Mies katosi kotoa yöllä. Asumme kaukana kaikesta, auto ja ulkovaatteet kotona. Aamulla tuli viesti " sanoko joku että soita" kun yritin ottaa yhteyttä ja kysyä minne hittoon hävisi!?
Mies oli viettämässä saunailtaa omassa rauhassa ja joi muutamia oluita. Mä istuskelin olohuoneessa ja katsoin tvtä. Klo 01 aikaan mies meni makkariin toiselle puolelle omakotitaloa, niin kun aina tekee, menee katsomaan omaa ohjelmaa ja mä jäin olkkariin. Oltiin aivan hissukseen omissa oloissamme ennen sitä. Pieni kina oli aiemmin illalla, kun kysyin eräästä lapsen asiasta ja mies ei ollut halukas juttelemaan siitä. Mut se oli mitätön, eikä sen takia kenenkään tarvi häipyä mielenosoitukseksi, ainakaan jos käy täysillä.
Menin itse klo 02 makkariin ja huomasin että ovi on ripa auki asennossa ja terassilla palaa valo. Oletin että mies on ulkona tupakalla ulkona. Hetken päästä tajusin että on kestänyt liian kauan eikä terassilla ollutkaan ketään. Aloin heti tarkistamaan miehen tavaroita ja vaatteita onko ne hävinnyt. Auto oli pihassa, ulkovaatteet kotona, vain lompakko, terassiläppöset, farkut ja varmaan joku paita oli kadonnut. Meiltä on 5 km matkaa lähimpään baariin tai yhtään minnekään ihmisten ilmoille ja asumme metsän keskellä. ulkona satoi vettä. Enkä nähnyt mitään toisenkaan auton liikettä pihallamme johon näkee suoraan kun istun olohuoneessa. Pihallemme syttyy pimeällä myös valo jos siinä joku liikkuu, miehen on täytynyt kiertää toista kautta. Mies ei ole ikinä lähtenyt kävelemään moista matkaa saatikka hävinnyt noin täältä. Kävin katsomassa vielä tontin ettei ole siellä sattunut mitään, mutta ei näkynyt. Ei autossa, ei auto tallissa. Laitoin viestiä, ei mitään. Kaverille viestiä kun tiesin että olivat aiemmin illalla soitelleet. Ei mitään.
En keksinyt enää mitä tehdä kun olin katsonut ja kuulostellut kaiken. Klo oli 04 yöllä kun päätin alkaa nukkumaan että jaksan edes jotenkin hoitaa lapsia kun aamulla heräävät. Soitin miehelle 3 kertaa, viimeisen kerran aamulla. Laitoin pari viestiä, ei mitään. Aamulla ennen ysiä laittoi viestin "sanoko joku että soita". Kyllä tuntui surulliselle, kun en vieläkään saa tietää missä mies on ja vaan vittuilee. Laitoin vihaisen viestin ettei noin saa kadota metsän keskeltä kun toinen on sitten sydän syrjällään... nyt ei taas mitään. En yrittänyt enää ottaa yhteyttä.
Mitä tekisitte minun tilanteessa? Olen aivan murtunut ...
Kommentit (225)
Minä varmaan sanoisin että hyvin on kotoa päässy lähteenkin keskellä yötä, joten kotiinpaluunkaan ei ongelmaa pitäis ittekseen tuottaa..
Minä kyllä lähtisin hakemaan, jos välittäisin miehestä. Sitten keskustelun perusteella mietittäisiin, ajettaisiinko suoraan psyk. päivystykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on sairastanut masennusta jo vuosia. Haukkuu minua säännöllisesti jos tulee erimielisyys, ei kestä kun juttelemme jostain tai reagoin miehen typerään käytökseen. Itse yritän aina hoitaa asiat puhumalla, en huuda, hauku yms... mutta mies pitää pidemmän kun kahden lauseen puhumista henkisenä väkivaltana itseään kohtaan. Helppohan siinä on sitten sanoa mitään. Niin kuin eilenkin illalla, tunteja ennen kun lähti, kysyin lapseen liittyvää asiaa niin suuttui ja reagoi niin kuin olisin hänen kiusaksi tullut puhumaan. Vähätteli asiaa vaikka yritin sitä perustella, käyttäytyi niin kuin olisin tullut tappelemaan...sit alkoi murjotus ja palasin omiin oloihini. Mut kukaan tervepäinen ei häivy, eikä edes suutu, kun toinen yrittää jutella lapsen asiasta.. mies yleensäkin stressaantuu juttelusta, sellaisesta mistä normaalisti ihmiselle tulee hyvä olo kun saa avautua ja sopia... ja erimielisyyksienkin lisäksi mies ottaa kaikki juttelut hyökkäyksenä häntä kohtaan, aiheella ei ole väliä...
Jotenkin aina mietin näitä. Minäkin oon kiva tyyppi mut eukko osaa kyl ärsyttää monella tavalla sanallisesti, ollessaan siinä terävämpi kuin minä. Kun sitten suutun ja poistun paikalta kuten asiantuntijat neuvovat, alkaa rummutus ympäri sukulaisia ja kavereita, että ihme tyyppi, katoaa vaan ihan ilman syytä, vaikka vaan juteltiin 'lasten asioista'.... En vain voi taistella lasten aikana kun toinen hyökkää aina silloin kimppuun. Ja hänen keskustelu on syytöksiä niistä, mitä en ole tehnyt, ei siitä mitä kotihommia olen tehnyt... Eli ei voi pelkän tekstin perusteella tehdä mitään johtopäätöstä, eli kirjoittajan käytös sekä asioiden esittäminen sekä käsittely pitäis ensin nähdä ja kokea, myös että miten paljon sitä harrastetaan stressin lievitystä.... Näistä voi sitten tehdä johtopäätöksiä, onko katoaminen itseaiheutettua vai epätoivoinen tilanne vain kadota 'keskusteluista'.
Mitenkähän tämä "mies" kirjoittaa ihan samalla tyylillä kuin ap?
Joo en ole kirjoittanut myös " miehenä"... täällä sen verran tilanne muuttunut että mies laittoi viestin että voinko tulla hakemaan linja autoasemalta kun sinne tänään saapuu. Mitä itse olisitte vastanneet? Minä kirjoitin jo oman vastaukseni mutta haluaisin kuulla teidän mielipiteitä, nähdäkseni, ajattelinko oikein...
Mitenkäs tilanne näin muuttui, eikös se miehesi käykään töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on sairastanut masennusta jo vuosia. Haukkuu minua säännöllisesti jos tulee erimielisyys, ei kestä kun juttelemme jostain tai reagoin miehen typerään käytökseen. Itse yritän aina hoitaa asiat puhumalla, en huuda, hauku yms... mutta mies pitää pidemmän kun kahden lauseen puhumista henkisenä väkivaltana itseään kohtaan. Helppohan siinä on sitten sanoa mitään. Niin kuin eilenkin illalla, tunteja ennen kun lähti, kysyin lapseen liittyvää asiaa niin suuttui ja reagoi niin kuin olisin hänen kiusaksi tullut puhumaan. Vähätteli asiaa vaikka yritin sitä perustella, käyttäytyi niin kuin olisin tullut tappelemaan...sit alkoi murjotus ja palasin omiin oloihini. Mut kukaan tervepäinen ei häivy, eikä edes suutu, kun toinen yrittää jutella lapsen asiasta.. mies yleensäkin stressaantuu juttelusta, sellaisesta mistä normaalisti ihmiselle tulee hyvä olo kun saa avautua ja sopia... ja erimielisyyksienkin lisäksi mies ottaa kaikki juttelut hyökkäyksenä häntä kohtaan, aiheella ei ole väliä...
Jotenkin aina mietin näitä. Minäkin oon kiva tyyppi mut eukko osaa kyl ärsyttää monella tavalla sanallisesti, ollessaan siinä terävämpi kuin minä. Kun sitten suutun ja poistun paikalta kuten asiantuntijat neuvovat, alkaa rummutus ympäri sukulaisia ja kavereita, että ihme tyyppi, katoaa vaan ihan ilman syytä, vaikka vaan juteltiin 'lasten asioista'.... En vain voi taistella lasten aikana kun toinen hyökkää aina silloin kimppuun. Ja hänen keskustelu on syytöksiä niistä, mitä en ole tehnyt, ei siitä mitä kotihommia olen tehnyt... Eli ei voi pelkän tekstin perusteella tehdä mitään johtopäätöstä, eli kirjoittajan käytös sekä asioiden esittäminen sekä käsittely pitäis ensin nähdä ja kokea, myös että miten paljon sitä harrastetaan stressin lievitystä.... Näistä voi sitten tehdä johtopäätöksiä, onko katoaminen itseaiheutettua vai epätoivoinen tilanne vain kadota 'keskusteluista'.
Mitenkähän tämä "mies" kirjoittaa ihan samalla tyylillä kuin ap?
Joo en ole kirjoittanut myös " miehenä"... täällä sen verran tilanne muuttunut että mies laittoi viestin että voinko tulla hakemaan linja autoasemalta kun sinne tänään saapuu. Mitä itse olisitte vastanneet? Minä kirjoitin jo oman vastaukseni mutta haluaisin kuulla teidän mielipiteitä, nähdäkseni, ajattelinko oikein...
No et tosiaankaan hae sitä äijää yhtään mistään. Omin päin ja jaloin on lähtenyt niin samalla tavalla tulkoot takaisinkin. Sitten voikin taas lähteä ja tällä kertaa lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on sairastanut masennusta jo vuosia. Haukkuu minua säännöllisesti jos tulee erimielisyys, ei kestä kun juttelemme jostain tai reagoin miehen typerään käytökseen. Itse yritän aina hoitaa asiat puhumalla, en huuda, hauku yms... mutta mies pitää pidemmän kun kahden lauseen puhumista henkisenä väkivaltana itseään kohtaan. Helppohan siinä on sitten sanoa mitään. Niin kuin eilenkin illalla, tunteja ennen kun lähti, kysyin lapseen liittyvää asiaa niin suuttui ja reagoi niin kuin olisin hänen kiusaksi tullut puhumaan. Vähätteli asiaa vaikka yritin sitä perustella, käyttäytyi niin kuin olisin tullut tappelemaan...sit alkoi murjotus ja palasin omiin oloihini. Mut kukaan tervepäinen ei häivy, eikä edes suutu, kun toinen yrittää jutella lapsen asiasta.. mies yleensäkin stressaantuu juttelusta, sellaisesta mistä normaalisti ihmiselle tulee hyvä olo kun saa avautua ja sopia... ja erimielisyyksienkin lisäksi mies ottaa kaikki juttelut hyökkäyksenä häntä kohtaan, aiheella ei ole väliä...
Jotenkin aina mietin näitä. Minäkin oon kiva tyyppi mut eukko osaa kyl ärsyttää monella tavalla sanallisesti, ollessaan siinä terävämpi kuin minä. Kun sitten suutun ja poistun paikalta kuten asiantuntijat neuvovat, alkaa rummutus ympäri sukulaisia ja kavereita, että ihme tyyppi, katoaa vaan ihan ilman syytä, vaikka vaan juteltiin 'lasten asioista'.... En vain voi taistella lasten aikana kun toinen hyökkää aina silloin kimppuun. Ja hänen keskustelu on syytöksiä niistä, mitä en ole tehnyt, ei siitä mitä kotihommia olen tehnyt... Eli ei voi pelkän tekstin perusteella tehdä mitään johtopäätöstä, eli kirjoittajan käytös sekä asioiden esittäminen sekä käsittely pitäis ensin nähdä ja kokea, myös että miten paljon sitä harrastetaan stressin lievitystä.... Näistä voi sitten tehdä johtopäätöksiä, onko katoaminen itseaiheutettua vai epätoivoinen tilanne vain kadota 'keskusteluista'.
Mitenkähän tämä "mies" kirjoittaa ihan samalla tyylillä kuin ap?
Joo en ole kirjoittanut myös " miehenä"... täällä sen verran tilanne muuttunut että mies laittoi viestin että voinko tulla hakemaan linja autoasemalta kun sinne tänään saapuu. Mitä itse olisitte vastanneet? Minä kirjoitin jo oman vastaukseni mutta haluaisin kuulla teidän mielipiteitä, nähdäkseni, ajattelinko oikein...
En vastaisi ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikset pidä sitten pausea "juttelussasi", vaan papatat taukoamatta. Toimiva kommunikointi vaatii myös kuuntelu- ja kuullun ymmärtämis-taidon. Tulee mieleen anoppini, joka paasaa taukoamatta ja paikalta poistuu yksi jos toinenkin. Koska sitä ei vaan kestä!
Juu kyllä minä mielelläni pidän taukoja ja kuuntelen, mutta kun toinen ei puhu. Mies on sanonut ettei hänellä ole kommunikoitavaa ja usein kun tulen juttelemaan, vaan kuuntelee asiani tai katsoo puhelinta. Hänen mielestään riittää että minä saan sanottua asiani mutta tilanteen ei tarvitse edetä vuorovaikutukseen, keskusteluun, jutteluun, höpöttelyyn mitä nyt aina milloinkin on..
Vierailija kirjoitti:
Onko ap mies tullut kotiin?
Ei ole tullut.... laittoi viestin että voinko tulla hakemaan linja autoasemalta kun tänään tulisi kotiin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap mies tullut kotiin?
Ei ole tullut.... laittoi viestin että voinko tulla hakemaan linja autoasemalta kun tänään tulisi kotiin..
Routa se porsaan kotiin ajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu on ongelmallinen asia jos puolisot eivät ole samalla aaltopituudella. Meillä miehellä oli joku vaihe jossa KAIKKI mitä sanoin oli nalkutusta. Jos kysyin että laitetaanko sauna lämpiämään, tuli riita kun painostan johonkin. Jos pyysin apua sohvan siirtämiseen että saan imuroitua sen takaa ja alta, ukko lähti ovet paukkuen ulos, kun aina ollaan vaan vaatimassa ja vaatimassa. Asiassa oli takana jotain ihan muuta kuin huono parisuhde, mies vaan purki minuun muita ongelmiaan aivan väärällä tavalla.
Ongelman ydin nimenomaan on huono parisuhde ja se että te ette sovi toisillenne. Siinä vaiheessa kun toisen naama ei enää muuta tee kun vituttaa, niin se on ihan yksi lysti mitä toinen kysyy. Lisäksi kysyäkin voi niin monella tavalla ja monella eri asenteella, tuo saunan lämpiämään laittaminen kuulostaa ihan kiltiltä ja viattomalta ehdotukselta sun kirjoittamana, mutta ettei vaan totuus olisi jotakin ihan muuta. Jossain metsän keskellä se voi oikeasti tarkoittaa suurin piirtein puusavottaa alkulämmittelyksi.
Ja mitä sä mieheltä muutenkaan kyselet, olisit laittanut sen saunan lämpiämään ihan itse jos tahdot saunoa.
Aika hyvin analysoitu. Mä satun tietään ihan tasan tarkkaan mikä siellä oli takana (tuleva lomautus joka oli jäämässä pysyväksi työttömyydeksi, ja miehen äidin erittäin vakava sairaus), mutta hyvä tietää että miehen stressin aiheuttikin huono parisuhde ja yhteensopimattomuus mun kanssa. Ja meillä on sähkösauna, ei tarkoita puusavottaa. Ja miksi kyselen mieheltä? Koska en pysty kristallipallosta katsomaan haluaak mies saunaan klo 17, klo 19 vai klo 22 ja kysymällä pääsee hyvään alkuun keskustelemaan siitä haluaako mies saunaan ja jos, niin koska. Mutta toki, voidaan sopia että oli mun vika ja erota pitää.
Luepa nyt tuo kirjoittamasi viesti ihan ajatuksen kanssa. Ainakin näin ulkopuoliselle tuo selvensi ihan täysin miksi parisuhde ei teidän huushollissa oikein toimi ja miksi mies lopulta otti ritolat.
Mä en itse kestäisi sua päivääkään.
Kai sinä tajuat, ettei tuo kommentoimasi kirjoittaja ollut ap? Ei sen mies ole ottanut "ritoloita", vaan ap:n.
No mitä siis vastasit hänelle?
Minä menisin hakemaan, mutta olenkin sellainen pelle, että sovin kaikki riidat jo etukäteen ja olen valmis antamaan anteeksi pyytämättäkin. :(
Minä menisin hakemaan linja-autoasemalta mutta sitten kyllä keskusteltaisiin vakavasti. Ei lapsiperheen isä tuosta vaan voi häipyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset pidä sitten pausea "juttelussasi", vaan papatat taukoamatta. Toimiva kommunikointi vaatii myös kuuntelu- ja kuullun ymmärtämis-taidon. Tulee mieleen anoppini, joka paasaa taukoamatta ja paikalta poistuu yksi jos toinenkin. Koska sitä ei vaan kestä!
Juu kyllä minä mielelläni pidän taukoja ja kuuntelen, mutta kun toinen ei puhu. Mies on sanonut ettei hänellä ole kommunikoitavaa ja usein kun tulen juttelemaan, vaan kuuntelee asiani tai katsoo puhelinta. Hänen mielestään riittää että minä saan sanottua asiani mutta tilanteen ei tarvitse edetä vuorovaikutukseen, keskusteluun, jutteluun, höpöttelyyn mitä nyt aina milloinkin on..
Miten ihmeessä olette ikinä päätyneet yhteen ja lapsiakin tekemään? Yleensä siihen vaaditaan tutustumista, ja sen ihmiset yleensä hoitavat kommunikoimalla l. keskustelemalla. En vaan voi ymmärtää. Voimia sulle ap, kuulostaa aivan kamalalta.
En ap hakisi linja-autoasemalta. Sanoisin että kun kerran häivyit, jatka vaan matkaasi, kun sua ei tunnu tämä koti-elämä ollenkaan kiinnostavan muutenkaan!
ei tuon tunnelukkoisen ihmisen kanssa mitkään keskustelut tule auttamaan, kun ei se osaa keskustella. Ystäväni jätti tuollaisen miehen, ja on nykyään onnellinen. Hän ei halunnut elää ihmisen kanssa, jonka puhumattomuus ja katoamistemput sai vaan itkemään.
Voimia sulle ap, sanon vielä että ihan vakavissasi sun ei pitäisi jatkaa tuossa parisuhteessa. Mies ei lähde apua hakemaan, ei sun tarvitse vetää perässäsi moista kiviriippaa. Sano että menee vaikka hotelliin yöksi ja pakkaa sille lähtökassit valmiiksi eteiseen. Ei sun tarvitse enää sietää sun nollaamistasi ja sivuuttamistasi.
terv. 195
Niimpä.. en mennyt hakemaan niin eipä miestä näy edelleenkään.. kyyti on tullut jo pari tuntia sitten eikä kotiin ajaminen pitäisi ottaa näin kauaa.. tai sitten ei kyytejä saa niin helposti kotiin päin kuin kotoa pois.. kysyin et eikö miehellä ole tosiaan muuta asiaa kuin vain kyydin tarve niin sanoi että hänellä on krapulan takia niin huono olo että tietäähän sen ettei ole muuta asiaa.. eli anteeksi pyyntö ei tule kovin automaattisesti tai mitään sinne päin..
Vierailija kirjoitti:
Ap onko miehesi alkoholisti?
On...joka viikko juo yhtenä viikonlopun päivän iltana 10-15 olutta. Ei ole mitenkään kännissä, haisee toki ja huomaa että jotain on juonut... on omissa oloissaan, saunoo.. ja sit joskus käy iltaa istumassa kavereiden kanssa. Mut sitä harvoin. Kyllähän tämänkin laatuisissa katoamisissa alkoholi vääntää mieltä ja se vaikuttaa tekemisiin varmasti. Ei ole oma itsensä...
Tuli kännissä juuri kotiin,sanoi mulle terve, jutteli hetken lasten kanssa, söi ja lähti sänkyyn... että ei ollut kovin katuvainen ainakaan vielä tässä vaiheessa...on kyllä itsellä uskomattoman paska olo.
Eli taitaa alkoholi olla tämä ongelma :(
Alkoholistille se alkoholi on ykkönen. Tekosyitä riittää.
Ei kukaan normaali tilasss oleva ihminen lähde melkein talvella aamutossuissa ulos ja jät tavaroitaan sisään. Jos kyseessä olisikin vain suuttuminen ja lähteminen niin normaali tilassa oleva ihminen pukisi sään mukaiset vaatteet päälle ja ottaisi tärkeimmät taskuun mahtuvat tavarat mukaan. Kukaan ei voi väittää muuta.
Voisko olla, että mies on saannu jonku psykoosin/ tilan jossa kadottaa täysin tietonsa ympäristöstä ja on itsestään havahtunut hereille ja naamioinnut tilanteen juuri noin, että on vihainen ja sanoo, että käskikö kysellä perään.
Etenkään teidän tapauksessa (metsän keskellä) kuullostaa todella absurdilta muutenkin.