. tai enintään 50v (Saarikivi on 43).
Muutaman lääkärin, juristin ja montakin opettajaa voisin luetella nimeltä, mutta he eivät ole millään tavalla kuuluisuuksia. Tai itse asiassa tarkemmin ajatellen, heidän vanhempansa olivat kai jokseenkin normaalia "keskiluokkaa" eivätkä suorastaan köyhiä joskus 1980-luvulla, jolloin absoluuttista köyhyyttä Suomessa oli todella vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kelpaako akateemisesti menestyneiden listaan Helsingin yliopiston uudet professorit? Luin listan ja alle 50-vuotiaiden sukunimistä yksikään ei soittanut mitään kelloa. Eivät ainakaan ole sukunimen perusteella tunnettuja.
Vierailija kirjoitti:
Minusta artikkeli oli hyvä ja tarpeellinen. Käyhkö on väitellyt Joensuun yliopistossa (nyk. Itä-Suomen yliop.) jossa vielä 90-luvulla oli suhteellisen paljon duunareiden lapsia. He vain harvemmin jatkoivat tohtoriksi asti. Luultavasti sen kodin kulttuuriperinnön puuttumisen ymmärtää parhaiten vasta kun itsekin on keski-ikäinen: koti voi olla lämmin ja välittävä mutta siellä ei ehkä keskustella, lueta, viedä tutustumaan vieraisiin kulttuureihin, ei käydä konserteissa ja teatterissa jne. Ei ole tätejä ja setiä joiden kautta saadaan mahdollisesti se ensimmäinen tärkeä työ- tai harjoittelupaikka. Kaikki voi silti mennä hyvin, onhan Käyhkökin päässyt suoraan yliopistolle töihin jo maisteriksi valmistuttuaan.
Helsingin yliopistossa duunareiden lapset alkavat olla katoava luonnonvara.
Minä olin duunarien lapsena helsingin yliopistossa enkä sitä ennen osannut edes kuvitella sitä ulkopuolisuuden tunnetta. Muita neuvottiin työuralla, töitä saatiin suhteilla, ostettiin asunnot tai maksettiin vuokrat, isoja rahalahjoituksia, vaatteita, kotona jutut siistejä, omilla vanhemmilla alapään vitsejä, apua työnhaussa, vaihto-oppilasvuodet ulkomailla, matkustelu, perhejuhlat jne. En kuulunut ollenkaan joukkoon ja hyväosaisten lapset vain ihmettelivät miksen tule jatkoille, voi ajaa taksilla, matkusta, asu keskustassa jne. Eivät ymmärtäneet ollenkaan omia itsestäänselvyyksiään.
Vierailija kirjoitti:
Eli Janne Saarikivi ei kuulu listalle. Nimetkää yksikin suomalainen, joka kuuluu akateemisten menestyjien listalle (ja on alle 40-vuotias). Taustasta riippumatta.
Sellainen vinkki, että akateemisessa maailmassa menestymistä ei yleensä mitata julkisuuden määrällä.
Ei niin, mutta kyllä kaikkein kovimmat gurut (kuten Saarikivi) on haastateltu hesarissa ja Suomen kuvalehdessä moneen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, taas joku av-mamma kieltää sen, että ihmisillä olisi elämässä eri lähtökohdat.
Opiskelin DI:ksi. Opiskelukavereiden vanhemmista löytyi siivoojasta toimitusjohtajaan ja siellä me opiskeltiin ja biletettiin sulassa sovussa.
Omat vanhempani olivat klassisesti insinööri ja sairaanhoitaja, mieheni on pienviljelijäperheestä ja kovin vaikea oli asennoitua artekkelista huokuvaan ulkopuolisuuden tunteeseen.Kyse ei ole siitä, etteikö akateemissa oppilaitoksissa opiskelisi silloin tällöin muutamia köyhien perheiden lapsia. Voihan pillustakin löytyä joskus yksittäinen puolukka. Kyse on vain siitä, että niitä puolukoita on siellä huomattavasti vähemmän kuin jotain muita juttuja.
Silloin tällöin 😂 Suomessa on maailman parhaimmat mahdollisuudet opiskella, jos vain into ja perselihakset kestävät. Kaikilla ei kestä ja se on kai sitten yhteiskunnan syy eiku...
Voit vapaasti liittää tähän alle 40-vuotiaan köyhistä lähtökohdista ponnistaneen henkilön nimen, joka nykyään tunnetaan maanlaajuisesti akateemisista ansioistaan, jos sellaisen tiedät. Myös alle 50-vuotias (muu kuin Mari) käy.
Airin Bahmani ja Maryan Abdulkarim.
Tuota, mitä akateemisia ansioita Maryanilla on? Ei hänestä ainakaan lääkäriä ole tainnut tulla.
Hän on reilusti alle 40v, joten eiköhän tuo tohtoriksi väittele jahka kerkiää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saarikoski on yleinen sukunimi, tuntemani Saarikosket ovat ihan tavallisten ammattien edustajia (eivät korkeakoulutettuja). Lehtihaastatteluissa ei todellakaan aina valoteta ihmisten taustoja tai erityisesti mainita, jos tausta on vaatimaton.
Suurin osa suomalaisista on muutama sukupolvi sitten ollut kouluttamattomia. Korkeakoulutuksen raju laajentuminen alkoi 60-luvulla, jolloin ensimmäistä kertaa kouluttamattomien lapset pääsivät suurella joukolla yliopistoon.
Julkisuudessa tunnetut Saarikosket ovat enimmäkseen kaikki saman suvun jäseniä. Uusimpana tulokkaana Saskan tytär Sonja, jonka kotitaustaa ei tarvinnut kyllä kauheasti arpoa kun kuulin nimen ekan kerran. Kaikissa haastiksissa ei kerrota taustoja, mutta jos henkilö on tunnettu, hänestä on kymmeniä haastatteluja, ja yleensä jossain niistä kerrotaan, tai jos ei kerrota, asia on yleensä tullut ilmi muuta kautta. 60-luvulla köyhiä olikin yliopistossa enemmän, nykyään se on harvinaisempaa. Oikeiston mielestä köyhien rotugeenit ovat heikentyneet 30–40 vuodessa?
Ei ole muuten Sonja Saskan tytär, vaikka niin minäkin pitkään luulin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme ennakkoluuloja akateemisista perheistä tässä ja muissa vastaavissa artikkeleissa. Että ruokapöydässä tyypillisesti keskusteltaisiin kirjallisuudesta ym. Ei meillä ainakaan eikö muissakaan tutuissa perheissä, vaan arkisista kuulumisista ja ajankohtaisista asioista. Vitsejä veistellään aina kun mahdollista.
No ei meilläkään ruokapöytäkeskustelut sen kummempia olleet, mutta kyllä illalla saatettiin puhua(/väitellä) politiikasta ja kirjallisuudesta. Isäni ja äitini ovat minut tutustuttanut kirjojen pariin jne. Meillä myös koulumenestys oli tärkeämpi asia kuin vaikkapa kesätyöpaikan saanti, ja saattoipa jälkimmäisessä isäkin auttaa. Kyllä niitä eroja on, ja ihan tutkimusten mukaan Suomessa vanhempien koulutustaso periytyy lapsille hyvin usein.
Ei pointti ollutkaan se, ettei em. aiheista olisi ikinä puhuttu vaan se että artikkelissa esitetyt kuluneet stereotypiat syventävät ryhmien välisiä kuiluja.
No ei meilläkään ruokapöytäkeskustelut sen kummempia olleet, mutta kyllä illalla saatettiin puhua(/väitellä) politiikasta ja kirjallisuudesta. Isäni ja äitini ovat minut tutustuttanut kirjojen pariin jne. Meillä myös koulumenestys oli tärkeämpi asia kuin vaikkapa kesätyöpaikan saanti, ja saattoipa jälkimmäisessä isäkin auttaa. Kyllä niitä eroja on, ja ihan tutkimusten mukaan Suomessa vanhempien koulutustaso periytyy lapsille hyvin usein.