Kotiin jämähtäneet pelaavat aikamiespojat
Mistä teidän mielestänne tämä ilmiö johtuu? Että pojat jämähtävät huoneeseensa pelaamaan eikä mikään kiinnosta.
Kommentit (316)
Matala testosteroni arvo yleensä. Vatsa kasvaa ja naiset ei innosta.
Yleinen toivottomuus. Meillä on kasvamassa ikäluokka joka on jo parikymppisenä "luovuttanut". Katselkaa huvikseen nuorten aikuisten työttömyyslukuja jne.
Pelien ja pornom taso kasvaa, naisten laskee. Sossun rahoilla pelailee ihan mukavasti.
Tämä mahdollistetaan heille. Jos olisi aamulla ekana pakko miettiä toimeentuloa, että saa katon pään päälle ja murua rinnan alle, niin eipä pelaamaan voisi jäädä. Miettikääpä jälleenrakennusSuomea sotien jälkeen, olisiko nuorilla miehillä ollut mahdollisuutta jäädä lorvimaan?
Onko syynä se että heiltä ei ole ikinä vaadittu kotona mitään vai se että taloustilanne on heikko?
Vähänks olis ihanaa seukata jonkun 5-kymppisen erakoituneen ukon kanssa, joka on kotona 247..... ;)
N19
Mikäpäs siinä, kun mutsi ja faija antavat asua lapsuuden kodissa ja ruoka kannetaan valmiiksi nokan eteen. Miksi siinä tilanteessa muuttaisi omilleen. Joutuisi käymään kaupassa ja tekemään kotitöitä, ehkä jopa menemään töihin. Kuka sellaista haluaa, jos voi valita ikuisen teini-iän vailla itsenäisen elämän tuomia murheita.
Pelit ovat nykyään kuin huumetta, jolloin tietynlaiset yksilöt saavat siitä onnistumisenntunteita samalla, kun tosimaailma ei tarjoa samaa yhtä helposti.
Onko riittävästi syitä muuttaa käytöstä? Riittävästi kykyjä?
Vierailija kirjoitti:
Onko syynä se että heiltä ei ole ikinä vaadittu kotona mitään vai se että taloustilanne on heikko?
Sanoisin, että kun heidän ei tarvitse olla vastuussa mistään, se lamauttaa. Vaikka on huono taloustilanne, mutta jos olisi pakko miettiä mistä saa ruokaa itselleen ja läheisilleen, ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin keksiä jotain, vrt. "laita puolet petäjäistä". Nälkä on hyvä opettaja eli nuorilla miehillä on liikaa aikaa ja liian vähän vastuuta.
No kun ei kunnolliset miehet naisille kelpaa halutaan vaan jännämiehiä ja lätkäjätkiä
Tätä minäkin ihmettelen. Tuttuvissani akateemisesti koulutettu pari (tosin tällä akateemisuudella tuskin mitään tekemistä tässä), joiden pohjat jo kohta 30 kymppisiä ja asuvat kotona. Pelaavat öisin tietokonepelejä, heräävät klo 16-18 maissa kun menevät nukkumaan klo 8 maissa. Ei mitään harrastuksia, ei tyttöystäviä, sanoisinko että molemmat löysiä kasoja. Miten ja pitäisikö tähän jotenkin puuttua vihjaamalla pariskunnalle että heidän pojillaan ei ole kaikki kohdallaan? Vanhemmat aina kehuvat poikiaan kuinka älykkäitä ovat, mutta minua lähinnä säälittää heidän kohtalonsa. Toisaalta eipä heidän elämä minulle kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Yleinen toivottomuus. Meillä on kasvamassa ikäluokka joka on jo parikymppisenä "luovuttanut". Katselkaa huvikseen nuorten aikuisten työttömyyslukuja jne.
Minä luovutin parikymppisenä ainoastaan naisten suhteen. Töissä kuitenkin käyn. Tyypillinen päivä: työ, kuntosali (ei joka päivä), joskus kaverien tapaamista ja sit kotona olemista.
Vierailija kirjoitti:
Mikäpäs siinä, kun mutsi ja faija antavat asua lapsuuden kodissa ja ruoka kannetaan valmiiksi nokan eteen. Miksi siinä tilanteessa muuttaisi omilleen. Joutuisi käymään kaupassa ja tekemään kotitöitä, ehkä jopa menemään töihin. Kuka sellaista haluaa, jos voi valita ikuisen teini-iän vailla itsenäisen elämän tuomia murheita.
Tämä.
Olen myös huomannut, että nämä samaiset ikipojat ovat niitä äidin passaamia tapauksia. Ikinä ei olla vaadittu, että hoitavat osansa esim kotitöistä, osallistuvat ikäviin mökkitalkoisiin tmv. Eivät ole osallistutettu mihinkään ikävään, jolloin ovat kasvaneet liian laiskoiksi, liian mukavuudenhaluisiksi, sopeutumattomiksi, eivät kestä normaalia stressiä, mikä kuuluu normaaliarkeen.
Äidit ovat tehneet ruuat valmiiksi, pedanneet pedit ja siivonneet näiden nuorten ja sittemmin aikamiehen huoneet. Yht äkkiä huomataankin, että pojasta on kasvanut passiivinen, osaamaton, vastuuntunnoton, aloitekyvytön aikamies, joka masentuu pienistäkin vastoinkäymisistä kun ei ole tottunut elämään missä kukaan ei tasoita etukäteen niitä ikäviä asioita pois elämästä kuten vanhemmat ensin.
Elämä on toisinaan taistelua, vittumaista, pettymyksiä. Kukaan ei välty niiltä. Nämä aikamiespojat masentuvat kun eivät saakkaan heti kunnon töitä ja paskatöitä eivät suostu tekemään. Mielummin ollaan kotona äidin passittavana ja pelataan.
Miehiä ei kiinnosta seurustelu nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Miehiä ei kiinnosta seurustelu nykyään.
Miehiä kiinnostaa seurustelu enemmän kuin naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäpäs siinä, kun mutsi ja faija antavat asua lapsuuden kodissa ja ruoka kannetaan valmiiksi nokan eteen. Miksi siinä tilanteessa muuttaisi omilleen. Joutuisi käymään kaupassa ja tekemään kotitöitä, ehkä jopa menemään töihin. Kuka sellaista haluaa, jos voi valita ikuisen teini-iän vailla itsenäisen elämän tuomia murheita.
Tämä.
Olen myös huomannut, että nämä samaiset ikipojat ovat niitä äidin passaamia tapauksia. Ikinä ei olla vaadittu, että hoitavat osansa esim kotitöistä, osallistuvat ikäviin mökkitalkoisiin tmv. Eivät ole osallistutettu mihinkään ikävään, jolloin ovat kasvaneet liian laiskoiksi, liian mukavuudenhaluisiksi, sopeutumattomiksi, eivät kestä normaalia stressiä, mikä kuuluu normaaliarkeen.
Äidit ovat tehneet ruuat valmiiksi, pedanneet pedit ja siivonneet näiden nuorten ja sittemmin aikamiehen huoneet. Yht äkkiä huomataankin, että pojasta on kasvanut passiivinen, osaamaton, vastuuntunnoton, aloitekyvytön aikamies, joka masentuu pienistäkin vastoinkäymisistä kun ei ole tottunut elämään missä kukaan ei tasoita etukäteen niitä ikäviä asioita pois elämästä kuten vanhemmat ensin.Elämä on toisinaan taistelua, vittumaista, pettymyksiä. Kukaan ei välty niiltä. Nämä aikamiespojat masentuvat kun eivät saakkaan heti kunnon töitä ja paskatöitä eivät suostu tekemään. Mielummin ollaan kotona äidin passittavana ja pelataan.
Tämä. Siis täydellinen vastuuttomuus. Kaikki tehty valmiiksi ja sit kun pitäis jotain tehdä, niin AHISTAA. Jotenki surullista ja raivostuttavaa vellihousuilua samanaikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen toivottomuus. Meillä on kasvamassa ikäluokka joka on jo parikymppisenä "luovuttanut". Katselkaa huvikseen nuorten aikuisten työttömyyslukuja jne.
Minä luovutin parikymppisenä ainoastaan naisten suhteen. Töissä kuitenkin käyn. Tyypillinen päivä: työ, kuntosali (ei joka päivä), joskus kaverien tapaamista ja sit kotona olemista.
Asutko siis lapsuudenkodissasi?
Naisettomuudesta ja pihtarihuorista. Eiku...