Omituisimmat asiat ja tavat, joilla ihmiset yrittävät kiillottaa sädekehäänsä

Olikohan lauantaina vai sunnuntaina kun facebookissa törmäsin jonkun naisen yksityiskohtaiseen kertomukseen siitä olivat kuinka oli autoillessaan poimineet matkaan pojan joka itki että isä tappaa heidät. Siitä sitten perheväkivaltatilanteeseen, pariskunnasta mies juoksi vielä taloon sisälle ennen poliisien tuloa. Onneksi ei sattunut mitään ja ihanaa että ihmiset auttavat, mutta tuollaisen kokee se väkivallan käyttäjä kyllä potentiaalisesti todella uhkaavaksi eikä ole mitään takeita miten reagoi siihen. Onneksi ei käynyt kyseisen miehen päälle esimerkiksi eikä ollut asetta kertomuksen mukaan tilanteessa mukana. Sitten rouva vielä julisti että on hänen kansalaisvelvollisuutensa kertoa tästä. Piti vaan päästä kiillottamaan sädekehäänsä siitä huolimatta että samalla vaarantaa uhrien yksityisyyden, ja omalla paikkakunnallaan varmasti käynnistänyt hirvittävän huhumyllyn. Jos siis tarina oli edes totta, ihmiset tarinoi välillä kummallisia internetissä ihan omalla nimelläänkin.

Vierailija kirjoitti:

Olikohan lauantaina vai sunnuntaina kun facebookissa törmäsin jonkun naisen yksityiskohtaiseen kertomukseen siitä olivat kuinka oli autoillessaan poimineet matkaan pojan joka itki että isä tappaa heidät. Siitä sitten perheväkivaltatilanteeseen, pariskunnasta mies juoksi vielä taloon sisälle ennen poliisien tuloa. Onneksi ei sattunut mitään ja ihanaa että ihmiset auttavat, mutta tuollaisen kokee se väkivallan käyttäjä kyllä potentiaalisesti todella uhkaavaksi eikä ole mitään takeita miten reagoi siihen. Onneksi ei käynyt kyseisen miehen päälle esimerkiksi eikä ollut asetta kertomuksen mukaan tilanteessa mukana. Sitten rouva vielä julisti että on hänen kansalaisvelvollisuutensa kertoa tästä. Piti vaan päästä kiillottamaan sädekehäänsä siitä huolimatta että samalla vaarantaa uhrien yksityisyyden, ja omalla paikkakunnallaan varmasti käynnistänyt hirvittävän huhumyllyn. Jos siis tarina oli edes totta, ihmiset tarinoi välillä kummallisia internetissä ihan omalla nimelläänkin.

Noi tarinan sankarit oli Aki ja Rita Tempation Islandista.

Kehuskelu sillä, että saa vatsavaivoja jostain ruuasta ja nimenomaan sellaisessa tilanteessa, jossa tarjolla on sopivaa ruokaa. Esim. ruuassa on kyltti "laktoositon" ja silti täytyy kailottaa kaikille sitä ottaessaan "Voi jos minä söisin ruokaa jossa on laktoosia niin istuisin pöntöllä koko päivän ja pierisin viikon!"

Kiitos tiedosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset, jotka julistavat tulleensa aina paremmin juttuun miesten kanssa ja koulussa olleet aina poikien kavereita. Eivät yhtään sopeudu naisporukkaan eivätkä tykkää tyttöjen jutuista. Pojat ovat aina niin suoria ja reiluja ym.

Samoilla naisilla usein on irtokynnet, -hiukset ja -ripset. Esimerkinä mainittakoon eräs sinitukkainen pop-laulaja. 

Tämä on kyllä sellainen, joka aina jaksaa huvittaa minua. Sillä, joka väittää, että miehet on niin suoria ja reiluja jne ei tasan varmasti ole mitään vertailukohtaa tai sitten on itse se riidankylväjä.

Tyttöporukassa on joskus käynyt niin, että joku on kertonut tuolla tavoin ja sitten kun on käynyt ilmi, että minä olen myös hyvin miesvaltaisella alalla, juttu loppuu kuin seinään ja kertojaa nolottaa. 

No itse olen kyllä sitä mieltä että miehet ovat suoria ja reiluja, ei kyräilyä eikä mitään esittämistä. Olen naisvaltaisella alalla, mutta silti opiskelukavereista parhaat ovat 2 miespuolista kaveriani ja parhaiten on synkannut työpaikalla jossa työkaverit on miehiä. Olen parisuhteessa enkä koskaan ole tuntenut mitään vetoa näihin kavereihin eikä kukaan heistä ole minua yrittänyt. Onko se nyt jotenkin aivan mahdotonta ajatella että toiset vain pitävät erilaisista asioista? Minä en jaksa puhua ulkonäöstä, en kiinnostua toisten lapsista, eikä varsinaisesti kenenkään parisuhdesotkut kiinnosta joten viimeisen 15 vuoden aikana en ole juurikaan onnistunut saamaan naisista ystäviä kun taas miespuolisia kavereita on paljon. Olen toki myös introvertti eli en jaksa nähdä ihmisiä jatkuvasti, miehiä nämä kuukausien tauotkaan eivät haittaa vaan juttu jatkuu samanlaisena kuin ennenkin, naisten kanssa kaveri kuihtuu kun et 2kk soita.

Ei kannata leimata ihan jokaista muutaman bimbon tähden.

Suosittelen, että luet tekstisi ajatuksella läpi ja erityisen huolellisesti viimeisen lauseen. Etkö näe mitään ristiriitaa? #päivänparhaatnaurut

Ehkä minä leimasin kaikki "yksi jätkistä -naiset", mutta sinä kyllä nyt leimasit koko naissukupuolen.

Se, että tuodaan esille kuinka "minullahan ei ole mitään ripsen- tai hiustenpidennyksiä eikä tekokynsiä, eikä tule". Ja tällä henkilöllä itsellään on on pitkät ripset sekä vahvat hiukset ja kynnet. Ikään kuin se tekisi ihmisestä vähemmän pinnallisen, että hänellä on luonnostaan hyvät ripset eikä sen takia näe tarvetta tekoripsiin. 

Pahin esimerkki tästä on eräs tuntemani tapaus, koska samalle ihmiselle on kuitenkin tehty muita kauneusoperaatioita! Mahdoton myötähäpeä aina kun kuulen / näen hänen puhuvan siitä kuinka hän ei halua mitään jatkokarvoja tai akryylikynsiä. No ei kai niitä tarvitse, kun on hyvät omasta takaa. Kaikilla ei todellakaan ole, joten lienee ihan ok haluta ne keinotekoisina, jos haluaa ulkonäkönsä olevan tietynlainen. Mutta käsittämätöntä leijumista henkilöltä, joka itsekin käy yhtenään laserkasvohoidoissa parantelemassa akneihoaan ja kaiken lisäksi hänellä on silikonirinnat. Huuuuoooooh.

Sama kuin minä, jolla on hyväkuntoinen, finnitön ja vielä melko rypytönkin iho luonnostaan, alkaisin kehuskella että "minähän en KOSKAAN käy missään kalliissa laserkasvohoidoissa". Niin. En tietenkään käy, kun minulla on hyvä iho! Mutta tekokynnet voisin ottaakin, omani kun haurastuvat helposti vaikka mitä biotiineja ja sinkkitabletteja vedän. 

Ihan älytöntä kaksinaismoralismia kehuskella luonnollisuudella tiettyjen ominaisuuksien kohdalla, vaikka toisissa asioissa turvautuu keinotekoiseen kauneuteen itsekin. Muutenkin typerää nostaa itseään jalustalle siksi, ettei ole yhtä ulkonäkökeskeinen kuin joku toinen. Mutta kun selkeästi on ulkonäkökeskeinen itsekin, niin sittenkin vielä kehtaa nostaa itseään jalustalle tuossa yhteydessä. Tekee kehuskelusta vain vielä typerämpää. 

Nämä on varmaan jo kaikki tulleet, mutta joka tapauksessa

- aikaisin heräävä on automaattisesti parempi ja tehokkaampi ihminen kuin pidempään nukkuva laiskimus

- televisiottomuudella päteminen (puh, miten alaluokkaista touhua sellainen)

- moni aikaisin heräävä myös pätee suorastaan marttyyrimaisesti, että "mulla ei todellakaan olisi aikaa nukkua kymmeneen, huh huh. Niin paljon tekemistä. Helppohan sun on kun ei sulla oo mitään." Ja syy kiireisyyteen on täysin itse aiheutettu, eli on esim. elämäntapa-tyyppinen harrastus, joka vaatii joka aamu sen kuudelta ylös nousemisen ja vie suurimman osan ajasta. Tällaisille tekisi mieli sanoa, että no lopeta se harrastus jos alkaa ihan marttyyrilta olo tuntumaan. Huvittavaa, että itse valitaan se elämäntyyli ja sitten ollaan huokailemassa ja pätemässä, että en minä vaan missään elokuvissa koskaan ehdi käymään.

Vierailija kirjoitti:

Yksi kaverini ylpeilee sillä, ettei koskaan syö minkäänlaisia makeisia, koska ne eivät ole aikuisten herkkuja, vaan pikkulasten juttuja. Aikuisten pitäisi kuulemma syödä vain hienostuneita kermaleivoksia, erikoiskahveja tai vastaavaa "oikeaa herkkua", jos haluaa jotain hyvää. Suklaapatukat hänelle sen sijaan uppoaa. En oikein ymmärrä tätä logiikkaa.

Minulla on myös kaveri, joka aina kehuskelee ettei ole syönyt karkkia moneen vuoteen, kun se on niin epäterveellistä ja lihottavaa. Samalle kaverille kyllä maistuu pulla, sokerimunkit, kakut, leivokset.. Ne kun ovat ihan eri juttu, kuin kamalan makeiset.. :)

Vierailija kirjoitti:

Mitä sellaisia omituisia tapoja tai asioita lähipiirisi ihmisillä on, jotka ovat heidän mielestään jotenkin todella tärkeitä ja nostattavat omaa arvoa muiden silmissä?

Kanssaihmisten syyllistäminen sädekehän kiillottamisesta lienee ainoa tapa kiillottaa sädekehäänsä, mihin olen törmännyt. Yleensä tätä huutelevat sellaiset, jotka eivät itse viitsi tehdä mitään toisten hyväksi ja pahastuvat siitä, jos joku toinen kehtaa mainita ääneen auttamisestaan tai eettisistä valinnoistaan.

Mun miehellä (yrittäjä) on ärsyttävä tapa pitkän työpäivän jälkeen todeta, "meni tämäkin päivä pelkällä leivällä/munkilla/kahvilla"... Öö jaa? Omaa tyhmyyttä minun mielestä jos ei viitsi kunnolla syödä.

Kuulostaa tutultani. Asuuko kyseinen henkilö Turussa?

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu hehkuttelee kuinka on "leijonaemo" , mahtava äiti yms.. jatkuvalla syötöllä. En ymmärrä kuinka kehtaa, useammasta eri isästä lapsia, jostain syystä olivat tällä epävakaalla äidillä kaikki, ei kukaan isällään. Nyt ovat kaikki laitoksessa tai sijoitettuna. Silti supermammapäivitykset jatkuu.

Kuulostaa tutultani. Asuuko kyseinen henkilö Turussa?

Vierailija kirjoitti:

onneksi tajusin lukea itseni niin pitkälle, ettei tarvitse tehdä hommia niin typerien ihmisten kanssa kuin useat teistä joutuvat.

Tai sitten kannattaa syntyä sellaiseen perheeseen, ettei tarvitse miettiä minkään hommien  tekemistä ollenkaan.

Itse kehun sillä että kävelen portaat enkä käytä hissiä kuten moni meidän töistä, lisäksi joskus kehaisen sitä etten polta tupakkaa kuten nuo hissillä yhden kerrosvälin matkustavat! 

No joo, oon ehkä  naurettava mutta silti aika ookoo ;)

Mä nostan itse itseäni jalustalle tuomalla esille, että en meikkaa arkisin lainkaan. Tiedostan itsekin, että on naurettavaa kehuskella tällaisella. En vain osaa olla kehumatta nyt, kun olen vihdoin oppinut hyväksymään naamani sellaisena kuin se on! 

Mulla on aika huono iho ja tummat silmänaluset, joten ei ole edes kyse siitä, että olisin luonnonkaunis. Ripsetkin suorat ja vaaleat, vain kulmakarvat ovat hyvät omasta takaa. Pari vuotta sitten vain opettelin siihen, että tältä mä oikeasti näytän ja ihmisten (myös minun) pitää hyväksyä se. Säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa, kun ei joka päivä meikkaa. 

Nyt sitten aina meikkauksesta keskusteltaessa muistan mainita, kuinka en meikkaa muulloin kuin juhliin. Kuin se olisi suurikin saavutus. Saa nauraa. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paremmat Ihmiset jotka muistavat aina mainita että eivät KOSKAAN ole katsoneet BB:tä/Salkkareita/lukeneet Seiskaa jne. Eivät KOSKAAN. Katsovat tv:stä aina vaan ajankohtaisohjelmia ja avaraa luontoa. Kummasti kuitenkin sitten tietävät kuka on BB-Niko.

Samat Paremmat Ihmiset myös jakavat innokkaati Facebooksissa suvaitsevaisuus-linkkejä jotka todistavat heidän olevan suvaitsevampia kuin kaikki muut ja näin ollen Parempia Ihmisiä.

On myös jännää miten se suvaitsevaisuus kohdistuu vain tiettyihin ihmisryhmiin, muitahan he halveksivat. Esim. lihavat, Lidlissä käyvät, lähiössä asuvat, kaljakuppiloissa viihtyvät, perussuomalaisia äänestävät ja työttömät eivät sitten olekaan tämän näennäissuvaitsevaisuuden piirissä, vaikka heillä on ihan yhtälainen äänioikeus kuin akateemisilla paremmilla ihmisillä, kuitenkin heidän mielipiteensä on aina "väärä" - absoluuttinen oikea totuus asuu akateemikon päässä.

Johtuisko siitä, että nämä kaljakuppilapersut eivät osaa aina oikein perustella väitteitään. Esim. Se että joku henkilö "näyttää ilkeältä" ei ole todiste rikoksesta :D kyllä, wt-persu perusteli kantaansa noin, kun pohdimme erästä murhamysteeriä ja persu oli satavarma henkilön syyllisyydestä tuon perusteella. Eikö ole vähän kuin jonkun pikkulapsen logiikkaa?

Akateemiset eivät halua ymmärtää että oikeassa elämässä ei ole mitään velvollisuutta perustella mielipiteitään. Minua tympäisee akateemisten yliopiston kahvilassa opittu sönkötys. Minua kiinnosta kuulla tippaakaan jonkun tusinamaisterin perusteluja asiaan jonka tunnen itse paremmin. Mitään sisäsyntyistä älyllistä uteliaisuutta ei monellakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Itsensä hyväksyminen sellaise kuin on. Tuollaisen kuuleminen nätin ihmisen suusta on vain ihan hemmetin ärsyttävää. Että hän olisi jotenkin parempi kuin ne, joiden ei ole helppo hyväksyä itseään rumuuden tms. takia. Jotenkin se ärsyttää, että ihminen olettaa tekevänsä siinä jonkin vaikeankin teon, vaikka kuka tahansa hänen sijassaan varmaankin itsensä voisi melko helposti hyväksyä, ei ole kyse siis minkäänlaisesta sankarillisuudesta, kun hyväksyt itsesi sellaisista kamalista seikoista huolimatta, että "olen vain tavis" tai "olen nätti mutta lyhyt". Et sinä siinä mitään hyväksy, jos huomaat, että olet ihan kivan näköinen (muttet täydellinen), koska ei ole mitään hyväksyttävää, vaan jotain mistä olla nimenomaan tyytyväinen. Huoh. Ja sitten tota tullaan niin pyhinä sanomaan ihmisille, joilla ne asiat oikeasti vaatisi hyväksymistä eikä ole sitä vaihtoehtoa, että voi nähdä itsensä kivan näköisenä muutamalla pikku epätäydellisyydellä (kuten pienellä ylipainolla, olemattomilla tisseillä, väärällä pituudella tms. seikalla) höystettynä.

Ja sitten ne jotka ei meikkaa ja kokee olevansa parempia, vaikka ne on vaan niin nättejä, etteivät koe tarvitsevansa meikkiä. Ärsytti kerran teininä, kun yksi tyttö huomautti minulle, että meikkaaminen on syntiä. Itse oli tosi kaunis...

Vaikka henkilö ei tarkoittaisi pahaa, puhe itsensä hyväksymisestä on tosiaan ärsyttävää sellaisessa ympäripyöreässä merkityksessä, että vain kuuluisi istua p**** päällä eikä tehdä mitään.   Mitä väärää siinä jos ei aina pysty hyväksymään itseään?

Päteminen anonyymina netissä. Esim. täällä tuodaan esiin omaa kauneutta, varakkuutta, korkeaa koulutusta ja täydellistä vanhemmuutta. Menee hukkaan, kun kukaan ei tiedä kuka olet!

Yläasteella paras kaverini jauhoi jatkuvasti siitä miten kaikki "tuijottivat" häntä. Kaupungilla hengaileminen oli ihan mahdotonta kun kaveri jatkuvasti kyräili kaikkia vähänkin samaan ikähaarukkaan osuvia poikia ja sitten teki ison numeron siitä, miten he tuijottivat häntä. "Voi ei, en mä voi mennä tonne ku toi kattoo!" tai "Kiva ku toi tuijottaa taas!". Ystäväni näki jopa autojen sisälle ja sieltäkin joku aina tuijotti :D Ideana taisi olla, että ystäväni oli niin mielenkiintoinen ja kaunis, että hän ei voinut liikkua missään ilman ihastelevia katseita. Myöhemmin tajusin, että ehkä ihmiset tuijottivat häntä koska hän tuijotti heitä.......

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut parilta entiseltä seurustelukumppanilta ja muutamalta muulta ihmiseltä ylpeilyä sillä, että he eivät ole koskaan (tai kouluaikojensa jälkeen) lukeneet yhtään kirjaa. Mitä hienoa ominaisuutta he haluavat tällä esitellä? Millaisissa piireissä se on hyve? Miten he toivovat muiden reagoivan tähän ilmoitukseen?

Joo, ja jatkona tähän leijutaan sitä, miten kodissa ei ole ainun ainuttakaan kirjaa pilaamassa sisustusta. Voi luoja.. Sit kun kerran kerroin, miten luin kolmea kieltä yhtä aikaa (oikeasti tykkään kielistä ja olen hyvä oppimaan), niin yksi kaveri alkoi leijumaan tosi ylpeydellä miten ei ole joutunut opettelemaan yhtäkään kieltä. Hän kertoi siitä ihan kuin olisin tullut kamalan kateelliseksi tuosta :D 

Matematiikan osaamattomuudella ylpeillään myös.

Meinasin just kirjoittaa saman. Mulla on puolituttu, joka on hyvä kielissä ja haukkuu suomalaisia kielitaidossa.  Lähes samaan hengenvetoon oikein naureskelee, kuinka ei tajua prosenttilaskuista mitään tai matikasta ylipäätään ja ihmettelee kuinka sai matikan kirjoituksissa edes läpi, selkeästi ylpeänä asiasta. 

En yhtään epäile etteikö olisi ihmisiä jotka "ylpeilevät" matematiikan osaamattomuudella, mutta itse olen kanssa ihan hirveän huono matikassa. Oikeasti ihmettelen että miten sain edes peruskoulun matikan suoritettua. Ja yleensä myös tuon tämän esiin jossain tilanteessa, varsinkin jos uusiin ihmisiin tutustun, onhan se kumminkin yksi piirre minussa etten numeroita hahmota. Esim. Jos pelaa vaikka jtn peliä mihin tarvitsee edes alkeellisia plus laskuja yleensä pyydän niihin apua koska en ole varma että tulos on oikea :D ja muutenkin elämässä tarvii aika paljon matikkaa kumminkin niin jossain vaiheessa se esiin tulee. Mutta en kyllä asialla ylpeile, lähinnä vitsailen siitä etten osaa laskea edes 2+3 :D Olisihan se mahtavaa jos olisi hyvä matikassa, mutta oma lahjakkuuteni on suuntautunut vain muualle :)

Kyseessä voi olla dyskalkulia. "Matematiikan lukihäiriö"

Törkein sädekehän kiillotus tuli ENTISELTÄ narsistiystävältä. Hän jätti tyttärensä täysin vaille huolenpitoa. Tytär ajautui päihteiden käyttäjäksi ja riisti itseltään hengen.

Narsistiäidillä ei edes ollut kunnon valokuvaa tyttärestään, joten hautajaisissakin oli joku vanhasta lapsuudenkuvasta suurennettu kasvokuva. Siis yli kymmenen vuotta vanha.

Nyt tämä "sankariäiti" on vaahdonnut jo vuosia "enkelityttärestään". Kuvottaa. Äiti maalasi taideterapiassa töherrystaulunkin, jossa hän tyttärensä kanssa viettää kaunista kesäpäivää kedolla. Hyi saatana! Lisäksi otti tatuoinnin, jossa tytön nimi ja synt. ja kuolinpäivä.

Hän syyttää tyttärensä kohtalosta kaikkia muita, paitsi itseään. Häntä kiinnosti 10 vuotta vain uusioperheensä, eikä suonut ajatustakaan omalle lapselleen. 

Tytön hauta on kuin romuvarasto. Siellä on kaikenlaista rumaa krääsää. Perheen nuorin lapsikin, joka ei olisi siskopuoltaan edes tunnistanut jos hän olisi eläessään vastaan kävellyt, on "vienyt rakkaan nallensa" siskonsa haudalle.

Jostain syystä kukaan ei sano ääneen, mitä mieltä oikeasti ovat naisen toiminnasta. En minäkään, poistuin vaan takavasemmalle, kun huomasin missä mennään.