Kun 10-vuotiaani kuuli ettei koulussa enää saisi erotella tyttöjä ja poikia hän huokaisi että poistuuko nyt ruokalasääntökin jonka mukaan
pitää istua niin että tytöt ja pojat vuorotellen (eli sama sukupuolta olevat ei saa olla vierekkäin). En ollut tuollaisesta säännöstä tiennytkään, kuulostaa ihan hullulta. Ilmeisesti luokassakin on joskus ollut sama sääntö.
Onko muissakin kouluissa noin?
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt lähtee käyntiin kokeilu ruokailusta, jossa ei paikkoja ole määrätty. Saapa nähdä, miten paljon pälinää esiintyy...
Onnistui todella huonolla menestyksellä sillä seurauksena oli, yllätys yllätys, pälinää parhaiden kaverien kanssa mm. elokuvista ja viikonlopusta ja siitä mitä tekee koulun jälkeen. Ei tule toistumaan tämä koe.
No ei ihme että pälistään kun ope roikkuu vauva-palstalla! Ei herrajumala, ei ihme ettei niitä kersoja saada kuriin. Koetapa nyt ryhdistäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen koulussa on vain yksittäisiä vessoja. On kuitenkin miehille/pojille ja naisille/tytöille omat vessat.
Ymmärräettävää että säbäturnaus on sukupuolijakautunut, koska samassa sarjassa on 1-3. ja 4-6. luokkalaiset. 6. luokkalainen iso poika 4. luokkalaista pientä tyttöä vastaan on ehkä liian rajua menoa.Tytöt on kuudennella usein jo aikuispituudessaan, joten 6.-luokkalaisen tytön ja 4.-luokkalaisen tytön TAI pojan (ei sanottavaa pituuseroa sukupuolten välillä) on varmasti melkoinen pituusero. Tyttäreni luokalla pisin tytöistä on kohta 170 cm pitkä.
Ja yleisesti tuohon liikunnan eriyttämiseen... Alakoulussa en näe siihen mitään syytä, kun fysiikkaeroja ei käytännössä sukupuolten välillä ole. Ei siis voi sanoa, että tytöt jäisivät joukkuepeleissä jalkoihin. Varsinkin, jos saman lajin harrastajia sattuu olemaan tytöissä ja pojissa, ei välttämättä eroja vielä kovasti ole. Oman tyttäreni joukkue (6-luokkalaisia kaikki) voittaa edelleen kaikki alueen saman ikäiset poikajoukkueet omassa lajissaan. Vuoden parin päästä tilanne on täysin eri, kun poikien voimataso ja pituuskasvu jyrää ohi.
Joo, jos katsoo yleisurheilutuloksiakin niin usein parhaat tulokset mm. juoksussa on tytöillä, tämä jatkuu siihen asti kunnes pojilla alkaa murrosikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt lähtee käyntiin kokeilu ruokailusta, jossa ei paikkoja ole määrätty. Saapa nähdä, miten paljon pälinää esiintyy...
Onnistui todella huonolla menestyksellä sillä seurauksena oli, yllätys yllätys, pälinää parhaiden kaverien kanssa mm. elokuvista ja viikonlopusta ja siitä mitä tekee koulun jälkeen. Ei tule toistumaan tämä koe.
Mitä haittaa tuosta on? Eikö ole ihan kivaa että on joku rento jutteluhetkikin koulutuntien lomassa? Ei sitten tarvitse vaihtaa kuulumisia kesken tunnin. Välitunneilla usein pelaillaan ja liikutaan eikä juttelu onnistu samaan tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Yhteisvessat eivät sovi kouluun. Kuvitelkaapa niitä ahdisteluja ym ja tyttöjen kuukautisten hankaloitumista.
Tätä en oo koskaan tajunnut. Meillä oli koko peruskoulun ajan yhteisvessat kaikille oppilaille. Ei mitään ongelmaa? Toki sellaiset ohutseinäiset kopit on surkeita missä vain, mutta vessatkin voi rakentaa niin, ettei niihin pääse ylä- tai alareunasta kurkkimaan. Muutenkin pidän periaatteena sitä, että naisia ja tyttöjä ei tarvitsisi laittaa mihinkään "turvaan" ahdisteluilta. Esim. omiin metrovaunuihin, mistä on ollut joskus puhetta. Miesten pitää oppia käyttäytymään naisia kohtaan asiallisesti joka paikassa, eikä naisten mennä piiloon johonkin naistenosastoille, niinkuin monissa muslimimaissa. Sama juttu pukeutumisen kanssa, ei naisten pitäisi tarvita piiloutua miehiltä johonkin kaapuun "turvallisuuden" vuoksi.
Työelämässäkään ei koskaan ole ollut mitään omaa naisten vessaa eikä se silti ole mitään kuukautisia hankaloittanut. Toki miesten vessat on yleensä sotkuisempia (tämä kai ymmärrettävästi on myös syynä naisten yhteisvessojen vastustukseen), mutta ehkä vanhemmat voisivat alkaa pikkuhiljaa vaatimaan pojiltakin samanlaista siisteyttä kuin tytöiltä (ja vanhemmat naiset miehiltään!), niin jospa tuo ajan kanssa korjaantuisi. Kyllä miesten pitäisi osata käydä siististi vessassa, eikä odottaa äidin tai vaimon siivoavan jälkiä.
Rauhallinen poikani valittaa, kun joutuu hölisevän tytön tai riehuvan pojan viereen! Olemme välillä pyytäneet opettajalta pojallemme koulurauhaa, uutta istumajärjestystä ja saaneetkin.
Lapsi voi päästä ainakin välillä rauhallisemmalle paikalle, kunhan vanhemmat eivät hyväksy jatkuvasti levotonta paikkaa. Ei siinä välttämättä hyvin käyttäytyvä lapsikaan aina jaksa olla ja koulumenestys kärsii!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on kutosella ja heillä on tytöillä ja pojilla yhteinen liikunta. Suurin etu tuossa on siinä että ryhmä on iso ja se voidaan jakaa taitojen ja kiinnostusten suhteen. Esim. jalkapallossa harrastajat pelaa toisian vastaan ja ei-harrastavat keskenään. Molemmissa ryhmissä on sekä tyttöjä että poikia ja pelaaminen paljon mielekkäämpää kun taitotaso on suht sama.
Tosiaan kutosilla on vielä yhteinen liikunta monissa kunnissa, mutta sitten seiskalla jo erotellaankin. Miksi ihmeessä? Eivät ne lapset niin paljon kesällä kutosen ja seiskan välillä muutu, etteivätkö voisi edelelen seiskalla harrastaa yhdessä liikuntaa.
Menisitkö itse epävarmana teinityttönä murrosikäisten poikien arvosteltavaksi puolialasti kun liikunnassa on uintia? Kyllä itselleni olisi liikuntatunneista tehnyt enemmän helvettiä olla vielä vastakkaisenkin sukupuolen kiusattavana. Mikä siinä sukupuolierottelussa on niin kamaa kun sukupuolia nyt kuitenkin on enemmän kuin yksi ja ne ovat keskenään erilaiset? N27
Mitä helkkaria? Menevätkö nykyään tytöt ja pojat eri aikaan liikuntatunneilla uimaan? Kyllä mun aikanani peruskoulussa (1980-luvulla) mentiin yhdessä - yleensä vielä kaksi luokkaa yhtä aikaa, jotta saatiin mahdollisimman paljon kerralla uimaopetukseen. Myös teini-ikäisinä, eli yläasteella. Uimahallissa ei myöskään ollut aikaa kenenkään kiusata, koska ympärillä oli niin paljon muita ihmisiä ja opettajat yms. Ainakaan minua ei kiusattu nimenomaan uimatunneilla, muulloin kyllä koska opettajat eivät nähneet. Siksi muistelen uimahallivuoroja paljon suuremmalla lämmöllä kuin normaaleja liikuntatunteja (etenkin koulun pukuhuoneita, joissa ei koskaan ollut opettajaa paikalla).
Terveisin N40.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on juuri se syy miksi tuo ohjeistus on tehty. Kauheasti huudeltiin kun tuo ohjeistus tuli että "Eihän kukaan opettaja erottele sukupuolien mukaan" jne. No kyllä erottelee. Pahin erottelu on liikunnassa valtakunnallisesti. Liikunta ei monissa maissa ole jaettu tyttöjen ja poikien liikuntaan, vaan yhteiseen liikuntaan. Huonokuntoinen poika on heikompi liikunnassa kuin hyväkuntoinen tyttö, eli pätevää perustetta harrastustason liikunnassa jakaa tyttöjä ja poikia sukupuolen perusteella erilleen ei ole, kilpaurheilu erikseen.
Minusta oli helpottavaa kun tytöillä ja pojilla oli omat liikunnat. Ne kerrat kun pelasimme yhdessä mm. pesäpalloa pojat haukkuivat ja mollasivat tyttöjä. Vihasin niitä liikuntatunteja ja joskus jopa lintsasin etten joutunut haukuttavaksi.
N23
Samanlaista se oli jo 80 ja 90 luvuilla omana kouluaikanani. Ihan hyvä niin oppii molemmat sukupuolet pärjäämään toistensa kanssa.
Minulla oli viime vuonna ruokalassa istumajärjestykset. Oppilaita ei jaoteltu sukupuolen mukaan, vaan katsottiin vain, ettei kaverit istu vierekkäin. Tämä toimikin ja ruokailurauha oli ihan hyvää tasoa ja ruokailussa keskityttiin syömään. Nyt syksystä lähtien ei ole saanut tehdä istumapaikkoja ruokailuun ja sen kyllä huomaa. Tytöt ovat lopettaneet syömisen lähes kokonaan ja koko ruokailuaika menee jutteluun, pojat käyttäytyvät niin kuin olisivat jo välitunnilla. Olen pitänyt parikymmentä kasvatuskeskustelua jo pelkästään ruokalakäyttäytymisestä. Minusta riittäisi, että huudetaan, pelleillään ja riehutaan vain välitunneilla ja ruokala olisi syömistä varten. Keskustelu kun oppilailla ei pysy sivistyneenä, vaikka sen eteen tekisi kuinka töitä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt lähtee käyntiin kokeilu ruokailusta, jossa ei paikkoja ole määrätty. Saapa nähdä, miten paljon pälinää esiintyy...
Senkin voi tehdä monella tavalla. Tärkeintä on se, että jo luokassa tehdään jono, mennään siinä samassa järjestyksessä ruokalaan EIKÄ PAIKKOJA VAIHDETA. Pöydät täytetään sitten järjestyksessä.
Tällä tavalla ei paikkoja ole varsinaisesti määrätty vaan istumapaikka määräytyy ruokajonon paikan mukaan.
Niin monessa koulussa kuin olenkin ollut ja erilaisia ruokailuunmenoja nähnyt, tämä on ollut paras. Toiseksi paras on ollut se, jossa levottomimpien oppilaitten pöydässä on ollut vähemmän väkeä ja opettaja tai avustaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt lähtee käyntiin kokeilu ruokailusta, jossa ei paikkoja ole määrätty. Saapa nähdä, miten paljon pälinää esiintyy...
Senkin voi tehdä monella tavalla. Tärkeintä on se, että jo luokassa tehdään jono, mennään siinä samassa järjestyksessä ruokalaan EIKÄ PAIKKOJA VAIHDETA. Pöydät täytetään sitten järjestyksessä.l
Tällä tavalla ei paikkoja ole varsinaisesti määrätty vaan istumapaikka määräytyy ruokajonon paikan mukaan.
Niin monessa koulussa kuin olenkin ollut
ja erilaisia ruokailuunmenoja nähnyt,
tämä on ollut paras. Toiseksi paras on
ollut se, jossa levottomimpien
oppilaitten pöydässä on ollut vähemmän väkeä ja opettaja tai avustaja.
Tehokkain ratkaisu on ollut osoittaa jokaiselle oppilaalle tietty paikka ruokalassa, niin ei ole niin tarkkaa missä järjestyksessä he ovat jonossa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli viime vuonna ruokalassa istumajärjestykset. Oppilaita ei jaoteltu sukupuolen mukaan, vaan katsottiin vain, ettei kaverit istu vierekkäin. Tämä toimikin ja ruokailurauha oli ihan hyvää tasoa ja ruokailussa keskityttiin syömään. Nyt syksystä lähtien ei ole saanut tehdä istumapaikkoja ruokailuun ja sen kyllä huomaa. Tytöt ovat lopettaneet syömisen lähes kokonaan ja koko ruokailuaika menee jutteluun, pojat käyttäytyvät niin kuin olisivat jo välitunnilla. Olen pitänyt parikymmentä kasvatuskeskustelua jo pelkästään ruokalakäyttäytymisestä. Minusta riittäisi, että huudetaan, pelleillään ja riehutaan vain välitunneilla ja ruokala olisi syömistä varten. Keskustelu kun oppilailla ei pysy sivistyneenä, vaikka sen eteen tekisi kuinka töitä.
Älä tee istumapaikkoja vaan tee luokassa sellainen hyvä jono jollakin sopivaksi katsomallasi tavalla ja joka päivä vaihdellen, että ei satu kaverukset vierekkäin. Pöydät täytetään sitten siinä järjestyksessä kuin tullaan ruokalaan! Silloin sinä et ole määrännyt paikkoja vaan ainoastaan sen, että pöytä täytetään järjestyksessä eikä jätetä väliin tyhjiä paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt lähtee käyntiin kokeilu ruokailusta, jossa ei paikkoja ole määrätty. Saapa nähdä, miten paljon pälinää esiintyy...
Senkin voi tehdä monella tavalla. Tärkeintä on se, että jo luokassa tehdään jono, mennään siinä samassa järjestyksessä ruokalaan EIKÄ PAIKKOJA VAIHDETA. Pöydät täytetään sitten järjestyksessä.l
Tällä tavalla ei paikkoja ole varsinaisesti määrätty vaan istumapaikka määräytyy ruokajonon paikan mukaan.
Niin monessa koulussa kuin olenkin ollut
ja erilaisia ruokailuunmenoja nähnyt,
tämä on ollut paras. Toiseksi paras on
ollut se, jossa levottomimpien
oppilaitten pöydässä on ollut vähemmän väkeä ja opettaja tai avustaja.Tehokkain ratkaisu on ollut osoittaa jokaiselle oppilaalle tietty paikka ruokalassa, niin ei ole niin tarkkaa missä järjestyksessä he ovat jonossa.
Joo mutta kun koko tämä keskustelu lähti siitä, että paikat on väärin määrätty, tavalla taikka toisella! Tietyn paikan osoittamisessa on se heikkous, että "väärään seuraan" joutunut saa kärsiä siitä sitten siihen saakka, että määrätään uudet istumapaikat.
Etukäteen jonossa määräytyvä paikka on paljon hienovaraisempi tapa, vaikka tulos on aivan sama, kun pöydät täytetään järjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisvessat eivät sovi kouluun. Kuvitelkaapa niitä ahdisteluja ym ja tyttöjen kuukautisten hankaloitumista.
meidän yläasteella oli tytöille ja pojille yhteiset vessat ja Tästä ei kyllä koitunut mitään ongelmia. En ymmärrä miten jonkun kuukautiset voisi hankaloitua sen takia että samassa vessassa on joskus käynyt joku eri sukupuolta oleva.
Et näköjään ymmärrä paljon muutakaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos kavereissa on myös vastakkaisen sukupuolen edustajia ja niiden kanssa hölöttää ihan yhtä lailla? Miten sitten toimitaan? Miksi tytön ja pojan välinen ystävyys nähdään edelleen jotenkin eriskummallisena asiana? Kun mä olin ala-asteella, monella oli suuria vaikeuksia ymmärtää, että minä ja mun paras kaveri (joka oli poika) oltiin vain hyviä ystäviä, ei yhtään sen enempää. No, asenteet muuttuu näköjään hitaasti.
Olin koulunkäyntiavustajana ekaluokkalaisille ja siellä yksi poika ja tyttö olivat parhaat kaverit. Olleet jo tarhasta saakka.
Vanhempien lasten piti kiusata ja puuttua asiaan, kuulemma poika ja tyttö eivät voi olla kavereita ilman että "nussivat". Nämä 7v eivät tietenkään ymmärtäneet mikseivät voi olla kavereita.
Jotain uhkauskirjeitäkin tuli postiluukusta, ennen kuin vanhemmat puuttuivat asiaan.Jostain se käsitys tulee lapsille. Ehkä niin ei kävisi, jos ei jaettaisi eri ryhmiin jokaisessa asiassa.
Kuten on tutkittukin, siskojen kanssa kasvaneet pojat ovat empaattisempia ja osaavat käsitellä tunteitaan paremmin, sekä puhua niistä paremmin.
Taas tota samaa paskaa. Miesten pitäisi muuttua ja muuttaa käytöstään naisellisemmaksi koska se on oikeaa käytöstä.
Tämä maa on vapaa maa ja jokainen saa olla juuri sellainen kun haluaa. Jokainen saa valita seuransa ihan omilla kriteereillä.
Jokainen saa ajatella toisista ihmisistä ihan mitä niitä huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko jossain uimahalli varattu pelkästään tytöille tai pelkästään pojille? Jopas...
Kyllä on!!
Mm. Jakomäen uimahalli on tiistaisin vain tytöille varattu.
Pojilla ei ole silloin mitään asiaa.
Valitettavasti näin on :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen koulussa on vain yksittäisiä vessoja. On kuitenkin miehille/pojille ja naisille/tytöille omat vessat.
Ymmärräettävää että säbäturnaus on sukupuolijakautunut, koska samassa sarjassa on 1-3. ja 4-6. luokkalaiset. 6. luokkalainen iso poika 4. luokkalaista pientä tyttöä vastaan on ehkä liian rajua menoa.Tytöt on kuudennella usein jo aikuispituudessaan, joten 6.-luokkalaisen tytön ja 4.-luokkalaisen tytön TAI pojan (ei sanottavaa pituuseroa sukupuolten välillä) on varmasti melkoinen pituusero. Tyttäreni luokalla pisin tytöistä on kohta 170 cm pitkä.
Ja yleisesti tuohon liikunnan eriyttämiseen... Alakoulussa en näe siihen mitään syytä, kun fysiikkaeroja ei käytännössä sukupuolten välillä ole. Ei siis voi sanoa, että tytöt jäisivät joukkuepeleissä jalkoihin. Varsinkin, jos saman lajin harrastajia sattuu olemaan tytöissä ja pojissa, ei välttämättä eroja vielä kovasti ole. Oman tyttäreni joukkue (6-luokkalaisia kaikki) voittaa edelleen kaikki alueen saman ikäiset poikajoukkueet omassa lajissaan. Vuoden parin päästä tilanne on täysin eri, kun poikien voimataso ja pituuskasvu jyrää ohi.
Heti kun pukuhuoneetkin on samat voi jakaa myös tunnit
OT, mutta olisi hauskaa, jos kaikki tässäkin ketjussa opettajia ja heidän pedagogisia ratkaisujaan arvostelevat tulisivat edes viikoksi kokeilemaan vaikkapa nykypäivän alakouluun, että kuinka se opetus ja kasvatus siellä sujuu ilman esimerkiksi tässäkin ketjussa mainittuja työrauhaa edistäviä keinoja (parhaiden kaverusten istuttaminen eri puolille, rauhallisempi&vilkkaampi vierekkäin jne.)
Olisi mukavaa nähdä lopputulos.
Lisäksi huomautan, että minulle ainakin on tärkeää luokkani ryhmäyttäminen niin, että aivan kaikki tulevat toistensa kanssa toimeen ja oppilaat pystyvät työskentelemään kenen tahansa kanssa, sukupuolesta riippumatta. Näin ollen kenellekään ei myöskään pitäisi olla ongelma istua kenenkään vieressä.
t. luokanope, joka tasan tarkkaan määrää luokassa istumapaikat, ei sukupuolen, mutta kylläkin työhön keskittymiskyvyn ja myös sosiaalisten suhteiden perusteella. Ja paikkoja kyllä vaihdellaan ihan säännöllisesti, joten kukaan ei joudu kovin kauaa kärsimään hieman levottomammasta vierustoverista (joka ei todellakaan aina ole poika!)
Onnistui todella huonolla menestyksellä sillä seurauksena oli, yllätys yllätys, pälinää parhaiden kaverien kanssa mm. elokuvista ja viikonlopusta ja siitä mitä tekee koulun jälkeen. Ei tule toistumaan tämä koe.