Mies katosi kotoa yöllä. Asumme kaukana kaikesta, auto ja ulkovaatteet kotona. Aamulla tuli viesti " sanoko joku että soita" kun yritin ottaa yhteyttä ja kysyä minne hittoon hävisi!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelu on ongelmallinen asia jos puolisot eivät ole samalla aaltopituudella. Meillä miehellä oli joku vaihe jossa KAIKKI mitä sanoin oli nalkutusta. Jos kysyin että laitetaanko sauna lämpiämään, tuli riita kun painostan johonkin. Jos pyysin apua sohvan siirtämiseen että saan imuroitua sen takaa ja alta, ukko lähti ovet paukkuen ulos, kun aina ollaan vaan vaatimassa ja vaatimassa. Asiassa oli takana jotain ihan muuta kuin huono parisuhde, mies vaan purki minuun muita ongelmiaan aivan väärällä tavalla.

Ongelman ydin nimenomaan on huono parisuhde ja se että te ette sovi toisillenne. Siinä vaiheessa kun toisen naama ei enää muuta tee kun vituttaa, niin se on ihan yksi lysti mitä toinen kysyy. Lisäksi kysyäkin voi niin monella tavalla ja monella eri asenteella, tuo saunan lämpiämään laittaminen kuulostaa ihan kiltiltä ja viattomalta ehdotukselta sun kirjoittamana, mutta ettei vaan totuus olisi jotakin ihan muuta. Jossain metsän keskellä se voi oikeasti tarkoittaa suurin piirtein puusavottaa alkulämmittelyksi.

Ja mitä sä mieheltä muutenkaan kyselet, olisit laittanut sen  saunan lämpiämään ihan itse jos tahdot saunoa.

Aika hyvin analysoitu. Mä satun tietään ihan tasan tarkkaan mikä siellä oli takana (tuleva lomautus joka oli jäämässä pysyväksi työttömyydeksi, ja miehen äidin erittäin vakava sairaus), mutta hyvä tietää että miehen stressin aiheuttikin huono parisuhde ja yhteensopimattomuus mun kanssa. Ja meillä on sähkösauna, ei tarkoita puusavottaa. Ja miksi kyselen mieheltä? Koska en pysty kristallipallosta katsomaan haluaak mies saunaan klo 17, klo 19 vai klo 22 ja kysymällä pääsee hyvään alkuun keskustelemaan siitä haluaako mies saunaan ja jos, niin koska. Mutta toki, voidaan sopia että oli mun vika ja erota pitää.

Miten ihmeessä teidän parisuhde ei lennä voitosta voittoon, kun sinä kerran tiedät kaiken tasan tarkkaan ja olet aina oikeassa? Anteeksi hyökkäävyys, mutta ole kiltti ja pysähdy miettimään. 

Ja sä kahden mun samasta asiasta kirjoittaman viestin perusteella tiedät että mä olen aina tasan tarkkaan oikeassa ja tiedän kaiken? YHDEN saunan lämmitys-esimerkin perusteella? Kukahan täällä nyt mahtaa tietää kaiken ja olla aina oikeassa? Ihan vaan tiedoksi; äiti kuoli, työkuviot selvisivät ja tuosta on jo aikaa 5 vuotta ja ilmeisesti mun naama lakkas vituttamasta kanssa kun tuo mies tuossa vieläkin roikkuu vaikka ottajia olisi ollut.

Miksi ihmeessä kirjoitat tänne, jos et halua palautetta kirjoittamasi vähäisen tiedon perusteella? Varmaankin sitten tein kirjoituksista vääriä päätelmiä ja sinä olet empaattinen, lämmin persoona, jonka lähellä miehen stressitasot laskevat.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kypsää käytöstä kadota ilman selitystä, vaikka kuinka parisuhde riepoisi. Todella huono tapa hoitaa asioita sinun mieheltäsi, etenkin, kun perheessä on lapsia. Kaikki kommentit, jotka puolustavat täällä miestä, ovat tökeröitä. Jos vaimon naama vituttaa, sen voi sanoa. Voi sanoa, että tarvitsee omaa aikaa. Voi jumankauta ainakin vastata puhelimeen ja kertoa, mitä aikoo ja mikä mättää.

Ja miehen kannattaisi vääntää rautalangasta vaimolleen, että oma äiti on kuollut, jos vaimo ei sitä muuten ymmärrä. Vaimo, joka ei ymmärrä puolisonsa läheisen kuolemaa, vaikuttaa empatiakyvyttömältä.

Mun veljellä on masennus mutta kun oli masistellut vuosia niin lääkärissä todettiin oikeasti bipo. Tekee just tollasia "ylläreitä" eli lekuriin ja lääkkeille. Puolisonsa on kovilla. Järkeä on turha puhua tai koettaa saada ymmärtämään toisen tuskaa, varsinkaan kohtauksen aikana. Tuntuis vaan nauttivan sellaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva kun säännöllisin väliajoin tänne ilmestyy näitä samalla kaavalla rustattuja tarinoita, joista ap (ehkä mahdollisesti aina sama ap?) yrittää leipoa AV:n Legendaarisia Ketjuja.

Mielestäni vain säälittävää...

Tällä palstalla käy viikossan. 600 000 ihmistä, joten eiköhän näitä provoilijoita ja trolleja riitä tänne satuilemaan, aika väsynyttä alkaa jo nykyisin olla meininki....

Antaisin mitä vaan ettei tämä kirjoitus olisi todellista elämääni :( mutta se on ja kirjoitin tänne nopeasti koska se oli keinoni pysyä jollain tavalla järjissään kun aamulla oli aivan kaaoottinen olo tapahtuneesta. Ja nyt se alkaa mennä ahdistuksen puolelle. On raskasta laittaa miehelle viestiä eikä vastausta vaan kuulu...

Älä jauha paskaa. Näissä on aina sama kaava: otsikossa lukee puolet aloituksesta, tietenkin mahdollisimman "kiinnostavasti" ja alussa on AINA tuo kahden-kolmen sanan virke tyyliin "asumme omakotitalossa." "asumme kerrostalossa." "Olemme lapseton pariskunta." "Olemme lapsiperhe." "Olemme muslimeita." "Olemme uskovaisia." "Mies petti." "Mies jätti." AINA sama kaava aloituksessa ja sen jälkeen alkaa satuilu. Aina pitää muistaa mainita "mielenkiintoiset" yksityiskohdat: auton avaimet ovat sivupöydällä :OOOO takki on naulakossa :OOO toinen kenkä on telineessä, toinen kateissa :OOOO puhelimen laturi on sängyn vieressä :OoOOOO bokserit ovat pesussa :OOO mies on tietenkin aina mystisesti kadonnut eikä vastaa yhteydenottoihin. Sitten vatvotaan sivutolkulla typerää satua ja pohditaan, missä olematon mies mahtaa lymytä ja miksi tämä olematon mies ei yllättäen vastaa mihinkään mitään :O

Sitten kadotaan kuin taikaiskusta, ja typerä tarina "jää elämään" tänne palstalle. Ja voi kuinka se tuntuukaan mahtavalta! Olla nyt itse legendaarisen av-ketjun luoja! Wau -.-

Parisuhteiden ongelmat ovat todella samankaltaisia. Voitko millään uskoa?

Raha, lasten kasvatus, läheisyyden puute, itsenäisyyden puute. Mistäpä sitä muustakaan vääntämään?

Minullakin on katoileva mies ihan omassa elämässäni, tunnistan tuon tyylin liiankin hyvin.

On tietysti mahdollista että tämä ketju on silkkaa sepitettä, mutta tuskin: tässä maassa ei ole näin montaa paskaakaan kirjailijaa keksimään näitä juttuja tänne. Sen sijaan luku- ja kirjoitustaito, paskat suhteet ja nettiyhteydet ovat niin yleisiä, että harvassa ovat ne oikeat provoilijat tälläkään foorumilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on sairastanut masennusta jo vuosia. Haukkuu minua säännöllisesti jos tulee erimielisyys, ei kestä kun juttelemme jostain tai reagoin miehen typerään käytökseen. Itse yritän aina hoitaa asiat puhumalla, en huuda, hauku yms... mutta mies pitää pidemmän kun kahden lauseen puhumista henkisenä väkivaltana itseään kohtaan. Helppohan siinä on sitten sanoa mitään. Niin kuin eilenkin illalla, tunteja ennen kun lähti, kysyin lapseen liittyvää asiaa niin suuttui ja reagoi niin kuin olisin hänen kiusaksi tullut puhumaan. Vähätteli asiaa vaikka yritin sitä perustella, käyttäytyi niin kuin olisin tullut tappelemaan...sit alkoi murjotus ja palasin omiin oloihini. Mut kukaan tervepäinen ei häivy, eikä edes suutu, kun toinen yrittää jutella lapsen asiasta.. mies yleensäkin stressaantuu juttelusta, sellaisesta mistä normaalisti ihmiselle tulee hyvä olo kun saa avautua ja sopia... ja erimielisyyksienkin lisäksi mies ottaa kaikki juttelut hyökkäyksenä häntä kohtaan, aiheella ei ole väliä...

Onko mies missään hoidossa? Masennus on sairaus, totta kai, mutta ei sekään oikeuta häntä kohtelemaan sinua noin. Minust sinä voit antaa kaksi vaihtoehtoa: masennusta pitää hoitaa tai sitten tienne eroavat. Tuo sairastuttaa sinutkin.

Sairastuttaa myös lapset!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kypsää käytöstä kadota ilman selitystä, vaikka kuinka parisuhde riepoisi. Todella huono tapa hoitaa asioita sinun mieheltäsi, etenkin, kun perheessä on lapsia. Kaikki kommentit, jotka puolustavat täällä miestä, ovat tökeröitä. Jos vaimon naama vituttaa, sen voi sanoa. Voi sanoa, että tarvitsee omaa aikaa. Voi jumankauta ainakin vastata puhelimeen ja kertoa, mitä aikoo ja mikä mättää.

Ja miehen kannattaisi vääntää rautalangasta vaimolleen, että oma äiti on kuollut, jos vaimo ei sitä muuten ymmärrä. Vaimo, joka ei ymmärrä puolisonsa läheisen kuolemaa, vaikuttaa empatiakyvyttömältä.

Ei miehen äidin kuolemasta kirjoittanut ollut ap. Ap:n mies katosi kun ap halusi puhua lasten hoidosta. Tuo joka kirjoitti miehen äidin kuolemasta kertoi kun oli aika että mies otti kaiken mitä vaimo sanoi nalkuttamisena, johtuen kovasta stressitasosta jonka äidin sairaus ja lomautusuhka aiheuttivat. Tai ei ainakaan allekirjoittanut tekstejään että ap..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelu on ongelmallinen asia jos puolisot eivät ole samalla aaltopituudella. Meillä miehellä oli joku vaihe jossa KAIKKI mitä sanoin oli nalkutusta. Jos kysyin että laitetaanko sauna lämpiämään, tuli riita kun painostan johonkin. Jos pyysin apua sohvan siirtämiseen että saan imuroitua sen takaa ja alta, ukko lähti ovet paukkuen ulos, kun aina ollaan vaan vaatimassa ja vaatimassa. Asiassa oli takana jotain ihan muuta kuin huono parisuhde, mies vaan purki minuun muita ongelmiaan aivan väärällä tavalla.

Ongelman ydin nimenomaan on huono parisuhde ja se että te ette sovi toisillenne. Siinä vaiheessa kun toisen naama ei enää muuta tee kun vituttaa, niin se on ihan yksi lysti mitä toinen kysyy. Lisäksi kysyäkin voi niin monella tavalla ja monella eri asenteella, tuo saunan lämpiämään laittaminen kuulostaa ihan kiltiltä ja viattomalta ehdotukselta sun kirjoittamana, mutta ettei vaan totuus olisi jotakin ihan muuta. Jossain metsän keskellä se voi oikeasti tarkoittaa suurin piirtein puusavottaa alkulämmittelyksi.

Ja mitä sä mieheltä muutenkaan kyselet, olisit laittanut sen  saunan lämpiämään ihan itse jos tahdot saunoa.

Aika hyvin analysoitu. Mä satun tietään ihan tasan tarkkaan mikä siellä oli takana (tuleva lomautus joka oli jäämässä pysyväksi työttömyydeksi, ja miehen äidin erittäin vakava sairaus), mutta hyvä tietää että miehen stressin aiheuttikin huono parisuhde ja yhteensopimattomuus mun kanssa. Ja meillä on sähkösauna, ei tarkoita puusavottaa. Ja miksi kyselen mieheltä? Koska en pysty kristallipallosta katsomaan haluaak mies saunaan klo 17, klo 19 vai klo 22 ja kysymällä pääsee hyvään alkuun keskustelemaan siitä haluaako mies saunaan ja jos, niin koska. Mutta toki, voidaan sopia että oli mun vika ja erota pitää.

Luepa nyt tuo kirjoittamasi viesti ihan ajatuksen kanssa. Ainakin näin ulkopuoliselle tuo selvensi ihan täysin miksi parisuhde ei teidän huushollissa oikein toimi ja miksi mies lopulta otti ritolat.

Mä en itse kestäisi sua päivääkään.

No onko mies tullut takaisin?

Vierailija kirjoitti:

No onko mies tullut takaisin?

Outoa, että täältä tullaan apua kyselemään, kun on katastrofi meneillään perheessä!?  Jos ihminen katoaa, tehdään katoamisilmoitus ensimmäisenä. Tänne kun ongelmansa kertoo, niin alkaa sellainen spekulaatioiden vyöry, joihin jää jalkoihin ja asia saa sellaisia tulkintoja ja monenlaisia epäilyjä, jotka voivat vain loukata ja lisätä tuskaa... 

Avautuminen nettisaiteilla on erittäin kyseenalaista ja riskialtista touhua.

Vierailija kirjoitti:

Joku mainitsikin psykoosin. Tarkkaile nyt miehen käyttäytymistä, onko rationaalista vai ei. Tuollainen häviäminen noilla spekseillä (ilman ulkovaatteita, keskelle metsää) ei ole normaalia, en nyt sano, että välttämättä psykoottistakaan. Jos mies on tehnyt tekonsa ns. täydessä ymmärryksessä, tuo on äärimmäistä henkistä pahoinpitelyä sua kohtaan. Järkevä aikuinen ihminen ei tee noin. Jos miehellä ei ole normaalisti tapaan käyttäytyä törkeästi ja piittaamattomasti sua kohtaan, miettisin kyllä jonkinlaisen mielenterveysongelman tai mielen järkkymisen mahdollisuutta. 

Kyllähän se ihan normaalia on jos vauva palstan käyttäjä on sinun kumppanisi.

Ap, mikä tilanne?

Alkoi ihan ahdistaa tämä tarina, tuli mieleen oma isäni joka käyttäytyi ihan samalla tavalla... Teki itsestään marttyyrin, kiukutteli, hänelle ei uskaltanut sanoa kuin kivoja asioita koska saattoi suuttua mistä tahansa, käytti valtaa tekemällä katoamistemppuja, jne.

Vierailija kirjoitti:

Ap, mikä tilanne?

Alkoi ihan ahdistaa tämä tarina, tuli mieleen oma isäni joka käyttäytyi ihan samalla tavalla... Teki itsestään marttyyrin, kiukutteli, hänelle ei uskaltanut sanoa kuin kivoja asioita koska saattoi suuttua mistä tahansa, käytti valtaa tekemällä katoamistemppuja, jne.

Ei ole edelleenkään ottanut itse yhteyttä tai vastannut minun soittoihin/ viesteihin... olen kiertoteitä kuullut kenen luona on ollut ja oli valehdellut yhdelle kaverille menevänsä hänen luota kotiin mutta menikin toisen kaverin luokse... ja tämän kaverin kanssa olen jutellut. Hän on meidän yhteinen ystävä vuosien takaa, luotan täysin kun sanoo..laittoi kuvankin.. en ymmärrä en..

Saitko rahasi turvaan ettei mies ryyppää niitä? Vietittekö lasten kanssa Halloweenia?

Mieshän on persoonallisuushäiriöinen ja harrastaa henkistä väkivaltaa. Eroa!

Antakaa tämän typerän tarinan jo kuolla. Ap: huono yritys ja vielä huonompi toteutus. Get over it ja ensi kerralla sitten paremmalla menestyksellä rustailet näitä satujasi tänne. Muista että tuota loppuunkulunutta kaavaa ei kannata käyttää enää, koska se ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Saitko rahasi turvaan ettei mies ryyppää niitä? Vietittekö lasten kanssa Halloweenia?

Tilillä ei vaikuttanut olevan mitään epäilyttävää... muttei kyllä paljoa rahaakaan...ostokset oli tehty ennen katoamista.

Vietimme, kyllä. Lapset tykkäsi ja sain itsekin hetkeksi ajatuksia muualle. On aika turtunut olo...järki sanoo ettei minulla ole enää rakastavaa aviomiestä...eikä kyllä tervettäkään. Virheitä olen kyllä itsekin tehnyt. Tekisi mieli pyytää mieheltä anteeksi jos on kokenut että hengitän liikaa niskaan tai puhun liikaa ja väärällä tavalla. Haluaisin ottaa vastuun omasta osuudestani...en vaan saa laitetuksi viestiä koska tuntuu että mies pitäisi minua vaan epätoivoisena.. pitää miettiä miten tästä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Antakaa tämän typerän tarinan jo kuolla. Ap: huono yritys ja vielä huonompi toteutus. Get over it ja ensi kerralla sitten paremmalla menestyksellä rustailet näitä satujasi tänne. Muista että tuota loppuunkulunutta kaavaa ei kannata käyttää enää, koska se ei toimi.

Olisikin satua, antaisin mitä vaan...

Anna mennä et menetä mitään

Anna sen olla, sitä vainoaa joku ja sen oli pakko kadota. Se ilmoittaa kyllä kun pystyy ja tulee hakemaan sut, te ootte toistaiseksi turvassa lapsen kanssa ja mies tietää sen. Mutta usko mua, anna miehen nyt rauhassa järjestää asioita niin päädytte kaikki yhdessä turvalliseen paikkaan mistä vainoaja ei löydä teitä. Tää on oikeasti nyt vakava juttu, sun pitää ymmärtää. Älä ihmettele jos kohta et saa mieheen yhteyttä, sillä hänen on vaihdettava numeroa eikä hän voi kertoa edes sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saitko rahasi turvaan ettei mies ryyppää niitä? Vietittekö lasten kanssa Halloweenia?

Tilillä ei vaikuttanut olevan mitään epäilyttävää... muttei kyllä paljoa rahaakaan...ostokset oli tehty ennen katoamista.

Vietimme, kyllä. Lapset tykkäsi ja sain itsekin hetkeksi ajatuksia muualle. On aika turtunut olo...järki sanoo ettei minulla ole enää rakastavaa aviomiestä...eikä kyllä tervettäkään. Virheitä olen kyllä itsekin tehnyt. Tekisi mieli pyytää mieheltä anteeksi jos on kokenut että hengitän liikaa niskaan tai puhun liikaa ja väärällä tavalla. Haluaisin ottaa vastuun omasta osuudestani...en vaan saa laitetuksi viestiä koska tuntuu että mies pitäisi minua vaan epätoivoisena.. pitää miettiä miten tästä eteenpäin.

Et kyllä ala tällaisia anteeksipyytelemään, koska et edes tiedä mistä mies on suuttunut. Tuo on vain ärsyttävää ja nöyristelevää. Aikuisena ihmisenä miehesi on itse vastuussa teoistaan eikä hän voi olettaa että kertomatta tiedät syyn hänen lähtöönsä.

Onko mies ottanut yhteyttä edes lapsiin?