Omituisimmat asiat ja tavat, joilla ihmiset yrittävät kiillottaa sädekehäänsä
Mitä sellaisia omituisia tapoja tai asioita lähipiirisi ihmisillä on, jotka ovat heidän mielestään jotenkin todella tärkeitä ja nostattavat omaa arvoa muiden silmissä?
Kommentit (470)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu siltä, että mikä tahansa sanominen tulkitaan sädekehän kiillottamiseksi. Joku sanoi jopa, että ihmiset ylpeilevät sillä, että ulostavat harvoin. Oletteko nyt ihan varmoja, että motiivi on sädekehän kiillottaminen, jos joku sanoo, että ei osaa matematiikkaa, tai ei lue kirjoja, tai ei seuraa jotain tv-ohjelmaa? Tai sairastaa jotain?
Mistä teidän kanssanne uskaltaa puhua?
Tässä keskustelussa oli kyse niistä, jotka kehuskelevat niillä asioilla. Jos henkilö ilmaisee asiansa ihan vain todeten, esim. "en ole katsonut sitä tv-ohjelmaa", niin tuskin sitä kukaan kokee sädekehän kiillottamisena. Sen sijaan jos sanoo "ai sinä seuraat jotain Nikon ja Maisan luksusmatkoja... minä en ainakaan katso sellaista roskaa tv:stä!" niin sisältö muuttuu merkittävästi.
Kyseessä on kaksi täysin eri asiaa:
1. Normaali keskustelu, jossa osapuolet kertovat mielipiteitään neutraalisti.
2. Itsensä nostaminen jalustalle johonkin ominaisuuteen vedoten.
Etkö näe eroa näiden välillä?
Tämä on myös tulkintakysymys ja tulkinta riippuu kuuntelijan itsetunnosta.
Varsinkin töissä on käynyt useamman kerran niin että työkaveri on kertonut tehneensä jotain ja onnistuneensa tms.
Myöhemmin toinen työkaveri on tullut sanomaan että huomasitko kuinka tuo ensimmäinen työkaveri kehui itseään, mikähän se luulee olevansa.
Itse olen ihmeissäni enkä osaa vastata kuin jotain ympäripyöreää kun mielestäni hän vain iloitsi jostain hyvästä enkä kokenut sitä sen kummemmin itsensä kohotukseksi.
Aamen.
Naiset, jotka julistavat tulleensa aina paremmin juttuun miesten kanssa ja koulussa olleet aina poikien kavereita. Eivät yhtään sopeudu naisporukkaan eivätkä tykkää tyttöjen jutuista. Pojat ovat aina niin suoria ja reiluja ym.
Samoilla naisilla usein on irtokynnet, -hiukset ja -ripset. Esimerkinä mainittakoon eräs sinitukkainen pop-laulaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut parilta entiseltä seurustelukumppanilta ja muutamalta muulta ihmiseltä ylpeilyä sillä, että he eivät ole koskaan (tai kouluaikojensa jälkeen) lukeneet yhtään kirjaa. Mitä hienoa ominaisuutta he haluavat tällä esitellä? Millaisissa piireissä se on hyve? Miten he toivovat muiden reagoivan tähän ilmoitukseen?
Joo, tää on outo ylpeilynaihe. Itse voin onneksi vastata, etten tiennyt miten dvd toimii ennenkuin jouduin tekemään harjoitustyönä oman. Sain tietenkin elokuvan päälle, mutta jouduin mieheltä pyytämään selostusta kaikista valinnoista ja lisäkatsottavista. Itse katson todella vähän ruudulta mitään, olen aina kirja kädessä.
Eli olet täysi tampio alkeellisimmankin nykyteknologian kanssa, ja lisäksi mainostat, että et katso elokuvia, jotka ovat vain yksi taiteen muoto?
Outo ylpeilynaihe tuokin.
Kun kehuskellaan sillä, keitä julkkiksia tunnetaan henkilökohtaisesti tai vähintään työkaverin siskon lanko on tavannut julkkiksen kummilapsen vanhempien edesmenneen koirantrimmaajan. Turkulaisena myös erityisesti törmään näihin ihmisiin, jotka ovat niin tuttuja Robinin perheen kanssa.
Tekeekö se sinusta jotenkin mielenkiintoisen ihmisen, jos näet päiväkodista lasta hakiessasi Vappu Pimiän?
Kai täällä on jo mainittu fb-kaverin määrä? Entäs seuraajat muilla some-kanavilla?
Deittiguruna esittäytyminen. Vihaan pitkiä superlistoja, jotka kertovat vain sen, että olet liian täydellinen tai liian ansioitunut... tai liian kaikkea!
Kun teet itsestäsi jotenkin ihannoitavan täydellisen, mutta silti kerrot sen jotenkin vaatimattomasti, että et ole löytänyt sitä ainoaa oikeaa, tulee vain sellainen fiilis, ettet voisikaan.
Anteeksi vain, mutta saavutuslistoilla hehkuttaminen on pahinta.
Jos ihmiset kirjoittaisivat deittiprofiilit oikein tai hakisivat itsestään kertomiseen muutenkin mallia siitä, miten nöyrästi ja totuudenmukaisesti saavutuksistaan tulisi kertoa, ja mitkä edes ovat "saavutuksia", olisi tää maapallo parempi paikka. Mallia esim. tästä: http://blog.fi.happypancake.com/millainen-tavoite-sellainen-profiili-lu…;
Itseään sivistyneempinä koulutuksensa perusteella pitävät ihmiset, joilla on kuvitelmiensa perusteella kai jonkinlainen oikeus mm. kylään kutsuttuna alkaa arvostella ruokia tyyliin: "Onko tässä puurossa suolaa, voi kauheaa, meillä ei käytetä ollenkaan suolaa puurossa." Kahvipöydän antimia sitten naureskellaan "Pullaa, pullaa, sokeria magic sugar, hahahahah."
Ihmiset, jotka eivät koskaan voi jäädä 2. sijalle keskusteluissa. Jos heille kertoo, että matkustimme viikonlopuksi Tallinnaan, heti tulee perään kertomus Karibian risteilystä. Jos sanoo tietävänsä, kuka on jonkun taideteoksen tehnyt, heti tulee perään, minä tunnen hänet, hän on ystäväni ystävä. jne. Eli näiden ihmisten täytyy aina olla parhaita kaikessa ja saada loistaa oli asia mikä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Kun kehuskellaan sillä, keitä julkkiksia tunnetaan henkilökohtaisesti tai vähintään työkaverin siskon lanko on tavannut julkkiksen kummilapsen vanhempien edesmenneen koirantrimmaajan. Turkulaisena myös erityisesti törmään näihin ihmisiin, jotka ovat niin tuttuja Robinin perheen kanssa.
Tekeekö se sinusta jotenkin mielenkiintoisen ihmisen, jos näet päiväkodista lasta hakiessasi Vappu Pimiän?
Kuule sekin on jo mainitsemisen arvoinen asia, jos asuu kansanedustajan tai (vau!) presidentin naapurustossa! Tulee vain auttamattomasti Hyacinth Bucket vaan mieleen.
En muista onko vielä mainittu tässä ketjussa, mutta minua ärsyttää suunnattomasti se yleensä keski-ikäisten naisten tapa, että kun mennään yo-juhliin, rippijuhliin, illanistujaisiin jne., niin illan emäntä ei voi istua rauhassa ruokapöytään, vaan hänen on pakko istua syrjässä keittiöjakkaralla, ja närppiä ruokaa pieneltä lautaselta. Sitten kun muut yrittävät sanoa että tule nyt pöytään, niin alkaa armoton huokailu että en minä ehdi, kun pitää tarjoilla viiniä/keittää kahvia/koristella kakku/lentää kuuhun. Apua ei huolita mihinkään ja kaikille muille annetaan marttyyrinä ymmärtää että "pitäkää te nyt hauskaa kun minä raadan".
Vierailija kirjoitti:
Naiset, jotka julistavat tulleensa aina paremmin juttuun miesten kanssa ja koulussa olleet aina poikien kavereita. Eivät yhtään sopeudu naisporukkaan eivätkä tykkää tyttöjen jutuista. Pojat ovat aina niin suoria ja reiluja ym.
Samoilla naisilla usein on irtokynnet, -hiukset ja -ripset. Esimerkinä mainittakoon eräs sinitukkainen pop-laulaja.
Tämä on kyllä sellainen, joka aina jaksaa huvittaa minua. Sillä, joka väittää, että miehet on niin suoria ja reiluja jne ei tasan varmasti ole mitään vertailukohtaa tai sitten on itse se riidankylväjä.
Tyttöporukassa on joskus käynyt niin, että joku on kertonut tuolla tavoin ja sitten kun on käynyt ilmi, että minä olen myös hyvin miesvaltaisella alalla, juttu loppuu kuin seinään ja kertojaa nolottaa.
Uusi naapuri, joka ensimmäisenä alkoi hehkuttamaan ilman kysymättä "Minä vaihdan autoni uuteen joka vuosi " (lue: koska etkö sinä nyt tolvana huomaa, että minulla on millä mällätä, kumarra köyhä).
Ja mitäkö ajattelin? No, kyllä täytyy olla mielettömän tyhmä, jos 80.000 euron autoja vaihtaa joka vuosi uuteen- autokauppias on varmaan tosi tyytyväinen.
Lapsilla päteminen ja kuvitteleminen, että ne tuovat kaikiin asioihin jotain älyllistä lisäarvoa.
Esim. eräs työkaveri on tällainen. Aivan sama, keskusteltiin vaikkapa Brexitistä, niin hän voi kuitata vastakkaiset mielipiteet sanonnalla "voooi, kuule, huomaa kyllä, ettei sinulla ole lapsia".
Vierailija kirjoitti:
Tarrat Iittalan laseissa
Juu hyi olkoon.
Tuttavani hehkuttaa kuinka hän urhoollisesti kuskaa viisivuotiasta lastaan lääkäriltä lääkärille tämän allergia- ja iho-ongelmien takia. Vaatii hoitoa ja tutkimuksia, kertoo mitä monimutkaisimmista hoitomuodoista ja tuskasta ja vaivasta ja kärsimyksistä, joita hän ja hänen lapsensa joutuvat käymään läpi. Ei taida juolahtaa pieneen mieleensä, että kaikki nämä lapsen oireet ja sairaudet olisivat olleet vältettävissä sillä, ettei olisi ketjupolttanut läpi koko raskautensa.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani hehkuttaa kuinka hän urhoollisesti kuskaa viisivuotiasta lastaan lääkäriltä lääkärille tämän allergia- ja iho-ongelmien takia. Vaatii hoitoa ja tutkimuksia, kertoo mitä monimutkaisimmista hoitomuodoista ja tuskasta ja vaivasta ja kärsimyksistä, joita hän ja hänen lapsensa joutuvat käymään läpi. Ei taida juolahtaa pieneen mieleensä, että kaikki nämä lapsen oireet ja sairaudet olisivat olleet vältettävissä sillä, ettei olisi ketjupolttanut läpi koko raskautensa.
Lisäys: kaksi vanhempaa lasta kärsivät astmasta ja olivat keskosia kuten tämä kuopuskin. Turha mainita, että poltti ketjussa nämäkin raskaudet.
Äitini, joka on mulle tosi rakas, tekee mut hulluksi terveellisellä ruokavaliollaan. Aamupalaksi maustamatonta jugurttia, itse poimittuja mustikoita ja vehnänalkioöljyä. Kahvipulla pitää laittaa puoliksi, joskus jopa kolmeen osaan. Sitten hän muka ihmettelee kun paino ei nouse, on aika laiha ja muka yrittää kovasti muutamaa lisä kiloa saada. Sitten jos sanon että syö vähän enemmän niin hän hymähtää muka ihmeissään että mitä, mähän syön tosi paljon. Hänen kanssa syödessä tulee aina sellanen olo että oon kauhee ahmatti, ja hän lähes joka kerta ihmettelee kuinka paljon mä syön, tyyliin meinaatko ottaa lisää? Kuinka jaksat syödä tuon kaiken.
Facebookin "Katsokaa nyt kaikki, kuinka hyvä ihminen minä olin ja autoin sitä ja tätä" kirjoitukset.
Kehui vai kertoi?