Mies katosi kotoa yöllä. Asumme kaukana kaikesta, auto ja ulkovaatteet kotona. Aamulla tuli viesti " sanoko joku että soita" kun yritin ottaa yhteyttä ja kysyä minne hittoon hävisi!?

Vierailija kirjoitti:

Mies oli viettämässä saunailtaa omassa rauhassa ja joi muutamia oluita. Mä istuskelin olohuoneessa ja katsoin tvtä. Klo 01 aikaan mies meni makkariin toiselle puolelle omakotitaloa, niin kun aina tekee, menee katsomaan omaa ohjelmaa ja mä jäin olkkariin. Oltiin aivan hissukseen omissa oloissamme ennen sitä. Pieni kina oli aiemmin illalla, kun kysyin eräästä lapsen asiasta ja mies ei ollut halukas juttelemaan siitä. Mut se oli mitätön, eikä sen takia kenenkään tarvi häipyä mielenosoitukseksi, ainakaan jos käy täysillä.

Menin itse klo 02 makkariin ja huomasin että ovi on ripa auki asennossa ja terassilla palaa valo. Oletin että mies on ulkona tupakalla ulkona. Hetken päästä tajusin että on kestänyt liian kauan eikä terassilla ollutkaan ketään. Aloin heti tarkistamaan miehen tavaroita ja vaatteita onko ne hävinnyt. Auto oli pihassa, ulkovaatteet kotona, vain lompakko, terassiläppöset, farkut ja varmaan joku paita oli kadonnut. Meiltä on 5 km matkaa lähimpään baariin tai yhtään minnekään ihmisten ilmoille ja asumme metsän keskellä. ulkona satoi vettä. Enkä nähnyt mitään toisenkaan auton liikettä pihallamme johon näkee suoraan kun istun olohuoneessa. Pihallemme syttyy pimeällä myös valo jos siinä joku liikkuu, miehen on täytynyt kiertää toista kautta. Mies ei ole ikinä lähtenyt kävelemään moista matkaa saatikka hävinnyt noin täältä. Kävin katsomassa vielä tontin ettei ole siellä sattunut mitään, mutta ei näkynyt. Ei autossa, ei auto tallissa. Laitoin viestiä, ei mitään. Kaverille viestiä kun tiesin että olivat aiemmin illalla soitelleet. Ei mitään.

En keksinyt enää mitä tehdä kun olin katsonut ja kuulostellut kaiken. Klo oli 04 yöllä kun päätin alkaa nukkumaan että jaksan edes jotenkin hoitaa lapsia kun aamulla heräävät. Soitin miehelle 3 kertaa, viimeisen kerran aamulla. Laitoin pari viestiä, ei mitään. Aamulla ennen ysiä laittoi viestin "sanoko joku että soita". Kyllä tuntui surulliselle, kun en vieläkään saa tietää missä mies on ja vaan vittuilee. Laitoin vihaisen viestin ettei noin saa kadota metsän keskeltä kun toinen on sitten sydän syrjällään... nyt ei taas mitään. En yrittänyt enää ottaa yhteyttä.

Mitä tekisitte minun tilanteessa? Olen aivan murtunut ...

Näyttäisin tyypille ovea, sen jälkeen, kun olisin hommannut itselle ja lapsille oman asunnon. Muuttoauto kehiin, kun tyyppi ei ole kotona ja menoksi. Jätä vittuilijat omaan onnettomuuteensa. Naisille ei puhuta tuohon tyyliin ja sillä selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti tuollaisissa tilanteissa jossa ihmiset eristäytyvät on syntynyt itsemurhia.

Syntynyt?

Vierailija kirjoitti:

Virheitä olen kyllä itsekin tehnyt. Tekisi mieli pyytää mieheltä anteeksi jos on kokenut että hengitän liikaa niskaan tai puhun liikaa ja väärällä tavalla. Haluaisin ottaa vastuun omasta osuudestani...en vaan saa laitetuksi viestiä koska tuntuu että mies pitäisi minua vaan epätoivoisena.. pitää miettiä miten tästä eteenpäin.

Mitä jos lähettäisit vain yhden viestin, että huolehdi itsestäsi ja tervetuloa takaisin siten kun tulet, me pärjätään vaikka kaivataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saitko rahasi turvaan ettei mies ryyppää niitä? Vietittekö lasten kanssa Halloweenia?

Tilillä ei vaikuttanut olevan mitään epäilyttävää... muttei kyllä paljoa rahaakaan...ostokset oli tehty ennen katoamista.

Vietimme, kyllä. Lapset tykkäsi ja sain itsekin hetkeksi ajatuksia muualle. On aika turtunut olo...järki sanoo ettei minulla ole enää rakastavaa aviomiestä...eikä kyllä tervettäkään. Virheitä olen kyllä itsekin tehnyt. Tekisi mieli pyytää mieheltä anteeksi jos on kokenut että hengitän liikaa niskaan tai puhun liikaa ja väärällä tavalla. Haluaisin ottaa vastuun omasta osuudestani...en vaan saa laitetuksi viestiä koska tuntuu että mies pitäisi minua vaan epätoivoisena.. pitää miettiä miten tästä eteenpäin.

Et kyllä ala tällaisia anteeksipyytelemään, koska et edes tiedä mistä mies on suuttunut. Tuo on vain ärsyttävää ja nöyristelevää. Aikuisena ihmisenä miehesi on itse vastuussa teoistaan eikä hän voi olettaa että kertomatta tiedät syyn hänen lähtöönsä.

Onko mies ottanut yhteyttä edes lapsiin?

No nuista asioista mies aina valittaa mitä kirjotin että siihen nähden ei varmaan kovin kaukaa haettua...yhdelle lapsista soitti oma aloitteisesti, toiselle laittoi pienen viestin lapsen ottaessa yhteyttä kun hänelle ei soitettu ja nuorimpaan ei ole ollut yhteydessä.

Onko kadonnut isä kaikkien lastenne biologinen isä?

Eli tämä olikin provo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostaa siltä, että ap jankuttaa ja jankuttaa jostain tyhjänpäiväisestä asiasta, mies ei vaan jaksa enää kuunnella ja häipyy, kun tietää, ettei vaimo tuossa mielentilassa vain anna asian olla. Tuskin mies tosiaan häipyi, kun vaimo kuulumisia kyseli tai juttelin säästä tai lempibändistä. Oikeasti valitti jostain miehelle. Lapsellinen reaktio ehkä tuo lähteminen, mutta kuka jaksaa kuunnella, jos joku pakkomielteinen ei vaan pääse kuvitteellisesta ongelmastaan yli. Oikeastihan tuossa ei mitään ongelmaa ole ollut, kun lelujen siivoaminen nyt ei ole mikään maailman tärkein asia keskellä yötä.

Itsekin tiedän miehen, jolla on tapana tehdä näitä katoamistemppuja. Vaimo kohtelee häntä kuin ovimattoa, mikään mitä mies tekee tai kommentoi ei ikinä ole oikein tehty tai sanottu.

Ap sitten tulee tänne martyroimaan ja loput av-mammat haukkuu miehen psykoottiseksi ja narsistiseksi ja ties mitä. Jos olisimme kärpäsenä katossa näkemässä, mitä oikeasti tapahtuu ennen näitä katoamistemppuja, niitä ei olisi ehkä niin vaikea ymmärtää. Miehen masennuksen syy saattaa olla henkinen pahoinpitely, johon vaimo syyllistyy mitätöimällä ja kun ei koskaan anna olla rauhassa vaan aina kaikki hänen mielestään muka tärkeät asiat pitää analysoida puhki, vaikka ongelmaa ei edes ole.

Olen itse nainen ja tällaisia naisia on paljon, jotka luhistavat miehensä täysin ja sitten ihmettelevät, kun tämä  ei enää kestä vaan häipyy.

Kiitos kun analysoit meidän avioliiton, juuri tuota samaa mieskin aina väittää. Pakko kait se on uskoa...

Ei tässä nyt ole järjen häivää. Ap on vuoron perään hermostunut perheperfektionisti, aggressiivinen marttyyri kuten tässä palautteessa, ja nyt sitten kun mies otti luulot pois, niin tutiseva kasa, joka on valmis allekirjoittamaan mitä tahansa. Miehen vioista en viitsi edes aloittaa.

Toki teillä on oma historianne, joka tuon kaiken tuottaa, ja liikaa lapsia jne. Mutta siis, molemmilla on hirveä hätä, kun ei hyväksytä, eikä ole hyvä olla. Olette epätoivoisia molemmat.

Se, että ap yrittää kiltisti nököttää omassa päässä taloa ja järjestää toiselle tilaa, kertoo karusti, että tilaa on kyllä vaadittu ja sinä yrität sitä kovin järjestää vaikka pidät epäreiluna syytöksiä. Mutta kyse ei taida olla niinkään fyysisestä kuin henkisestä tilasta, ja sitä ei todellakaan järjesty. Ap, sinä tosiaan täytät ilmatilan sillä, että kanavoit torjutuksi tulleen naisen hädän pätemällä kodinpyörittämisessä. Ja mikäpä siinä, mutta vaadit mieheltä samaa suoritustasoa ymmärtämättä, että se pahentaa miehen ahdistusta entisestään. Olette noidankehässä.

Tarvitset jonkun tulemaan vastaan, mutta sen pitäisi tapahtua rakastavasti ja haavojasi hoitaen, koska et kykene hyväksymään työoletuksenakaan miehen näkökulmaa silloinkaan kun yrität sitä orjallisesti noudattaa. Etsitte molemmat toisistanne selitystä pahalle ololle, mikä on luonnollista koska molemmat olette oikeastikin tilassa, jossa kylvetään kärsimystä ympärille. Onko oma elämäsi muuten kunnossa, vai satsaatko perheeseen sydänvertasi ja syöt siemenperunoita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niinhän minäkin luulin että kaikesta lapseen liittyvästä voi vain rauhassa jutella mutta mies sanoi että asia oli jonnin joutava eikä hän juttele sellaisesta kymmeneltä illalla... mut hiukan turhan raskaasti otti. Huomasin että meillä on tapana neuvoa lasta eräässä asiassa aivan erilailla niin kysyin mieheltä että voidaanko miettiä sellainen keino että kumpikin neuvoo saman asian samansuuntaisesti. Lapsilla oli jäänyt leikin sotkut toisen lapsen huoneeseen levälleen ja mies neuvoi että siivoa puolet ja pienempi siivoaa sit huomenna. Kysyin myöhemmin että onko aivan mahdoton ajatus että siivottaisi toisen apuna sen nukkumaan menneen lapsen osuus että saa oleskella loppu illan siistissä huoneessa, mahdollisesti leikkiä eikä toisen sotkujen keskellä. No sehän oli aivan älytön ajatus ja suuttui kun tulin noin typerästä asiasta juttelemaan...minusta tuollaiset vois jutella ihan nopeasti ja rauhassa eikä tuollaisesta voi aikuinen vetää hernettä nokkaan. Eihän siinä aikuista loukata vaan ehdotin vaan lapselle mukavaa vaihtoehtoa.

Ilmeisesti ehdotukseni miehelle oli sitten typerä ja asiaton kun tuli alapeukkua... mut ihan lasta ajatellen mietin että ei se varmaan ole aikuiselle hankalaa autella kun sotkut unohdettiin siivouttaa ennen kun toinen meni nukkumaan...

Miksi ette pyytänyt lasta siivoamaan jälkensä toisen lapsen huoneesta, ennen kun pienempi meni nukkumaan? Mikä ihmeen pakko olisi siivota talossa, kun pienin on jo nukkumassa? Käykö mies töissä? Teitkö kärpäsestä härkäsen? Bag habit?

Huomasimme sotkut kun nuorin oli mennyt jo nukkumaan. Eihän se siivoaminen myöhempään mikään pakko ole mutta mies niin ohjeisti tälle toiselle. Ja sit itse mietin että onko lapsen mukavampi olla kokonaan siistissä huoneessa kun kuitenkin vielä valvoo ja tykkää siellä leikkiäkin ennen nukkumaan menoa. Mut miehelle oli liikaa kun ehdotin että voisko sitä lasta autella kun siivous käsky annetaan myöhään...mut se oli liikaa... tuntui hölmölle jättää pienemmän sotkut sinne toisen haitolle kun vois siivota yhdessä kerralla kunnolla kun kerran aloitetaan... mut ilmeisesti olin väärässä teidän reaktioista päätellen. Kävin sanomassa miehelle myöhemmin että ei varmaan ollut mikään ideaali aika jutella mut jatkoi vaan mökötystään...olinhan jo loukannut kun tulin juttelemaan aiemmin.

Huoneessa oli siis ilmeisesti yksien leikkien sotkut. Sen pienemmän. Kahdessa minuutissa olisit raivannut tilaa isomman iltaleikeille. Kokeile joskus jättää se jankkaava juttelu vähemmälle ja ryhdy toimeen. Mikä halvatun kunnon siivous siellä olisi pitänyt saman tien pitänyt tehdä. Kas kun et ehdottanut, että ikkunatkin pitää pestä, kun nyt tässä kaksin touhutaan. Ja jutellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niinhän minäkin luulin että kaikesta lapseen liittyvästä voi vain rauhassa jutella mutta mies sanoi että asia oli jonnin joutava eikä hän juttele sellaisesta kymmeneltä illalla... mut hiukan turhan raskaasti otti. Huomasin että meillä on tapana neuvoa lasta eräässä asiassa aivan erilailla niin kysyin mieheltä että voidaanko miettiä sellainen keino että kumpikin neuvoo saman asian samansuuntaisesti. Lapsilla oli jäänyt leikin sotkut toisen lapsen huoneeseen levälleen ja mies neuvoi että siivoa puolet ja pienempi siivoaa sit huomenna. Kysyin myöhemmin että onko aivan mahdoton ajatus että siivottaisi toisen apuna sen nukkumaan menneen lapsen osuus että saa oleskella loppu illan siistissä huoneessa, mahdollisesti leikkiä eikä toisen sotkujen keskellä. No sehän oli aivan älytön ajatus ja suuttui kun tulin noin typerästä asiasta juttelemaan...minusta tuollaiset vois jutella ihan nopeasti ja rauhassa eikä tuollaisesta voi aikuinen vetää hernettä nokkaan. Eihän siinä aikuista loukata vaan ehdotin vaan lapselle mukavaa vaihtoehtoa.

Ilmeisesti ehdotukseni miehelle oli sitten typerä ja asiaton kun tuli alapeukkua... mut ihan lasta ajatellen mietin että ei se varmaan ole aikuiselle hankalaa autella kun sotkut unohdettiin siivouttaa ennen kun toinen meni nukkumaan...

Miksi ette pyytänyt lasta siivoamaan jälkensä toisen lapsen huoneesta, ennen kun pienempi meni nukkumaan? Mikä ihmeen pakko olisi siivota talossa, kun pienin on jo nukkumassa? Käykö mies töissä? Teitkö kärpäsestä härkäsen? Bag habit?

Huomasimme sotkut kun nuorin oli mennyt jo nukkumaan. Eihän se siivoaminen myöhempään mikään pakko ole mutta mies niin ohjeisti tälle toiselle. Ja sit itse mietin että onko lapsen mukavampi olla kokonaan siistissä huoneessa kun kuitenkin vielä valvoo ja tykkää siellä leikkiäkin ennen nukkumaan menoa. Mut miehelle oli liikaa kun ehdotin että voisko sitä lasta autella kun siivous käsky annetaan myöhään...mut se oli liikaa... tuntui hölmölle jättää pienemmän sotkut sinne toisen haitolle kun vois siivota yhdessä kerralla kunnolla kun kerran aloitetaan... mut ilmeisesti olin väärässä teidän reaktioista päätellen. Kävin sanomassa miehelle myöhemmin että ei varmaan ollut mikään ideaali aika jutella mut jatkoi vaan mökötystään...olinhan jo loukannut kun tulin juttelemaan aiemmin.

Huoneessa oli siis ilmeisesti yksien leikkien sotkut. Sen pienemmän. Kahdessa minuutissa olisit raivannut tilaa isomman iltaleikeille. Kokeile joskus jättää se jankkaava juttelu vähemmälle ja ryhdy toimeen. Mikä halvatun kunnon siivous siellä olisi pitänyt saman tien pitänyt tehdä. Kas kun et ehdottanut, että ikkunatkin pitää pestä, kun nyt tässä kaksin touhutaan. Ja jutellaan.

Tuon olisin voinut mieheltä pyytää anteeksi, reagoin turhan kovasti...vaikkakin jutellen enkä räyhäten mutta silti... tuo oli ainut syy mikä sai miehen hermostumaan illalla ja mitä me oltiin toisiimme kontaktissa, mut ei tuo ole mun mielestä syy kadota sanomatta mitään ja pitää päivien mykkäkoulu toisessa kaupungissa. Ja se se on todellakin ollut, ei ole vieläkään kuulunut mitään...muuta kun toisten kertomana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niinhän minäkin luulin että kaikesta lapseen liittyvästä voi vain rauhassa jutella mutta mies sanoi että asia oli jonnin joutava eikä hän juttele sellaisesta kymmeneltä illalla... mut hiukan turhan raskaasti otti. Huomasin että meillä on tapana neuvoa lasta eräässä asiassa aivan erilailla niin kysyin mieheltä että voidaanko miettiä sellainen keino että kumpikin neuvoo saman asian samansuuntaisesti. Lapsilla oli jäänyt leikin sotkut toisen lapsen huoneeseen levälleen ja mies neuvoi että siivoa puolet ja pienempi siivoaa sit huomenna. Kysyin myöhemmin että onko aivan mahdoton ajatus että siivottaisi toisen apuna sen nukkumaan menneen lapsen osuus että saa oleskella loppu illan siistissä huoneessa, mahdollisesti leikkiä eikä toisen sotkujen keskellä. No sehän oli aivan älytön ajatus ja suuttui kun tulin noin typerästä asiasta juttelemaan...minusta tuollaiset vois jutella ihan nopeasti ja rauhassa eikä tuollaisesta voi aikuinen vetää hernettä nokkaan. Eihän siinä aikuista loukata vaan ehdotin vaan lapselle mukavaa vaihtoehtoa.

Ilmeisesti ehdotukseni miehelle oli sitten typerä ja asiaton kun tuli alapeukkua... mut ihan lasta ajatellen mietin että ei se varmaan ole aikuiselle hankalaa autella kun sotkut unohdettiin siivouttaa ennen kun toinen meni nukkumaan...

Miksi ette pyytänyt lasta siivoamaan jälkensä toisen lapsen huoneesta, ennen kun pienempi meni nukkumaan? Mikä ihmeen pakko olisi siivota talossa, kun pienin on jo nukkumassa? Käykö mies töissä? Teitkö kärpäsestä härkäsen? Bag habit?

Huomasimme sotkut kun nuorin oli mennyt jo nukkumaan. Eihän se siivoaminen myöhempään mikään pakko ole mutta mies niin ohjeisti tälle toiselle. Ja sit itse mietin että onko lapsen mukavampi olla kokonaan siistissä huoneessa kun kuitenkin vielä valvoo ja tykkää siellä leikkiäkin ennen nukkumaan menoa. Mut miehelle oli liikaa kun ehdotin että voisko sitä lasta autella kun siivous käsky annetaan myöhään...mut se oli liikaa... tuntui hölmölle jättää pienemmän sotkut sinne toisen haitolle kun vois siivota yhdessä kerralla kunnolla kun kerran aloitetaan... mut ilmeisesti olin väärässä teidän reaktioista päätellen. Kävin sanomassa miehelle myöhemmin että ei varmaan ollut mikään ideaali aika jutella mut jatkoi vaan mökötystään...olinhan jo loukannut kun tulin juttelemaan aiemmin.

Huoneessa oli siis ilmeisesti yksien leikkien sotkut. Sen pienemmän. Kahdessa minuutissa olisit raivannut tilaa isomman iltaleikeille. Kokeile joskus jättää se jankkaava juttelu vähemmälle ja ryhdy toimeen. Mikä halvatun kunnon siivous siellä olisi pitänyt saman tien pitänyt tehdä. Kas kun et ehdottanut, että ikkunatkin pitää pestä, kun nyt tässä kaksin touhutaan. Ja jutellaan.

Tuon olisin voinut mieheltä pyytää anteeksi, reagoin turhan kovasti...vaikkakin jutellen enkä räyhäten mutta silti... tuo oli ainut syy mikä sai miehen hermostumaan illalla ja mitä me oltiin toisiimme kontaktissa, mut ei tuo ole mun mielestä syy kadota sanomatta mitään ja pitää päivien mykkäkoulu toisessa kaupungissa. Ja se se on todellakin ollut, ei ole vieläkään kuulunut mitään...muuta kun toisten kertomana

Tuskin tuon iltainen motkottamisesi oli ainut syy miehen lähtemiseen.  Jos niin ajattelet, olet sokea. Ei miehet katoa yhdestä motkotuksesta, vaikka kuinka sitä yrität tänne myydä.

Suunniteltu juttu. Kuinkas nyt, kun hänen naamansa ärsyttää sinua vielä enemmän? Miten voi riidoilta välttyä? Ehkä kannattaa antaa nyt tulla ihan kaikki raivo ulos, niin katsotte sitten miten homma etenee.

Samoin, ei lasten lisäksi tarvitse vielä mieslastakin holhottavaksi. Hae eroa ja oikeutta jäädä asumaan yhteiseen asuntoonne ja miehelle muuttopakkoa.

Miksi kovin monet miehet jäävät keskenkasvuisiksi ääliöiksi, jotka ovat omille lapsilleen mustasukkaisia, on vielä tieteellisesti selittämättä.

Mies vetää kalsarikännejä autotallissa ja yrittää heittäytyä marttyyriksi. Mitä tuosta, vaihtaisin lukot ja hakisin eroa. Ei siitä kuitenkaan ole isäksi eikä puolisoksi, vauvailee aikuinen mies.

Keksi parempi tarina:))

Onko routa jo ajanut porsaan kotiin?

Vierailija kirjoitti:

Onko routa jo ajanut porsaan kotiin?

Ei...ei ole näkynyt eikä kuulunut. Eikä tämä ole keksitty tarina niin kuin joku edelleen tuolla väittää...

Mies voi kadota. Sillä on semmonen jurnu päällä. Toivotaan ettei tule kirveen kanssa ajamaan hankeen. Onhan tuossa huolen aihetta.

Nyt on kyllä niin että huolen aihetta on minusta. Ellei ole joku 007 jonka pitää kadota. Nyt on pakko kartoittaa kuule mihin lasten isä katoaa ja miksi. Ihan vaan siksi ettei kuultaisi lehdestä huonoja uutisia. Ok?

tuo vaatetus ihmetyttää. Onko teillä velkoja tai huolia? Olisiko ostanut ensin esim lomakamppeet ja lekottelee nyt thaimaassa? Jospa tilasi taksin?

Tää oli kyllä kovin Halloween pelle tarina ja vielä tosi:(! Kukaan ei aaa rauhaa miten tää päättyy... Tämä kyllä jäisi vaivaamaan.